Soidinmusiikki XI(a) - Play

Soidinmusiikki XI(a): 24) PLAY-SPIEL-FLUTE - 25) PALLEM

 

24)         PLAY-SPIEL-PELI-FLUTE:

FUF XIII, 1913, Helsinki; E.N. Setälä: Beiträge zur F-ugrischen Wortkunde

s.328      F.  pila; pilla ’pilaantunut tila; Schade’

         ~ kar. pilla, olon. pillu ’Verschwendung, Verlust, Schaden’ ; est. pill id.

         < ags. spildan, spillan ’vertun’, asächs. spildian ’töten’; ahd. spilden ’vertun’

         ~ germ. spil ’Scherz, Zeitvertrieb, Vergnügen’

         ~ an. spila ’spielen’; adän. spil, nr. ym. spel < mndd. spil ’peli, leikki’

 

I. Tõnuristi: Kannel Vepsamaast Setumaani; Soome.ugri rahvaste muusikapärandist

s.165           Setu kargus kuulub vene algupära tantsude hulka ja tänapäeval nimetavad setud ise seda sageli
            pl'askaks. >? plasovaja

Liivi:             (< Lätt.): pleìš-špēl'əD  ’Ziehharmonika’  < lett. plẽšas, plēši ’Stassenharmonika’

         ~ plēšəd  ’Blasebalg’ (palkeet, lietsin) (1464)

pleìt,                  fleìt         ’Flöte’; pleit id., ’ein Tanz’ (1465)        

Vatja:         pilli  ’pill’ (muusikariist); ’vilepill (pajupill), savipill'  = v. svirelj, dudka, svistuljka

         > Lu: pilliD (pillid): garmońi (lõõtspill), skripka (viiul),

         > balalaika (balalaika), kantõlõ (kannel), mandalina (mandoliin),

         > gitaari (kitarr), bajaaniD (bajaanid), truba (pasun)

         > kukku(pilli), paju-, püü-, rakko- (torupill), rooko-, savvi-, suu-, toro-.

Viro:             pill   '(soitto)pilli (est. kõrs, vile)'; liivi pil 'muusikariist' = vadja, F. pilli

         <? alemsaksa spel, spil 'mäng, nali; muusika, instrument';

         ~ vanarootsi spil 'mäng' > r. spel (mäng, pillimäng)

 

lpK               pleäs‘sjed      ’tanssia’

Komi:           pöljtny,  pöljavny  ’puhaltaa, tuulla’ (’blow’, v. dutj)

         > pöljan  ’soittopilli’ (v. dúdka) ’pilli, huilu’ (puhallinsoitin) > ks. 24)

Mari:             plaÿ ’kovasin, koetinkivi’

 

 

Latvia:

blaut           'röökima' (parkua, rääkyä); blēt (mēt) 'määgima'

bloda           'vaagen' (kulho, vati; lantio); blodina 'lüdi' (bot. 'kehto')

plauja           = lõikus (leikkuu); plaut ’niitmine’

spēle            = mäng ~ (ie)spert   'põtkata' (potkaista) >? Sport

 

Ven.

platš              ’itku’ (= pol. płacz), Est. nutt, itk, nutulaul; ’mahlajooks’;

         >? plákatj  'itkeä’; platšéjá ’itkeja; nutunaine’ ~ v. pljaska (plæska) ’tanssi’

plávatj            'uida, kellua, purjehtia' >? Esp. playa 'lahti, ranta'

plemennój      ’hõimu-; tõu-; sugu-, haru-’

         > plemja(meni) ’suguharu; hõim; tõug; sugupõlv’

         > plemennój byk = ’siitossonni’

         (potomstvo, sem'ja, rodnja, koleno, narod) dm > m

         < m. slav. *pled-men < *plodj (> Ven. plod ’hedelmä, sikiö’);

plevátj            (pljúnutj)  ’sülgima; sülitama; sülgama, sirtsama’ = Pol. pluć

         ~ plevók ’sülg, sülitis; süljelärts’

plod                 (hedelmä) ~ plotj (liha; rumis)

         > plodítj ’lisätä; synnyttää, siittää’ ~ blud ’huoruus’

> Shishkov:  III Frz plume [plüm] (< aFrz penege) (sulka, höyhen):

         ~ Bret. pluwen, pluen, Celt. plu(f) ~ Lit. pluksna (r ~ l?)

         > Lat.   pluvia = Frz pluie 'Regen' > il pleut 'es regnet'

         ~ Slaw. pol, pole 'Diele, Feld' ~ Frz pleuvoir 'regnen'

         ~ Russ. plevatj 'speien' >  pljuju 'ich speie' < pol- >? play

pljas,                  pljaska ’tanssi’; pljasátj ’tanssia’ ~ pljasovój 'tantsu-' ~ póloz 'jalas'

         ~ sloven.   ples, yl.kr. ples ~ pol. plasy ’tanssi’; tšech. ples ’bal’

         < OSlav.   *plesati ’tanssia’ ~ Lit. plẽšti (?)

         ~ Goott.     plinsjan ’tantsevatj’ >plasovaja?

         ~ Kamass: plesetell'εm = tanssia; pljasatj >? E. please > pleasant

Puola:                 

bład                 'erehdys, virhe'; płód          'sikiö; hedelmä' < ven.

płaz                  'matelija' ~ płeć 'sukupuoli'

śpiewać            ’laulaa, veisata’ (~ ven. petj) > śpiew 'laulaminen, laulu'

Bulgaria:        

blažén         'siunattu'; blážen/blažna 'lihaa tai rasvaa sisältävä'

         ~ bláznja  'vietellä, johtaa harhaan'

pláz                   'jalas' ~ pljátška '(sota)saalis'

Tšekki:         plést          'kutoa, punoa, letittää' ~ ples 'tanssiaiset'

Slovakia:       plač         'Weinen' ~ plachta 'Leintuch, Laken; Segel

Kroatia:        plāv         ’blau; blond' (Haar)

plōd             ’Frucht, Leibesfrucht' ~ plōt ’Zaun, Umzäunung’

Serbo-Kroatia:

blažen           ’blessed’ (Kroatia: blāžen ’glückselig’)~ bludnica ’whore, prostitute’

plać               ’weeping, crying’; zaplačem ’I begin to cry, I burst into tears’

ples(an)          ’game, playing; dance’; plesač 'Tänzer'; plesati 'tanzen'; plesni 'Tanz-'

         > plać    'weeping' ~ ples(an) ’dance, dancing’

         >? russ.  plasovaja; E. pleasæntry; play

 

n.R            spelare ~ mhd. spilære, spiler ’Spieler’;

         ~ F. pilari (2) ’Gaukler’ (silmänkääntäjä, ilveilijä)

Tanska:

blu, -en       ’häpy, häpeä’; blues ’hävetä’; blus, -set ’liekki, nuotio (bål)’

Saksa:

Spelt            ’Spelz’ ’vihne, akana; ruumenet’

Spelunke      ’Höhle’ (pesä; kapakka) ~ Platz '(itku-)paikka'

         < Lat.  spēlunca, spēlaeum ’lokero, luola’

         < gr.   spēlygx (spelyggos) = kr. spílaio, spiliá ’luola’

Spiel             Got. plinsjan ’orcheĩsthai’ < aslaw. plesati ’tanzen’

         ~ orig. ’tanssi’ (Tanz); pflegen ~ E. play = Spiel

         ~ Spielhahn = Tetrao tetrix ~ Spillgeflügel ~ ’Birkwild’

         > Spielraum < Spiel (’sich bewegen’); ahd. spilāri, spiliman 'Schautänzer'

         ~ der Wendung Spielraum geben entspricht frz. donner du jeu.

           (frz. donner = antaa, jakaa; jeu leikki, peli) > Spilestube 'Tanzraum'

         < idg. *pelə- ’flach, ausbreiten’ >? IE: *pel-, *plē- 'fill'

Kirchspiel          ’pitäjä’ > Westfäl. spiəl ’eine Menge Menschen’

         ~ nl. dingspil ’Rechtsgebiet’ >? S. Beispiel

         ~ R. spel  ei niinkään ole näyttelemistä vaan joukko-paikka >? soidinp.

         ~ Spule ’puola, käämi; sulan ruoto’ ~ ital. spoletta ’Zündrörchen’ (’tuliputki’)

         ~ Spule ’dünnes, flaches Holzstück’ ~ spalten  < id.germ. *sp(h)el- ’abspalten’ ’halkaista’

Engl:         

bellow          'mylviä, karjua' = S. bellen 'haukkua' <? E. bell 'kello'

         ~  bull ’sonni; härkä’; bully(vanh.) ’porttojen välittäjä'

         ~ Jpn beru 'bell'~ F. pilli > 25) pallem

fleet (4)         ’to float, drift’ (liitää ohi)  ~ Gr. pléo ’sail, float’, Skr plu- ’sail, swim’

         < IE *pleu- ’flow(ing), float(ing) (rapid)’ > E. fly, flow; (>? flame)

         ~ IE *pleuk-, *pleud-  > Lit. plaukti ’float, sail, swim’

         = Germ. *fleutan; S. fliessen ’to flow’ ~ ON fliōta ~ OE flēotan  

         < L. fluere ’flow’< IE ’float, swim’ > S. fliegen

         ~ flood ’flowing, river, sea, flood’ = Germ. flut, Goth. flōdus  >? plod

         ~ E. flout (ME flouten) ’to play the flute’ < Lat. flare ’to blow’

         ~ Provenc. flaut ~ flajol  ’small flute/whistle’ < L. flāre ’blow’  ~ Provenc. laut > E. lute ’luuttu’

         <IA *plē- ’fill (~full)’ > Gr. plēthos ’multitude, common people’gospel
        
< O.E. godspel   "gospel, glad tidings (< Jesus); one of the four gospels,"
         < god "good" (see good) + spel "story, message"
           (a translation of Gr. euangelion "reward for bringing good news." >? spela-spell

peal            ’soida, soittaa’; peal ’(ukkosen) jyrähdys; bell-soitto’ >? appeal

play             1)’soittaa; näytellä’; ’näytelmä’ = play ’pelata; peli’

         ~ AS plegian 'brisk activity'; pleghūs ’theatrum’ ~ Germ. pflegen 'olla tapana'

         < Lat. placitum 'something pleasant' > 'something that pleases both sides'

         ~ plea(d) 'puhua oikeudessa, ajaa jnkn asiaa' < plaid (plait)< Lat. placitum

plume          'sulka'; plomed 'koristeltu töyhdöillä, sulilla, höyhenillä'

spell             ’loitsu’ ~ OFr. espeler ’read out’ ~ Germ. *spellam, *spellōn

         > OE. spell ’magic formula’ > gospel ~ gōd spel ’good tidings’

         ~ spel ’discourse, tidings, news’  ~ vrt. spell ’period of time’ ~ OE spelian ’substitute’

spill                  1) ’let fall’ (läiskyttää, roiskuttaa; laverrella; viskata alas; tipahtaa)

         < orig. ’destroy, kill, ruin’ ~ Du spillen, Sw spilla ~ spoil ’pilata’ < IE *spel-~ split ’halkaista, jakaa osiin’

Frz:

plaisanteri         [plεzãtri]  ’joke’ (leinlasku, leikki; ivailu, pikkujuttu)  ~ plain-chant [plεšã] ’kirkkolaulu’

plein                 [plε, plεe]         'tiine' (eläimistä); pullea'

Esp.                  placa           'aukio'; platea 'orchestra, pit' (ork.syvennys teatterissa)

playa                ’beach (ranta)’ = Fr. plage, Port. praia, Rom. plaja, Pol. plaza,

         = Tš. pláž, S-Kr. obala, Tü. plâj, Ven. plyash >? (soidinmenoaukio?)

Lat.                 

placeo         'gefallen, gefällig (hübsch)/eben sein'

         ~ placidus 'flach, eben, glatt; ruhig, still' ~ ital. piano 'planus'  ~ Gr. plaks 'Fläche'

plaudite       ’clap your hands’ > E. explode ’clap off/away (from) the stage’ > explosion

Romania:

placere          ’Vergnügen, Freude, Lust’; plaga ’Wunde’

Kreikka:        

paízω             (pajzo) ’leikkiä; pelata, soittaa’;

         > pe'zo ’play’ (leikkiä) = Swah. cheza ~ vrt. kar'ta pechnidiou’ ’pelikortit’

         >? synnin peso; lat. peccata ’synnit’; peten  > paéıksımo (paižimo) ’leikki; peli, soitto’

         > organo-paiχtŋs 'pelimanni'; paiksımo 'soitto'; paíktŋs 'leikkijä, pelaaja'

         > paıχnídı 'leikki, peli; leikkikalu' ~ Ital. paio  ’pair; couple’  >? pajo-poet-peten-pajazzo

plēthos          ’multitude, common people’ ~ IA *plē- ’fill(~ full)’

 

Palestiina:        

bal'ab             '(to) play' (music) = ba'zif; bal'ab riyāda 'play sport' >? pelata

         ~ la'ib    = play; la''īb/la''ībe(t) 'player' >? Liebe-Leben

         >? ruumis & henki ~ leipä & viini  ~ elämä/ravinto & itsensä kuolettaminen & rakkaus

FU-Tamil:        466/613         pilli 'pipe' ~  pillān-kural 'flute'

 

 

25)         PALLEM (+ cym- + ball & bell-pilli ks. > poet):

F.           pala; palaa; palella; paljas        

         ~ ka palella polttaa vähän itseään; rakastua; kylmää  ~ mdv paloms, paləms ’palaa; palella’

pilli                  'puhallin, huilu; ohut (imu)putki; (oljen)korsi'; ka pillitä 'soittaa pilliä'

         ~ li pil' 'pilli, huilu' ~ R. pil 'salava, paju'  ~ ? mmr spil, nr spel'peli, soitto'

FU-Tamil:         702/928  valittaa 'to complain' ~ vali 'to tell, sound' (T ~ V)

         >? E. tale/tell ~ dal/tal ~ valley/vallis

Duraljan: 1000 DE 931:

*walkз-          ’white’ (valkea) ~ E valge id., Md valda ’bright, light’, Hu hold ’moon’

         ~ Tam vāl ’whiteness, purity, goodness’; ’lustre’; vēl ’white, pure, shining

         ~ Malayalam vāl ’purity’, veli ’light’; Kan bela, bili ’whiteness, brightness’

         ~ Kurux bālká, bālkó, Malto bálko ’yellow’ ~ Mo bulay ’partly white’

         ~ vrt. PFU *wal'з ’Glanz; glänzen’; *walkз ’weiss, hell’;

         ~ PJK *párk ’bright’ ~ PKJ *válk(a) ’red’ >? bil

         ~ PN *baly/bəly ’to shine, to be bright’ ~ *waly/wəly ’to blaze, to shine’

Lyydi:           pall’       ’moukari’

Inkeri:          polle      ’esiliina’; Isuri: polli id.

Vepsä:         bol         ’puolukka’

Est.              paluma  'soovi esitama, kutsuma ; jumaluse poole pöörduma'

         ~ mordv. palams 'suudlema'  ~ põlema ’palaa’

pill          'soitin' >? pilli & pillu

pilu              ’rako’   ~ pilutada 'raottaa, siristää (= vidutada); ommella reikäompelua'

põleda          ’palaa’;   palav ’kuuma, tulinen; lämmin, palava’; põletik 'tulehdus'

         ~ Vatja: bol'nitts  ’haigemaja, seek’ (sairaala)

valu               'kipu'

 

lpR 3128            wűö`l'iε ’saamelainen laulu (vuolle)’

lpN:                   biel'lu 'kello' ~ beallji 'korva'; beljohallat 'kuulostella'

bál'let                ’voida rauhassa tehdä jtkn, saada rauhaa, paalia’

bállit                   ’ammua kovasti’

bál'lu                  (bállut) ’kives, kivekset’; ’pallo’; ballu 'pelko'

bealli                  'puoli'

beallji                  'korva'

valla                1) ’melu, meteli’, 2) ’ohjain(varsi), peräsin’; válladit 'meluta'

         > lpR       (L-crantz) valla (vallâ, val-vallâ, valla-vâlâ) 'Zusatzwort in Liedern'

         > vuollie  (Arj.) 'Lied' > vuolle ~ Skand-lpR: vallåt

LpIn:                páálmâš  'lievä kirosana'

lpK:                 

palvēd               ’paahtaa’ (~ sm. palvi-; pälvi ~ est. palvetama 'rukoilla'; palve 'pyyntö')

pälljaz               -alastomina ('paljaina')

lpKld/T:

pāle                  (ball)’aika’ (porojen rykimä-, kiima-) >? Vrt. Est. aig-haige

palled                (T) 'surmata, lyödä t. pistää kuoliaaksi'

pālleded            (T) 'olla loitsulaulussa osallisena, avullisena' (mitä noita lovessa Gka- hyreksii,
             sen apurit toistavat ja läimäyttelevät noitaa kämmenellä niskaan.)

         > paledeje 'noidan apuri'  (>? F. ’puoltaja’); pālleije 'loihtulaulussa osallinen'

         > (kiømdes)-pāille(d)em = sarvinen rumpuvasara (čiøirv-viečer)

pallεm                (T) noidan (vyönsä päällä pitämä) sarvilyötteinen varausnauha

         ~ lpN ballem (rummun lyönti–kapula)

pa(a)l't'šeled        = talsia, hyppiä, loikkia (kuten sammakko)

         ~ lpN bálgat ’palkia, liikkua rauhattomasti’; bá'let  ’voida rauhassa tehdä jtkn’

         ~ lpN bállit ’ammua kovasti’; bál'lu (bálut) ’kives, kivekset; pallo’

paлvaD       ’palvoa, uhrata’

- T.I. Itkosen mukaan Utsjoella palm olikin arpa - pieni reiällinen kolmiomainen messinkiesine - Forbiuksen kuvaamana Y:n muotoinen baja. Täällä siis pomppiva birra l. arpa ja tuolla lyöntikapula, jonka Kuolasta löydetty versio lienee n. 2500 v. vanha.

- Gananderin ehkä väärin kirjoittama vi. pallua ’palvella’ palauttaa mieleen vi. paluda (paluma) ’pyytää’ -sanan. Vastineita ovat lpK palvad ’palvoa’ ja lpN bálvvus (palvos; palvonta) - ja tietysti savustettu uhripalviliha.

Setälän 1932 mukaan Uhtualla sanottiin: ’Üöt kirjokantta kirjuttave, päivät pal'l'ova takove.’ ’Muodolla ei ole mitään tekemistä pallo-sanan kanssa, vaan kuuluu karjalaiseen sanaan pal'l'a (sm. palja), merkiten ’moukaria, vasaraa’. Vaatisi aikaa selvittää, miksi turkin balyoz ’moukari’ on niin samalta kuulostava. Jos sana on udm. pal ’kylki, sivu; puoli’, niin nimitetäänkö kyljestä irti temmattua puoliskopalaa puolisoksi? 14.11.14: Tärkeintä on kuitenkin aika-käsitteen liittyminen kiima-aikaan.

 

Komi:

pöljtny,             pöljavny ’puhaltaa, tuulla’ (’blow’, v. dutj)

         > pöljan  ’soittopilli’ (v. dúdka),’pilli, huilu’ > badjpu pöljan (?)

Udmurtia:         

pel                   = Gewinn (687); peli = in, zwischen (688)        

pel'                   = Ohr = syrj. pel'  (673)~ lpN beallji         'korva'

Yrjö Wichmann: Tietoja Votjakkien mytologiastas.24:         pel'l'aśki's          ’loitsija’

Mari:                 

peláš                  'puolikas', ’puoliso’ (vaimo/mies); peláš ’palaa, kärventyä’

vel                      ’sivu, puoli, seutu’; suunta; alue, paikka ~ lpN bealli 'puoli'

         ~ pel         1) ’puoli, puolet’; 2) ’yksi (kahdesta), toinen’

B.                  palaš ’erkennen’; pallə ’bekannt’

         < tšuw. pal-la ’kennen’, pallə ’Zeichen’ ~ pəl ’wissen, erfahren’

         ~ kas.   bəl, atü. bil, uig. pil ’wissen, (er)kennen’

Mordva (Erzä):                 

bal                  ’tanssiaiset’; balovams ’telmiä, leikkiä’

vajgel',            vai'gel', val'gej  'Stimme (ääni, hääl), Ton (sävel), Klang (sointi)’

         > vajgelev  ’häälekas’; val 'sana'; vajgeljbe ’virsta’ >? voice

         > bajaganj vajgelj ’kellon ääni’; vajgelj sant ’äänihuulet’ < san 'suoni' (Sehne)

         > vajksnema ’voivottelu’ ~ vaknoma ’kurnutus’ >? volyme, voice

val                1) ’sõna; puhe’; valdo ’valge, hele; valo’

valoms          ’kaataa, valaa’

Unk.                  

bálvány         'Götzenbild'

bölcső           ’kehto’; bölcsődal ’kehtolaulu’

fal                 1) syödä, ahmia (eläimistä) 2) seinä, muuri

fel                  'ylös'

fel(e)              '-puoli' ~ fél(e) 'pelätä' ~ féle 'laji, laatu'

foly(ik)            'virrata, juosta, valua, vuotaa; tapahtua' > folyó ’joki; juokseva; jatkuva’

Mansi:

jomaspal         = udmurdi burpal = parem pool (puoli)

pēlaji               'leimahtaa, leiskahtaa; kiivastua' ~ pēlamti 'gyújt/zünden'

pēli                  'szúr/stechen' (pistää)

 

Ket-samojedit:

dəabəl           = (diebəl) ’hän/sie laulaa’; duobəl = hän/er laulaa

         > diebəl, djēbel = ’laulaa; shamanoida, taikoa’ ~ ? R. djävul

Juraksmj:

βīллa             ’Treibgabel’ (beim Fischfang)  < russ. ~ βīлkka ’Gabel’ < russ. >? F. pilkka

Kamass:

bile                  = huono, kelvoton        

bi(e)лgə           = Ziel (pilkka, maali) > Burj. belgä, belege = pilkka

W-Lamut:             bulu, bűlt  ’Jagd’

 

Latvia:        

balēt                  = pleekima, luituma; bālēt ’kahvatama; varju jääma;

         > balināt  ’pleegitama, valgendama’; balts ’valge’;  baltkrievs  ’valgevenalane’

bāls                   'jumetu' (kalpea, väritön; ’kahvatu, ilmetu’); bālums ’kahvatus’

         ~ balts  ’valkea’ = lit. baltas (= pol. biafly, ven. belyj)

         >? baltia-valkea >? E. pale > The Pale Sea = The White Sea

balss           ’hääl’ = lit. balsas ’ääni’ < (no)balsot = hääletama  >? waltz

         >? bell-golos; E. call; cym-bal  ~ Norw. balss (kansanmus.)

valoda         ’keel’;’(puhe-)kieli’

 

Venäjä:

bal                   ’tanssiaiset’

ball                   'aste; bofori; arvosana, piste'

belyj                  ’valkea’

bolj                   ’kipu (”palo”), särky, jomotus, kivistys' (pol. ból)

bolóto                'räme(suo)' > Gr. baltos = suo

valet                  ’sotilas’ (korttipelissä) = pol. walet id.; v. voltšek  ’hyrrä’  >? est. male 'shakki'

vílka                   ’haarukka’ ~ as. pilk ’penis’ >? F. pilkka; pilkku ~ S. Bleck 'tahra'

vólos                   ’hius(karva); jouhi (konskij)’ ~ volosy (pl.) ’hiukset’ = pol. włosy (pl.)

volýnka                'säkkipilli' = Blruss. valýnka ~ v. volja ’vapaus, valta’

         ~ Ukr. volinka, beloruss. valýnka (<? bolynka 'köysi')

         ~ volj  'härkä (E. bull)'; volýntšatka 'vesiherne'; Beloruss. valýnka 'säkkipilli'

         ~ vanh. volïnχa 'a cable' (kanat, verevka) 'köysi, nuora'

         > volynkoj, volynitj ~ 'välttää työntekoa (tms.)'

         > OE. bula = Germ. bulle (E. dim. bullock < AS bulluc)

         ~ ME bul  'falsehood' < OFrz boler/bouller 'deceive' 'pettää, olla uskoton'

         ~ bull's eye  'small round window'; bully 'brother, dear' = Du boel 'lover'

         <? v. volk 'susi' ~ volj 'härkä (E. bull, dim. bullock)

         ~ E. bellow 'mylviä, karjua' ~ S. bellen 'haukkua' ~ F. ulvoa; volina

pálets           ’sormi’ > bolšój pálets ’peukalo’ <? Bolšoin (suuri) baletti...

palítj             'paahtaa, polttaa'; bolétj ’sairastaa’

         ~ Bulg-Tšech-Slowak-Kroat: pálitj 'verberennen; feuern'

pelj                   ’tarkoitus, tavoite’

pilá                   ’saag (saha); kiusaja, piinaja’

pol                    ’(suku)puoli’ ~ bolj ’kipu, särky, jomotus, kivistys’

polët                  ’lento’ ~ pyl 'hehku (liekki), vimma, kiihko'; pylj 'pöly'

Puola:                 

ból                       ’kipu (”palo”)'

pałać                   'palaa'; opalać 'lämmittää' > palenie 'polte' >? palatsi

walka          ’võitlus, heitlus (tappelu, taistelu, ottelu)’; wałesać sie 'kuljeskella'

         > walczyć     'taistella, sotia, otella' > walizka 'matkalaukku'

         ~ wywalczyć 'saada taistelemalla; onnistua saamaan'

         ~ walet         'sotamies' (korttip.) ~ warcaby 'tammipeli'

         ~ walić          'hakata, iskeä, lyödä; koputtaa, jyskyttää'

         >? Est. malet mängima; > waltz  ~ Est. valgus = valo ~ välk 'salama' ~ walkyyriat

         >? velka ~ s. Wolke-walhalla >? cake-walk

Slovakia:                 

pal'ba                 'Feuer' (sot. 'tulitus') < pálitj '(ver)brennen, sengen; feuern'

volat'                  'rufen; anrufen; verlangen'; volat' sa 'heissen'

         ~ zavolat'   '(herbei)rufen; zurufen; anrufen; einladen'

         ~ vôl'a       'Wille; Stimmung' ~ vôl           'Ochs'

Bulg.:         

bailama         'bugarial. näppäilysoitin'

zapálvam       'sytyttää' ~ pálav 'ilkikurinen, vallaton'

Serbo-Kroatia:         voleti (volim) 'lieben, gern haben' ~ est. põletik 'tulehdus'

 

Nord-etym:        (Norw.-dän:)

bil II           'Zwischenraum,  Zeitraum'; anord. bil ’Weile, Zeit, schwache Stelle’

billede         ’Bild’ > schw. beläte '(epäjumalan)kuva; pelätin'  < germ. *bila- ’Doppelheit’

ol                   'wall' (80): afries. walu ’Stab, Stock’ < got. walus ’Stab’

         ~ lat. vallus ’Pfahl’; gr. ílos ’Nagel, Pflock’

bol                  = norw. ’Nest’ ’olinpaikka’ ~ R. bylja, bölja ’pikku pesä’

         2) germ. *bôthla- < bo ’asua’; ags. bold, botl ’Wohnung, Haus’ > engl. build

bole                  'unerlaubte Liebe pflegen' > nr.dial. bala ’brünstig sein’

bolle                  'Trinkgefäss' > schw. bål 'malja' ~ nhd. Bolle ~ ’etwas rundes’

nr.dial.             bolt  ’koirasp. metsälintu' ~ nhd. Balz ’Spiel des Auerhahns’

         ~ nr.dial. bolta ’vorwärtssturmen, poltern’, ält.dän. bolte ’sich rollen’  ~ schw.dial. bultra ’sich wälzen’

bullen                  ’geschwollen’ (paisunut)

bælje                  (norw. = brüllen, schreien) = anord. belja ’ammua’ >? E. bells

         = mhd. belen ’bellen’ (haukkua); mhd boln ’schreien, brüllen’

         ags. bellan ’brüllen, grunzen’; E. bell ’schreien (peurojen kiima-aikana)’

Anord:         

bál            ’feuer' ~ As: bælfyra 'hauta-, polttorovio ~ on. bæla 'verbrennen'

         ~ Dän. bål 'nuotio, rovio, kokko'

         > Russ. bielaja 'valkoinen'; lit. balu ’tulla valkeaksi’ >? F. palaa-valo

Bil              1) ’name einer göttin’,

                  2) ’aufenthalt; zeit, augenblick; schwache stelle’

billingr         ’zwilling, zwitter’ < bil ’gleich’; < IE: *bhi ’zweiheit’ >

         ~ *bila ’geminus’ (kaksois-, kaksinkert.; molemmat, yhtäläinen)

páll              ’kuokka, hakku’ < ae. pāl < lat. pāla ~ gr. pállo ’sykkiä’

ON               volsi         'Geschlechtsteil des Hengstes' < urnr. *walusan = eig. 'Walze'

~ Freya Aswynn: Põhjala müstika ja maagia, Sinisukk 2002:

s.99 völsi - 10. vs. pohjolan naisten (seidrinõidus) riitti hevosen siittimen ympärillä

volva            'Wahrsagerin'

Skand:          vallåt  'paimenlaulu'

Norw-Dän:

bælje            (norw. = brüllen, schreien) = anord. belja ’ammua’

         = mhd. belen ’bellen’ (haukkua); ags. bellan ’brüllen, grunzen’;

         engl. bell ’schreien - peurojen kiima-aikana’; mhd boln ’schreien, brüllen’  >? bells ’(kirkon)kellot’

Ruots.         

bell                  (bælg, bälg) 'palkeet; nahka; rakko' = fäll 'nahka, vällyt'

         ~ fälla 'sadin, ansa' ~ E. fall

pil                    1) ’paju, salava, piilipuu’, 2) nuoli

påle                  ’vipu, kanki; vaaja; seiväs’

Valla                 'ajaa (karja laitumelle); paahtaa suksia; suksirasva'

         ~ valla ’kaitsea, vartioida’ = våla ’hoitaa, huolehtia’; nr. vallgosse ’paimen’

Tanska:                 

bejle                ’kosia, kosiskella’

spejle               ’kuvastaa; paistaa’ ~ spejl ’peili, kuvastin’;

spil                   ’peli; soitto; näytelmä; kisa; leikki

Holl.                  Bil, Billen          'pylly'; 'pilkka'

Saksa:                 

Ball         (I)         ’kugelrunder Körper’ < ahd. bollón ’werfen, rollen’ (>Bille, Bolle)

Ball         (II)        ’Tanzfest’ < lat. ballare < gr. ballizo ’Tanze’

Balz                 = Falz '(suurlintujen) kiima, soidin'; 'Paarungsort, -zeit, -ruf'

         > mhd. valz ’Brunststelle’ (kiimapaikka) >? waltz 'valssi'

         < balzen 'olla soitimella, kiimassa' > E. valley; Fall; Wald-Belzebub

         ~ norw. bolt 'männl. Waldvogel, Kater (uroskissa)'

falzen             ’olla kiimallaan’; Falz(e) 'kiima; uurros; (veisto)huuli, kynsi'

         > sich falten mm. ’liittyä yhteen’; Falle ’ansa’

         ~ falten ’poimutella'; Falte ’poimu, taite'

Pfalz               (murt.) ’Amboss’ (alasin)

Pille                'Ball' < Lat. pila 'Ball'

Pol                  1) napa, 2) (kankaan) nukka

Walz (valssi):   Falz(e) 'loma, uurros; (veisto-)huuli, kynsi'

         S. Balz = Falz '(suurlintujen) kiima, soidin'; 'Paarungsort, -zeit, -ruf'

         > balzen 'olla soitimella, kiimassa' >? Wald-Belzebub

         ~ Mhd. valz 'Brunststelle' ~ Pfalz id., 'linna, palatsi' >? Platz

         ~ ahd. anafolz, ags. anfilte 'Amboss' = mnd. anebelte, anebolt

         ~ norw. bolt 'männl. Waldvogel, Kater', bolta 'vorwärtsstürmen';

         ~ äDä bolte 'sich rollen'; S.  Bolz(en) 'Kater' (uroskissa; kohmelo)

Walze          'Ring' = ags. wealte; ags. wealt, anord. valtr 'rollend' > ks. Walz ’valssi’

          ~ anord. volt 'Falle' ~ anord. vëlta, velta 'sich wälzen, rollen'

          ~ Got. waltjan  < sich wälzen 'piehtaroida' < Germ. *welt- < *uel- 'drehen'

         < walzen1) valssata, ohentaa’, 2) vierittää, pyörittää’

         < walzen          orig: 'die Füsse beim Tanz am Boden drehen/schleifen'

         < Wahl ’vaalit' (so. parinvalinta + huutoäänestys)

walzen(de Tänze) < walzen orig: 'die Füsse beim Tanz am Boden drehen/schleifen'

         ~ vastak. hopsen ~ Frz. valse, Sw. vals ~ E. waltz  < *welter 'to wallow' < ME welten, walten

         ~ E. walk < AS wealt 'unsteady' ~ Frz. volte ~ E. volte, vault (hyppy)

         >? S. Welt; Welle 'aalto'; Sp. vuelta; Lat. volvere ~ E. wolley-ball(s)

Engl.                 

bald                ’kalju, alaston, paljas’ ~ Welsh. bàl ’white

bale                 'onnettomuus; tuska'

ball                  1) ’pallo’ 2) ’dancing’ < Frz bal < bal(l)er ’dance’

         < myöh.Lat. ballāre < Gr. ballízein ’dance’ ~ balls, bollocks ’munat’

bellow               'mylviä, karjua, ärjyä' = S. bellen 'haukkua'  <? E. bell  < belle 'kello' ~ F. pilli

         ~  bull ’sonni; härkä’; bully(vanh.) ’porttojen välittäjä' ~ Jpn beru 'bell'

belly                   ’vatsa, maha; viulun kansi; paisua’; bellied 'mahakas, pullistunut'

         < bell  ’schreien - peurojen kiima-aikana’ ~ bellicose 'sotaisa' < lat.

pale                   ’kalpea’ ~ Lat. pallēre ’to be pale’

to peal         ’soida, soittaa’; peal ’(ukkosen) jyrähdys; kellojensoitto’ > peal of bells

         < appeal < appellare 'address' < lat. ad 'to' + pellere 'to drive'

            < Frz appel ~ appeau 'bird-call'; appeaux 'chimes; chiming of bells'

pole              1) ’seiväs’ (L. pālus ’stake’) 2) ’napa’ (L. polus < Gr. pólos ’axis of a sphere’)

         ~ poll   'head' ~ pool 1) ’lampi, lammikko, allas’ = AS pōl, Ir. poll

pull               ’draw (vetää, kiskoa)’

volume          'äänenvoimakkuus' ~Tšekki: volat 'kutsua; huutaa'

         > vowel  'vocal' -sound ~ Frz. voyelle [wajεl] < vouel

         < lat.      vōcālis < vox 'voice' >? wail ~ howl > golos

walk                'kävellä' (< 'roll about, toss = heittää, keikahtaa');

         ~ dutch: vallen ’fall’; walken 'make felt by beating' < germ. walkan

         < AS wealt 'unsteady' ~ Frz. volte ~ E. volte, vault (hyppy)

         Sp. vuelta; lat. volvere < skr. valgati 'hops' (hypyt); E. volley ’lento'

Kymri:     vall     ’valitus(virsi), itku; suru’

John Philip Cohane: The Key, (1971), Fontana 1975 (s.174):        

Irish:        fall  ’bed’;          In Irish mythology the high kings were crowned on the Stone of Fal,
                the great stone penis of Fal.

Frz:                  

bal            ’tanssiaiset’; balade ’kävely’; balade ’kuljeksiva ilveilijä, hassuttelija’

         ~     ballade         ’balladi’; ballet [balε] ’baletti’; belette [bəlεt] ’lumikko’

ballant      [balã] ’heiluva, roikkuva’; baller [bale] ’heilua, riippua’

balle         [bal] ’pallo, kuula’ ~ bolet [bolε] 'tatti'

beler         [bele] ’määkiä’; bélier [belje] ’pässi, oinas

poele         [pwal] ’uuni; paistinpannu; morsiusteltta, parivaate'  ~ Ven. palitj ’paahtaa, polttaa’

poil            ’karva(t); body/animal hair’; > pollu ’karvainen’ ~ Esp. bal (sl.) ’hair’

         ~ pollen  ’siitepöly’; polluer [polye] ’häväistä, saastuttaa’

volte           ’a popular medieval dance’ ~ waltz  <  S. walzen ’to roll’  ~ vol  ’lento; lintuparvi; varkaus’

Esp. > (~ 26)

bailar                  ’to dance, spin; to be roused (emotions)'; baile 'dance, ballet, ball'

balata                  'dancing-song' ~ bálano         'penis' >? balladi

         ~ baldosa         'ancient string instrument'; balido 'bleat(ing)' (määkiminen)

Balladi      (Catalania) 'tanssilaulu' < balada, balata 'ballad, song'

bola              'ball, globe, circlet'; ~  bolero 'dancer; liar; popular spanish dance'

palabra          ’puhe’

vuelta             'turn, twirl, circuit, gyration' >? voltti-hyppykäännös

         < volver ’palata, kääntyä’; Lat. volvere ’roll’ > vulva

Portugali:        

bailar              ’to dance’ > (Fr.) bailadera > E. bayadère ’Hindu dancing-girl’

falta                ’puute, virhe, vika, aukko; synti’; faltar ’olla poissa, puuttua’

Ital:

pala                 paletta (< lat.) ’ (pieni) lapio’

Latina:        

ballāre             < Gr. ballízein ’dance’ ~ it. ballo '(italial.) tanssi' ~ Tü bale

belare                 'to bleat' (määkiä); 2) to whimper (ulista, uikuttaa)

bellum                 'sota' ~ bellus (bonus) 'sorea, soma

Palladium - fallinen jumaluus Vestan (’neitsyeiden’) temppelissä  ~ Pallas  ’Minervan kr. nimi; öljypuu, öljy

pellis                  = talja, vuota (E. skin); vaate = S. Fell 'turkki'

Volcānus,              Vulcānus ~ Gr. Felχános ~ ir. Olcān  > L. Vulcānus ’harmaa-ääninen (kehikko?)’

         < cano ’äännellä, sävellellä, laulaa, soittaa, puhaltaa’ > ks. Kantele I

         ~ ai. ulkā, ulkušī 'feurige Erscheinung, Meteor, Feuerbrand'

         < *uelq-, *ulq- 'leuchten; feurig' ~ ai. várca-h 'Tatkraft' ~ *luq >välke

         <? volva, vulva 'sikiökotelo; kohtu' + cānus ’(tuhkan) harmaa’ >? Wolke-anus

volvo             (volvere) ’roll’ ~ ahd. wëllan 'runden, rollen'; wëlla 'Welle'

Gr.        

ballω             (bállein)’heittää' ~ pállo         ’sykkiä’ ~ βελo ’huntu’ ~ vrt. βélos ’nuoli’

bolisω         = ’heittää’; sym-bállω ’heittää yhteen’

βólta              ’pyörähdys, kävely, ajelu’; periβóli ’puutarha’

         ~ βóli    ’luoti, ammus’; βolí ’laukaus; heitto'; βélωs ’nuoli'

palabós           'hullu, mieletön, höperö'

plái                 (plági) ’rinne; kylki’; plagiázo ’maata; mennä nukkumaan’  ~ plagíaulos ’huilu’

bólta               ’pyörähdys, kävely, ajelu’

Pallas Athene   - virgin goddess  ~ Gr. pal = Lat. terere < tergeo ’(ära) pühkima; puhastama’

pélla                'Melk-eimer' >? F. peilari

         ~ ápella  'Volksversammlung'  < (sym-)pállω

         ~ ápelos  '(hautlose) Wunde'; lat. pellis         = talja

phalós          ’glänzend (valkea)’ >? Phallós 'penis'

pólos            ’pole, axis’

psalmós        ’twanging of strings’ < pálleın ’to twitch’ 

         ~ Fr. psaume, ~ ME saume ’psalm’  ~ Zymbeln (kýmbalon ’Becken’)

Türkisch-etym:

bil                  (atü) ’wissen, kennen’, kaz. bəl, oir. pil, čuw. pəl

bul, pul           (atü. uig.) ’(sich) finden; bekommen’

fail, fäjl          (krm.)’Gewissen’; Tü fal 'povaus'

         ~ vrt. osm. fal ’Wahrsagung’; KB. čag. tar. otü. pal ’Los’ (arpa)

         ~ trkm. pāl ’nõidumine, loitsimine; ennustamine' ~ kzk. balaš ’wahrsagen’

fol                  (osm.) ’das im Nest gelassene Ei’

Heprea:                 

ba'al               ’Lord’ (herra); I Kor. 10:25 Fal ’till salu’

nefeelah          (act) ’Fall’ (syntiinlankeemus)

Palestiina:        

bal'ab          '(to) play' (music) = ba'zif >? live

bal'ab          'play'; bal'ab riyāda 'play sport' >? pelata

         ~ la'ib = play; la''īb/la''ībe(t) 'player' >? Liebe-Leben

         >? ruumis & henki ~ leipä & viini

         ~ elämä/ravinto & itsensä kuolettaminen & rakkaus

Arabia:                 

ba'l                  ’husband; lord’

balaja               ’to shine; to dawn’ >? russ. bielaja ’valkea’

ball                   ’imbrue’ (kastella, tahrata); ’water’ (juottaa)

Knut Tallqvist:    Månen i myt och dikt, 1947:  Syyria: Baal  ’Solen’ > Baal-Astarte

 

ai. (Skr)          bhālam  'Licht, Schein'

urdu:              phal    = hedelmä = skr. phala 'hedelmä'

Romaani (S.-kroat.):      falo  ’bridal bouquet’ (morsiusseppele)

Korea (SUST XCV,185):

pal                 1) ’the grinder, molar tooth (poskihammas)’ 2) ’the foot, a leg’

Mongol.          bila 'pilli' (pipa)

Japani:           beru          ’bell’

 

 

Koti » Soidinmusiikki 10-18 » Soidinmusiikki XI(a) - Play