Soidinmenot-liite VI

(Osani VI - Soidinmenot-liite)

 

 

LIITE:

 

Soidinmenot-sanueen tiivistelmä:

 

[Perusteellinen soidinmenosanasto on kotisivuillani nimellä: Soidinmusiikki >

Soidinmenot (1-2) + Soidinmusiikki 2007 (1-18) sekä Soitto- ja tanssitermit (1-4)]

 

Ven.             igrat'        'soittaa'

lpN              joiku

Suomi:         laulu

Suomi:         leikki

lpKoltta:       leudd-luvvjt-luohti (saamel. laulu, esim. joiku)

Eesti:           mängida         'pelata, leikkiä; soida, soittaa'

Suomi:         soittaa

Saksa:          spielen          'soittaa'

Espanja:       tocar             'soittaa'

Englanti:       tone; song     'sävel; laulu'

 

Ven.                   igrat' 'soittaa':

         ~ greh 'synti'; krehtétj ’ähkiä, puhkua'; gretj 'lämmittää';

         ~ ikra 'kaviaari; mäti, kutu'; grjazj ’lika', mutta

Ukr.                   gráti, gratš ’pelaaja, peluri’ ~ Slovak. hratj 'spielen (soittaa, pelata)'

Puola:          grać 'pelata, soittaa; näytellä';o-kres 'kuukautiset; jakso, aika(kausi)'

kres                  'loppu(kohta)'; agrest ’karviaismarja’ = lit. agrastas >? Ägräs

grzech         'synti'; grzeczny 'kohtelias, kiltti'

Tšekki:         hra 'peli, leikki; soitto; näytelmä'

         > hrát  (jhrat) 'leikkiä; pelata; soittaa; näytellä; soida'

         ~ zahrát 'pelata' (urh.); näytellä; soittaa' ~ zahrada 'puutarha'

hrich                   'synti'; hrešit 'tehdä syntiä' ~ hrište '(leikki)kenttä'

         kreč         'kouristus'; kríž  'risti, ristinmerkki; kiusa'

Slovakia:         hrat' na husliach 'Geige spielen (soittaa viulua)' (h ~ g)

na-riekat'          'valittaa' ~ reč 'kieli; puhe'

Serbo-Kroatia: krčma 'majatalo-kapakka' (jossa c on suhuäänne)

kreka                  'sammakon kurnutus'

Latvia:          krist         'kaatua; pudota'; riests 'lintujen soidin'

Liettua:          griežimas ’mängimine, mäng' (leikki; peli; soidin; soitto); grižti’soittaa'

muin.norj:         kjær ~ frz. cher < lat. carus ’rakas, rakastettu’

kjære                   (vanh. dän.) 'kutsua; nuhdella, valittaa' ~ schw. kära

Saks.                   chresmos 'jumalansana; ennustus';

         > kreissen 'olla synnytystuskissa' (~ krīžen) 'huutaa terävästi'

reihen          'rääkyä (ketusta); olla kiimassa (vesilinnuista); olla haurelias'

Reigen         'laulema; piiritanssi, -hyppy, -karkelo; rivi, piiri'

E.                   congress, esp. congreso (mm.) 'paritus, parittelu'; grade 'aste'

Frz                   grosse 'tiine'; gris 'juopunut'; gré ’mieli, mieltymys; oma halu, tahto’

Lat.          gressus 'astunta'; gradus 'askel'; grex ’lauma, joukko'; transgress 'tedä syntiä'

         ~ crēscere ’grow’; concrētus ’yhteenkasvanut’; cremare 'burn (palaa)'

F.                   rikos, rakkaus, rääkyminen (vrt. < Irl. grádh 'love'; agrad 'darling')!

Vienankarj:          räähkä 'synti'

Karj:                  Ägräs -kaksoisnauris (vrt. Jum)

Lyydi:         ägläz-nagriš ’kaksi syrjittäin yhteenkasvanutta naurista’ (r ~ l)

         ~ Unkari: egres ’karviaismarja’ 

igrak                  ’mielitietty’

Eesti:                   rase 'raskaana (oleva)'?; rääkima, -da         ’puhua’

lpKolt:         reäkkad 'itkeä (myös 'laulaa itkuvirttä')'; reäkk 'synti';

         ~ rääkkes 'rakkaus' = lpN ráhkis 'rakkaus (rakas)'

         ~ rahkat 'kiimoa, astua, rykiä'

Udmurtia:         krez’ 1) gusli (kansansoitin, psaltery, kantele) = mari kärš

         2) melodia, sävelmä (gur)

Mari:                  kréšyn 'kastettu, kristitty'; χresäń 'talonpoika'; kärš 'gusli-kantele'

Unkari:          egres ’karviaismarja’; iker 'kaksonen'

igric                   ’ahrender Spielmann’, 'keskiaikainen (hist.) laulaja'

Jukagiiri:         iGiri, ìgrì ’Zwilling (kaksonen)’ < jak. igiri ~ Tü: iki ’kaksi’

kries                  ’Kreuz; gekreuzt (risti; ristitty)’ (ewenk. kires) < jak. kiriäs

Gr.         kríma 'synti, vahinko'; χrŋma 'se, jota käytetään; hyödyksi oleva; asia, teko'

         ~ χrήzω’olla tarpeessa, tarvita’; χrŋsıs (mm.) 'sukupuoliyhteys'

         ~ χrŋsmòs ’oraakkelivastaus’ > χrĩsma ’voitelu; voide’

         ~ kreas 'liha'; ekkrisi 'erite'          [ŋ~i; χ~kh]

Persia:          raqqas ’dancer’~? hepr. rakad 'danced'; reekood ’dance’

Sanskriitin          grdhyati 'askellus' merkitsee samalla himokkuutta.

         (E. chrisis; crime, cream ~ Bulg. χréma 'nuha, flunssa')

Etiopia:          Kristus 'sonnimullikka' (Haavio: Karjalan jumalat s.71)

 

lpN         joiku:

Olen tutkinut tätä sanuetta erityisellä huolella, koska 90-luvulla (lis.työtä tehdessäni) minulle ilmoitettiin asiantuntijataholta, että joiku-sana on puhdasoppisesti 'neitseestä syntynyt' saamelaissana, jolle ei ole olemassa mitään etymologisia juuria. En ole sen jälkeen uskaltanut ottaa asiaa esille tohtoritason kielitieteilijöiden kanssa - ollakseni suututtamatta ketään amatöörin mietteilläni.

F:                  joikua         ,         joukoa, joukua, joukata  'laulaa, loilottaa'

         > karj. joigua, joikuo 'laulaa (yksitoikkoisesti omilla sanoilla); 

         laulaa häävirttä, kiittää, kehua, juoruta, huhuilla, ammua, kaikua'

         > liiv. juoik = valittaa, vaikeroida > ’jaig’ = olla kiimassa

         > lpR juoiket = L juoi’kat, N juoi’gat, I juoigad, T jijki-

         = 'joikua, laulaa lappalaiseen tapaan'

lpN                   juoigat  'loitontaa' < jáget  ’ajaa ulos, jonnekin; häätää’

lpK                  juukkâd         'kihlata'

lpKld/T:          jōχχalDeδ          ’olla kiimassa’; P: oīGaD (oīGēD) 'työntää, lykkiä; pukkia'

Liivi:                  jaig: 1) 'horkkatauti'; 2)         'brünstig sein (olla kiimassa)'

juogi (kaujas) ’das Nordlicht’ (revontulet); *juoik         'valittaa, vaikeroida’

jùok                  ’leikki, pila’ < Lett. juõks id. ~? E. joke

Komi:                  jektini, jöktyny ’tanssia’; Udmurt: ekton 'tanhu, tanssi'

Mari:                  jogem 'juosta'; 'valua, virrata, vuotaa'

juk                   (jÿk, dük) ’ääni; äänne; sävel’

jəGər                   ’pari’; jəγər 'kaksonen'

Udmurt:         l’ogam  'astuminen, käyttäminen, hedelmöittäminen'; ekton 'tanssi'

MordvaE:          ëvks (jovks, jofks, jovtalmo) ’muinasjutt (satu, arvoitus)’

žojkadems          ’helistä, kilistä'; žojnems          ’solisema; helisema, kõlama; soida’

Unk:                  jajgat         'voivottaa; vaikeroida'; jegyes ’kihloissa oleva, kihlattu'

játszik          ’leikkiä, pelata; soittaa; näytellä' ~ tü. yazık ’synti’ ~ ven. jazyk ’kieli'

Hanti:                  'əik'o (~ 'əii`k'ì) 'puoliso, mies'; iəγəs ’haukkua (äitiä)’ (v. mat-jugat’sja)

iak'                   (jak, ièko, ioka) 'tanssi'  (vog. jekv, jexv; jeuquaxv)

         > jakty > iokta`’tanssia’ (vog. jeükem, jeugeim)

Mansi:         aigam           (aijam, oigam) 'schreien, lärmen (huutaa; meluta)'

egu                   (jeuküä, jeüküä eüküä, eakua) 'Weib, Frau (vaimo)' (F.? eukko)

         = jükä, jēk, ēkoə, ekoa id. = KL jekw ~ Lat. equa ’tamma' ~ Esp. yegua 'mare'

          ~ unk. (vanh.) ik, ike, ük ’isoäiti’ ~  sm. eukko

         >? Gr. égkyos ’raskas, raskaana oleva’

jeuquam          (jeüküäm, jequam, jeükem, jeugeim, jik[w]i, jekwi) 'tanzen'

samojed. *jəkə ’Zwilling (kaksonen)’ ~ *jəkə- ’(zer)schneiden (jakaa)’

njóau                   (njoggam, njuowam) 'ajaa, metsästää'

         23.11.07         - Heräsin unesta tajutessani, että sanat joiku - equus ja echo ovat          samaa juurta. Ne ilmaisevat hevosen hirnuntaa.

Latvia:         iegāzties 'pudota (sisään)'; iug-men- ’Paarung, Joch’ < ieu-g- 'yhdistää'

iekaist           ’põletikku lõõma (tulla kuumeeseen)'; joks ’nali, vigur' (jekku; vitsi)

Liettua:          eigà 'käik, kulg' (käynti; kulku); jojìkas  'ratsastaja'; juõkas 'nauru'

šokéjas         (šokíkas) 'tanssija' > šõkis 'tanssi, hyppy' > šókti 'hypätä; tanssia'

Venäjä:          ëkatj 'tempoilla; nykiä (hevosella ajettaessa)'; jazyk ’kieli'

jagoda          'marja' ~ Saks. Jagd 'metsästys' (!)

Puola:                  jek ’voihkina, valitus’

tshekki:          jukati         'peitust mängima (leikkiä piilosta)'

Slovak:          jojkat''ächzen (voivottaa), stöhnen (ähkyä, voihkata); osoittaa ihailua'

Bulg.                  jáχam ’ratsastaa’

Kroatia:         jaūk ’tuskanhuuto, valitus’; jaukati ’valittaa’; jek  ’ääni; Echo-kaiku'

Serbo-Kroatia (Romaanit): jag ’kuume; tuli (Romaanit: djag, jagina id.)’

jagdino         ’(mm.) whoremaster’; jagdinipe ’love’; jek 'ääni; kaiku' > jezik 'kieli'

ON (anord.; vanha-norja): auka (jôk) ’mehren (lisääntyä)’

jage                  R. jaga < nhd. jagen ’metsästää’

R:         jojk         (vanh.m. Jougen] 'joiku'; "yksitoikkoinen, alkeellinen sävelmä" [!]

Norg.                  jag ‘ajojahti, kiire’; jage ‘metsästää, ajaa; jogge ‘hölkätä’; joike ‘joikua’

Holl:                  jeugd         ’nuoriso'; jeuk ’kutina’; jokken          ’valehdella’; joggen ’hölkätä’

Saksa:         geigen  'liikkua edestakaisin' ~ anord. geiga ~ F. keikkua ~ Geige 'viulu'

Jagd                   1) ahd. *jagōd 'metsästys; jahti'; 2) 'sukup.yhdyntä’

         ~ čuv: jəGər ’Paar; Zwilling (pari; kaksonen)’; Got. juka 'Kampf, Streit'

         ~ vrt. Engl. venery (vanh.) 1) ’metsästys’, 2) seksuaalinen nautinto, huvi'

Joch                  ‘ies; juhtapari (E. yoke = skr. yoga ‘liitos‘ - Shivan liitos puolisoonsa)‘

juchen          'riemuita, huutaa riemusta'; Jucks 'ilve, leikki, kuje, pila' = lat. iocus

         ~ ostpreuss. jōk ’Spass (pila)’ ~ lit. juōkas ’Scherz (leikki)’

Yidd.                   yog(e)n 'metsästää; ajaa koirilla; ärsyttää, kiihottaa'; jog ’Lauf’

         >? F. juoksu

E.         euchre [ju:kə] 1) eräs korttipeli, 2) pettää, puijata ~ Du jocker ’player, joker'

jig                   1) ‘a lively springy dance in triple rhythm; kalapilkki (ylös-alas)

                  2) ‘tanssia jigiä; hyppiä ylös-alas; kalastaa (koukulla)‘

         ~ S. 'leichter Tanz' (it. giga) > Fr. gigue ’dance, giga’

jig                   3) liverrys ~ 'laulaa (kuin satakieli)' ~ ME yeke

jog                  ‘tönäistä kevyesti; hämmentää; liikkua ylös-alas lyhyin raskain liikkein'

joint          "a part of a body where two bones meet and move in contact with one another"

         > Joints  (slang) "place, building, establishment"

         (especially one where persons meet for shady activities)

joke                  ’leikki; pila’

conjugal         'aviollinen, avio-' = 'joining together'

         < to conjugatemm. 'yhdistää pareittain, olla sex-kontaktissa'

Frz.         jeu          'leikki, peli; soitto; sarja' >? E. joke

         = Esp. juego, It. giuoco, Port. jôgo, Rom. joc, Unk. jaték

joglar          'provencelainen kuljeksiva lauluniekka' (runoilija-muusikko)

joie*                   [žwa] ’ilo’ (E. joy)

jouer                   [žwe] ’leikkiä, pelata;soittaa; narrata; näytellä'

Port.                   jogador ’soittaa, esittää’; jogar          ’leikitellä, leikkiä,pelata’

égua                  ’tamma’ = Esp. yegua id. ~  Lat. equa, equus ’hepo’

Esp.         Lay y Egües (egues) ”Lauluja ja leikkejä”? (lay ’laulu, balladi’ = E. lay)

jugar                   'to play (leikkiä)'; juego         'play, game'

yugo                  'ike (ies)' 'yoke; nuptial tie, marriage ceremony'

Baski:                  jogailu 'instrumento musical'; jokatu          'jugar' (pelata, leikkiä)

Lat.                   augere ’lisääntyä’

í(y)gi                  (eigŋ?) 'Geschrei (huuto)'

jacio, jacto          'nakata, heittää; heiluttaa edestakaisin '

jacit                   ’antaa (hedelmää)’ > ejaculari ’to shoot forth’

jocor                  ’naljailla, tehdä leikkiä, panna hulluja’; joculus (jocus) 'joke'

         ~ 'Ludus in factis, jocus in verbis'  >? leudd ja joiku

jūgis                  1) ’yhteenliitetty, -iestetty, -valjastettu’; conjugum = Eheleute (aviopari)

Romania:         joc ’Spiel; Volkstanz (leikki; kansantanssi)’

vanh.tü.         joγ ’Trauer; hautajaisseremoniat’

Lamuutit:          ike 'improvisoitu joikumainen laulu'; ewenk: ikэn ’melodia; laulu’

         ~ länsilamuutit/jukagiirit: ikä, ikän’laulu’; iGiri, ìgrì ’kaksonen’

         ~ çag.         öjgä         ’(suurten kotieläinten) paritteluaika’

IndoGerm. *ueku ’sprechen (puhua)’; ieu(ə)-  ’sitoa’; ieu-g- ’sitoa yhteen’

         ~ iug-men- (iugo-m-) ’Paarung, Joch (ies)’; ieugos- ’Gespann’ (valjakko; pari)

Skr                   yuga, yugám > IE *jeug-, *joug- ’join’

         ~ Goth. juk, Lat. jugum (< jungere ’join’), Gr. siγón, Skr yoga ’union’

Romaanit:         jag         ’fever; fire'

Hepr.                  yeekhoom          'sexual heat (animals)'

m.Iran:          ieku-          ’pila, leikinlasku’

Korea:         ikēn          ’an impromptu song, a dance’

Ainut:                  jukar (yukar) - Ainujen kertomarunot (naisshamaanilaulut)

 

laulu:

F:         huutaa ~ Duraljan etym. *hlūdjan = ags. hlydan 'laut sein, schreien; tönen'

         (ilm. alku-h jää pois, jolloin sana liittyy pikemminkin leudd-sanueeseen

Liivi:                  läul         ’löyly, (saunan) höyry; henki’ = Est. leil ’löyly’

Leelo                  = vir. Leelu = regivärsiline rahvalaul (alkusoinnullinen kansanlaulu)

lōlattəks          ’Ehe’ (avioliitto, Est. laulatus)

lõlõd                   'runoilija (est. luuletaja)' < loùl          ’(maallinen) laulu’

Est.                  laul 'laulu; virsi'; laulatada  'vihkiä'; luuletaja 'runoilija'

         > Latv. laulát  (laulāt) 'laulatama, -da' (vihkiä); laulība 'abielu (avioliitto)'

gr.                  lalω, laléω ’kiekua; puhua’; laíein ’laulaa; huutaa’ ~ psallω ’laulaa’

Turkki:         leylak ’sireeni’; leylek ’kattohaikara’

         Azerb:          layla 'kehto-, tuutulaulu'

Ewenki:         davlāvūn          ’laulu’; davlālān ’laulaja’

Heprea:         laylah/leylot (leyl) 'night'

Ägypt.          L’udi 'kansa; ihmiset'

Romaanit:          lau ’sana, puhe’ ~ Skr. lāpa- ’puhuminen’

 

 

 

leikki (luku):

 

F.         lukea (~ laskea); luku = ink. luku 'luku(määrä); (työ)tahti, loitsu'

ink.          lukkīa 'laskea, lukea parannuslukuja t. loitsua'

         ~ ve lukta 'laskea, lukea'; ly lugoittelda 'hokea, lausuilla (itkuvirttä)'

Vatja:                  lugōttaa 'loitsia; laulaa itkuvirttä' ~ lukõa

lp          lokkât 'lukea, laskea; kertoa, sanoa'; loge, lokke 'luku'; logus (> lohko) ’loitsu’

         > Latv. luga 'kerta; sävelmä' ~ li lu'g 'lukumäärä'

Kuola:         Nä luεjHkaT, S лoíok'k'eD ’valittaa, voihkia, itkeä’

vi.          luik 'joutsen'

lugu          'tapaus, juttu; arvo(stus) = musiikkikappale; (vanh.) kerta, lukumäärä'

Udmurt:         l’ogam (l’ogem); 'astuminen, käyttäminen;

         = hedelmöittäminen (linnuista); polkeminen'

Mari:                  loktem 'noitua; vahingoittaa'

Hanti:                  lo`k  (lèuk') ’tie’ (472); lōGət  (lèuk'ət') ’jäljet’

luχχašta',          liχχašta' ’joikua (joutsen)’ > lok (loGət) ’metso’

l'əuəγtà         (V) 'kuiskutella'; l'ōγə'tä`         (V) 'kiroilla'

 

IE:          loig- > m.slav. likŭ ’tanssi, leikki’

         ~ Got.  laikan 'hypellä'; aisl. leika 'soittaa'

Latv.                  laiks          1) aika (~ liett. laikas id.), 2) laiks 'sää, ilma'

lēkā(t)          1) hypellä, kisailla; 2) keksiä; 3) tepastella; lēkt 'nousta (ylös)'

         > aplēkt 'paritella'

līgava                  = morsian; Līgo ’juhannusilta’ ~ vrt. lit. liga ’sairaus’

         ~ līgot ’kiikuttaa; kiikkua; juhannuslauluja laulaa’

Liettua:         láigyti          'juoksennella ympäriinsä'; Gr. lágnos 'kiimainen'

         ~ lesù, lèsti 'poimia'

Ven.                   lgatj                   ’valehdella’ > lgu ’I tell a lie’; ložj ’valhe’

slogj                   'tavu; kieliasu'; slóvo 'puhetaito, -lahja; sana (manaus); keskustelu, puhe'

Tšekki:         sloka 'säkeistö'

Serbo-kr:         lagan           'kevyesti; hiljaa; hitaasti' ~ lakom 'innokas'

Serbia-roman:         lek 'lääke'

Anord.         leikr 'leikki; kiista'; leika 'spielen (soittaa; leikkiä)'

leg                   'makuus; hautapaikka' = R. lega ~ shetl. lega 'kalapaikka meressä'

         ~ leg (legg, læg)  'pohje'          ~ Lat. lacterus 'käsivarsi'; Gr. álax 'olkavarsi'

Loki                   'Gott der Flamme' (tuliliekin jumala)

R.          lek 'soidin, kutu'; lokkur 'kutsuminen'

         < mmr. leker ’peli, soitto, pila, ilonpito’

         < läka 'parantaa'; leka 'leikkiä; kutea; olla soitimella; soida' >? E. like

Dän.                   lege 'sich paaren (paritella)'; leg ’(lemmen)leikki’; adän. leje 'leiri'

         ~ nr. flikja ’sekopää, kevytmielinen nainen’; R. flicka 'tyttö(nen)'

lukke                   'läsa igen'

S.          Laich, Leich 'mäti, kutu'; laichen 'sich begatten' (yhtyä, kiimailla)

Lauf                  'juoksu' > läufig 'juoksullaan, kiimainen, kärväs'

Leiche         'ruumis; hautajaiset'; ags. līe > E. lie 'maata; valehdella'

Lege                  'paneminen, muniminen; panopaikka'; mhd. legen,lecken ’panna maata’

Leich                  (Laich) 1) ’mäti’ (kutu) ~ ahd.leich 'Spiel; Tanz; Melodie' (> F. leikki)

                  2) keskiaikainen lauluruno ~ OHG. leich 'melody, dancing-song'

         < leih, leich 'laulu (eripituisista säkeistä)' < soittotapa ~ leichen 'hypätä'

         < aind. rējatē 'hyppää'; lit. láigyti 'juosta ympäriinsä'; air. lāeg 'vasikka'

lesen                  'poimia; lukea; kerätä; kertoa' ~ anord. lesa 'keräten poimia'

         ~ lit. lesù, lèsti 'poimia' = lett. lasīt

locken         'houkutella' ~ *leugh- 'lügen (valehdella)' ~? E. lie (valehdella; maata)

Lohe                  'liekki' = ahd. loug, mnl la(e)ye; ags līeg, m.engl. lei, līe

         ~ anord. Loki 'Gott der Flamme' (tuliliekin jumala)

         ~ idg. *leuk- 'valaista (leuchten); valo (Licht)'; lohen 'polttaa, palaa'

got.          laiks          ’tanssi’, laikan ’tanssia; leikkiä; hypätä’; mys. leih ’leikki; sävel’

got.          liugan, afries. loga ’mennä naimisiin’, liuga ’avioliitto’

E.          leg          ’jalka’; wedlock'avioliitto'

like < like 'please'; alike 'similar in appearance' ~ S. gleic < germ. *līkam 'form'

E. altered: lake 'sport' ~ ME laik, ON leikr,'play' ~ AS lāc 'contest'

ags.          līe > E. lie 'maata; valehdella'; lay 'asettaa, panna; munia'

Frz.         loge          'hytti, teltta'; loquace  [lok(w)as] ’puhelias, kielevä’

Lat.          legere ’ poimia, valita; laskea, lukea, kerätä’ ~ gr. legein

         > loqui ’puhuminen’; logos 'sana; eritt. pila-, leikkipuhe'

legem, lex ’laki (law, lag)'; lūgeo 'murhettia, surra, valittaa'

lusio                   (lusus) 'leikinlyönti, peli'; lu:sor 'leikinlaskija' < ludo

         >? E. looser ’häviäjä’ >? Lucia-neito

Gr.         leω          (legein) 'sanoa, kertoa, käskeä, luulla, arvella' > logos 'sana, puhe; syy'

lágnos          'kiimainen'; laiki         'kreikkalainen kansanperinnemusiikkilaji'

Leukosia          'Puhtaus'; Ligeia 'Soitannollisuus'

Tü-etym.         (jak.)          luč(č)a (russkij) ~ (tung.) lūča, loči, lusa = ’Teufel’ (r ~ l)

Tü lugat         'sanakirja'; Azerb. lüğəti id.

Arab:                  luga-t                  (pl. lugât) ’sana'

Persia:         loγat  'word, language, dialect, speech, idiom; dictionary'

lafz                   (> pl. alfaz ) ’word’

Skr:                  lehka          'laskea'; Urdu: log         'väki, ihmiset'

Rgveda:          śloka 'soiminen, ääni, sointu'

1000 Duraljan etyma, 2000 - 419: P-D: *luku ’number, figure; to count’

         ~  Tam alaku 'number, calculation'

Redei 1986: PN *luk’-/lok’ ’to gather, collect’

 

 

 

leudd-luvvjt-luohti  (ks. kotisivuston "Soidinmusiikki IXa):

 

"Virallisesti" sanue kytketään kantagermaaniin (blōta) ja muinaisnorjaan (blót).

Lisuri (LPR 1998): Ruuhi  (lp. 'Hiiden vene, Luottamuksen puu' jne. pystytetään uskon, luottamuksen ja rauhanliiton (S. Ruhe = rauha) laavuksi (> In: lavviđ) ja erämaan laki (lovta = ’law’- totuus) kevyeksi rähis-rakkauden-valo-laulu-kukka-(liekki)-usko-veneeksi (love-light-Licht-Lied-lieđđe-Liet-mìrr), livva-rauhassa leva-eläen (vir.) liiva-hiekka-maassa:

Love = thruth-true-law. Voiko Sitä sen kauniimmin ymmärtää tai kuvata.

- Ugrilaiskytkentöjen lisäksi on Suomen naapurikielissä runsaasti samankaltaista ikivanhaa sanastoa, jonka  yhteyttä ei ole vielä osoitettu: koltan lää'dd ’suomenkieli’; norjan læte(t) ’ääni, huuto’; ruotsin ljud ‘ääni’ (saksan Laut); låt ‘melodia, kansanlaulu; soitto’ ja jopa venäjän slóvo ‘puhe; sana’. Latvian lūgums on ‘rukous’ ja bl’aut ‘huutaa’, mutta vanhan englannin lēoð (lēoth song) käännetään kauniisti sanoilla ‘laulu, runo’, jonka taustalla on ainakin indogermaaninen juuri *leū-d- (*leū-t-) ‘laulu’. Olipa kysymyksessä sanojen sukulaisuus tai ei, niin musiikista puhuttaessa em. sanojen samankaltaisuutta ei voida ohittaa.

 

 

 

F.                  liuta           ...vanha germaaninen lainasana, jolle rekonstruoitua alkumuotoa

         *leudi-z edustaa mm. nykysaksan Leute 'ihmiset, väki'  (Häkkinen 2004).

luote                  'loitsulaulu'; ... ilman lauloi itseksensä, lauloi lempiluottehia...'

Karj.                  luvoitteleminen '(äänellä) itkeminen'; luvettelija 'itkuvirsien laulaja'

         ~ Monin paikoin loitsua nimitetään luvuksi.

Lyydi:         лuikata 'luihkata (ääntää)' ~ ven. ljud ’lyydiläiset’

Vepsä:         loita          ’rukoilla, palvoa’; lut ’paimentorvi

Vatja:                  tšävelläG          ’kävellä’; lõvata ’kävellä (ringissä)’

Inkeri:          lovaDa 'kulkea, kävellä'; luDuttā ’soittaa paimentorvella’

Liivi:                  libāstə  'rakastella' ~ S. Liebe ’rakkaus’

         virolais-liiviläinen liba, 'kiimainen/kuolettava naarassusi' (libahunt)

lōt                   ’Gottesdienst (jumalanpalvelus)’

Est.                   laad ’markkinat’ ~? S. Leute 'ihmiset, väki' [> soidinmeno-kokous?]

         ~ S: Lade 'kokous' < einladen 'kutsua' ~ Ven. ladj 'sopu; järjestys'

laut,                   'navetta, läävä'; wotj. lautta ’karjatalli’

lõuata           ’kiljua, ulvoa, rääkyä; haukkua (moittia); 2) pitää suukopua, haukkua

lüdded          (Wiedemann: lidumine <  liduma)

         "juokseminen; riisuuntuminen;          siementen nyppiminen (kävyistä)

lpN                  luoHtiε          (luošıε; luδijJ) 'lappalainen laulu' (Lagercrantz)

         = lpK leudd, lpKld: leūDıjeD  - lıvtı - lõvted = joikua

lpIn                  livđe         'laulu'

lpK                  leu´dd           ’joiku’ (Sverloff: leuvdd); leu'ddjed ’joikata’

lie'đđed           ’hulmuta’ (revontulista) ~ lpKld lied(j)i

lä'dd                   'suomalainen' = lää´dd  ’lantalainen’

 

Komi:                  lid (lyd)'luku'; livzyny ’ulvoa, parkua’; lövtny  ’voihkia, valittaa’

Mari:                  lúdyš          ’laulun/runon sanat, säkeet’

MordvaE:         lajšems 'virittää itkuja kuolleelle'; l'ivams 'muistella kuollutta'

l'ivt'ems         'tuoda esiin, siementää'; l'ukams           'heilua edestakaisin (viulun jousi)'

lovnoms          ’lukea (laulaen - kuolleen ruumiin ääressä)’

Unkari:         leüt  'lyödä alas'; lódít  'työntäistä (kerran)'

lúd                   (liba)         'hanhi (lintu)'

Hanti:                  lauda'           ’sanoa’ ~ Kaz. Λāuəttı = O. l'āuətta`'haukkua, sättiä; kiroilla'

tuita                  (Kam.) 'kukkua (käki)' = V. loita'id., 'laulaa (lintu) (t ~ l)

Mansi:         lādin (lātəŋ) 'sana' >lattam 'sanoa, puhua'; lowint-  'laskea, lukea'

Kamass:          led  'joutsen' ~ Unk. lud id.; Jukagir (S) lodol 'leikkiä (spielen)'

Latvia:         laudis         ’kansa’; lūgums ’palve’ (rukous)

Liettua:         liáudies dainà 'kansanlaulu'

lóva                  ’vuode, sänky, luuva’; lýti 'sataa'; lytis 'suku; muoto; hahmo'

Russ:                   ladj  'sopu, sovinto; järjestys'; (mus.) 'sointu'; lóve          'vuode'

         ~ láditj ’elää sovussa, sopia’; luditj  ’tinata’

lov                   'pyynti, kalastus'; lovítj  'pyytää (esim. kalaa); pyydystää'

ljubítj          'rakastaa' ~ dr. ind. lúbhyati 'rakastaa'

ljúdi                   'ihmiset'

slóvo                  1) puhetaito, 2) sana, 3) keskustelu, puhe

Puola:                  malina błotna 'mesimarja' ~ ? R. blod         'veri; syntyperä'; ags. blot ’tahra’

         > 'Mesi'-merkitys antaa 'veriuhrille' aivan uuden dimension leudd-/luohtille.

polować           'metsästää' ~ łowić          = pyydystää

         ~ ven. polovýe órgani 'sukup.elimet'

Tšekki:         ladit se 'sointua yhteen'; prelud          'aistiharha, näky' (!); loudit  'houkutella'

Slovak.         žalovat' 'klagen (valittaa)'; slovo 'sana' (slaavil.)

Bulgaria          slávej  'satakieli'; lud ’hullu, hupsu’

Kroatia:         leut ’Laute (luuttu)’ = Serbo-Kroatia lutnja         id.;

         ~ S-Kr. Roman. lavuta ’violin’; lavutari ’musician, player’

nnr.                   ljota; ags. hléotan ’saavuttaa arpomalla’

anord.          hlaut ’Blut des Opfertieres’

ljóð                  ’runo, lied (laulu)’ ~ ljóða ’runoilla, laulaa’, ae. leoðian, ahd. liudōn

ljóði                  ’ruhtinas’ < ae. leod; ljóðr (Nord. etym. lýðr)’kansa, väki’

lúðr                  (lúður, lud) mm. 'sotatorvi (ontto puu; kehto)'

R.          ljud          ’ääni’ ~ S. Laut ’ääni, äänne’ > Lied 'laulu' ~ E. loud ’äänekäs

ljuda                   (> lyda) ’kuulua, kaikua, raikua, soida’ = mR liūdha

         ~ m.yläs. (h)luten (k.yläs. lūt ’ääni, sävel, sointi’)

låt                   [~ luot!]’sävel, sointi, laulu’

läte                   ’ääni, ääntely’ ~ lp. livđah, liođe, levđ ’laulu’

Nrw.                  lyd  ’ääni; väki, ihmiset’ ~ læt/e(t) 'ääni, huuto'

S.          lauten  ’kaikua, kuulua’; läuten ’soittaa, soida’ , goot. liuthon ’laulaa’

Leut                  (Leute) 'kansa, väki; ihmiset'

Lēis                  1) ’virsi, hengellinen laulu’ > Lei 1) laulu

lottern          ’rentustella’

Vanha keskisaksan lovu 'ajokoira' ja loviti 'metsästäminen, takaa-ajo'.

E.         laud         ’ylistyslaulu, -virsi’ (< lat. laudāre ’praise’)

lewd                   [lju:d] 'irstas, rivo; paha; oppimaton'

Welsh:         lai 'Bretagnelainen keskiaikainen laulumusiikin laji'

Frz.         love         [love] '(käärmeestä) paneutua kerälle; panna (köysi) vyyhdelle'

Esp.         leudar         'nousta (taikina) ' (kohottaa, panna käymään; to leaven)

         ~ liudo 'fermented, leavened' ~ ludia 'ferment, yeast'

         > levantada         'ylösnousu'; Levante 'Levantti; itä, itätuuli' > auringonnousu'?

lid                  'conflict, contest, fight (lidia); dispute'; lidiar  'to fight (bulls)'

[Tässä on sanojen antama esimerkki siitä, kuinka soidinmenoissa samanaikaisesti  on kaksi puolta: kosiskelu (S. Lied 'laulu') ja tappelu (lid) kilpakosijoiden välillä]

Romania:         lautar         ’Musikant, Spielmann’; lovi 'työntää, lyödä, tavata'

slava                  ’ylistys; taivas, ilma’

lut                  'Ton (savi)'

Lat.                   laudo           (laudare) ’kehua' ~ S. loben

ludere          (lúdo) 'to play'; ludus  'leikki, peli'

Gr.                   lāós ’Volk’ > S. Laie ’maallikko

leω                   (legω) 'sanoa, kertoa, käskeä, luulla, arvella' > logos 'sana, puhe; syy'

idg.                    *leu ’ylistyslaulu’

Ülo Valk: Kurat Euroopa usundiloos, Vikerkaar 1994:

         VT:n ’koletisliku ürglohi Leviat(h)an (-madu, merekoletis)’ = Kurat (piru).

Heprea:          livtó'aH  'luottaa'

Arab:                   la'ab         (la'b, li'b,lu'b) ’game’ (play) = palest. la‘ib 'play'

         < la'iba (lu'b, li'b) ’to play’ (soittaa)

 

 

 

 

mängida: (est. 'soittaa')

F.          mankua 'kärttää, kerjätä' ~ S. Mangel 'puute'

Sm mustal. mangā 'pyytää, kerjätä, rukoilla' ~ Dä must. mange, Latv.must. mangot

Est.         manguda, mangeldada kärttää, kerjätä, ruinata'; li mañgə id.

mängida         'pelata, leikkiä; soida, soittaa; pitää soidinta'

mängimine 'soittaminen/leikkiminen'; mäng 'soitto; soidin'

Liivi:         mañg ’vaatien pyytää, kerjätä’ ~ Est. manguda, F. mankua

         <? Lat. manguot; S. Mangel 'puute'

Vatja:          mäntšäG         'leikkiä, pelata, soittaa’; mäntšümä, mäntšüä  'kuherrella'

Lyydi:          mandžuu          ’mansikka’

Mari:                  méŋge ’pylväs, patsas' ~ Frz montant ’pystypylväs'; 'kirpeä maku/haju’

Hanti:                  me`ŋk(-iu`m) (marja) oli jumalien ruoka - ihmiset eivät syö

mańt't'à         ’olla vailla, tarpeessa, puutteessa’

Kamass:         məŋgεm          'mennä, kulkea'

         ~ Uig.         maŋ         ’askel’; oir. maŋ ’juoksu’, hak. ’(vapaa-)aika’

Puola:                  manko  'vajaus, vaje'; mańkut         'vasenkätinen'

Serbo-Kroatia-Romaani:         magljarav         ’I win (a girl)’; mangav, mangu ’I want/ask’

Ruotsi:         mänga ’sekoittaa’ ~ Saks. Mang ’sekoitus’

S. >  mhd          mangel, manc ’puute, vika' ~ mnd nnl mank ’hinkend’ (ontuva)

Engl:                  manğe  1) ratsastustaito

Esp.                  manga ’(bridge) game’; menguere (-tanssi); mangana 'lasso'

Lat.                  mango          (petollinen) '(Sklaven)händler ' ~ apr. manga 'Hure'

         ~ gr. máγγanon  'petoskeino' ~ mir. meng 'viekkaus'

ai.                  mangalam  'onni, terveys; hyvä (ennus)merkki'

Hepr:                   mangeen'ah/-ot (mangina) ’sävelmä; melodia'

 

 

 

 

F.         soittaa:

Lindström 1853-1859:          Soin         (ljuda, ringa) >? F. sota (kanssakilpailijat?)

         ~ S. süd ’etelä’; lpKld soije, soiv(e)’etelä; lämmin (Est. soe)’ (saivo-suoja)

         > soida '(er)klingen, -schallen; balzen (olla soitimella)’; ka soija id.

         - soidin ’lintujen kosiomenot’ ~ lpN         čuodjat, lpK čuõjjâd ’soida’

Est.                  soi  'oinas, jäär’ (pässi) ~? ven. soítie ’suguühe, koitus’ = Lat. coitus

saiəDa          'pyöriä (ympäriinsä)'; səiitta = pyörittää; kulkea ympäri

sõidelda         ’torua, moittia, nuhdella; riidellä’

sõita                   (sõitma) ’ajaa, ajella’; sõim II 'haukkuminen, sättiminen, parjaus'

lp:         Lagercrantz 754. čüöjiJ  'läuten, lauten, tönen ('soida')'

         ~ Suj. L. cuot't'ahk, Präz. cuot't'à id. >? huutaa = E. shout

Komi:                  sojtísj         ’tulla yhteen/vastakkain; kohdata, kokoontua, sopia’

kojt                  ’teeren soidin’

         ~ Gr. koítŋ ’vuode; aviovuode; (pl. koítŋs) sukupuoliyhteys (coitus), haureus’

MordvaE:         sedjamo ’soitto’; sedjams         ’soittaa (soitinta)’

Unk:                  soje > zaj 'melu, meteli, hälinä; kohu'

Ostj.                   səi, soi ’ääni jne.'; Mansi: soi, sui, sī ’ääni, sointi, maine, kunnia’

Smj:                  *soj-         ’kaula; kurkku’; ~ selk. suolj, soi ’kurkku, kaula; ääni; joen suu’

         > *sänə- (sani) ’spielen’ > saanä = ’Spiel (soitto; leikki)’

Kamass:         səie 'Auerhahn (metso)'; soi 'kaula, kurkku, nielu'

Liettua:          žaidimas ’peli’ > žaĩsti 'mängima' (play)'; Latv: dziedāt 'laulaa'

Venäjä:          vzojtí ’nousta; orastaa’

soítie                   (soíte) 'yhteentulo; lihallinen yhtyminen'; sojtísj ’tulla yhteen; kohdata'

R:                   (sjunga  ’laulaa’; sång ’laulu’) sunnan- 'etelä-' (sunnanvind)

         >? E. south ~ sun = S. Sonne

Saksa:         Saite I  '(soittimen) kieli'; II '(ihmisen) kylki'

Zeute                   'torvi, piippu, nokka; kärsä, nenä'; Zeugung 'siitos'

E.                  south 'etelä'

Port:                   soada ’ääni, sointi; melu’

Lat.                  coitus ’tulla yhteen; soidin; yhdyntä' ~ gr. (pl.) koítŋs sukupuoliyhteys

Tatar:                  zout (sävelmä, laulu) < arab. saut 'melodia, ääni'

Arab:                  šadā ’to sing; to chant'; śâdî ’singer’;

saut                   (sawt, palest. sōt) 'melodia, ääni'; Persia: sada 'voice'

Zigeuner:         xöije         ’vihellys’

 

 

 

Saksa:         spielen 'soittaa; leikkiä; näytellä' < aslaw. plesati ’tanzen’

 

         ~ orig. ’tanssi’ (Tanz) ~ engl. play  'soittaa; leikkiä'

         ~ Spielhahn 'Tetrao tetrix' (teeri)

         ~ a.saks. spel, spil 'soitto, leikki; musiikki, soitin'

E:                  play ’soida, soittaa (peal); näytellä; pelata’; spell ’loitsu; period of time’

         ~ MDutch pleien ’dance about, jump for joy’

bless                   'siunata' (orig. 'mark with blood') (>? bliss) ~ germ. *blōtham 'blood'

         ~ ven. bludítj ’harjoittaa haureutta’

gospel           < O.E. godspel  'gospel' < god "good" + spel "story, message"

spill                  1) ’let fall’ (läiskyttää, roiskuttaa)

R.                   spelare 'soittaja' ~ F. pilari  'silmänkääntäjä, ilveilijä '

Dän.                   bål  'nuotio, rovio, kokko'; mn. bál 'Feuer' ~ ai. bhālam 'valo, loisto' > gr

Frz                   appel  'bird-call';

plaisanteri         [plεzãtri] ’joke’ (leinlasku, leikki; ivailu)

         ~ plain-chant [plεšã] ’kirkkolaulu’; plein [plε, plεe] 'tiine' (eläimistä); pullea'

Esp.                  placa           'aukio'; playa ’beach (ranta)’

Romania:         placere  ’huvitus; ilo’

Gr.                   paízω         (pajzo) ’leikkiä; pelata, soittaa’

phalos          ’glänzend (loistava)’ >? phallos ~ ai. bhālam 'valo, loisto'

Lat.                   placitum          'something pleasant; something that pleases both sides'

Latv.                   blaut         'parkua, rääkyä'; blēt (mēt) 'määkiä'

plẽšas, plēši                   ’Strassenharmonika’ ~ aslaw. plesati ’tanzen’

Venäjä:         palítj 'paahtaa, polttaa'; pol ’(suku)puoli’

pljas(ka)          'tanssi (m. plasovaja)'; sloven., tshek. ples, pol. plasy

plevátj          'sylkeä'; plákatj 'itkeä'

plemennój         'heimo-; suku-; rotu-'; p. byk 'siitossonni'

Bulgaria:         blažén 'siunattu' ~ E. bless 'siunata' (!) ~ ven. bliznetsy (pl.) ’kaksoset’

bláznja         'vietellä'; platš 'itku'

pláz                    'jalas' ~ pljátška '(sota)saalis'

Tšekki:         ples 'tanssiaiset'; Slovakia: plač         'Weinen (itkeminen)'

Serbo-Kroatia:         plać          ’weeping, crying’; ples(an) ’ game, playing; dance’

F.                  pelata; palaa (> palo)

Est.                   pill         'soitin; pilli' = liiv. pil (plēšəd 'palkeet'); vatja pilli

Komi:                  pöljan ’soittopilli’; Mari:         plaÿ ’kovasin'

Palestiina:         bal'ab  '(to) play' (music)

 

 

 

 

Esp.          tocar                   1)’soittaa’, 2) 'koskettaa'

         ~ Italia: toccare ’to touch, to feel; to call' > toccata 'improvisoitu (alku)soitto'

         ~ lat. togata 'halpasäätyinen, irstas nainen'

Port:         estar tocado ’olla hiprakassa’

Romania:         toca 'hakata; lörpötellä'

gr.         tokos         ’childbirth'; 'vesa, jälkeläinen; hedelmä'

tü         tokat          ’läimäys’

F:         tokata         ’tuikata, pistää, tökätä'; touko ’(kevät)kylvö; kasvava vilja ~ takoa

Est.         tõug         1) ’(eläin-)rotu’, 2) ’kesävilja; touko’; täkk  ’ori’

         > tõugata ’työntää, sysätä, lykätä’ ~ tõuk ’toukka’

lpK:          tõõkkâd          ’naida, olla sukup.yhteydessä’;

         ~ lpKuola tεokkaD  ’tehdä (naista), koinia’

Mari:         təkem ' sysätä, survaista; yhdistää, solmeutua'

Mordva-mytol: toka-paba(nä) ’puimatanner-eukko(nen)

Unkari:         tojik ’munia (lintu); synnyttää’; tóka (1) 'signaalikello'; tök2 ’testicle(s)'

R.         tok  'hupsu, narri; tyhmyys'

S.         stock           (alams.) 'keppi; mesipuu'; takt 'tahti'

touch                  ’striking a bell’ (koskettaa) < vulg.L. *toccāre ’hit, knock’

E.          dock         2) ’satama-allas, sulkutelakka; telakoitua’; token ’merkki'

ven.          tetšj (tëk)’virrata, valua; vuotaa, kulua (ajasta) ~ vrt. tétška ’kiima’

tok          ’(sähkö)virta; puimatanner; soidin, kiima' ~ puola: tok 'meno, kulku'

tokovátj         ’leikkiä; olla soitimella’ (igrat’); tkatj ’kutoa’

Tšekki:         tok 'virta, juoksu' >? F. joki

Palestiina:         daqq           'play of an instrument'

Persia:         docar 'meeting with, encountering, facing'; toxm  'seed; egg'

Sumer-(Proto-)Duraljan:         dug-ga ’to strike, beat';

*takз-          ’to sing; *takз ’to strike, to forge; to fight'; *tokз-          ’to stick'

Zigeuner:          dox ’synti, vika, syy, virhe’ >? E. toxic

 

 

 

 

 

E.         tone; song         'sävel; laulu' (> ks. "Soidinmusiikki XIVa": 33-34)

> Aloittaa osan "Soidinmenot-liite VII"