Soidinmusiikki XI(a) - Play
Soidinmusiikki XI(a): 24) PLAY-SPIEL-FLUTE - 25) PALLEM
24) PLAY-SPIEL-PELI-FLUTE:
FUF XIII, 1913, Helsinki; E.N. Setälä: Beiträge zur F-ugrischen Wortkunde
s.328 F. pila; pilla ’pilaantunut tila; Schade’
~ kar. pilla, olon. pillu ’Verschwendung, Verlust, Schaden’ ; est. pill id.
< ags. spildan, spillan ’vertun’, asächs. spildian ’töten’; ahd. spilden ’vertun’
~ germ. spil ’Scherz, Zeitvertrieb, Vergnügen’
~ an. spila ’spielen’; adän. spil, nr. ym. spel < mndd. spil ’peli, leikki’
I. Tõnuristi: Kannel Vepsamaast Setumaani; Soome.ugri rahvaste muusikapärandist
s.165 Setu kargus kuulub vene algupära tantsude hulka ja tänapäeval nimetavad setud ise seda sageli
pl'askaks. >? plasovaja
Liivi: (< Lätt.): pleìš-špēl'əD ’Ziehharmonika’ < lett. plẽšas, plēši ’Stassenharmonika’
~ plēšəd ’Blasebalg’ (palkeet, lietsin) (1464)
pleìt, fleìt ’Flöte’; pleit id., ’ein Tanz’ (1465)
Vatja: pilli ’pill’ (muusikariist); ’vilepill (pajupill), savipill' = v. svirelj, dudka, svistuljka
> Lu: pilliD (pillid): garmońi (lõõtspill), skripka (viiul),
> balalaika (balalaika), kantõlõ (kannel), mandalina (mandoliin),
> gitaari (kitarr), bajaaniD (bajaanid), truba (pasun)
> kukku(pilli), paju-, püü-, rakko- (torupill), rooko-, savvi-, suu-, toro-.
Viro: pill '(soitto)pilli (est. kõrs, vile)'; liivi pil 'muusikariist' = vadja, F. pilli
<? alemsaksa spel, spil 'mäng, nali; muusika, instrument';
~ vanarootsi spil 'mäng' > r. spel (mäng, pillimäng)
lpK pleäs‘sjed ’tanssia’
Komi: pöljtny, pöljavny ’puhaltaa, tuulla’ (’blow’, v. dutj)
> pöljan ’soittopilli’ (v. dúdka) ’pilli, huilu’ (puhallinsoitin) > ks. 24)
Mari: plaÿ ’kovasin, koetinkivi’
Latvia:
blaut 'röökima' (parkua, rääkyä); blēt (mēt) 'määgima'
bloda 'vaagen' (kulho, vati; lantio); blodina 'lüdi' (bot. 'kehto')
plauja = lõikus (leikkuu); plaut ’niitmine’
spēle = mäng ~ (ie)spert 'põtkata' (potkaista) >? Sport
Ven.
platš ’itku’ (= pol. płacz), Est. nutt, itk, nutulaul; ’mahlajooks’;
>? plákatj 'itkeä’; platšéjá ’itkeja; nutunaine’ ~ v. pljaska (plæska) ’tanssi’
plávatj 'uida, kellua, purjehtia' >? Esp. playa 'lahti, ranta'
plemennój ’hõimu-; tõu-; sugu-, haru-’
> plemja(meni) ’suguharu; hõim; tõug; sugupõlv’
> plemennój byk = ’siitossonni’
(potomstvo, sem'ja, rodnja, koleno, narod) dm > m
< m. slav. *pled-men < *plodj (> Ven. plod ’hedelmä, sikiö’);
plevátj (pljúnutj) ’sülgima; sülitama; sülgama, sirtsama’ = Pol. pluć
~ plevók ’sülg, sülitis; süljelärts’
plod (hedelmä) ~ plotj (liha; rumis)
> plodítj ’lisätä; synnyttää, siittää’ ~ blud ’huoruus’
> Shishkov: III Frz plume [plüm] (< aFrz penege) (sulka, höyhen):
~ Bret. pluwen, pluen, Celt. plu(f) ~ Lit. pluksna (r ~ l?)
> Lat. pluvia = Frz pluie 'Regen' > il pleut 'es regnet'
~ Slaw. pol, pole 'Diele, Feld' ~ Frz pleuvoir 'regnen'
~ Russ. plevatj 'speien' > pljuju 'ich speie' < pol- >? play
pljas, pljaska ’tanssi’; pljasátj ’tanssia’ ~ pljasovój 'tantsu-' ~ póloz 'jalas'
~ sloven. ples, yl.kr. ples ~ pol. plasy ’tanssi’; tšech. ples ’bal’
< OSlav. *plesati ’tanssia’ ~ Lit. plẽšti (?)
~ Goott. plinsjan ’tantsevatj’ >plasovaja?
~ Kamass: plesetell'εm = tanssia; pljasatj >? E. please > pleasant
Puola:
bład 'erehdys, virhe'; płód 'sikiö; hedelmä' < ven.
płaz 'matelija' ~ płeć 'sukupuoli'
śpiewać ’laulaa, veisata’ (~ ven. petj) > śpiew 'laulaminen, laulu'
Bulgaria:
blažén 'siunattu'; blážen/blažna 'lihaa tai rasvaa sisältävä'
~ bláznja 'vietellä, johtaa harhaan'
pláz 'jalas' ~ pljátška '(sota)saalis'
Tšekki: plést 'kutoa, punoa, letittää' ~ ples 'tanssiaiset'
Slovakia: plač 'Weinen' ~ plachta 'Leintuch, Laken; Segel
Kroatia: plāv ’blau; blond' (Haar)
plōd ’Frucht, Leibesfrucht' ~ plōt ’Zaun, Umzäunung’
Serbo-Kroatia:
blažen ’blessed’ (Kroatia: blāžen ’glückselig’)~ bludnica ’whore, prostitute’
plać ’weeping, crying’; zaplačem ’I begin to cry, I burst into tears’
ples(an) ’game, playing; dance’; plesač 'Tänzer'; plesati 'tanzen'; plesni 'Tanz-'
> plać 'weeping' ~ ples(an) ’dance, dancing’
>? russ. plasovaja; E. pleasæntry; play
n.R spelare ~ mhd. spilære, spiler ’Spieler’;
~ F. pilari (2) ’Gaukler’ (silmänkääntäjä, ilveilijä)
Tanska:
blu, -en ’häpy, häpeä’; blues ’hävetä’; blus, -set ’liekki, nuotio (bål)’
Saksa:
Spelt ’Spelz’ ’vihne, akana; ruumenet’
Spelunke ’Höhle’ (pesä; kapakka) ~ Platz '(itku-)paikka'
< Lat. spēlunca, spēlaeum ’lokero, luola’
< gr. spēlygx (spelyggos) = kr. spílaio, spiliá ’luola’
Spiel Got. plinsjan ’orcheĩsthai’ < aslaw. plesati ’tanzen’
~ orig. ’tanssi’ (Tanz); pflegen ~ E. play = Spiel
~ Spielhahn = Tetrao tetrix ~ Spillgeflügel ~ ’Birkwild’
> Spielraum < Spiel (’sich bewegen’); ahd. spilāri, spiliman 'Schautänzer'
~ der Wendung Spielraum geben entspricht frz. donner du jeu.
(frz. donner = antaa, jakaa; jeu leikki, peli) > Spilestube 'Tanzraum'
< idg. *pelə- ’flach, ausbreiten’ >? IE: *pel-, *plē- 'fill'
Kirchspiel ’pitäjä’ > Westfäl. spiəl ’eine Menge Menschen’
~ nl. dingspil ’Rechtsgebiet’ >? S. Beispiel
~ R. spel ei niinkään ole näyttelemistä vaan joukko-paikka >? soidinp.
~ Spule ’puola, käämi; sulan ruoto’ ~ ital. spoletta ’Zündrörchen’ (’tuliputki’)
~ Spule ’dünnes, flaches Holzstück’ ~ spalten < id.germ. *sp(h)el- ’abspalten’ ’halkaista’
Engl:
bellow 'mylviä, karjua' = S. bellen 'haukkua' <? E. bell 'kello'
~ bull ’sonni; härkä’; bully(vanh.) ’porttojen välittäjä'
~ Jpn beru 'bell'~ F. pilli > 25) pallem
fleet (4) ’to float, drift’ (liitää ohi) ~ Gr. pléo ’sail, float’, Skr plu- ’sail, swim’
< IE *pleu- ’flow(ing), float(ing) (rapid)’ > E. fly, flow; (>? flame)
~ IE *pleuk-, *pleud- > Lit. plaukti ’float, sail, swim’
= Germ. *fleutan; S. fliessen ’to flow’ ~ ON fliōta ~ OE flēotan
< L. fluere ’flow’< IE ’float, swim’ > S. fliegen
~ flood ’flowing, river, sea, flood’ = Germ. flut, Goth. flōdus >? plod
~ E. flout (ME flouten) ’to play the flute’ < Lat. flare ’to blow’
~ Provenc. flaut ~ flajol ’small flute/whistle’ < L. flāre ’blow’ ~ Provenc. laut > E. lute ’luuttu’
<IA *plē- ’fill (~full)’ > Gr. plēthos ’multitude, common people’gospel
< O.E. godspel "gospel, glad tidings (< Jesus); one of the four gospels,"
< god "good" (see good) + spel "story, message"
(a translation of Gr. euangelion "reward for bringing good news." >? spela-spell
peal ’soida, soittaa’; peal ’(ukkosen) jyrähdys; bell-soitto’ >? appeal
play 1)’soittaa; näytellä’; ’näytelmä’ = play ’pelata; peli’
~ AS plegian 'brisk activity'; pleghūs ’theatrum’ ~ Germ. pflegen 'olla tapana'
< Lat. placitum 'something pleasant' > 'something that pleases both sides'
~ plea(d) 'puhua oikeudessa, ajaa jnkn asiaa' < plaid (plait)< Lat. placitum
plume 'sulka'; plomed 'koristeltu töyhdöillä, sulilla, höyhenillä'
spell ’loitsu’ ~ OFr. espeler ’read out’ ~ Germ. *spellam, *spellōn
> OE. spell ’magic formula’ > gospel ~ gōd spel ’good tidings’
~ spel ’discourse, tidings, news’ ~ vrt. spell ’period of time’ ~ OE spelian ’substitute’
spill 1) ’let fall’ (läiskyttää, roiskuttaa; laverrella; viskata alas; tipahtaa)
< orig. ’destroy, kill, ruin’ ~ Du spillen, Sw spilla ~ spoil ’pilata’ < IE *spel-~ split ’halkaista, jakaa osiin’
Frz:
plaisanteri [plεzãtri] ’joke’ (leinlasku, leikki; ivailu, pikkujuttu) ~ plain-chant [plεšã] ’kirkkolaulu’
plein [plε, plεe] 'tiine' (eläimistä); pullea'
Esp. placa 'aukio'; platea 'orchestra, pit' (ork.syvennys teatterissa)
playa ’beach (ranta)’ = Fr. plage, Port. praia, Rom. plaja, Pol. plaza,
= Tš. pláž, S-Kr. obala, Tü. plâj, Ven. plyash >? (soidinmenoaukio?)
Lat.
placeo 'gefallen, gefällig (hübsch)/eben sein'
~ placidus 'flach, eben, glatt; ruhig, still' ~ ital. piano 'planus' ~ Gr. plaks 'Fläche'
plaudite ’clap your hands’ > E. explode ’clap off/away (from) the stage’ > explosion
Romania:
placere ’Vergnügen, Freude, Lust’; plaga ’Wunde’
Kreikka:
paízω (pajzo) ’leikkiä; pelata, soittaa’;
> pe'zo ’play’ (leikkiä) = Swah. cheza ~ vrt. kar'ta pechnidiou’ ’pelikortit’
>? synnin peso; lat. peccata ’synnit’; peten > paéıksımo (paižimo) ’leikki; peli, soitto’
> organo-paiχtŋs 'pelimanni'; paiksımo 'soitto'; paíktŋs 'leikkijä, pelaaja'
> paıχnídı 'leikki, peli; leikkikalu' ~ Ital. paio ’pair; couple’ >? pajo-poet-peten-pajazzo
plēthos ’multitude, common people’ ~ IA *plē- ’fill(~ full)’
Palestiina:
bal'ab '(to) play' (music) = ba'zif; bal'ab riyāda 'play sport' >? pelata
~ la'ib = play; la''īb/la''ībe(t) 'player' >? Liebe-Leben
>? ruumis & henki ~ leipä & viini ~ elämä/ravinto & itsensä kuolettaminen & rakkaus
FU-Tamil: 466/613 pilli 'pipe' ~ pillān-kural 'flute'
25) PALLEM (+ cym- + ball & bell-pilli ks. > poet):
F. pala; palaa; palella; paljas
~ ka palella polttaa vähän itseään; rakastua; kylmää ~ mdv paloms, paləms ’palaa; palella’
pilli 'puhallin, huilu; ohut (imu)putki; (oljen)korsi'; ka pillitä 'soittaa pilliä'
~ li pil' 'pilli, huilu' ~ R. pil 'salava, paju' ~ ? mmr spil, nr spel'peli, soitto'
FU-Tamil: 702/928 valittaa 'to complain' ~ vali 'to tell, sound' (T ~ V)
>? E. tale/tell ~ dal/tal ~ valley/vallis
Duraljan: 1000 DE 931:
*walkз- ’white’ (valkea) ~ E valge id., Md valda ’bright, light’, Hu hold ’moon’
~ Tam vāl ’whiteness, purity, goodness’; ’lustre’; vēl ’white, pure, shining
~ Malayalam vāl ’purity’, veli ’light’; Kan bela, bili ’whiteness, brightness’
~ Kurux bālká, bālkó, Malto bálko ’yellow’ ~ Mo bulay ’partly white’
~ vrt. PFU *wal'з ’Glanz; glänzen’; *walkз ’weiss, hell’;
~ PJK *párk ’bright’ ~ PKJ *válk(a) ’red’ >? bil
~ PN *baly/bəly ’to shine, to be bright’ ~ *waly/wəly ’to blaze, to shine’
Lyydi: pall’ ’moukari’
Inkeri: polle ’esiliina’; Isuri: polli id.
Vepsä: bol ’puolukka’
Est. paluma 'soovi esitama, kutsuma ; jumaluse poole pöörduma'
~ mordv. palams 'suudlema' ~ põlema ’palaa’
pill 'soitin' >? pilli & pillu
pilu ’rako’ ~ pilutada 'raottaa, siristää (= vidutada); ommella reikäompelua'
põleda ’palaa’; palav ’kuuma, tulinen; lämmin, palava’; põletik 'tulehdus'
~ Vatja: bol'nitts ’haigemaja, seek’ (sairaala)
valu 'kipu'
lpR 3128 wűö`l'iε ’saamelainen laulu (vuolle)’
lpN: biel'lu 'kello' ~ beallji 'korva'; beljohallat 'kuulostella'
bál'let ’voida rauhassa tehdä jtkn, saada rauhaa, paalia’
bállit ’ammua kovasti’
bál'lu (bállut) ’kives, kivekset’; ’pallo’; ballu 'pelko'
bealli 'puoli'
beallji 'korva'
valla 1) ’melu, meteli’, 2) ’ohjain(varsi), peräsin’; válladit 'meluta'
> lpR (L-crantz) valla (vallâ, val-vallâ, valla-vâlâ) 'Zusatzwort in Liedern'
> vuollie (Arj.) 'Lied' > vuolle ~ Skand-lpR: vallåt
LpIn: páálmâš 'lievä kirosana'
lpK:
palvēd ’paahtaa’ (~ sm. palvi-; pälvi ~ est. palvetama 'rukoilla'; palve 'pyyntö')
pälljaz -alastomina ('paljaina')
lpKld/T:
pāle (ball)’aika’ (porojen rykimä-, kiima-) >? Vrt. Est. aig-haige
palled (T) 'surmata, lyödä t. pistää kuoliaaksi'
pālleded (T) 'olla loitsulaulussa osallisena, avullisena' (mitä noita lovessa kıGka- hyreksii,
sen apurit toistavat ja läimäyttelevät noitaa kämmenellä niskaan.)
> paledeje 'noidan apuri' (>? F. ’puoltaja’); pālleije 'loihtulaulussa osallinen'
> (kiømdes)-pāille(d)em = sarvinen rumpuvasara (čiøirv-viečer)
pallεm (T) noidan (vyönsä päällä pitämä) sarvilyötteinen varausnauha
~ lpN ballem (rummun lyönti–kapula)
pa(a)l't'šeled = talsia, hyppiä, loikkia (kuten sammakko)
~ lpN bálgat ’palkia, liikkua rauhattomasti’; bá'let ’voida rauhassa tehdä jtkn’
~ lpN bállit ’ammua kovasti’; bál'lu (bálut) ’kives, kivekset; pallo’
paлvaD ’palvoa, uhrata’
- T.I. Itkosen mukaan Utsjoella palm olikin arpa - pieni reiällinen kolmiomainen messinkiesine - Forbiuksen kuvaamana Y:n muotoinen baja. Täällä siis pomppiva birra l. arpa ja tuolla lyöntikapula, jonka Kuolasta löydetty versio lienee n. 2500 v. vanha.
- Gananderin ehkä väärin kirjoittama vi. pallua ’palvella’ palauttaa mieleen vi. paluda (paluma) ’pyytää’ -sanan. Vastineita ovat lpK palvad ’palvoa’ ja lpN bálvvus (palvos; palvonta) - ja tietysti savustettu uhripalviliha.
Setälän 1932 mukaan Uhtualla sanottiin: ’Üöt kirjokantta kirjuttave, päivät pal'l'ova takove.’ ’Muodolla ei ole mitään tekemistä pallo-sanan kanssa, vaan kuuluu karjalaiseen sanaan pal'l'a (sm. palja), merkiten ’moukaria, vasaraa’. Vaatisi aikaa selvittää, miksi turkin balyoz ’moukari’ on niin samalta kuulostava. Jos sana on udm. pal ’kylki, sivu; puoli’, niin nimitetäänkö kyljestä irti temmattua puoliskopalaa puolisoksi? 14.11.14: Tärkeintä on kuitenkin aika-käsitteen liittyminen kiima-aikaan.
Komi:
pöljtny, pöljavny ’puhaltaa, tuulla’ (’blow’, v. dutj)
> pöljan ’soittopilli’ (v. dúdka),’pilli, huilu’ > badjpu pöljan (?)
Udmurtia:
pel = Gewinn (687); peli = in, zwischen (688)
pel' = Ohr = syrj. pel' (673)~ lpN beallji 'korva'
Yrjö Wichmann: Tietoja Votjakkien mytologiastas.24: pel'l'aśki's ’loitsija’
Mari:
peláš 'puolikas', ’puoliso’ (vaimo/mies); peláš ’palaa, kärventyä’
vel ’sivu, puoli, seutu’; suunta; alue, paikka ~ lpN bealli 'puoli'
~ pel 1) ’puoli, puolet’; 2) ’yksi (kahdesta), toinen’
B. palaš ’erkennen’; pallə ’bekannt’
< tšuw. pal-la ’kennen’, pallə ’Zeichen’ ~ pəl ’wissen, erfahren’
~ kas. bəl, atü. bil, uig. pil ’wissen, (er)kennen’
Mordva (Erzä):
bal ’tanssiaiset’; balovams ’telmiä, leikkiä’
vajgel', vai'gel', val'gej 'Stimme (ääni, hääl), Ton (sävel), Klang (sointi)’
> vajgelev ’häälekas’; val 'sana'; vajgeljbe ’virsta’ >? voice
> bajaganj vajgelj ’kellon ääni’; vajgelj sant ’äänihuulet’ < san 'suoni' (Sehne)
> vajksnema ’voivottelu’ ~ vaknoma ’kurnutus’ >? volyme, voice
val 1) ’sõna; puhe’; valdo ’valge, hele; valo’
valoms ’kaataa, valaa’
Unk.
bálvány 'Götzenbild'
bölcső ’kehto’; bölcsődal ’kehtolaulu’
fal 1) syödä, ahmia (eläimistä) 2) seinä, muuri
fel 'ylös'
fel(e) '-puoli' ~ fél(e) 'pelätä' ~ féle 'laji, laatu'
foly(ik) 'virrata, juosta, valua, vuotaa; tapahtua' > folyó ’joki; juokseva; jatkuva’
Mansi:
jomaspal = udmurdi burpal = parem pool (puoli)
pēlaji 'leimahtaa, leiskahtaa; kiivastua' ~ pēlamti 'gyújt/zünden'
pēli 'szúr/stechen' (pistää)
Ket-samojedit:
dəabəl = (diebəl) ’hän/sie laulaa’; duobəl = hän/er laulaa
> diebəl, djēbel = ’laulaa; shamanoida, taikoa’ ~ ? R. djävul
Juraksmj:
βīллa ’Treibgabel’ (beim Fischfang) < russ. ~ βīлkka ’Gabel’ < russ. >? F. pilkka
Kamass:
bile = huono, kelvoton
bi(e)лgə = Ziel (pilkka, maali) > Burj. belgä, belege = pilkka
W-Lamut: bulu, bűlt ’Jagd’
Latvia:
balēt = pleekima, luituma; bālēt ’kahvatama; varju jääma;
> balināt ’pleegitama, valgendama’; balts ’valge’; baltkrievs ’valgevenalane’
bāls 'jumetu' (kalpea, väritön; ’kahvatu, ilmetu’); bālums ’kahvatus’
~ balts ’valkea’ = lit. baltas (= pol. biafly, ven. belyj)
>? baltia-valkea >? E. pale > The Pale Sea = The White Sea
balss ’hääl’ = lit. balsas ’ääni’ < (no)balsot = hääletama >? waltz
>? bell-golos; E. call; cym-bal ~ Norw. balss (kansanmus.)
valoda ’keel’;’(puhe-)kieli’
Venäjä:
bal ’tanssiaiset’
ball 'aste; bofori; arvosana, piste'
belyj ’valkea’
bolj ’kipu (”palo”), särky, jomotus, kivistys' (pol. ból)
bolóto 'räme(suo)' > Gr. baltos = suo
valet ’sotilas’ (korttipelissä) = pol. walet id.; v. voltšek ’hyrrä’ >? est. male 'shakki'
vílka ’haarukka’ ~ as. pilk ’penis’ >? F. pilkka; pilkku ~ S. Bleck 'tahra'
vólos ’hius(karva); jouhi (konskij)’ ~ volosy (pl.) ’hiukset’ = pol. włosy (pl.)
volýnka 'säkkipilli' = Blruss. valýnka ~ v. volja ’vapaus, valta’
~ Ukr. volinka, beloruss. valýnka (<? bolynka 'köysi')
~ volj 'härkä (E. bull)'; volýntšatka 'vesiherne'; Beloruss. valýnka 'säkkipilli'
~ vanh. volïnχa 'a cable' (kanat, verevka) 'köysi, nuora'
> volynkoj, volynitj ~ 'välttää työntekoa (tms.)'
> OE. bula = Germ. bulle (E. dim. bullock < AS bulluc)
~ ME bul 'falsehood' < OFrz boler/bouller 'deceive' 'pettää, olla uskoton'
~ bull's eye 'small round window'; bully 'brother, dear' = Du boel 'lover'
<? v. volk 'susi' ~ volj 'härkä (E. bull, dim. bullock)
~ E. bellow 'mylviä, karjua' ~ S. bellen 'haukkua' ~ F. ulvoa; volina
pálets ’sormi’ > bolšój pálets ’peukalo’ <? Bolšoin (suuri) baletti...
palítj 'paahtaa, polttaa'; bolétj ’sairastaa’
~ Bulg-Tšech-Slowak-Kroat: pálitj 'verberennen; feuern'
pelj ’tarkoitus, tavoite’
pilá ’saag (saha); kiusaja, piinaja’
pol ’(suku)puoli’ ~ bolj ’kipu, särky, jomotus, kivistys’
polët ’lento’ ~ pyl 'hehku (liekki), vimma, kiihko'; pylj 'pöly'
Puola:
ból ’kipu (”palo”)'
pałać 'palaa'; opalać 'lämmittää' > palenie 'polte' >? palatsi
walka ’võitlus, heitlus (tappelu, taistelu, ottelu)’; wałesać sie 'kuljeskella'
> walczyć 'taistella, sotia, otella' > walizka 'matkalaukku'
~ wywalczyć 'saada taistelemalla; onnistua saamaan'
~ walet 'sotamies' (korttip.) ~ warcaby 'tammipeli'
~ walić 'hakata, iskeä, lyödä; koputtaa, jyskyttää'
>? Est. malet mängima; > waltz ~ Est. valgus = valo ~ välk 'salama' ~ walkyyriat
>? velka ~ s. Wolke-walhalla >? cake-walk
Slovakia:
pal'ba 'Feuer' (sot. 'tulitus') < pálitj '(ver)brennen, sengen; feuern'
volat' 'rufen; anrufen; verlangen'; volat' sa 'heissen'
~ zavolat' '(herbei)rufen; zurufen; anrufen; einladen'
~ vôl'a 'Wille; Stimmung' ~ vôl 'Ochs'
Bulg.:
bailama 'bugarial. näppäilysoitin'
zapálvam 'sytyttää' ~ pálav 'ilkikurinen, vallaton'
Serbo-Kroatia: voleti (volim) 'lieben, gern haben' ~ est. põletik 'tulehdus'
Nord-etym: (Norw.-dän:)
bil II 'Zwischenraum, Zeitraum'; anord. bil ’Weile, Zeit, schwache Stelle’
billede ’Bild’ > schw. beläte '(epäjumalan)kuva; pelätin' < germ. *bila- ’Doppelheit’
ol 'wall' (80): afries. walu ’Stab, Stock’ < got. walus ’Stab’
~ lat. vallus ’Pfahl’; gr. ílos ’Nagel, Pflock’
bol = norw. ’Nest’ ’olinpaikka’ ~ R. bylja, bölja ’pikku pesä’
2) germ. *bôthla- < bo ’asua’; ags. bold, botl ’Wohnung, Haus’ > engl. build
bole 'unerlaubte Liebe pflegen' > nr.dial. bala ’brünstig sein’
bolle 'Trinkgefäss' > schw. bål 'malja' ~ nhd. Bolle ~ ’etwas rundes’
nr.dial. bolt ’koirasp. metsälintu' ~ nhd. Balz ’Spiel des Auerhahns’
~ nr.dial. bolta ’vorwärtssturmen, poltern’, ält.dän. bolte ’sich rollen’ ~ schw.dial. bultra ’sich wälzen’
bullen ’geschwollen’ (paisunut)
bælje (norw. = brüllen, schreien) = anord. belja ’ammua’ >? E. bells
= mhd. belen ’bellen’ (haukkua); mhd boln ’schreien, brüllen’
ags. bellan ’brüllen, grunzen’; E. bell ’schreien (peurojen kiima-aikana)’
Anord:
bál ’feuer' ~ As: bælfyra 'hauta-, polttorovio ~ on. bæla 'verbrennen'
~ Dän. bål 'nuotio, rovio, kokko'
> Russ. bielaja 'valkoinen'; lit. balu ’tulla valkeaksi’ >? F. palaa-valo
Bil 1) ’name einer göttin’,
2) ’aufenthalt; zeit, augenblick; schwache stelle’
billingr ’zwilling, zwitter’ < bil ’gleich’; < IE: *bhi ’zweiheit’ >
~ *bila ’geminus’ (kaksois-, kaksinkert.; molemmat, yhtäläinen)
páll ’kuokka, hakku’ < ae. pāl < lat. pāla ~ gr. pállo ’sykkiä’
ON volsi 'Geschlechtsteil des Hengstes' < urnr. *walusan = eig. 'Walze'
~ Freya Aswynn: Põhjala müstika ja maagia, Sinisukk 2002:
s.99 völsi - 10. vs. pohjolan naisten (seidrinõidus) riitti hevosen siittimen ympärillä
volva 'Wahrsagerin'
Skand: vallåt 'paimenlaulu'
Norw-Dän:
bælje (norw. = brüllen, schreien) = anord. belja ’ammua’
= mhd. belen ’bellen’ (haukkua); ags. bellan ’brüllen, grunzen’;
engl. bell ’schreien - peurojen kiima-aikana’; mhd boln ’schreien, brüllen’ >? bells ’(kirkon)kellot’
Ruots.
bell (bælg, bälg) 'palkeet; nahka; rakko' = fäll 'nahka, vällyt'
~ fälla 'sadin, ansa' ~ E. fall
pil 1) ’paju, salava, piilipuu’, 2) nuoli
påle ’vipu, kanki; vaaja; seiväs’
Valla 'ajaa (karja laitumelle); paahtaa suksia; suksirasva'
~ valla ’kaitsea, vartioida’ = våla ’hoitaa, huolehtia’; nr. vallgosse ’paimen’
Tanska:
bejle ’kosia, kosiskella’
spejle ’kuvastaa; paistaa’ ~ spejl ’peili, kuvastin’;
spil ’peli; soitto; näytelmä; kisa; leikki
Holl. Bil, Billen 'pylly'; 'pilkka'
Saksa:
Ball (I) ’kugelrunder Körper’ < ahd. bollón ’werfen, rollen’ (>Bille, Bolle)
Ball (II) ’Tanzfest’ < lat. ballare < gr. ballizo ’Tanze’
Balz = Falz '(suurlintujen) kiima, soidin'; 'Paarungsort, -zeit, -ruf'
> mhd. valz ’Brunststelle’ (kiimapaikka) >? waltz 'valssi'
< balzen 'olla soitimella, kiimassa' > E. valley; Fall; Wald-Belzebub
~ norw. bolt 'männl. Waldvogel, Kater (uroskissa)'
falzen ’olla kiimallaan’; Falz(e) 'kiima; uurros; (veisto)huuli, kynsi'
> sich falten mm. ’liittyä yhteen’; Falle ’ansa’
~ falten ’poimutella'; Falte ’poimu, taite'
Pfalz (murt.) ’Amboss’ (alasin)
Pille 'Ball' < Lat. pila 'Ball'
Pol 1) napa, 2) (kankaan) nukka
Walz (valssi): Falz(e) 'loma, uurros; (veisto-)huuli, kynsi'
S. Balz = Falz '(suurlintujen) kiima, soidin'; 'Paarungsort, -zeit, -ruf'
> balzen 'olla soitimella, kiimassa' >? Wald-Belzebub
~ Mhd. valz 'Brunststelle' ~ Pfalz id., 'linna, palatsi' >? Platz
~ ahd. anafolz, ags. anfilte 'Amboss' = mnd. anebelte, anebolt
~ norw. bolt 'männl. Waldvogel, Kater', bolta 'vorwärtsstürmen';
~ äDä bolte 'sich rollen'; S. Bolz(en) 'Kater' (uroskissa; kohmelo)
Walze 'Ring' = ags. wealte; ags. wealt, anord. valtr 'rollend' > ks. Walz ’valssi’
~ anord. volt 'Falle' ~ anord. vëlta, velta 'sich wälzen, rollen'
~ Got. waltjan < sich wälzen 'piehtaroida' < Germ. *welt- < *uel- 'drehen'
< walzen1) valssata, ohentaa’, 2) vierittää, pyörittää’
< walzen orig: 'die Füsse beim Tanz am Boden drehen/schleifen'
< Wahl ’vaalit' (so. parinvalinta + huutoäänestys)
walzen(de Tänze) < walzen orig: 'die Füsse beim Tanz am Boden drehen/schleifen'
~ vastak. hopsen ~ Frz. valse, Sw. vals ~ E. waltz < *welter 'to wallow' < ME welten, walten
~ E. walk < AS wealt 'unsteady' ~ Frz. volte ~ E. volte, vault (hyppy)
>? S. Welt; Welle 'aalto'; Sp. vuelta; Lat. volvere ~ E. wolley-ball(s)
Engl.
bald ’kalju, alaston, paljas’ ~ Welsh. bàl ’white
bale 'onnettomuus; tuska'
ball 1) ’pallo’ 2) ’dancing’ < Frz bal < bal(l)er ’dance’
< myöh.Lat. ballāre < Gr. ballízein ’dance’ ~ balls, bollocks ’munat’
bellow 'mylviä, karjua, ärjyä' = S. bellen 'haukkua' <? E. bell < belle 'kello' ~ F. pilli
~ bull ’sonni; härkä’; bully(vanh.) ’porttojen välittäjä' ~ Jpn beru 'bell'
belly ’vatsa, maha; viulun kansi; paisua’; bellied 'mahakas, pullistunut'
< bell ’schreien - peurojen kiima-aikana’ ~ bellicose 'sotaisa' < lat.
pale ’kalpea’ ~ Lat. pallēre ’to be pale’
to peal ’soida, soittaa’; peal ’(ukkosen) jyrähdys; kellojensoitto’ > peal of bells
< appeal < appellare 'address' < lat. ad 'to' + pellere 'to drive'
< Frz appel ~ appeau 'bird-call'; appeaux 'chimes; chiming of bells'
pole 1) ’seiväs’ (L. pālus ’stake’) 2) ’napa’ (L. polus < Gr. pólos ’axis of a sphere’)
~ poll 'head' ~ pool 1) ’lampi, lammikko, allas’ = AS pōl, Ir. poll
pull ’draw (vetää, kiskoa)’
volume 'äänenvoimakkuus' ~Tšekki: volat 'kutsua; huutaa'
> vowel 'vocal' -sound ~ Frz. voyelle [wajεl] < vouel
< lat. vōcālis < vox 'voice' >? wail ~ howl > golos
walk 'kävellä' (< 'roll about, toss = heittää, keikahtaa');
~ dutch: vallen ’fall’; walken 'make felt by beating' < germ. walkan
< AS wealt 'unsteady' ~ Frz. volte ~ E. volte, vault (hyppy)
Sp. vuelta; lat. volvere < skr. valgati 'hops' (hypyt); E. volley ’lento'
Kymri: vall ’valitus(virsi), itku; suru’
John Philip Cohane: The Key, (1971), Fontana 1975 (s.174):
Irish: fall ’bed’; In Irish mythology the high kings were crowned on the Stone of Fal,
the great stone penis of Fal.
Frz:
bal ’tanssiaiset’; balade ’kävely’; balade ’kuljeksiva ilveilijä, hassuttelija’
~ ballade ’balladi’; ballet [balε] ’baletti’; belette [bəlεt] ’lumikko’
ballant [balã] ’heiluva, roikkuva’; baller [bale] ’heilua, riippua’
balle [bal] ’pallo, kuula’ ~ bolet [bolε] 'tatti'
beler [bele] ’määkiä’; bélier [belje] ’pässi, oinas
poele [pwal] ’uuni; paistinpannu; morsiusteltta, parivaate' ~ Ven. palitj ’paahtaa, polttaa’
poil ’karva(t); body/animal hair’; > pollu ’karvainen’ ~ Esp. bal (sl.) ’hair’
~ pollen ’siitepöly’; polluer [polye] ’häväistä, saastuttaa’
volte ’a popular medieval dance’ ~ waltz < S. walzen ’to roll’ ~ vol ’lento; lintuparvi; varkaus’
Esp. > (~ 26)
bailar ’to dance, spin; to be roused (emotions)'; baile 'dance, ballet, ball'
balata 'dancing-song' ~ bálano 'penis' >? balladi
~ baldosa 'ancient string instrument'; balido 'bleat(ing)' (määkiminen)
Balladi (Catalania) 'tanssilaulu' < balada, balata 'ballad, song'
bola 'ball, globe, circlet'; ~ bolero 'dancer; liar; popular spanish dance'
palabra ’puhe’
vuelta 'turn, twirl, circuit, gyration' >? voltti-hyppykäännös
< volver ’palata, kääntyä’; Lat. volvere ’roll’ > vulva
Portugali:
bailar ’to dance’ > (Fr.) bailadera > E. bayadère ’Hindu dancing-girl’
falta ’puute, virhe, vika, aukko; synti’; faltar ’olla poissa, puuttua’
Ital:
pala paletta (< lat.) ’ (pieni) lapio’
Latina:
ballāre < Gr. ballízein ’dance’ ~ it. ballo '(italial.) tanssi' ~ Tü bale
belare 'to bleat' (määkiä); 2) to whimper (ulista, uikuttaa)
bellum 'sota' ~ bellus (bonus) 'sorea, soma
Palladium - fallinen jumaluus Vestan (’neitsyeiden’) temppelissä ~ Pallas ’Minervan kr. nimi; öljypuu, öljy
pellis = talja, vuota (E. skin); vaate = S. Fell 'turkki'
Volcānus, Vulcānus ~ Gr. Felχános ~ ir. Olcān > L. Vulcānus ’harmaa-ääninen (kehikko?)’
< cano ’äännellä, sävellellä, laulaa, soittaa, puhaltaa’ > ks. Kantele I
~ ai. ulkā, ulkušī 'feurige Erscheinung, Meteor, Feuerbrand'
< *uelq-, *ulq- 'leuchten; feurig' ~ ai. várca-h 'Tatkraft' ~ *luq >välke
<? volva, vulva 'sikiökotelo; kohtu' + cānus ’(tuhkan) harmaa’ >? Wolke-anus
volvo (volvere) ’roll’ ~ ahd. wëllan 'runden, rollen'; wëlla 'Welle'
Gr.
ballω (bállein)’heittää' ~ pállo ’sykkiä’ ~ βελo ’huntu’ ~ vrt. βélos ’nuoli’
bolisω = ’heittää’; sym-bállω ’heittää yhteen’
βólta ’pyörähdys, kävely, ajelu’; periβóli ’puutarha’
~ βóli ’luoti, ammus’; βolí ’laukaus; heitto'; βélωs ’nuoli'
palabós 'hullu, mieletön, höperö'
plái (plági) ’rinne; kylki’; plagiázo ’maata; mennä nukkumaan’ ~ plagíaulos ’huilu’
bólta ’pyörähdys, kävely, ajelu’
Pallas Athene - virgin goddess ~ Gr. pal = Lat. terere < tergeo ’(ära) pühkima; puhastama’
pélla 'Melk-eimer' >? F. peilari
~ ápella 'Volksversammlung' < (sym-)pállω
~ ápelos '(hautlose) Wunde'; lat. pellis = talja
phalós ’glänzend (valkea)’ >? Phallós 'penis'
pólos ’pole, axis’
psalmós ’twanging of strings’ < pálleın ’to twitch’
~ Fr. psaume, ~ ME saume ’psalm’ ~ Zymbeln (kýmbalon ’Becken’)
Türkisch-etym:
bil (atü) ’wissen, kennen’, kaz. bəl, oir. pil, čuw. pəl
bul, pul (atü. uig.) ’(sich) finden; bekommen’
fail, fäjl (krm.)’Gewissen’; Tü fal 'povaus'
~ vrt. osm. fal ’Wahrsagung’; KB. čag. tar. otü. pal ’Los’ (arpa)
~ trkm. pāl ’nõidumine, loitsimine; ennustamine' ~ kzk. balaš ’wahrsagen’
fol (osm.) ’das im Nest gelassene Ei’
Heprea:
ba'al ’Lord’ (herra); I Kor. 10:25 Fal ’till salu’
nefeelah (act) ’Fall’ (syntiinlankeemus)
Palestiina:
bal'ab '(to) play' (music) = ba'zif >? live
bal'ab 'play'; bal'ab riyāda 'play sport' >? pelata
~ la'ib = play; la''īb/la''ībe(t) 'player' >? Liebe-Leben
>? ruumis & henki ~ leipä & viini
~ elämä/ravinto & itsensä kuolettaminen & rakkaus
Arabia:
ba'l ’husband; lord’
balaja ’to shine; to dawn’ >? russ. bielaja ’valkea’
ball ’imbrue’ (kastella, tahrata); ’water’ (juottaa)
Knut Tallqvist: Månen i myt och dikt, 1947: Syyria: Baal ’Solen’ > Baal-Astarte
ai. (Skr) bhālam 'Licht, Schein'
urdu: phal = hedelmä = skr. phala 'hedelmä'
Romaani (S.-kroat.): falo ’bridal bouquet’ (morsiusseppele)
Korea (SUST XCV,185):
pal 1) ’the grinder, molar tooth (poskihammas)’ 2) ’the foot, a leg’
Mongol. bila 'pilli' (pipa)
Japani: beru ’bell’