Soidinmusiikki XVII - extra I

Soidinmusiikki XVII:  

Jatkoa XVI osan lopusta ("ääni"):

Mtü.     ün     ’Stimme (ääni)’, trkm. üjin ’ääni’, uig. ün ’Klang, Ton, Stimme’ 

= kaz. on ~ kzk. än ’Stimme, Melodie’; blk.-krč. ynar ’Volkslied’

~ čuv. ən-εr ’soittimen ääni’, > kar. in-dä ’ääntää (ulos)’, 

~ uig. ün-tä ’rufen’, mtü. aün-de id.

~ s.191 uig. jas ’Schaden’ > krm. jas-yn ’Sterbelied’

> AH. ün ’niskoitella’ ~ ? soj. üne ’arvokas’ (ven. tsennyj) 

< mo. üne ’Wert, Preis’ ~ ? mo. ündü-sün ’Wurzel, Anfang’~ soj. ündezin

~ Mansi: ui èryg ’karhujuhlan (rituaali-)laulu’ < ergam (ērγi, зrgu) 'singen'

Reinhard, Kurt & Ursula: Musik der Türkei I (1984):  âyin = Hymnen der Mevlevi

Romaanit: džānā (diana, jānā) ’tietää’   ~ Skr. jānāti, pkt. jānaī; hind. jānnā

......

SOIDINMUSIIKKI III: (extra I - Muita musiikkisanoja) - Ylimääräisiä sanoja (a)

SOIDINMUSIIKKI I (Peruskurssi - johdanto): "SAMA" -sanue > Ks. "Soidinmusiikki I-IV"

SOIDINMUSIIKKI II:  (Kotisivuille tullut uudistettu järjestys V-XVIII - > 20 dokum. á maks. ~ 15 sivua)

 

21.11.2014:         Vähiten mielenkiintoa herättävät merkitykseltään ja ulkoasultaan samankaltaiset eri kielten sanat, sillä ne edustavat samankaltaisuuspyrkimystä, rymäidentiteettiä, joka on ennalta-arvattavana lähimpänä nollainformaatiota.

Mielenkiintoisimpia ovat siis sana, jotka samankaltaisilta näyttävinä ovat merkityksiltään kuitenkin erilaisia, toisistaan poikkeavia, sillä ne sisältävät luovan näkökulman, sen, kuinka sanaa on alettu käyttää jonkin asian uudenlaisena symbolina. Tämä sisältää mm. mahdollisuuden, että samoilta näyttävät sanat saattavat merkityksiltään olla esim. toistensa vastakohtia.

Oheinen sanaluettelo ei missään mielessä pyri olemaan täydellinen eikä kattava. Se on syntynyt muistiinpanoista, jotka on tehty lukiessa, kun jotkut eteen tulleet sanat ovat "tarttuneet vaatteisiin". Kun useampia samankaltaisia sanoja on kerääntynyt yhteen, alkaa niihin kiinnittää itsekin huomiota. Silloin niihin kiinnittää jatkossakin enemmän huomiota, jolloin tiettyjä sanaryppäitä alkaa kerääntyä yhteen - odottamaan oivallusta, jota ei useimmiten koskaan tulekaan.

Tähän kokoelmaan on koottu sanaryppäitä, jotka eivät suoranaiseti sisälly "Soidinmusiikki V-XVI' -kokoelmaan ja ovat jääneet irrallisiksi pikkuryhmiksi - liittyen merkityksiensä puolesta kuitenkin yleisempään soidinmusiikki-teemaan. Luettelo on tarkoitettu pohjaksi jollekin laajemmalle, josta tässä yhteydessä voi vain haaveilla (ks. esim. 'Aussereuropäische Musik' -kirjat - Bärenreiter 1980 jne.)  > Ks. myös "Kantele I-III": 1A - 7F

 

SOIDINMUSIIKKI III:

Muita musiikkisanoja:  (ks. myös Soidinmusiikki XVIII - "Ylimääräisiä sanoja")

Turkki (Tü):          agit      (ağit) 'kuolinitku'; ’itkuvirsi’ = ağit 'turkkil. valituslaulu'

         ~ ağlamak  ’itkeä’ ~ ağı ’myrkky’ > ağır         ’raskas, vaikea’; ağmak ’kohota’

         ~ acı   1) bitter, pain, grief, sorrow, 2) kipu, tuska >? ACID

         ~ ağız 1) ’suu; murre, puhetyyli; terä’, 2) ternimaito

         ~ açı (esas) ’kanta’ ~ ahit ’vala’; ahlak ’siveys, säädyllisyys’

> Venäjä (v. & russ.): gusljar-agitator ’guslinsoittaja’
(Pamjatniki Otetçsestva N:o 33, Moskva, s. 175) >? agitaatio

         <?   Skr: gita 'song' >? Agit prop < ven. agitatsija 'kiihotus'

Saksa (S): Fremdwörterbuch: S. Almē (Almeh) < arab. a'limeh < mask. 'lim 'unterrichtet'

         - öffentliche Tänzerinnen und Sängerinnen in Ägypten, Indien und Persien'

Arabia:      asās/usus          = uss ’foundation, basis; tonic (in  music)’

         > 'azafa ’to play, make music’ > 'āzif ’player’

         > mi'zaf ’stringed instrument, piano’

Gr:             ásma         ’(nautintoihin houkutteleva) laulu’  < a'sménos 'cum gaudia' (iloisesti); 'libenter'

         ~ a'smenos         'gaudens, gratus (armas, suloinen), libens'

         < ήdω(ŋδonή)    'nautinto' + delecto = perf.pass. ŋsmaj >? Eden ~ hedonism

         ~ déleázω          'houkutella, viekoitella'; délear 'syötti' < leía 'saalis'

         > aspasmós         ’syleily; suudelma’ ~ ? sήma 'merkki' >? E. spasm 'kouristus'

         ~ asmenéseros = Lat. alacerrimus 'iloisin'

         ~ S: Asmōdi     < Chald. aschmodai 'Zerstörer'
         > Goethe: Asmodäus'ein böser Geist, Dämon des Satans, welcher nach dem Buche Tobias die sieben
            Ehemänner der Sara tötete; daher scherzh. ein Störer der ehelichen Eintracht'

         ~ F: Asmodē'us  'demoni, alk. persialaisten Aesma Daeva, joka auttoi Ahura-mazdaa
            Ahrimania vastaan. >? Osmannin lauluja; Osmo-osmankäämi

osmή                'haju' = morωdıá id. > áosmos 'hajuton'; χásma ’kita, kuilu, juopa’

         ~ árωma  'hajuvesi' = myrωδıkó id. >? mirham-aaria >? Est.  Aasmaa ~ E. chasm 'halkeama, aukko'

 

Lähi-Itä:          bakag  'harppu'  (Tallqvist)

         > balaban         1) 'azerbaidzanil oboe', 2) uzbeil. ja tadzikil. klarinetti' >? r ~ l

uig.       bakčy            = opettaja > shamaani, kansanlaulaja, musikantti, der Baksa

         ~ Est.    bahšii   = turkmeeni ja usbeki rahvalaulik >? bakshi

         ~ Arab: baqšīš  ’present of money (lahjoitus), tip’ = pers. bakhšiš

Turkki:          Bandolin = (Sp.) 'Mandolin'; (Port.) 'Bandura'

         (Feridun Çalişir: 'Müzik dili sözlüğü ') > ks. Mari: pandə-

         > ks. gr. askomandura ~ bandora  'englantil. bassoluuttu' >? m~ b & l ~ r

         ~ bandola         'E- ja keskiamerikkal. luuttu - bandurria

         = bandolin         'E- ja lat. amerikkal. mandoliini'

         ~ bandura         'arabial. luuttu' ~ bandurria 'espanjalainen luuttu'

         ~ Arab:             bendir 'grosse Rahmentrommel'

         ~ Ukraina:         bandur(r)a 'kantele' ~ ? tambura

         ~ F.  Pandora    ’gr. taruhenkilö + Pandoran lipas’

> S.         Mandoline    < Mandel(-form); 1619: Mandürichen, Bandurichen (r ~ l)

         < mlat. pandura, Ital. bandore, Engl. banjo 'Gitarre' < Arab. tanbūr 'Zither'

         < asko-mandura  'kreikkal. säkkipilli'< askós ’nahkasäkki’

> F. mandoliini = R. mandolin, D & Frz mandoline, E. mandolin(e) 

         < ital. mandolino (dimin.) < mandola, mandora < pandora '3-kielinen luuttu'

         ~ lat. pandura ~ arab. tunbūr ~ gr. pandoura (200-l.)

         ~ osm. tumbur ’kolmikielinen mandoliini; kom.Radl. tombur ’Pauke’; 

         > osm.Radl. tambur(a), tumbura = ’kitaralaji’

> Ven.:         barabán   ’drum’ ~ baraban 'ukrainal. ja valkovenäl. 2-kalvorumpu'

         ~ Bulgaria: barabán  'rumpu' ~ roman.k. tambur-Trommel

         > Mordva:  baraban  ’rumpu’ (Trommel); barabanso tšavoms ’rummuttaa’

         > barabannoj pereponka ’tärykalvo’ ~ Gr.         bárbıtos 'kreikkal. lyyra'

            ~ balaban             1) 'azerbaidzanil oboe', 2) uzbeil. ja tadzikil. klarinetti' >? r ~ l

E.         baroque 1) ’barokki(tyyli)’, 2) ’säännötön’ (helmistä) 

           < port. barroco ’irregularly shaped (grotesque, fantastic)’

Frz.         berceau  [bεrs'o] ’kehto, lehtimaja, holvikaari’ > berceuse [bεrsø:z] ’kehtolaulu’

         > bercer      'tuudittaa' (It. bertiare) < bers 'kehto kori'

S. Blōhm(e)          (-platz) 'hirven kiima(paikka)'; blöken 'ammua, mylviä'

> Blūme               'kukka'; 'hirven, metsäkauristen häntä; ketun valkea hännänpää'

         < blühen    'kukkia; hedelmöidä; olla onnellisessa tilassa'

         ~ OE. blow 2) tulla kukkaan' (> bloom, blade; blossom) < IE *bhlō -

         ~ vrt.         1) Germ. *bleuwan 'strike' ja 3) lat. flāre 'blow' (puhaltaa)

Ranska (Frz): bourdon ’(soittimen) matalin kieli/pilli; suuri kirkonkello; kimalainen’  > 'pyh.vaeltajan sauva';
            bourdonner ’surista, suhista; hälistä’

bourre         [bu:r] ’täytekarvat, -villat; etulataus, -panos; tulppa; roju, romu’

         ~ bourreau ’teloittaja; tyranni’; bourrée ’risukimppu; kansantanssi’

OE. brass     < ML-germ. bras 'metal' (< bronze) ~ 1500-E: brazen 'shameless'

         ~ Turkki: borazan 'trumpet' ~ boru 'turkkil. sotilassoittokunnan trumpetti'

         ~ Arabia: barazān          ’trumpet’ >? brass

Russia:         búben ’kuljustega (< est. kuljus 'kulkunen, tiuku') käsitrumm, tamburiin’

         ~ búbny (bubën) (korttip. 'ruutu') ’ruutumast’ (immenkalvo ???)

         > búbentšik ’kuljuseke; krapp; rapukas; rõks; õitsikell’

         ~ bubon (buben) 'valkovenäl. ja ukrainal. tamburiini';

         > Pol. beben            ’drum’ (Tš. buben) > bubanj 'Bosnia-Herzegovinan 2-kalvorumpu'

         ~ S-Kroatia:   bubanj  ’drum; Trommel, Pauke’ > dobujem, bubati ’soitan rumpua’

         > strižibuba    ’cerambycid (?) beetle’; bubni 'Trommel-' 

         ~ asl. babınŭ  ’Pauke, Handtrommel’, lit. bambeti ’brummen’

         ~ Ruotsi:       (rune)bomme '(noita)rumpu' < bumba ’Trommel’

         ~ alb. bumbulit  ’es donnert’ ~ lat. bombus ’brummen’

         ~ gr.  βómβos   ’dumpfer Laut’; βómβuks ’Flöte’ (~ sambuke)

Palestiina:         būq/bwāq         'horn' (trumpet) ~ basbuq '(to) precede (in time)'

         = Arabia: būq/abwāq         ’trumpet, bugle; fanfare; horn; mouthpiece’

         > būrī     ’trumpet, bugle’ = Tü. boru > burūjī 'trumpeter, bugler'

 

Frz-Port.           chamada < chamar ’to cry’ >? E. claim

         > Frz. chamade 'Trommel/Trompetenzeichen'

         > E. chamade 'torvella/rummulla annettu neuvottelumerkki' >? Kamerad

         ~ Ital. chiamar'rufen' > chiamada 'Ruf' < Lat. clamare 'rufen' > S. Scham

Lat.                   campana         'soitinkello' ~ campester 1) 'aukea, tasainen'

         > campestre  'taisteluvyöhys, "eteinen" (jolla taistelijat verhosivat häpyseutunsa)'

         ~ Port: campainha         ’soittokello’; campãnula ’kissankello’

Vul(-)cānus          ’harmaa-ääninen (kehikko?)’ >? vulkaaninen Wolk-anus

         < volva, vulva 'sikiökotelo; kohtu' ~ cānus ’(tuhkan) harmaa’ +

         < cano ’äännellä, sävellellä, laulaa, soittaa, puhaltaa’

Latina:         carmen (< canimen, casmen) 'laulu, virsi; (laulu)runo (Gedicht, Lied)'

> Saksa:      Kármen < Skr. casman 'Preislied' 'ein (Hochzeit-, Leichen-)gedicht';

         > pl. Karmina  'Gedichte' < cans 'loben, preisen'

         < Karmńta  'eine altrömische weissagende Göttin' > canna = ruoko, pilliheinä

~ Gr.            kήryx 'herold' (airut, sanansattaja)

         ~ ai.    kārú-h 'Sänger, Dichter; carkrtí-h Ruhm, Preis' > karkaréı-h 'Laute'

         ~ aisl.  hrōs 'Ruhm' = ahd. (h)ruod id.  ~ ahd. (h)ruom 'Ruhm, Lob, Ehre'; apr. kirdīt 'hören',

         ~ aisl.  herma 'berichten, melden' ~ ai. grnāti 'singt, lobt'

         < Gr.   γŋrys 'Stimme' ~ mir. gāir 'Ruf' >? sir ~ (i)grat'

         ~ Gr.   karkaírω 'lasse erdröhnen'; ~ ? tuval. kargira-laulutyyli

         ~? Lat. germen 'Keim, Spross, Zweig, Abkömmling' > germanus 'leiblich'

~ E.              charm         1) ’attractiveness’, 2) ’song, incantation’  > ks. Soidinmusa XII: 31) sir-vir-sar-kær

~ Ylä-Tuloman koltat: Tšorma(-viera) = Pirun(-vaara/törmä) (1995, DAT III:18)

         >? charm-harm-karmiini-sormi < Russ. tšortj-tiermes

Esp.:              cencerro         'espanjal.-lat.amerikkal. (lehmän)kello'

         > cencerreo 'jingling, rattling noise'

E. chime         'of bells' ~ OF, ME chimbe, Lat. cymbalum, Gr. kymbalon

         < kymbi 'hollow of a vessel' ~ Lat. cymba

         ~? cimbalom           'unkaril. laatikkositra' ~ cymbalom ~ 'dulcimer'

         ~ unk. cin(-)tányer   'symbaali (tina-lautanen)'

         > roman. cimpoi      ’Dudelsack’ (romanial.-moldoval. säkkipilli) = 'die Sackpfeife'

Espanja:         copla          '(popular) song; couplet, stanza; ballad, lampoon;

         & couple; pl. verses' ~ E. couplet 'säepari; loppusointupari' >? F. kupletti

         < E. couple 'pari; aviopari; mennä avioliittoon, yhdistyä pariksi'

         ~ Baski: kopla 'copla, verso' (kansanlaulu; säe; runous)

         > koplari          'trovador' >? couple-kupletti-koplaus

 

Liettua:       daina           ’laulu’ (rahvalaul, daina); liáudies dainà 'rahvalaul'

         = lät. dziesma; lät. daina = (läti, leedu) rahvalaul

         > dainuoti ’laulaa’ = latv. dziedāt; dainúoti 'laulma'; daīnius 'laulik, poeet'

         > niūniúoti dainẽlę ‘laulukest ümisema’; sudainúoti 'laulma (hakkama)'

Arabia:       daraba  ’to beat, strike, hit; to play'

         = darab (daqq) ’hit, mall’ (strike with a sword) (v.a.); ’honey’

         > darba-t ’thump’ (jysäys, jyskytys) < durbakke 'drum

         > darabukka, dirbakka ’a conical, one-headed hand drum, open at small end’

         >? Tü: darabouka -käsirumpu ~ deblek > Tü durb = E. drub ’piestä, suomia’

Turkki:         davul 'turkkil. kaksoiskalvorumpu' (v. baraban) ~ eteläaasial. dhol id.

         > dayak      ’lyönti, tuki’ > ka 'keskilyönti' (düm-tek'in välissä)

         ~ dauli       'kreikkal. rumpu' ~ daul 'bulgarial. rumpu'

         ~ Mordva:   davul = sturmwind (myrskytuuli) > Tat. dawəl

         >? R. djävul = E. devil >? double-tabula-tavla ~ Sri Lanka: daula ~ tabla?

         ~ Baski:      atabal  'tambor'  (rumpu) >? dawul-tabla ~ truba

         ~ S-Kroatia:         def         ’tambourine’ >? daf-dawul; E. deaf; death

         ~ S-Kr-romaan:    goc ’drum’= serb.kr. davulji (davuli, dauli, dalbano, davuji)

> Ket-samojedit: diebəl = ’laulaa; shamanoida, taikoa’

> dəabəl        = (diebəl) ’hän/sie laulaa’; duobəl = hän/er laulaa

         > diebəl,   djēbel = ’laulaa; shamanoida, taikoa’ >? Diabolus in musica

         ~ Gr. dıabálleın  'to slander; to throw across' >? kaksois-bailut

Latvia:       deja  'tants, tantsupala, tantsutükk'; dejot ’tantsima'

         ~ dziedāt  'laulma' (= lit. dainuoti); dziedātājs ’laulja’; dziesma ’laul’

         > dziedēt  ’ravima, arstima’; ’tanssi’ = pol. taniec, ven. tanets

         > dēka      ’avantüür, seiklus’ > dēkainis         (dēku) 'seikleja'

         >? (E.&S. ’l’ ~ latv. ’dz’?) >? S. Lied; Fr. Deja-vú >? Deus

Espanja:            dicha         'happiness, felicity, fortune, good luck' < decir (sanoa, lausua)

         ~ dicho       'saying, proverb, saw; expression, sentence (lauselma)'

         > endechar  'to sing funeral songs' >? R. dikt 'Dichtung'

         > endecha    'valituslaulu, dirge, doleful ditty'

~ S.         dichten   < ahd. dichtōn 'schreiben, ersinnen'; mnd dichten 'ordnen, herrichten'

         ~ E. dight     'geschmückt' > S. diktieren 'sanella'

         < lat. dictare 'zum Nachschreiben vorsagen; verfassen' < dico 'sagen'

         ~ Gr. δikŋ    'Recht' = ai. dicā 'Richtung' ~ indogerm. deik- 'zeigen'

         ~ lat. indico  'zeige an'; index 'Zeigefinger' ~  got. taikns 'Zeichen, Wunder'

         ~ Gr. deigma 'Beweis, Beispel'; E. teac 'lehren'

Unk:           dob      = rumpu ~ dob = heittää > dobban (sydämestä) = hypähtää, sykähtää

         > dobol         = rummuttaa; dobos = rumpali >? Turk. davul >? Dewil

         > dobhártya   = rumpukalvo (lääk.)

         > dobbant      = tömistää; ponnistaa > dobra üt (hirt) = toitottaa (uutisia)

         > dobog         = sykkiä; tömist(ell)ä >? F. taputtaa

         ~ dobogeo     = koroke, puhujalava; sykkivä, tömistävä

         ~ S-Kroatia:    doboš  ’drum; Trommel’

         = gr. thronax   2) säkkipillin bordunaääni >? throne

         ~ Russ. struna  'kieli' (> tçserta 'viiva') < IE:*ster-, *stor-  (Strahl etc.)

         >? E. stork       'haikara' < *sturk-, *stark-

> S.           dröhnen   'jymistä, kumista; antaa tärisyttävä ääni'

         > Drohne,        Dröhne 'kuhnuri(mehiläinen)'< tochA trisk 'tönen, dröhnen'

         > vorgerm.      *tre-skō 'lärmend mt den Füssen stampfen' ~ sw. tröska 'puida'

         ~ ital. trescare  'trampeln, tanzen'; afrz treschier 'tanzen', tresche 'Springtanz'

         ~ span. triscare 'mit den Füssen Lärm machen'

Unk.         duda          ’säkkipilli; (auton) äänitorvi' (= Valkovenäjä, Venäjä: duda id.)

         > Unk. bőrduda 'nahkainen säkkipilli'; dúdol ’hyräillä, hymistä’

         > dudál             ’soittaa säkkipilliä; törähdyttää; soida (tehtaan pilli)’;

         ~ Böhmen: dudy  'Sackpfeife' >? F. töötätä 'antaa äänimerkki'

         ~ Saksa: dūdeln   'soittaa säkkipillillä; remputtaa, soittaa/laulaa renkuttaa'

         > Dudelēī            'renkutus, remputus, remppulaulu' >? tuutulaulu > Duell 'kaksintaistelu'

         ~ Irl: dudeen        ’short clay pipe’ < Irl. dúd ’pipe’ >? duduk ~ dutar

         ~ Baski: ematutu  'vagina' >? Dudelsack

~ Russ:           duda,        dudka (~ svirelka) 1) 'puhallinsoitin (aukollinen putki), huilu'

         2) putkikasvi (myös dúdka)

         ~ Ukr.     dudá(rj) id., S-Kr. dúda 'lasten pillikkene', so. tutti, svirelj, žalejka

         = (vanh.) dùduk 'paimenpilli (pitkä)' < türets. düdük 'flejta',

         ~ polsk.   dudka, dudy 'volinka' (säkkipilli); dudać 'soittaa säkkipilliä'

         ~ Latvia:  dūdas (dūkas) 'torupill' (pöytäsitra) < dūkt 'unnata (undama)' (vonkua)

~ duduk           'bulgarial.-jugoslavial.-turkkil. huilu (dudka)

         ~ düdük  'turkkil. kaksoistulppakanavahuilu'

~ Tšekki:         dudák         'säkkipillinsoittaja' < dudy 'säkkipilli'

         >? dudeen  (Irl.)’short clay pipe’ < Irl. dúd ’pipe’ >? duduk-tutti

         ~ ven. pódudítj 'soitella pilliä jonkin aikaa' >? duduk

~ E-Mordva: verjgiззnj duduka ’väinönputki’ (”sudenhuilu”); djagilj ’väinönputki’

          > lugan dudka = väinönputki < luga = niitty; Md verjgiz = R. varg 'susi'

         > tutuška   ’vile’ (vihellys); pill/pilli

~ Tü:            Dillidüdük 'Flöte' ~ armenial. & makedonial. duduk = gruusial. duduki

         Serbo-Kroatia: đili, dili, gili, zi(ji) ’song’; čumidimašći đili ’love song’;

         > khanđirači đili  ’hymn’

         > đilabav-tar, zijabav ’I sing’ >? Uzbek: dili-dudjak >? kilju-kaula

         > giljarno, gilengo ’poet’; điljarno, điljalo, điljako (giljaći) ’singer’

         > đilabardino  ’singing’; rovardi/rovarni đili ’sorrowful song at a funeral’

         > dua             ’rukous’; dudak ’huuli’; ’lip’ > düdük = whistle

Engl:        dirge  [də:dž] ’suru-, valituslaulu (kuolleille?)’

         < l. dīrige  'suuntaa' < dīrigere 'to guide' (officium-jumalanpalveluksen osa)

         > "Dirige,  Domine, Deus meus, in conspectu tuo viam meam..." (Ps. v.8)

         = "Direct, O Lord, my God, my way in thy sight." > direct < regere 'to rule'

         < lat. rego (rēxi, rēctum) 'gerade richten, lenken, herrschen' > regāre

         ~ av. razišta- 'der geradeste, gerechteste'; ərəzu- 'gerade'; Gr. óreγ- 'richtet'

         ~ Gr. árωgós 'Helfer'; arŋγω 'helfe, stehe bei';

         > aisl. røkja, ahd. geruochen 'besorgen' >? rex 'kuningas'

~ Unkari:          dürgés ’soidin’ (= párzás); dürög ’olla soitimella’ >? porsas-dirigent

         >? E., R. dirge [də:dž] 'suru-, valituslaulu' < dyryge

         < lat. dirigere 'guide; direct, lead' (funeral service with gloomy singing)

         >? E.  farce 'impromptu interlude' >? Färse-farssi

         < VL. *farsa < farciere 'pakata ruokaa' (to stuff viands)

~ U.          dörgés         = ukkosen jyrinä, ukkonen > dürgés ’soidin’

         < dörmög = murista, möristä (el.); (ihm.) mutista, mumista; nurista

         > dörög = jyristä >? Est. toru-pilli > dragon

         >? F. turkis-törky > Thier-Thor-kiss >? Tiermes

         >? R. dörr = ovi (Saam: Uksakka = dörrkäring)

Romaani:    džā(vā)         ’mennä, kulkea’ (alat. 3. pers. jala); džā pharado ’haljeta’

         > skt. yāti, pkt. jāi; hind. jānā >? F. jalan; haava; R. havet (meri-tie)

         >? E. go; esp. va (< ir) 'mennä'

džabbā         (tšambā, džambā) ’laulaa’ = džambaa         'laulaa, lauleskella'

         > džabbiba ’laulu’; džampa 'sammakko'

         ~ skt. gāyati, pkt. gāvaī; hind. gānā >? R. sam- 'yhdessä-' >?Sampo

                  >? lpN čappa (kaunis-musta-seppä); E. happy (New year 2000!)

                  >? E. jump (hypellä); jambi-runomitta

Latvia:         dziedāt = laulma (= lit. dainuoti); 'kaasitama'; 'kireda; kirgama' (kiekua)

         > dziesma   ’laul(u); kaasitus (vi. kaasa 'puoliso')’; dziedātājs ’laulja’;

         ~ vrt. Latv.   laulāt 'laulatada' (vihkiä) > dzeja         = luule ‹ divi- (?)

         > iedziedāt  ’(sisse)laulma’; dziedēt ’ravima, arstima’;

         > sadziedāt  = kokku laulma; sadziedēt ’terveks ravima/arstima’

         > apdziedāt  ’luules, laulus ülistama’ > galma dziedonis 'õuelaulik' (hovirunoilija)

         >? (E.&S. ’l’ ~ lät. ’dz’?) >? S. Lied >? kirota

 

Unkari:         ejt 1) 'ääntää' 2) 'pudottaa' >?  én  'minä; itse'  ~? ääni

         ~ énekel, dalol, szól, zeng (= sing?) = laulaa  (runoilla)

         > ének(lés), dal, nóta = laulu ~ ének 'laulanta; laulaminen' = dal id.

         > énekes, dalnok, dalos = laulaja (> gal, golos?)

         > énekelget, dalolgat, dúdolgat = laulella > siratóének = itkuvirsi

         ~ (lapp) módra, énekel (pajattaa), dalol = joikua, pajattaa (lapp)

Gr.          énteron  (entós) ’lampaansuoli (’sisus’) > soittimen kieli’

         > pl. (tà) éntera ’bowels’ ’suolet, sisälmykset’ ~ dysentérıon ’vatsatauti’

         >? S. Enterich ’male duck’ > Ente 'ankka' >? enter-ventil

Ewenki:     зvīn         ’leikki, peli; soitto’ (v. igrá); ’ottelu’ (v. matš)

         ~ (sāvun, sārī) ’mielikuva; näytäntö’

         ~ зvī(de)mī ’soittaa’ > зvībun, -r ’soitin’ >? Ewa; aie; avio

 

Unk.         fīlum-flute-violin > ks. Kantele III, 7C: whistle-pistol-flute-violin

         > ? pistol- > ks. lpKola:         piessj > Saksa: pfeilen 'viheltää' >? Pfeil 'nuoli'

 

Skr          gita          'song, music'; udgitha 'the foremost song'

         ~ skt. gīti-, pkt. gīi-, dum. gīa  ~ Frz. Gitane(s) 'mustalaiset'

         Baghavad gita 'The Song of the Bhagavan, the Gita'

~ Romaani: gît    'Hals' > gıda ’food’ >? a-git(ator) ~ kitara ~ Zither ~ kita

         > tšetanes  ’yhdessä’ < *ketane < *ekethane ’yhdessä paikassa’

         > džīli        ’laulu’; džill ’paha, suuttunut, katkera, ylpeä’ >? gitanes

E. guitar      < Gr. kitharıs ’kitara (cittra) ~ vrt. fórmigx ’lyran, lutan’;

         kitharizo     ’kaikutella kannelta’ (kitarisat hohtaen...)

[http://www.bhagavad-gita.us/]         ...the ancient sanskrit chants of Bhagavad Gita (Gitopanishad). Listen to all 700 verses of the Gita with a beautiful accompaniment of flute, veena, sitar, mridanga, tabla and tala...

Wikipedia: > g(u)itar ~ Intia: Sitár < si 'drei' + Tár 'Saite' >? Azer: tar

         ~ Arab: Qitara (Kwitarah) = altgriech. kithara 'Laute': Vier Doppelsaiten symbolisierten die Elemente, die Mondphasen, die Himmelsrichtungen, die Jahreszeiten, die Zahl der Wochen im Monat, die Einteilung des Tages, des menschlichen Körpers und des Lebens.
(A. Buchner: Musikinstrumente der Völker, Artia, Prag 1968)

> guitar          - 1620s, ultimately from Gk. kithara "cithara," a stringed musical instrument related to the lyre, perhaps from Pers. sihtar (see sitar); the name reached English several times, including early 14c. giterne, in reference to various stringed, guitar-like instruments; the modern word is directly from Sp. guittara, from Arabic qitar, from the Greek.

 

Arabia:         halqa-t  (halaq) ’ring’ (helinä, soitto; sormus?) (s);

         > halqa-tśa'r ’ringlet, curl’

         > S.    Hals (kaula); hallen (kaikua) > Schall

Gr:               armonikos ’sointuva’ >? harmony

- Kadmos otti puolisokseen atlantidin Harmonian, joka oli Areen ja Afroditen tai toisten tietämän mukaan
            Zeuksen ja Elektran tytär.

West-Lamut (Ewen): häd'ä, häd'jä ’Tanz’ = tung. hзžз

         ~ hεkεn, häkän ’Tanz, Stampfen’ = ewenk. hзkēn

         ~ häki-, häkin ’einen Fusstritt geben’ (astua) = ewenk. hзkī-

?~ Lindström-Suomi (1859): hää(t) ~ Lap. häje 'bröllop'. ~? hätä

         ~ Est: äiti (äitumede) ’häbitu’ ~ äit ’ema’ > häitse ’õis’ (kukka)

         ~ (h)äitsemä, häitsämmä ’õitsema’ (murt. 'kukkia'); ’hädaldama, kadetsema’

         > (h)äitseääni ’valjusti (kovaa) täie häälega’

?~ Germ.diall.     häge, hæge, haug id. ~ Ndl. hagen, hægen 'lætificare'

          ~ ahd. diu hōha gizīt 'das Fest' > mhd. hōch(ge)zīt 'hohes Fest'

         > S. Hochzeit< mhd. hoch(ge)zit  (< Brautlauf 'häät' > briuten 'entjungfern')

 

Unkari:         játék   = 1) leikki, kisa; 2) lelu; 3) peli; 4) soitto; näytelmä;

         5) leikkiminen > játszik ’leikkiä, pelata; soittaa; näytellä; vivahtaa

         >? lpN javza-joikuhoilotus (ruma, kohdetta luonnehtiva)

         > javzat, javzedit 'hoilata, joikata (nuotin vierestä t. liioitellen);

         ~ javzái  'luihu, salakavala' ~ Russ: jazyk ’kieli' = Poln. jezyk id. >? E. jazz

> Tü-kielet: KB-čag. äs ’Verstand, Sinn, Besinnung, Gedächtnis’

         > IM. esiz = tü. yazık ’synti’ >? vrt. v. igratj 'soittaa' ~ greh 'synti'

Komi:             jöla, jölöga         1) ’kaiku’ (v. эho; hepr. hed) ~ jöla 2) ’maito-’

         ~ Mari: jəlme = kieli ~ jol ’jalka, sääri’ >? E: yell [jel] 'kiljua, ulvoa'

jurgyny          ’soida, helistä’ (v. zbenétj); (jur'jalö) 'soida, kaikua’ (v. zvutšátj); 'jyristä'

         > jurgini   ’klingen, erschallen, ertönen; tönen, donnern, rauschen’

         > gimis jurgas ’es donnert’

 

Viro:           karata ’olla sukup.yhteydessä’; härja kara ’sonnin suoro’; karelda ’hypiskellä, hyppiä’ 

         ~ est. kargama 'karata, hüppama, hüplema; põgenema; sugutama'; murt. 'jooksma'

         ~ Vepsä: karga 'tanssi(a), karkelo, karkaus';  kargaita, karggeita 'tanssia'

         ~ isuri   karada 'põgeneda; hüpata, mängida, tantsida'

         ~ aun.ka karrata 'joosta, hüpata, hullata; kaduma minna';

         ~ lüüdi kargaita ’karkeloida’;  'ringi joosta, söösta, tormata' 

         ~ Liivi: kargə ’springen (hypätä), aufgehen, schnellen; beissen’

         ~ lpK karggâd = väkevä (juomasta); ə ~ õ ~ vadja kargata 'põgeneda'

         ~ Kuola: karra(δ), T. kar(g)i ’juosta, laukata, nelistää’ ~ InLp karga

         ~ karrav ’juoksevat’ > 1059. Nä. karKēT’karata, paeta’ = lpN gar'gedit

         < +karm < karraδ ’juosta, laukata’ (karata, karauttaa): karram ('juoksen')

         ~ Mari: kərγəžam = kuržam 'laufen (juosta); rollen (pyöriä, kieriä)'

         > F. karata  'põgeneda; hüpata; joosta; lahti pääseda' > karkaus-; > E. course = kurssi

> I. Tõnuristi: Kannel Vepsamaast Setumaani, s.165:  Setu kargus kuulub vene algupära tantsude           hulka ja tänapäeval nimetavad setud ise seda sageli pl'askaks.

kuppeldama 'kedagi abiellu v seksuaalvahekorda sobitama'

         < saksa kuppeln 'ühendama; paari sobitama'

         ~ R. koppla         'kytkeä; yhdistää; parittaa; levätä, rentoutua'; kopplare 'parittaja'

         ~ E couple 'joining' < lat. copula 'tie, connection'

         < com 'together' + apere 'fasten'; copulare > E. copulate

est. lõõrima 'heledalt, kõlavalt laulma';

         ~ vadja lõõri (lõõritussõna rahvalaulu refräänis); lõõrittaa 'lõõritada'

Bulgaria:      kavál, kawal   'bulg. huilu, Hirtenflöte'

         ~ tü    kaval 'puuhuilu' = Turkmen: kaval-huilu < kavalyč ’ontto’

         < mo. qobul, kalm. χowl ’kleine Rinne, pieni putkimainen reikä’

         (E. hole/hollow  < goth. hulundi 'cave' - ei IE-etymologiaa)

         ~ Pol.  koło ~ E. hole, F. kolo, ven. golos

< blg.           ková        'takoa'; kovátš = Unk: kovács '-seppä';

         ~ unk. kiabál       'schreien' (huutaa) ~ Fr. cheval 'hevonen' = Esp. caballo

Gr:              álωs         ’threshing-floor’ (puimatanner), round disk’ > Lat. halos

         = halō  ’(pyöreä) puimapaikka’; kalós ’beautiful’ ~ Hepr. khor ’hole’ (rengas)

         >? hollow-hole-goal (h ~ g)

otü.             *kobul:         trkm. kavalyč ’ontto’ (ven. polyj), koib. kōl ’leer, hohl’;

         > hak.  χōl      ’tyhjyys’ (ven. pustota), soj. χōlaj ’truba’ (torvi, trumpetti)

         < mo.  qobul,   kalm.  χowl ’kleine Rinne, pieni putkimainen reikä’ > kobuz

Arabia:          gâba-t (nâi) ’flute’; ’wood, forest’; gaban ’circumvent’

<  Intia:        gazal ~ Pakistan kawwal-laulu

~ Persia:       qesse         (pl. qesas) ’story, tale’ >? E. question, guess ~ Russ. skáзka 'satu'

         > qaside  'poem, ode' (pitempi kuin γazal) ~ Pers. qaza  'fate, predestination'

~ Latv:          kāzas = pulm(ad), häät >? est. abikaasa, kaaso

Intia:            kinnare (kinnari Wina) (Südkarana, Maisur) 'vinatyyppinen soitin'

         ~ raamatull. Kinnor  > Hepr: kiNor = viulu = kinor, keenor ’violin’ >? l ~ r?

         ~ hbr.  kinnor 'lyyra, Har(p)ffe (Luther)' >? E. sing = laulaa > Turk. keman = viulu

Mari:             kuštáš (kuštymáš)         1) ’tanssia’ (v. pljasatj); kuštaltáš ’tanssahtaa jkn aikaa’

         2) ’kasvattaa’ (v. rastitj); ’hoitaa terveeksi, parantaa’; korottaa; suurentaa

         > kúštyzo, kúštyšo ’tanssija’ (v. pljasun); kúštylgo ’kevyt, helppo’ (v. legkij)

         > kuštymáš ’tanssiminen; kasvatus, koulutus’ >? E. costume

Norja:           kvad  ‘laulu (Lied, Gedicht)’ ~ kvede ‘laulu, runo’ < kvæde ‘singen’

         = R.     kväde '(vanh. juhl.) laulu, runo' >? kwass-queen... E. quote

         ~Dän: kvad         ‘laulu’ > kvæde         = 1) laulaa, 2) 'kvitteniomena'

         > anord. kveđa '(aus-/her-)sagen’; eddakvad, lovkvæde

         = R.     qväda, norw.dial. kve(d)a ‘sagen, äussern, singen’

         = got.   qithan 'sagen, reden', ags. cwethan ~ OE. quoth ‘sagte’ >? quotation

         ~ alkup. merk. ‘rezitieren, in rhythmischem Takt hersagen’

A-nord:         kvæða (ruots.) 'zustimmen, gewähren' > kvæði 'gedicht'; -kvæðr 'redend'

kveđja          ‘anreden, grüssen’ = ahd. quetten id.   ~ Schw. chötten  ‘das Vieh locken’;

         ~ ags. cwide ‘aussprache, erkenntnis, testament’  ~ Lat. quotāre 'number' (quot 'how many')

         >E. quote 'cite, refer to' ~? E: goat 'vuohi'

         ~ Komi: sjylankyv(kyv 'kieli') ’laulu’ (v. pésnja) >? kieli = kyy

Ruotsi:          hvass         ’(pistävä) terävä’ >? lpK kuä'c'cev ’havu’ >? v. kwass-olut

         ~ vassla  'hera' ~ vasspipa 'ruokopilli'; vassrör, vasstrå 'ruo'onkorsi'

 

Espanja:         llamar 'kutsua, sanoa; soittaa ovikelloa'

> llama(da)    'leek, lõõm (loimu) - kirg (intohimo, kiima)'; 'kutsu'  ~ 'beat of the drum, chamade' (mil.)

> llanto          = nutt, nutmine, itk;

         ~ lloro   = nutt, pisarad > llorar = nutma, kurtma, mahla jooksma (valittaa)

F.         lausua   'säga, uttala' ~ Kelt. lais, laes 'Sprache, Stimme, Schall'

         ~ SSA:      lausehet 'parannussanat'; lausia 'loitsia'; ka lausuo 'sanoa, noitua'

         ~ lpE        laavsedh 'panetella' < ? germ. *lausaz 'päästää ilmi, julki'

         ~ Got.      laus löyhä, tyhjä, mitätön'; mn lauss 'vapaa, irrallinen' ~ nr lös  ~ Gr. lissomaı 'bedja'

Frz: ligne [liŋ]    'lanka, linja; siima; viiva; suunta, reitti, tie; rivi, jono, sarja'

         ~ ligature  'suonensitominen, side(lanka); kaksoiskirjasin'

         ~ lignage   [liŋa:ž]'syntyperä, suku' (E. lineage)

         ~ lingual, -e 'kieli-' >? E. language > tongue

Lucifer (Morning star):         'Lucifer is a fallen angel who was the head of the ministry of music in Heaven when he was in heaven. It has been said of him he was the most beautiful of all angels and he was the director of the flow of music there. (Tätä väitettä ei voi kiistattomasti todistaa.)

        > Jesaja (Isa.)14:11 (Pilkkalaulu Baabelin kuninkaan kukistumisesta):
"Alas tuonelaan on vaipunut sinun komeutesi, sinun harppujesi helinä... ('the noise of thy viols')"

- Lucifer was basically a walking talking musical instrument.

         > Hesekiel 28:13         (Itkuvirsi Tyyroon kuninkaasta) "...sekä kultaa olivat upotus- ja syvennystyöt sinussa, valmistetut sinä päivänä, jolloin sinut luotiin."

         - Engl: ...and gold: The workmanship of thy timbrels and of thy pipes(!) was prepared in the day that thou wast created." - ...seems to hint that Satan was involved with music in Heaven. [Tämän hepr. alkup.tekstin sisältö on epävarma... Johanneksen ilmestys 5:8 viitta ('harps') engl. harppuihin ja suomennos: "...heillä oli kantele kullakin..." sekä 15:2: "...heillä oli Jumalan kanteleet (engl 'harps')..."

Frz.            loure*          [lu:r]         ’säkkipilli’

         > vrt. lourd [lu:r] ’kömpelö, kankea; raskas, tukala’

         < vrt. lat. lūra  ’säkin suu; sisikunta’

> Lat.          lyra  = eräs kanteleen laji ~ lūra = ’säkin suu; sisikunta’

         > lyricus     = lyyrallinen (soni = lyran)  < Apollon kultainen lyyra oli Hephaiston tekemä

         > Frz.  lyre* [li:r] ’lyyra’ ~ loure [lu:r] ’säkkipilli’  ~ lourd [lu:r] ’kömpelö, kankea; raskas, tukala’

         ~ vrt. lueur [lyæ:r]  ’valonsäde, loiste, välähdys’ >? hölmöläistaru valosäkistä

         > Gr. lira 'lyyra > Gr?  flojera (flyara) 'kreikkal-ukr. huilu'  ~ Roman.-moldoval. fluier id.

         20.1.98 - lyyra ~ liira (Olisiko plektra jolla lyyraa näppäiltiin?)

1.12.96 - Est.          Lähme loojale loole 'Lähdemme heiniä niittämään' >?luuletus

         ~ lõõgu võtma (lõõg ’lieka'?) ~  lõõt(spill) 'rakkopilli' < löökpill 'lyömäsoitin'

         > Est. 27.11.96        Jubal  'kandle-lööjate, pillipuhhujatte isa'

 

Saksa:          Mandolin(e) > ks. Tü: Bandolin

Arabia:         maqām         ’site, location; place; station; key, tonality, mode’ (mus.)

         ~ maqāma ’session; a genre of Arabic rhythmic prose’

         ~ muqām ’raised, erected; stay; duration of stay’ > Azerb:  mugam

Ranska:         marimba-membrane: Lat. membrōsus 'having a large penis'

         ~ membrāna 'skin covering an organ or limb'; mariage ’soinnutus’

Est.               meli-smid ~ meli-smata?; est. meelas 'hekumallinen, aistillinen'

         < est.   meelitus 'maanitus, houkutus'>? 'hunaja-seppä-käärme'

         ~ Russ. melizmj >? melisma < Gr. melos 'song'

Liettua:          mẽnas  ’Kunst’ (taito; taide) ; mẽninis 'kunstiline (mẽniškas), kunsti-'

         ~ asmenìnis 'isiklik' = ãsmeniškas id.  ~ menesíena 'kuuvalgus' ~ ménke 'tursk'asmuõ 'isik'

         ~ pradmuõ (pl. prãdmenys) 'alge (alged)'  >? osmankäämi >? Mensch-människa ’ihminen’

Unk:               módra (enekel, dalol) = joikua, pajattaa (lapp)

         ~ E: madrigal  'simple song' < Lat. mātricālis 'simple, primitive'

         < mātrix  'womb' ("put on a list" > Lat. 'list') < māter 'mother' >? metrum

         ~ Pers. motreb 'singer, musician'

E.         mot   'a pithy or witty saying’ ~ frz. ’word, saying’ ~ mot (mfrz)’word’

         < lat.    muttum ’grunt’ (röhkinä) < muttire ’to mutter’

         > motet (säest. kuorolauluteos)

 

Arabia:  nagama ’to hum a tune; to sing’; (nâqus, nawâqis 'bell')

         > nag(a)m ’tune, air, melody; voice; sound’ ~ nagā ’to speak; to whisper’

         ~ nâga (garid) ’sing’ (as birds) (v) > Persia: naqare 'kettle-drum'

         >? hepr. nagan ’soittaja’< ? hepr. gan ’puutarha’ >? nay-huilu

         ~? Puola:nagrywać (nagrać) 'äänittää' > nagrani 'äänitys, nauhoitus'

         < grać (zagrać) 'pelata, soittaa; näytellä' < ven. igratj; nagra

         ~ Engl: naker      'kettle-drum' = OF nacaire < Arab. naqārah (ME crusading word)

> Tü:               nağme 'tune, song (sävelmä, laulu, melodia, nuotti)' > nakarat ’kertosäe’

         = Persia: naγme  'melody, tone' (= navaxt)

Hanti:           ~ Hantien  nars-juh (nārəsiűχ) = Mansien sangkwyltap

         591.        narè, nara    ’vieruinen (tie)’; norз', norı ’sänky’   > norisai'    ’häävuodeverho’;

         592.        narəm          ’jumalahylly (seinällä); säilytyslava’

         593.        ne`rDa`       ’hieroa’, hiertää’ >

         ~ nar'     ’vettynyt’;      narka`s ’eräs järviruoho (syötävä juuri)’

Vj.         ni`rtä (Trj. ni`rt'āγз, nārəksətāγз) ’soittaa'; ’sivellä, hivellä; hioa;

         > nìruəl: nìrä ’soita’ > Kaz. nε`rtı  '; soittaa (nārəsiűχ-soitinta) ; korventaa '

> nārəs-iuχ     ’soitin, soittokone’ (virsikanteleen tapainen 5-kielinen ostj. soitin’

         > Trj. na`rki`siuχ  ’ostj. domra’; ru`:t'  n.  ’ven. harmonikka’

649.                 ńāDəm        ’kieli, puhekieli; läppä (soitt.); verkonkävyn neulanen’

         = ńäləm id., ńātəm id., tärrä (soittimen)’ >? nielu ~ Unk. nyelv 'kieli'

         ~ MordvaE:  nalksema  ’mäng’; nalksems ’mängima’

Kreikka:                nárke       ’turruttava, raukaiseva’; narkáω ’puutua, hervahtaa’

         < Nárkissos < Gr. kissós ’muratti’ (maúros ’musta’) >? narcotics

         > nárkŋ ’jäykkyys, halvaantuminen’; narkáω ’jäykistyä’

         = nárkŋ  'das Erstrren, Steifwerden eines Gliedes = Lähmung, Krampfroche'

         >? Hanti: nar(kas)-iuh; lpKola njurganas ~ Est. Näärivana

Ostj. 577.        neŋiuχ, niñiuχ ’ostj. 5-kielinen soitin’;  Trj. ostj. '2-kielinen viulu’

         ~ neŋγu'         ’ihminen’ >? neŋ + χoi (avio)mies > k'ui' ’koiras'

         ~ 576.              ne`ŋ ’vaimo’; neŋəŋ, ne' (nēŋət') ’nainut’;

         > ni`               ’nainen, naispuolinen; vaimoni’; ne' ’vaimo’

         > ai nèŋ           ’nuorikko’; aine', ai- ’nuori nainen’ >? F. -nen-pääte sukunimessä

Venäjä:         nérest   ’kutu’ ~ Tšek: nerez 'ruostumaton teräs' < rez 'ruoste'

         > Arkangel: nóros 'kalan mäti' (ryb'ja ikra) ~ beloruss. nérast, nerastavátsj

         ~ (S-)-Kr:   mrest (mrījest) id., sloven. mrest, mrestiti se, pol. mrzost (tarło)

         < v.slav.    *nerst’ > *norst’ > Lit. nerštas 'kutu, nérestj'; nẽršti 'kutea'

         > Lät.         nērst 'kutea', nārsts 'kutu' < IE *ners-, *ner(t)- 'elinvoima'

         > Oset.       nærsyn= razbuhátj (turvota, paisua), rasširjatjsja, rassja 'laajeta'

         >? Näärivana;  ne- ’ei-’ (kieltom.) + S. Rest ’lepo’; R. röst 'ääni' & rost 'ruoste'

Kreikka:    ~ neyrá, neyron 'Sehne' = Lat. nervus

         ~ aisl. snøre ~ snara 'geflochtener Strick, Schnur, Seil'

         ~ ahd. snarha 'Schlinge' < *snerq- ~ arm. nergev 'dünn, mager'

~ nearós      ’nuori’; nearí ’neito’(!) > néos ’nuori, uusi’  < neyrή ’jousen jänne’

         (~ snera, neỹron, lat. nervus, R. snara, snöre; E. narrow)

         >? R: (gott) nytt år ~ E: new year >? (h)eros

         >? F. nuori; nuora-nyöri; E. nerve; Est. Nääri-vana

lpSkolt:       njurggan(as) ’huilu’ < njurgut ’viheltää, piipittää’  ~ Kuola: njurke 'viheltää' kuin pajupilli

         >? Mari: kájyk  ’lintu’ > nur-gájyk ’jänis’

Korea:         nō(l)da  ’to take leisure, to amuse oneself’; nōrim ’gambling, gaming’

         nōrä   ’a song, a chant’, nori ’game, sport’; nollida ’to sport, to play’

         ~ jap.  nora ’an idler, a looker after pleasure’; noroke ’love affairs’

         ~ vrt.   kor. nullida ’to be coerced, to be kept in subjection’

         ~ nūrida  ’to press down, to subject, to repress’ >? F. nurja

Kamass:           nűiə (nűiű) 'rinta, tissi' > n. nimεrl'εm = imeä rintaa

nű(i)īn(ə)l'εm   'laulaa' > nűinű = laulu

         > uro nűinű = suuri laulu > nűinűm šəidəl'om = päättää laulu                 

         >? F.  uinua > soittaa > soidin > naida > niini > öinen > S. neun '9'

 

>>> Siirretty osaan Soidinmusiikki XVIII 

E.                   operate   'to act/work' < Lat. sing. opus, pl. opera 'work' >? ooppera