Soidinmusiikki XVIII - extra II

Soidinmusiikki XVIII (extra II - Muita musiikkisanoja) - Ylimääräisiä sanoja (b)

(Siirretty XVII lopusta:)

E. operate     'to act/work' < Lat. sing. opus, pl. opera 'work' >? ooppera

~ S.: opfern ’Almosen spenden’ = mnd. opperen (= lett. upurēt)

< lat. operārī (v.l. operare); Oppermann 'Handlanger, Küster (lukkari?)'

~ S. Opfer = Liett. upuris ~ Kirchenlat. offerenda 'Messopfer'

Tü: oynak     ’liikkuva, epävakaa; huikenteleva’; oynaş ’rakastaja(tar)’

> oynamak ’leikkiä; pelata; tanssia; liikkua; näytellä’ >? vi õuna

> oyun ’leikki, peli; tanssi; näytelmä’; ’game (play)’; ozan ’trubaduuri’

~ tšuw. vi, və (vø): vil'a ’spielen’; vəjə ’Spiel’ ~ uig. ojunla, ojun (SUST 48)

Gr. paízω     (pajzo) ’leikkiä; pelata, soittaa’; pe'zo ’play’ (leikkiä) = Swah. cheza

~ vrt. kar'ta pechnidiou’ ’pelikortit’ > paíksımo (paižimo) ’leikki; peli, soitto’ 

> organo-paiχtŋs 'pelimanni'; paiksımo 'soitto'; paíktŋs 'leikkijä, pelaaja'

> paıχnídı 'leikki, peli; leikkikalu' ~ Ital. paio  ’pair; couple’ 

>? synnin peso; lat. peccata ’synnit’; pajo-poet

Soidimusiikki XVIII:

Hanti: 654.        p'àna`m iət'āγз         ’tulla pahoinvoivaksi; saada kuukautiset’;

         > p'àna`m iəχ ’on p-vointinen’ > p'ānam uua:лt' ’kk:sia poteva nainen’

         706.         pana`ŋ iu`χ (Vj. panaŋ iuχ)’5-kielinen soitin, domra = nārəsiűχ

         <  705.     pän' ’karpalo’; pa`n ’rantahiekka’ < pun (pl. pūnət) ’karva, väri'

         < pan, panз ’villalanka; soittimen kieli’

Mordva:             pańda = (garten)beet (puutarha-aitaus, piennar) > ks. Turkki: Bandolin

         ~ pandəs     = panst; zaum (aus riemen) (panta?) > Lit. pantis

         > pandžoms = avata > panžado (Mrdv.) auki, avoinna  ~ (lpR) puoddsoot = paljaana, riisuttuna

~ Mari:          pandə  'sauva, kalikka' > pańe = Löffel (lusikka)

         ~ Russ. kóbza ’eine Art Pandora’ (8-kielinen - Kleinrussland)

         ~ E: spawn 'kutea' < Lat. expandere ~ spin 'kutoa'

         ~ pandora (arch.) ’kitarantap. kenr.bassosoitin’  = L. pandura, Gr. pandoyra ’mus. instrument’

         < Lat. passus ’step’ < pandere ’stretch’  ~ esp. pandero ’tamburiini’ ~  Pan, banjo

         >? E. band 'side; bändi'; S. band ’side, nide’ >? bandurra; banderol

Ranska:           pariade ’(lintujen) soidin; lintupari’ ~ mariage ’soinnutus’

         ~ pari    ’vedonlyönti, veto, veikkaus’

         < parer  [pare] ’koristaa, pukea somaksi’ >? F. paritella; Paratiisi

~ Unkari:         párzás = dürgés ’soidin’; dürög ’olla soitimella’ 

         >? E. dirge-itkulaulu; direct-dirigent

         > párzik 'paritella' >? porsas-dirigent >? Färse-farssi

         >? E. farce 'impromptu interlude'(ahdettuna kahden väliin)

         < VL. *farsa < farciere 'pakata ruokaa' (to stuff viands)

Englanti:       pas          'tanssiaskel' < Frz. < Lat. passus 'syli/askelmitta; tuki'

         < pandere/passum 'ausbreiten, öffnen'; spantim 'latus' (kylki, kuve; sivu')

         ~ lit.    spandyti 'spannen'; lett. spusts 'Falle'

> patter        ’(askelten, tassujen) tipsutus, rapina; (sateen) ropina; pälpätys’

         + verb. 'pajattaa, hokea, mumista; ropista'  > patter song 'laulun ja puheen sekoitus'

potpourri       ’rotten pot’ (musical melody; any kind of mess or hotchpotch) = ’tuoksuva sekoitus’

Unk:              penget ’näppäillä’(harppua); peng 'kaikua, kuulua; helkkyä, kilistä'

         ~ pendül  'alkaa helistä, kuulua, kaikua' >? bandur(a); pendel

         ~ Hanti:   pana`ŋ iu`χ ’5-kielinen soitin

Kamass:         penzət  'šamaanin apuhenki; Teufel'

pēri               'noitarumpu' >p. t'o'l'om = lyödä rumpua >? S. Färse (f.) 'perse'

         >? F. päre > pärisyttää > pieriä!  > peri- > bear > Est. põrin 'trummi'

MordvaE:        pežetj, pežedema’patt’ (synti; totisesti); pezзms ’pead pesema’

         > pežedems ’vannoa vala’; pežemems ’patustama’ (tehdä syntiä)

         ~ peznams ’torkama; kinni jääma’ ~ pezзmks ’teivas (seiväs)’

         >? F. pessota(t) ’illanvietto, kekkerit, tanssit’ = ink. pessēta id.

         > ly beśod (-ad) ’iltamat, tanssit; seurustelu’ = ve beśed (-ad) ’iltahuvit’

         < ven. beséda (murt. besjóda) ’seurustelu; tanssit’ >? F. synnin peso

Kreikka:         pia'no         ’catch’ (pyydystää) ~ it. piano 'soft' (forte 'loud')

         ~ Lat. planus 'smooth', fortis 'strong' >? piano >? vrt. touch-tocar

pistol-fistula-whistle > Ks. Kantele III: 7C (whistle-pistol)

Lat:                  psallō           ’soittaa kitaraa, laulaa kitaran säestyksellä >? psalttari

< Gr:               psállω  ’laulaa’; ’nyhtää, näppäillä; > E. psalm 'virsi' (VT:n 'psalmi')

         = näppäillä kieliä, soittaa; veisata kiitosta’

         > ψαλμωs (psalmós) ’(kiitos)virsi, psalmi (harp-song); soitto; laulu’

         = Hepr. mizmōr 'song (as: sung to the harp by David)'

         ~ Fr. psaume [pso:m] '(Davidin) psalmi, kiitosvirsi', ~ ME saume ’psalm’

         ~ Gr. psállein ’to pluck (harpstrings)’ (’laulaa harpun säestyksellä’)

         > psaltērion ’näppäiltävä kielisoitin’ > E. psalter(y) >? phallos - cello

         < pálleın ’to twitch (nykäistä ~ tocar/touch)’  >? phallos

         ~ MordvaE: posalomštik'         'Psalmensänger'

         ~ Heprea:   psanter ’piano’ >? psaltari - Byzant - peasant > esp. Santeria

Liivi:     pùoga ’Sohn’ = Est. poeg ’poika’

pùogə                  ’singen; schlagen’ (von der Nachtigall) < Lt. puogāt

Arab.                   rebāb (?rabab) ~ rewapu (Iran?) ~ Tü rebab 'piikkiviulu'

         ~ E. rebeck (archaic) ’early fiddle’ = F. rebec, Port. rebeca

         ~ It. ribe(c)ca (croud, kit) ~ MedL. rebeca ~ OF ribibe

F.          (runo-)riimi ~ vrt. germ. rim 'Zahl' ~ i6th cent,E, rhyme > rhythm

         < Mlat./Gr. rithmus 'rytmi; measured motion' > Soidinmusa XII/28

         ~ Gr. rein  'to flow' ~ sp. rima > AS, OHG rīm 'number (sequence)'

F.          rimppa > "Iivon Ellin rimppa" (Hyrynsalmi) ~ rimpsalla 'iltajuoksulla'

         ~ SSA: rimppakinttu  'ohut- t. pitkäsäärinen'  ~ Savo-Kainuu: rimpotella 'juoksennella paljain jaloin'

S.          rollen         'olla kiimassa' (pedoista); 'sich ungestüm bewegen' (liikkua kiihkeästi)

         < S. Rolle       'mankeli' (Mangel); Lat. rotulus, rotula 'Rädchen' < rota 'Rad'

         ~ It. rallentando  'vähitellen hidastuen' < lat. lentus 'slow'

Ruotsi:         röst  'ääni' < altnord. rósta 'kampf' < afrz. rustie 'lärm'

         ~ R. rusta   'lärmen, toben'; dansk: røst 'Stimme' < *ru (ry, rune)

         > ruiste      'heftig, rauh' ~ lat. rusticus 'ländlich' ~ R. rost 'ruoste'

 

Lat.             salto    'hyppiä, tanhuta, tantsata, keikutella; hyppimällä esitellä';

         ~ saltus     1) 'hyppäys', 2) metsävaara; metsälaidun (karjataloineen)

         ~ salio      (salui, saltum) 'hypätä, hyppiä' > salax 'kiimainen'

Tü:                 saç    ’hair’ ~  Tat. saz = Stimme (ääni) ~ Tü saz -soitin ~ vrt. F. jouhikko

         ~ şaşi   'cross-eyed' > saz = rush (ryntäys), reed (kaisla); mus. instrument

         ~ Unk:   sas = kotka; saraheinä, kaisla > sas-orr = 'kotkannenä'

         > sas-szem  = kotkansilmä (>lp.koltt.) >? Fr. sac ’pussi; säkki’

         ~ Mansi: śas Stunde < russ. tšasj id.  >? Mansi: šerkəš  'sas/Adler' (kotka)

         >? aika = kotka = kierto ~ Vrt. kaisla ~ gusli

S.                   Schwegel    'paimenpilli'; 'Flöte', ahd. swëgala 'Rohr, Flöte'

         ~ mhd. swëgelen 'die Flöte blasen', ags. swëglhorn  ~ got. swiglōn 'pfeifen', swigla 'Pfeifer'

         ~ as.    swigli 'hell, strahlend', ags. swegle 'glänzend', ags. swelan 'glühen'

         >? Vogel  >? F. viklo ~ lpN vigla-čoaw'žo, figle-čoawžo 'jokin viklolaji'

         ~ Syrj. vikla  'eräs lintu' ~ vi figle, ve vik'Íi, vigl'i, ly vikl'i        

Lat.               sībilo         'zischen, pfeifen'; sībilus 'das Zischen; zischend' (s.708)

         ~ got.   swiglōn     'die Flöte blasen, pfeifen'; cymr. pib 'Pfeife'

         ~ mir.   fetan  'fistula'; cymr. chwythu 'flare, anhelare'; chwib 'Pfeife'

         ~ čech. sípati  'zischen; heiser werden' >? Sibelius ~ sibilantti

Esp:               silbar         'viheltää, sihistä'; silbato 'pilli (pito)';

         > silbido  'vihellys, sihinä' >? python-peten

         > silba     'hissing, booing' (Theater); silbador 'whistler'

         ~ Baski:   txilibitari 'flautista' < txilibitu 'silbato, pito (pilli)'

E:         sistrum  ’sistrum, timbrel (tamburiini)’ ~ L-Gr seıstron

         < Gr. seíein  ’to shake’; seíω ’järkyttää, ravistaa’  >? soida ~ zither ~ guitar

Intia:          sitár < si 'drei' & tár 'Saite' > ks. guitar

> Blume, Friedrich (toim.): Aussereuropäische Musik in Einzeldarstellungen: - Sitara kehittyi vastaamaan
         käsitettä ’Kapelle’ (135). Alunperin se oli koristeltu verho, jonka takana muusikot istuivat!

mnorj.         skáld 'runoilija';

         ~ me. scāld, ne. scold 'Keiferin' (naisriitelijä); S. Schelter 'toruja'

         < ? air.    scél 'Erzählung'; kymr. shwedl 'Fabel'

         ~ ? mnd. schelder 'herumziehender Spielmann' ~ ? S. Schall 'heli, hääl (ääni)'

         <?      *skawaðla 'orakelpriester' < germ. *skawan 'schauen'  ~? nisl. skáld 'fischrogen'

Venäjä:         smytšók  ’(viulun)jousi’; smytška 'liitto'; ; smykj 'yhteenliitos'

         > smykátj  'liittää yhteen' ~? bulg. smútša 'imeä'  ~ S. schmiegen 'taivuttaa, sovittaa; kumarrella'

sostavljátj      ’sepittää; säveltää’ ~ zastavljátj ’sundima; (midagi tegema) panema’

E:          strain      1) jännittää, kiristää (soitt. kieliä  - cords); virittää < lat. stringere

         2) suku(juuret); kanta, 3) (mus.) äänilaji; tyyli, sävy 4) strains (pl.) ’sävelet, säkeet’ ~ strain one's voice

> string           'kieli' = R. sträng < Lat. stringere  'to wring, tighten'

         ~ S. strang 'taut, stiff' > E. strong, ON strengr 'strangle' ~?

~ v. struna       'kieli' > S-Kr. strýja = v. 'virta, suihku; sähkövirta (v. tok)'

         S-Kr. strýjati = 'tetšj' (virrata > vuoto) (tétška 'kiima')

         < slav. struja  'volna' (aalto; laine); 'virta' >? S. Welle

         ~ lit. srauja  '(sähkö)virta' > S. Streu, Strom  > R. ström < Gr. reo

         ~ m.int. sravati  'tetšet'; sravat- 'reka' (joki) >? Panta rhei...

F.          sävel(mä)  ~ Vatja: tšävelemä, tšävel < tšävelläG ’kävellä’

         ~ tšävellE         ’uitma; kävelema, heitlema’ (ven. dvigat'sja)

         = kävellä/liikkua hitaasti; tšävelen; jänes tšäveleb  

Udmurt:      šud-bur = onni; šudo = onnellinen

         > šudem        = leikkiminen, pelaaminen >? soitto > suudelma

         > šudy(ly)ny   = leikkiä, kisailla; pelata, soittaa; sjuan ’hää-’

         > šudon         = peli, leikki; hanuri, huilu

         > šutem         = sanominen >? ransk. je t’aime?

Lat.       symbola         'raha-apu; keräämäraha yhteen syötävään' < sym + bowl

         ~ cymbal -soittajan ropo! (14.12.96) ~ E. thimble         = [thimbl] ’sormustin’

         >? Stämpel; stamp; simple; cymbal; Himmel; Symbol; temppeli

cymba       'vene, pursi' ~ cymbium 'veneenmuotoinen juoma-astia

         > cymbalum 'cymbali, kilkka, onteva maljanmuotoinen soittoneuvo';

         ~ pl. 'lyötiin päin yhteen Kybelen ja Bakchoon juhlissa' >? symbol; symbioosi

 

Inkeroiset:

tiukku    ’leikki, peli; leikkikalu; henkilö joka naamioituneena kuljeksii joulun ja loppiaisen välisenä aikana
            (turkit nurinpäin, toisen sukup:n vaatteissa)

         > t'šuDakka ’hulluttelija, pilailija, leikillinen’ < ven. tšudak >? tšuudi

         > (häärunosta:) vanha poiGa korBaselGä...tōBa sūtkasta t'šukkajā, tōBa nagrosta nakkajā...

Liivi:      tūtštə  ’tuten’ (tuutata); Pētši tūtštəb eńtš liepp à-kùor tūtkəks

         = ’Peterchen tutet mit seiner Tüte aus Erlenrinde’

         > kōra-tūt  ’Hirtenflöte’ > kōra (Sal. kare) ’karja’ = Est. kari

 

MordvaE:        

urakadoms     1) ’alkaa itkemään, itkeä’ 2) ’(peale) viskuma, kallale tormama’

         > urnems  ’laulaa (? hää-)itkuvirttä’ (nutulaulu itkema) ~ E. dirge?

         ~ urnema  ’itku’; urnoma ’ulvonta’ > urnoms ’ulguma; korisema (kõht)’

 

Baski:             xaramela         1) 'flauta simple, caramillo', 2) 'canto, melodia',

         3) quiebro (vararikko), inflexión del canto, gorgorito

          caramelatu  'cantar; hacer quiebros/gorgoritos'

         > xarma       'encanto (taika, lumous; sulot), atractivo'  >? charm-enchant

Englanti:          xyloid   [zailoid] 'puumainen' < xylem [zailəm] 'puuaine'

         >? xylophone [zailəfəun] 'ksylofoni' < gr. xílon 'wood, timber'  > S. Xylophōn  ’olkiviulu’(?)

 

Russ.                  

žurávlj          'kurki'; pol. žuraw id. ~ m.slav. * žerav(j) ~ Lit. gérve < *gerəuiā id.

         ~ Latyš (Lätt.) dzerve(ne) ~ m.pr. gerwe < IE *ger- ōu- < *ger-/*gor-, *gr-

         > Lit. garnỹs (< *gor-n-ios) 'tsaplja' (haikara) ~ Gr. géranos 'kurki',

         ~ arm. krunk (krunk) (< *geru-n-g) ~ Nemets: (?) 'Kranich'= E. 'crane'

         ~ Ostj.smj: kàra ’Kranich’ > NP karra = Jur.smj: χàr'ű >? lpN garja 'korppi'

         ~ Waldjur.smj: kalju, karju Kranich; kaarŋai ’bunte Krähe’

         > harnè ’Rabe’ = kurî >? F. kaarne; karjua; Est. kuri ’paha’

         > vrt. russ. kur'ja ’grosse Bucht’ >? F. kurki - karhun nimityksenä...

         ~ Lat. grūs,  < gruis ~ m.ven. grajati > Russ. gratš 'peltovaris'

         >? lpR. rångka ~ E. crane ngka 'kaarne?' ~ R. gris 'porsas' >? S. grüssen

 

 

VIHONVIIMEISET YLIM: SANAT:

Kreikka (Gr): akoustikos   'kuuntelija' < akoýω 'kuulla, kuunnella'; akoystós 'kuuluva'

            >? E hear- ear, S. hören

Tü:               aksak         ’ontuva’ (9/8-tahtilaji)

Arabia:          anna      'to groan, moan' > injīl/anājīl 'gospel';

         ~ anīn  'plaintive sound, wail; groan, moan(ing)'

Gr.                aulos      'kreikkal. kaksoisruokolehtisoitin'

Mordva (Md):      avard'əms         = weinen (itkeä)

avarkšńima         = (hochzeit-) Klagelied der braut (mors. hääitku)

         avarjkšnema  ’hääitku’ >? int. qawwal

Persia:         avaz    'voice' >? F. avata

Latv.            azrags  'latvialainen pässinsarvi-soitin'

 

Ruotsi (R.)          balg          'palkeet; nahka, rakko'

Palestiina:           banūh         (bandib) '(to) lament' ~ bandōl/banadil  'pendulum' (heiluri)

         ~ sōt bannūti  'a feminine voice' ~ arab: band ’article, paragraph’

berjosta              'venäl. tuohisoitin' < beréza’koivu'

binion                  'bretagnel. säkkipilli'

birbyne                'liettual. klarinetti'

S. Blōhm(e)          (-platz) 'hirven kiima(paikka)'; blöken 'ammua, mylviä'

brelo                     'karjalainen puhallin'

Puola:                   brzmieć         'soida, helistä, kaikua; kuulua (głosić)';

         > brzmienie  'sointi, sointu' ~ brzeczeć 'helistä, kilistä; surista'

Engl:                     bugle 1) metsästys/merkkitorvi, 2) 'toitottaa'

Romaanit:              bugnjo         ’drum’ >? bongo

 

Esp.:              casar        'to marry, get married, wed; to mate, couple' = laulatama  ~ casado  'married'

Roman.:         caval         ’(Hirten)flöte (huilu)’ ~ cavaler 'Ritter'

Heprea:          chalil         ’flute’

Frz.                chalumeau  'eurooppal. klarinetti 1600-luvulta  ~ skalmeija koksoislehdykkäsoitin'

Ital.                ciacciona    > chaconne (-seuratanssi)

         ~ Mari:  tsäγän        ’Schwertlilie’

         ~ unk.    csákány      'unkaril. tulppakanavahuilu'

cifte                'turkkil. klarinetti' ~ bolg. tšift < Tü çift < Pers. džoft 'pari' >? ciftetelli

citole               'keskiaikainen luuttu'

cláirseach        (irl. nimitys) 'kelttiharppu'; (clársach 'skotl. nimitys')

Lat.                 cyclicus          'pyöreä, piirinmuotoinen, kyklinen' (k ~ s)

 

Arabia:            da'aba      ’to joke, make fun; to play (music); to flirt, to stroke’;

         ~ da'ib   ’joking, gay, funny’

Bulgaria:         dajré         'tamburiini'

Palestiina:       darbe         'blow, stroke, hit' (osuma, lyönti) ~ badrub 'hit' >? torvi-truba

Engl.               ding           'soittaa (kelloa); soida'

Romania:         doina         ’Doina’ (wehmütiges Volkslied) ~ Bulg: dójna 'lypsy-'

         ~ Lit. dainuoti           = Latv. dziedāt = laulma

Engl:                drone         1) kuhnurimehiläinen, ”idler”

Gr:                   drama        'play, action, deed'< PIE *dere- "to work." ~ E. roam

         >? drameın  ’to run’;  drómos ’tie, katu’; Lauf (juoksu); ~ must./rom. drom ’tie’

lp.                    duura         'saamel. laulutapa' (Edström 1978, s.77 = Rheen 1897)

         ~ Espanja: dura         'duration'; F. 'kesto' ~? ven. dyrá, dýrka 'reikä'

Unk.                   dulcimer    'cymbalom' (vasaroin lyötävä laatikkositra)

         ~ santur, tsambal, cimbalom jne. >? dhol + šummer

Serbo-Kr:            dvojmice    'jugoslav. 2-tulppa/kanava-huilu'

         ~ dvojanka  'bulgarial. huilu' < dwa '2'

 

Persia:         faryad    'lamentation, cry' ~ gerie ’weeping; plaint, lamentation’

Unk.            fecseg,   csacsog = pajattaa, joikua ~ fecske 'pääsky(nen)'  >? ven. pesen; pesnja

 

Persia:         goftar     'speech, conversation (goftogu)' < goftan 'to speak, say'

 

Liivi:             haravoDi       ’ringmäng’ (tyttöjen tanssi)

Unkari:         hegedű         'viulu'; hegedűs, hegedős 'viulunsoittaja, viuluniekka'  >? Bulg. gaduka-viulu

Lat.              hinnio            'hirnua, kiljua, iukua'

hīra             'Darm         (suoli, suolijänne)

         ~ Unkari:  húr       '(viulun/pianon) kieli' > hárfahúr  'harpunkieli' >? chord

Gr.               χtypó         ’soida’ (ŋχω); χtypáei ’soi’ (prees.) ~ χtypω 'lyödä, koputtaa'

Welsh:         huw            ’lullaby’

 

Tü:               ilâhi?         1) ’hymn’, 2) ’divine’

         ~ ilaç   ’lääke’; ilenç   ’kirous’; ilan ’ilmoitus’

Tansania:      ilimba            'tansanialainen sormipiano'

Lat.               imprōvīsus     ’unforeseen’ < prōvīdere ’foresee’ > E. provide

Kreikka:         ŋpýω            ’huutaa esiin; soida, raikua’ > ks. χtypω 'lyödä, koputtaa'

 

10.5.95         Intial. musiikki - Ravi Shankar 1968:

Sam             'yhdessä; samankaltainen (pääisku)'  >? R. Sammeln 'kerätä, F. sama, sammio, sam-po,

Tan              'tavuilla laulettu musiikillinen fraasi'

Adi               'original'

Alap              'alku (raga-musiikissa)'

Karuna          'serene' (?)

Shanta          'spiritual'

Anga             'musiikin "limb" tai "body"

Ardha            ½ (half)

Tala               'rytmi; syklit (cycles)'

 

Arabia:           jars, jirs  ’sound, tone’ ~ ? jarā ’to flow, run; to blow'

         ~ jaras/ajrās       ’bell’ > nâqus (nawâqis) 'bell'; jaras/ajrâs 'small bell'

junk                ’harp’

Mordva:          javams 'beweinen, einen Klagegesang anstimmen'

         ~ Fi. itkeä (kuolinitku) ~ md. jakams = kuljeskella

        

Impilahti:         kakrahattši                  'soittaja'

tar.                  kalun         ’eine liegende Harfe mit 32 Saiten’

Puola:              kapela       'soittokunta, orkesteri, kapelli'

Saksa:          Kaprīce         ’oikku, päähänpisto’ >? Capricorn

Saksa:          Kerber           'uurtaja; soittaja, pelimanni' (?) < Kerbe = lovi, pykälä

Japani:         kinada            ’piano’; Ainut tonkuri 'kannelsoitin'

Tü-etym:      ~ uig.        kuŋkiu ’Harfe’ < chin. k'ung-hou

Arabia:         ginâ         (gannîya-t, agânî)  ’ballad, song, air’ ~ agnîya-t

vanhaGr:       χunst    = käärmeenlumooja? > fidi gons? <? gonsto 'maku, pitäminen

         (epävarma gr. lähde) ~ S: Kunst 'taide, taito'!

Unkari:         kürt         = torvi> (kiiriä?) > kürtszó = torven ääni

         > kürtöl   = puhaltaa torvea, toitottaa > kürtõ  = savutorvi

Komi:           kyv  'kieli'  ~ S. Kuh  'lehmä'

 

MordvaE:         laišeutems  'Klagelieder singen' = rangoms         ’itkeä äänekkäästi’

Romania:         limb…aj     ’Sprechen; Sprache’; limba ’Zunge; Sprache’

Lundu              'afrikkalainen rituaalilaulu, jota lauletaan kehässä'

 

Ranska:           mariage ’soinnutus’

         ~ vrt. ven. ladj  'sopu' ~ est. laat  'markkinat' ~ Latv. laudis ’kansa’ >? leudd

T. Leisiö:          Kansanmusiikin tutkijain perussanastoa. s.43:        

         - Mese    'kreikkalainen "keskisävel" >? S. Messen 'mitata'

Puola:              miarowy  'rytminen, poljennollinen' < miara 'mitta'; miarka 'mitta(nauha)'
              >? šummer; metrum

Saksa:         Minuit (frz.) [minüih] ’Mitternacht’

Persia:         motreb 'singer, musician'

Azer:           mugam > Arabia:         maqām

         ~Tamil-F 2011: Malayalam mukam 'face' ~ Tamil mugam 'face, mouth'

Ostj.            mul - mut ’to pray, to call (on God), to curse’

Tansania:     mzeze (kora-harpun tapainen suuri kielisoitin).

 

Unk.             nada        'Rohr' (nád ’ruoko, korsi, kaisla’) > nay, nai -flute.

MordvaE:      nalksema ’mäng’; nalksems ’mängima’ >? Unk. nyelv 'kieli'

Russ.            napev      'melodia, sävelmä, laulelma'

         ~ Unk. nap         'päivä' > S. sängen-singen

Arabia:         nâqus      (nawâqis) 'bell'; jaras/ajrâs  'small bell'

Latina:          narro       'ilmoittaa, kertoa'; narrātus 'kertomus > E. narration etc.

Persia:          navaxt      'melody, tone' (> naγme); ma'navi 'spiritual'

Persia:          neái         'pipe, flute; reed' >? ney ~ nai ~ nay-flute

Heprea:        negeen'ah/ -at   ’music’

Unkari:         nóta         'laulu, sävel' < lat.  nota 'tunnus-, tunto(merkki); (Kenn)zeichen'

         >? F.   nuotti     = E. note

MordvaE:      nudej         ’pilliruoho, pillike, ruoko(pilli)’; 'Schilf, Rohr'

         > nud'eise morams  'auf der Rohrflöte blasen'

 

Tonga (?):         ongo      'song; dance' > ongo latu 'love song'

Esp.                  orfeón    'choral society'

Japani:              oto         'sound, noise' > uta 'song'

lpK:                   õhtu       'istua yksin ja lauleskella' (9.1.98 Anfissa Gerassimova)  ~ Est. õhtu 'ilta'

 

Engl.                  pad        1) 'leimasintyyny', 2) 'rumpulyöntialusta'

Jiddisch:             pájkl(e)n    ’trommeln’ ~ S. Pauken 'patarummut' (paukkua?)

Kroatia:              pīr         ’Hochzeitsfeier’; pīriti ’blasen, wehen’

 

Vadja:            rakkopilli         'säkkipilli'

Bulgaria:         rachenítsa       'bulgar. kansantanssi'

MordvaE:         rangoms         ’itkeä äänekkäästi’  = laišeutems  'Klagelieder singen' ~? S. lesen

E.                    reed               ’ruoko’ = S. Rohr, Ried (germ. riet) >? root-red  ~ root ’juuri’ = R. rot

S.                   Rohr                ’pipe’ (putki, torvi) = skand. rør >? R. rörelse ’liike’  ~ Pol. rura, Tš. roura 'pipe'

         ~ S. röhren    'liikkua (putkessa)' > rohren 'parkua (hirven tavalla); juosta '

Heprea:          riQud             = tanssi ~? F. kiiruhtaa > kiire

Romania:        ruga  ’bitten, flehen’; ruga(ciune) ’Gebet’ >? rukous-siunaus

runo-runa-riimu-run-juoksu (> ks. Soidinmusiikki XII/8)

 

Arabia:            śabbâba-t            ’flute’

Romaani:         samuna/samunis  'piippu' < nkr. tsampoúna ’pilli, skalmeija’

Intia:               sarangi  'leveäkaulainen jousisoitin'

E.                    serpent [frz. sεrpä] ’käärme; serpentti (soitin)’

         < serpe  ’puutarhaveitsi’ ~ sirppi = Harfe-harp

Kreikka:           simfono' (simfonía) ’agree(ment); sopimus’

         >? sin'efon    ’cloud’ (pilvi) uhraustoimitus? >? 'sinfonia'

Unkari:            síp  'pilli, vihellyspilli;  (harv.) huilu' ~ komi: śi ’hius; hevosen harja’

         ~ wog.   sip  ’Hals’  >? F. sippiviulu - vain 78 hakutulosta Googlessa 2014

Komi:              sjylyštny  ’sing’ (v. petj) ~ sjyvny ’laulaa’ >? swan

 

lat.                cymbal      ~ soittajan ropo! (14.12.96) < sym + bowl  > zymbal

Gr.                sωlήnás       'putki'

E.                  spawn          'mäti; kutea' < 'spreading out' < expand 'laajeta'

         ~ Ofrz  espandre       'spread; shed' < lat. expandere 'spread out' < pandere 'spread'

Unkari:          csövecske      'pilli'

Latvia:           stabule          ’pajupill, vilepill’; stabs         'post, sammas'

         >? S.    Stab (sauva)   > F. tapuli 'torni'

 

Persia:          tasnif         (pl. tasanif) literary work; song

Kreikka:        tragouda'o         ’sing’ (laulaa) < traγωδía < trágos 'goat' + ωδή 'song'

Inkeri:          trallaDella  ’soittaa (kannelta); trallaDa ’juoksennella’

         >? F.   rallatella  ’laulella (ilman sanoja)’; ralli-laulu/ajo

Bulgaria:       tsigúlka         'viulu'; tsigulár 'viulisti' >? secular

         ~ Lat.  saeculum  'generation, age; temporal world'

Baski:           txirula   'flauta'; txilibitari 'flautista'; txistu 'silbido' (vihellys, sihinä)

         < txilibitu          'silbato, pito (pilli)' < Sp. silbar 'viheltää'

Mari:             tsäγän  ’Schwertlilie’< it. ciacciona > chaconne -seuratanssi)

 

Russ:            valet  ’sotilas’ (korttipelissä) >? male-baletti; val(h)e

vargán          ’parmupill’ (munniharppu, huuliharppu) = R. varg 'susi'

         ~ MdE  verjgiêênj duduka  ’väinönputki’ ~ mdE verjgiz ’susi’; ienj ’vuosi-

MdE              veškema     ’pilli’; veškems ’viheltää’

Tšuw.           vi, və (vø):   vil'a ’spielen’; vəjə ’Spiel’

         ~ uig.  ojunla, ojun (SUST 48) >? ks. tü oyun;

Serbo-Kr:      vika  'Geschrei, Spektakel, Gezeter; Lärm' > vīkati ’schreien, rufen, lärmen’

         < povikati     'aufschreien; zurufen'  ~ podvik 'Aufschrei'

Arabia:          watar  (autâr) ’chord, string’ (jänne; kieli)

 

yat-kha         'mongolial, näppäiltävä sitra' (yataga) >? tuval. Yatkha-yhtye