Soitto-tanssitermit II
Soitto/tanssitermit II: LpKld ("laulaa" > loppuosa > Jukagiiri-alku)
läullad, laullad ’laulaa’ (= Sv: lauvllad); läullad, blouslõõvvâd ’siunata (ruumis)’
~ Russ. blahoslovénie... 'siunaus' >? E. lullaby; Luuli-luuli....
lavla-, K. lavle-, A. lavlø- = veisata > lavla, K. lavl = veisuu
>? S. los 'irti' > Laut 'ääni' > Licht 'valo' > leuchten 'valaista' > Lied 'laulu'
> F. loitsu, loitsia > riitti > liitto > lait 'laws' > E. law > light > rite > right
>? võihk ??? (onko tätä sanaa?) > kolt. ’riägam’ = rääkyä, itkeä
livta, N. levt 'lappalainen laulu (ilman sanoja)' (tässä i ~ õ)
> livti-, p.pr. -tāja, N. levtje-, -taj = laulaa
loVtIjeD 'nostaa, kohottaa' >? vrt. S. sengen 'paahtaa'
lűaəiok'k'eD, Nä luεjHkaT, S лoiok'k'eD, T лiī'k'ed, A +lojke- ’valittaa, voihkia, itkeä’
> P lűaəiok'k'em ’valitus’, K +lujhkem, lujhkmuš, luøjhkmuš, lojkmuš ’itku’
> T +lihke, K (pl.) + lujkej ’itkijänainen (peijaisissa)’
> (Fr. luoikket ’itkeä’) >? lukea, luetella = itkeä
~ vrt. 824 (N, F:n) jägam ’itkeä’ (?);
~ 892. K2. лuəīokeδ ’itkeä’ (haudalla)
> лuəīokeδ ’itkeä (haudalla)’; лuīokei ’itkevä, itkijä(nainen)’
> лuəiokoš ’itkeminen, itku’ >? F. leikki ~ luku ~ Est. luik 'joutsen'
reäokkaD, K reaGkaδ (vrt. edelliseen: r ~ l)
A +riek ’itkeä; laulaa itkuvirttä; määkyä jne’
> S reäokkA, juaīGA ’itkeä ulisee(?)’; K +reakmuš ’poru, parku’
> K2 reaGk ’itku, parku’, K +riegk ’kirkuna’;
> S +reäχkkadem ’itku’ (laulukieltä) (lpN rækkot)
rok ’torvi, sarvi’ > son sirrgoadi tu(e)rei rogl ’hän alkoi soittaa sotat:lla’
> rok ’isommasta päästä soitettava lehmänsarvi’
sier ’oma, eri?’; sier borte ’omaan pirttiin’ (sierrâ < skand.?)
> siera, sεra ’voima’ ~ vrt. særrâ
sierra, siera, sīrr, (sīrre)’leikki; tanssi, huvi’; sīrr ’hauskaa’;
sierr(a), sīrr ’leikki, kisa; tanssi, huvi’; Ko ristsierra ’jokin tanssi’
43: iγra-sierra ’tanssi, karkelo’; (vanh.) ristsierra ’jkn tanssi’ < v. igra
> sierraD, sīrraδ ’tierata, leikkiä, kisata; tanssia, soittaa’;
> iγraž sierraD ’tanssia katrillia’; sīrrei (pl. sīrei) ’leikkivä, -jä’
> son tεn niiD sīrχaлл ’hän kosiskelee sitä neitoa’ >? sirkkalehdet
> vanh. kuəl siar ’kala maikkuu’; guslik seærre ’musikantit soittavat’
> sierramaš, sīrrmoš ’leikintä, kisailu; kirmas’ >? circ-mies
> koum(a)-, kuaлmadt-sierr(a) ’kolmikisa’ (eräs tanssi) ~ kuəχt-s. ’kaksi-kisa’
> nelladt-s. ’nelikisa’ (eräs tanssi) ~ ruχχ-sierr(a) ’kyykkäkisa’
> sīrr-Bεr't, s.-Bar't ’leikkipirtti; illatsu’
>? sir-itkulaulu; sierra-vuori >? birth >? zero = 0-heros
> s. 493 pask(a)-sierr(a) ’paasko-leikki (pienillä sorkkaluilla)
~ kodd-goddtit-sirrat ’peurantappoleikki’ ~ puottsi-puottsi sierra ’olla ”porosilla”
< ? pieottsE, peεHccE, piedtse ’mänty, petäjä’
>? vrt. 944 (ńunn) sierrəm (sεrram) ’sierain’; sεrva, sεrv ’hirvi’
> 945 sirr ’kisaväki’ >? est. särav 'säihkyvä, hohtava'
> vàusχaz sīrrav ’revontulet (kuskas; lpN guovso, guovsakas) hulmuavat’
>? Kirch-messe < kirvata-kirota > kirmas-kirmata > virmalised
>? sarves = hirvas > hiir-vasa; circ-herra!
>? R. kär ’rakas’; Azer: bayati shiras; esp. te quiero!
524 suanarv ’suongeri’, kärväs, häräke, kiermi; riukuteline (suonjer)
(pyst. kuivattu pikku mänty - oksat lyhennetty)
~ suaŋŋad ’mennä, astua sisään’;
> suaŋŋ(a)jed, sūŋŋjed, siəŋŋa(d) ’kosia’; V suoŋŋe (soab'no) ’kosinta’
>? R. sjunga ’laulaa’; sång ’laulu’ >? vrt Songel ’Suonikylä’
> 873 kruGk(A) ’piiritanssi’; krūGGA sierraD ’tanssia piirissä’
944 (ńunn) sierrəm (sεrram) ’sierain’; sεrva, sεrv ’hirvi’
>? Kirch-messe < kirvata-kirota > kirmas-kirmata > virmalised
>? sarves = hirvas > hiir-vasa; circ-herra!
945 sirr ’kisaväki’; vàusχaz
494 sierv(e) (sieBre) ’seura; pyyntiseurue’ >? serve; siempre > sarvi
= sierve = (pyynti)seurue > sieBr(e) > seaBra > sierven -seurueena
> siervaD, seäBraD ’seuroa = pyydystää jkn kanssa’ >? est. sõbrad-seura
499 sīreteD, serχeδ ’levittää (jalkansa, pyrstönsä); avata (pukine)’
~ 836. K jūlgeidt sirχeδ ’levittää jalkansa (pl.)’
> juoljēs seraot ’levittää haaransa’; sirr-juəлgka ’seistä jalat harallaan’
> julket komtkene s˝rat ’levittää jalkansa haralleen’ >? Sarakka
>? R. kär ’rakas’; >azer: bayati shiras; esp. te quiero!
519 spiella ’pelikortti’; P spellijeD ’soittaa’ (lpN spællâ < skand.)
524 suanarv ’suongeri’, kärväs, häräke, kiermi; riukuteline (suonjer)
(pyst. kuivattu pikku mänty - oksat lyhennetty)
suaŋŋad ’mennä, astua sisään’;
> suaŋŋ(a)jed, sūŋŋjed, siəŋŋa(d) ’kosia’; V suoŋŋe (soab‘no) ’kosinta’
>? R. sjunga ’laulaa’; sång ’laulu’ >? vrt Songel ’Suonikylä’
539 svonaD (N) ’soittaa (kelloja) < ven. zvonitj > suoni-sõna-sana-song
572. ta^n'tsaD ’astua päälle, polkea, tallata’ = lpN dan'c$at >? dance
581A. tε'okkadt N. ’ahdas, kiinteä, kireä’ = T taGs;
> P teok'k'ēD ’ahdistaa, tulla täyteen’ > Esp. tocar
581B. tēokkaD ’tehdä (naista), koinia’ (coire) (mies, koira)
> S. tε'ok'kaottaD ’coire’ > lpK id. ~ P tεγγaD ’coire (de femina)’
= lpN dâkkât ~ vrt. 102. keaūnaδ ’coire'
~ 584. P tōkka, Im. +tok ’sinne’; T. togi tiege ’sinne tänne’
~ lpK: tõõkkâd ’naida, nussia, olla sukup.yhteydessä’;
> tõõkkõõttâd ’paritella’ (mm. koirat) >lpK te'ǩǩ ’täi’
>? F. tuikki (kalan) ~ tukka >? toukka >? Esp. tocar ’soittaa’
>? koinata; tecken ’merkki’; takoa >? tökätä
604. toōka = V. tohk ’pensas, pehko; häpykarvat’
> S. took'k'E, K tookk ’hevosenharja, töyhtö; niskakarvat ~ lpN duk'ke
> T tokki, V. togu ’salpa, säppi’; tokkuided ’salvata, teljetä, lukita’
~ 609. N touokkaD ’vatvoa, vaivata (taikinaa)’ >? Esp. tocar
~ 615. tűəok'k'en ’takana, takaa’ >? E. deck ’peitto, peite, kansi’
652. čeällaT Nä ’kisata, kisailla (spielen, tanzen; geil sein) (Lag. 540)
~ t'šeaллaδ K ’keikkua’ (vene) = lpN čællot
611. truba (K) ’savupiippu; A sotatorvi; S helmenpyytäjän tuohiputki’ < v.
~ 621. T turbpε ’putki’ (ei kasvi); savutorvi totto; kiikari’ < ven. truba
>? F. torppa ”savu” >? torvi
624. S-N tuùok'kE, S. tōukaž ’karvakenkä, nutukas’
816. K2. d'ōgkodt ’tökötti, tuohiterva’
< ven. dëgotj tökat, kasetõrv; täidas; górnyj d. ’mäepalsam’
861. kiokkaD > kiGkaδ = soida (vars. kun metso ’hijoo’ l. ’kähisee’)
873 kruGk(A) ’piiritanssi’; krūGGA sierraD ’tanssia piirissä’ >? rok ’l-sarvi’
915. K2. ńuχt'š kuŋgast ’joutsen ääntää, laulaa’ >? R. sjunga-sång-ton
Komi:
jöla, jölöga 1) ’kaiku’ (v. eho; hepr. hed)
~ jöla 2) ’maito-’ (ven. molótšnyj); jylöm ’jälkeläiset’ ~ kölysj ’häät’
> sjylan(kyv) ’laulu’ (v. pésnja) (kyv 'kieli') >? kieli = kyy
lesida = schön (singen)
pöljtny, pöljavny ’puhaltaa, tuulla’ (’blow’, v. dutj) >? pölyttää
> pöljan ’(soitto)pilli, huilu’ (v. dúdka)
yrgyny ’puhaltaa’ (v. dutj)
sjyvny ’laulaa’ (= sjylyštny ’sing’, v. petj) > sjylan(kyv) ’laulu’ (v. pésnja)
~ sjylysj ’laulaja’ (v. pojúštšij, pevéts) ‹ sjölöm ’sydän’
> sjylöm ’laulaminen’ > sjylöm-vorsöm ’piirileikki’ udm. Sjuan gur (häälaulu)
>? swan-suoni-sono-; sulaa; sulo; joulu; selostaa
vorsny 'leikkiä, pelata, soittaa' (v. igrátj); sjylöm-vorsöm ’piirileikki’
> vorsan(tor) ’lelu, soitin’; vorsysj ’leikkijä, pelaaja, soittaja’ (v. igrók)
~ vorsöm (vorsantor) ’leikki, peli; soitto’ (v. igátj) >? udm. voršud
> vorsanin ’leikkipaikka, -kenttä’
žynnjan ’kello(t)’ ~ zvönitny ’soittaa (puhelimella)’ >? sono-sign-
Mari:
gámma ’sävelasteikko, skaala’
< Ven. gámma ’(sävel)asteikko’; gam ’hälinä, häly’
jýgyr ’kaksoset’ (v. bliznetsy, dvojnja); jýgyr- šÿdyr ’kaksostähti’
> jygyré ’vieressä, rinnakkain’ (v. rjadom) >? Ägräs; igratj?
jÿk ’ääni’ (v. golos); ääni, äänne; sävel’ (v. zvuk) >? joiku; yksi
= juk ’ääni’ = v. golos, zvuk, šum 'branj; kiroilu, sadattelu’
> jÿkan ’äänekäs (v. golosístyj ’tugeva/kõlava häälega);
> jÿkyn ’ääneen’ = heleä, sointuva (v. zvútšnyj)
> jukríj ’suupaltti, lörpöttelijä’ (v. boltun) >? ugrit; hius ~ suoni ~ swan-jousi
jÿk-jÿán ’melske, melu, hälinä (v. šum); häly (v. gam); jylinä, jyrinä (v. gul)
> jÿklanáš ’hälistä, meluta (v. šumetj, galdetj); soida, helistä (v. zvenetj)
> ’laulaa’ (linnuista) (v. petj); humista (metsästä) (v. šumetj);
> pauhata (traktorista - v. rokotatj);
> söjgáš ’meluta, hälistä; elämöidä’ (v. šumetj) >? joikua
> nÿžáš (njÿgaš) ’hieroa’ (v. teretj) > ks. njýgaš ’soittaa’
jüksáwyš ’kaiku’ (v. эho 'echo') > sávyš ’salama’(?) >? ikoni
~ jÿksö, jÿktšö ’joutsen’ (v. lebedj) >? juh
jýŋgyr ’(soitto)kello; kulkunen’; jyŋgyrtáš ’soittaa’ (puhelimella; kelloa)
kyl (kÿl) 1) ’(soittimen) kieli’ (v. struna),
kÿsén 1) suoni, jänne, 2) tasku > šön
kÿslé ’gusli’; kÿslem šoktaš ’soittaa guslia’
kÿtšykpútš ’soittopilli (soitetaan vain syksyisin)’
lÿŋgáš ’tutista, väristä; heilua, kiikkua; viheltää, soittaa (lehdellä)’ >? lingua
mádaš (modaš, moδam)’leikkiä, soittaa’ (v. igratj);
>modáš ’pelata; leikkiä huvitella (v. igratj); vilkuilla’
> pelata/näytellä loppuun/läpi (v. sygratj)
> maδam = spielen (soittaa, leikkiä; ajaa, laskea) >? mugam, maqam
> mádyš ’leikki, peli; soitto; lelu; voitto (módyš, modmáš)’
> màδəš = moδəš; spiel(zeug) (leikki-väline) > Est. madu
> madyn koltaš ’hävitä’ (v. proigratj)
~ vrt. v. metatj ikru ’kutea’ < v. metátj ’heittää’
>? E. modus ~ mad 'hullu' > match-meet-mate-mating
mäŋgát ’ehdottomasti’ ~ mänge ’ikuinen’; mängylyk ’ikuisuus’ (v. vetçsnostj)
méŋge (= štólmy) ’pylväs, patsas, tolppa (v. stolb); peninkulma
> məŋgeš -ońəš /ańeš (L) edestakaisin? >? Est. mängima
>? s. Mangel ’puute; mankeli’ > ks. leikki-sanue (est. mäng)
múro ’laulu’ (v. pesnja; pesennyj); murpašá ’runous’ (v. poзzija)
> mərə (muro) = mùrə ’Gesang (laulu)’
~ vrt. Mordva: mor(o) = ’lied > Gr. moirolóγi ’valituslaulu’
> mərem = murem; singen (laulaa)
>? Soitto on suruista tehty, murehista... >? F. murista; marja
> muraltáš ~ muráš ’laulaa’(v. petj, spetj, šumetj, skripetj); kumista, kilistä; soida
= muren puaš ’laulaa’; muren tšarnaš ’lakata laulamasta’
> múryzo ’laulaja(-tar)’ (v. pevets; pevun) >? F. murista
> murymáš ’laulaminen, laulu (v. pénie)’, ’soiminen’ (v. gudenie, zvon)
> tšapmúro ’hymni’ > myrláš ’kehrätä’ (kissasta); hyräillä’ (v. murlykatj)
>? kukú murá ’käki kukkuu’ >? ven. kiki-mora -noita
njýgaš ’soittaa’ (kömpelösti hanuria) (v. igratj na garmoni neumelo)
~ njygíta ’kömpelö, sujumaton’ ~ (njÿgaš) ’hieroa’ (v. teretj) >? joiku
puáš 1) ’puhaltaa’ 2) ’antaa’; pualtáš ’soittaa torvea; toitottaa’ (v. trubítj)
> gudókym puás ’antaa äänimerkki’
sem ’sävelmä, laulelma’ (v. napev) = est. motiv 'kooskõla' - muus.
< harmony > est. laat 'markkinat'; ven. lad 'sopu'?
~ lpK: suõmm ’nuotti, sävel, äänenväri’; Portugal: som ’ääni, sävel, sointi’
> ks. mari jÿk ’ääni’ > söjgáš ’meluta, hälistä' ~ šem = musta
~ mdE śem 'Zunder' (kipinä)
šáktaš (šoktaš) 1) ’kylvää’ (v. sejatj), 2) ’soittaa’ (v. igratj), 3) ’kuulua’
šákte ’seula’ (v. rešeto) >? sock-root
šakše ’ruma, hävytön’ > šakšyláš ’soimata; reostama, teotama’ (v. poganitj)
~ v. pogányj ’iljettävä, saastainen’
šaktem (šoktem) spielen (ein instrument); lauten, tönen, schallen
> F: soittaa, soida > Ung. zaj >? Int. Šakti > Turk. saz > šalmeia
>??? choklad > šokki > šakki > sahti > kahti-a (halkaista)
> bajanymšoktaš ’soittaa bajania’ < baján ’bajan’ (hanuri);
~ tšolkymandáš ’soittaa’ (v. zvonitj), kolistama (v. zvjákatj), kõlisema
= ’kilautella, kalautella’
šijaltáš ’igratj/sygratj na dudke/svireli’;’; dudetj (’pilli/vilet puhuma’)
> (= ’soitto-, ruoko-, paimenpilli) šijáltyš ’duduk, svirel’; ’pilli’ (v. dudka)
~ šijáš ’puida’ (v. molotitj); ’lyödä’ (v. bitj); iskeä
šoktaltaš ’soittaa soitinta (vähän, lyhyen aikaa) (v. poigratj)
> šoktalten koltaš ’mängides ära kulutama, tüütuseni mängima’ (v. zaigratj)
~ vrt. ven. zaigryvatj ’kellegagi mänglema/armatsema/flirtima’
šoktaš 1) ’kylvää’ (v. séjatj), seuloa (v. proséivatj, proséjatj)
> ložašym šoktaš ’siivilöidä/seuloa jauhoja’ (v. sejatj muku)
2) ’soittaa (soitinta)’ (v. igratj, sygratj); gitarym šoktem ’soittaa kitaraa’
> šokten ontšaš ’soittaa (soitinta)’ (v. poigratj);
šoktymaš ’soitto, leikki, peli’
3) ’kuulua’ (v. slyšatjsja); jÿk šoktá ’ääni kuuluu’
šoktáš 1) ’soittaa’ (v. igratj, sygratj), 2) ’kuulua’, 3) ’kylvää’ (v. sejatj)
= šoktymaš ’soittaa’ > šoktymo ÿzgár ’soitin’
> bajanym šoktaš ’soittaa bajania’
šokté ’seula’ (v. rešeto); šokte kyškar ’seulan kehä’; v. obetšajka, obetška
> šoktyš ’leseet’ (v. otrubi = Est. ’kliid, keed’)
tšapmúro ’hymni’ (v. gimn) > muraltáš ’laulaa’
Räisänen: Die Tschuwassischen Lehnwörter im Tscheremissischen, SUST XLVIII (48), Helsinki 1920
s'em ’Melodie, Ton’; motiv (ven. lad 'sopusointu'); sävelmä, laulelma’
> s'èmən ’gemäss’ (mukainen, mukaan); T. semən ’während’
~ šámak (šomák) ’sana; puhe’; 'keskustelu; huhut, juorut’
> šúmaš ’meluta, hälistä’ >? lpK suõmm
> KB. sem ’Melodie’; semiń ’in Übereinstimmung’ >? simil-
~ syrj. s'am ’Verständnis, Kraft’ ~ lp. sāmma ’Kraft’
< wotj. s'am ’Sitte’; s'amen ’gemäss’
~ südwotj. śam ’Melodie’ < spät. tscuwassisch
~ tschuw. śem, śem˝ ’Mittel, Art und Weise; Melodie’
~ Tü. *jaŋ ’Art; Sitte; Gewohnheit’ < chin. yàng ’Art, Form'
> Angela Marcantonio 2002 (Luutonen-siteeraus 1999; 73):
s. 232 Niittymarien pluralpääte - šaməč... ’much resembles the Chuvash plural suffix sem, probably originating in the Bulgar word *sām ”number”.
Uku Maasing: Eesti usund, Ilmamaa, Tartu, 1995:
tsatkan = metsässä kuolleen ihmisen paha henki mareilla. s.196
Udmurt:
egit ’nuoruus’; egit dyr'ja kyrзan nuoruusajan laulu’ >? joiku
ekton (зkton) 'tanhu, tanssi'; зkton gur ’tanssilaulu’ > ektem = tanssiminen;
> 168. ektini ’tanzen’; syrjI. jektini id. >? octa-joiku
gur ’melody, tune’ ~ kres'/golos
~ gur 'uuni' (oven) ~ gyr 'huhmar'
268. jegit ’jung’ (tat. jiget, jeget)
krez' 1) gusli (kansansoitin, psaltery) ~ krez' (*gur) 2) melodia, sävelmä
~ kres'/golos ’ääni’~ Bojarkin: Mari: garš, garzia ’soitin’
> ? ven. grestí ’soutaa, meloa’ ~ ? ven. krik = E. cry ’huuto’
>? Gr. χrŋsis ’käyttö; sukup.yhteys’
kyrdz'any 'laulaa'; kyrdz'an = laulu; kyrdz’as’ = laulaja
l'ogam (l’ogem) 'astuminen, käyttäminen, uuden tien viitoittaminen, hedelmöittäminen (linnuista)'
mad' ’laulu’ (kestitys-, suru-) > mad'yny 'kertoa, arvuutella, laulaa'
> mad'em 'kertominen' > mad'on 'tarina, arvoitus, laulaminen'
>? madonluvut > E. mad 'hullu'
pet' (Russ.) 'laulaa' (sing); Wotj: petukis 'Hahn' (kana vai hanhi)
šuas 'huutaa' (hanhesta) > R. sjunga 'laulaa' >? song
šudy(ly)ny 'leikkiä, kisailla; pelata, soittaa'; sjuan ’hää-’
> šudon 'peli, leikki; hanuri, huilu'
> šudem 'leikkiminen, pelaaminen' >? soitto > suudelma
ts’ipsyny 'viheltää, huutaa, soittaa pilliä (pipe), huilua'
>? Gipsy 'mustalainen'
vik-vak kyskany = vetää, soittaa hanuria >? ’kiskoa’ vik-vak
zëljödny ’soida, helistä’ (v. zvenétj) ~ zëljnitny ’kõlistama, kõlisema’
žingyrtem = soiminen, soittaminen, helistäminen >? engl. sing
žingyrtyny = soida (ring), soittaa (puhelimella, jousisoittimella), helistää
zvon'it' = (Russ.) soittaa (ring, phone)
MordvaE:
gajgems ’kõlisema, kumisema, kõmama’
~ gajnems ’kõlama, helisema; loitma’ ~ gajams ’huutaa, kiljua, parkua’
>? kaiku(a); kajahtaa; Est. kajakas ’lokki’
> kajga ’kannel’ >? S. Geige ’viulu’; gadulka
> kajsegems ’kajama; kõlama, kaikuma’ ~ kajsems (frekv.) < kajams
morams ’singen, spielen (laulaa, soittaa)’ ~ (Bojarkin 22.09.05)
>? ’Soitto on suruista tehty, murehista muovaeltu’ > morada! = laula!
> mor(o) = ’lied, gesang (laulu)’; morafńima = hochzeitslied (häälaulu)
~ vrt. mdE murdams, M mərdams ’palata takaisin’
> F murtaa ’vääntää, taittaa’ ~ F. murre
~ ? syrj. muralni ’murista; kehrätä (kissa)’
~ ? Li. mu'r ’suru, murhe’ > lpN morâš id., ’huoli’
> vrt. Mari: múro ’laulu’ > Gr. moirolóγi ’valituslaulu’
nal ’nool’
nalksema ’mäng’; nalksems ’mängima’; nalkške ’mänguasi’
>? F. nalkki-nälkä-nulkka-nalja
tokams ’puudutama (tokavtoms ’koskettaa’); sattuma, tabama (osua)’
> tokatems ’sattuma’; tokavks ’maali(taulu)’ >? tökätä; Esp. tocar
> toknoms ’tuksuma (sykkiä); kogelema (änkyttää)’
> Mordva-mytol: s.184 toka-paba(nä) ’puimatanner-eukko < ven. tok ’p.tanner’
Ersä:
kištems ’tantsima’; kištema ’tanssi’; kištinj kudo ’tanssisali, -tupa’
>? kestit; kisat
lavsj ’häll’ (kehto, kätkyt) >
lajšema ’nutt, itk, kaebus’; lajšems ’itkeä’; lažams ’parkua’ (weinen, klagen)
= laišems 'singen, Klagegesänge anstimmen, klagen'
marjams ’kuulla, tuntea’; sedej marjams ’kaasa tundma’ (myötä-elää)
~ marjamga ’äänekkäästi, ääneen’; marjamo ’kuulopuhe; tunto’
morams ’laulaa’; moro ’laulu’; morsems ’laulaa; ylistää laulamalla’
> morazevems ’alkaa laulaa, ryhtyä laulamaan’; morytsja ’laulaja’
~ marjams 'kuulla' >? lpN illu ja moras ’ilo ja murhe’ >? morsian
parksnems ’pärskyä, korskua; laulaa (häissä)’
sedjams ’pilli mängima’; seditsja ’soittaja’ >? soittaa
~ sedjamo ’soitto’; sedjamopelj ’soitin’
urnems ’laulaa (? hää-)itkuvirttä’ (nutulaulu itkema) ~ urnema ’itku’
> urnoms ’ulguma; korisema (kõht)’; urnoma ’ulvonta’
zvonjams ’helistama (soittaa); helisema’ > žojnems ’helistä, kõlama’
~ zvonok ’(soitto)kello’ ~ zvuk ’ääni; äänne’ >? sono
žojkadems ’helistä, kilistä; läikyttää, kastella’ ~ mühisema ’(tuul) >? joikua
> zvonjams ’helistama; helisema’
~ žojnems (žoljnems) ’solisema; helisema, kõlama; soida’
Unkari:
1) (hangszeren) játszik, zenél, muzsikál, penget, húz = 'soittaa'
~ zingorán játszik, zongorázik 'soittaa pianoa'; kürtöl 'soittaa torvea'
~ unk. > játszik ’leikkiä, pelata; soittaa' ~ Russ: jazyk ’kieli' ~ tü. yazik ’synti’
> hegedül'soittaa viulua'
2) fúj; egy nótát fúj 'soittaa samaa levyä/säveltä'
3) csenget, (csengőt) meghúz (soittaa esim. kelloa);
4) harangoz (soittaa esim. kutsu jumalanpalvelukseen)
> zene, zeneszó, muzsika, játék (hangszeren) 'soitto' = csengetés, harangozás
dal = laulu (harv.) runo; dalol = laulaa ~ dalolgat, dúdolgat 'laulella'
lapp dal = joiku > lapp modra, énekel (pajattaa), dalol = joikua, pajattaa
daljáték = laulunäytelmä, operetti >? Est. ’nalja’
dallam = sävel, sävelmä, melodia >? ven. aie -laulu (Kuola)
dallamos = soinnukas, melodinen
dalmü = ooppera >? F. ’almu; ajaa’
> E. tale 'tarina'; tell > S. dar(-stellen)
duda ’säkkipilli; (auton) äänitorvi’; dúdol ’hyräillä, hymistä’
> dudál ’soittaa säkkipilliä; törähdyttää; soida (tehtaan pilli)’ >? Arm. duduk
dug ’pistää, työntää (sisään); tukkia’; dugattyú ’mäntä’ (tekn.)
> duggat ’istuttaa; piilotella, kätkeä’; dugul ’tukkeutua’; duhaj ’irstaileva’
dürgés ’soidin’ (= párzás); dürög ’olla soitimella’
enekel 'laulaa (runoilla)' (éneklés) = dalol, szol, zeng id.
> ének 'laulanta' = dal id. > siratóének = itkuvirsi >? ääni; sing?
> énekes, dalnok, dalos = laulaja (> gal, golos???)
> énekelget, dalolgat, dúdolgat = laulella
> ének(lées), ének, dal, nóta = laulu
fúj 'soittaa; puhaltaa, tuulla' > kürtöl 'soittaa torvea'
~ csenget - meghús ~ harangoz, játszik - zenél - muzsikal - penget - húz
igrá ’leikki, peli; soitto’; ukr. gráti, gratš ’pelaaja, peluri’
~ tšetš. hra, herní ’soitto-’ hrací ’peli-’, hráč ’peluri’ ~ slovak. hra, hravy, hráč
~ polsk. grač ’soittaa; leikkiä’; gracz ’peluri, pelaaja’
~ gr. aigis ’vihuri, myrskytuuli’ (ven. vihrj)
~ m.int. éjati [édžati] ’liikkua, heilua (ed.takaisin);
~ m.skand. eikenn, eikinn ’raju, väkivaltainen’ < ie. *aig-
>? F. (kiima-)aika; S. Eich ’tammi’ ~ F. aihki-mänty
iker 'kaksonen' >? v. ikra ’kutu’
~ egres ’karviaismarja’ >? Ägräs; est. tikker-; ven. ikra
>? Ägräs >? Est. vikerkaar 'sateenkaari' (’monivärinen’)
> (hal)ikra ’(kalan)mäti’ >? Ven. igratj ’soittaa’
hang ’ääni’; női hang ’naisenääni’; hangzik ’soida’ > cseng, zeng, szól
ivik ’kutea’; ikra, (hál) ívás ’kutu’ ~ ev ‘vuosi‘ > íj 'kaari'
>? Ven. igratj ’soittaa’ >? F. jyvä-ewä(s)-ewa; S. ewig ’ikuinen’; hebrew
játék = 1) leikki, kisa; 2) lelu; 3) peli; 4) soitto; näytelmä; 5) leikkiminen
> játszik ’leikkiä, pelata; soittaa; näytellä; vivahtaa >? E. jazz
~ Russ: jazyk ’kieli' = Poln. jezyk id. ~ >? lpN javza-joiku
Tü-kielet: KB-čag. äs ’Verstand, Sinn, Besinnung, Gedächtnis’
> IM. esiz = tü. yazik ’synti’módra, énekel, dalol = joikua, pajattaa (lapp)
lúd = hanhi; lúd (lintu) (> Lied-laulaa?)
penget ’näppäillä’ (harppua)
sárlás ’kiima’ < láz ’kuume’ ~ koslatás kiima' >? R. kär-lek 'rakkaus'
szeres = (harv.) säveltää, kirjoittaa
> szerzemény '(saalis) mus. teos, sävellys' (> scherzo)
> szerzõ 'tekijä, säveltäjä' ~ szervusz! = terve!
> hárfaszerű hangszer 'kantele' ~ szérű 'puimatanner’
> szerv 'elin' ("terve sarvi"); szarv 'sarvi' ~ szeret 'rakastaa'
~ szerez ’niittää’ (kuv.) >? cherry ~ R. kär
szikra ’kipinä’ ~ vrt. lpKiiskâr (iskkâr) ’kipinä’ < ven. iskra ’kipinä’
szól 'puhua, sanoa, kertoa; soida; (harv. kukosta) laulaa' (sagen, reden)
> szólt 'kutsua, huutaa (nimeltä)'; szül 'synnyttää'
~ (nyelv) zönge ’(kielen, puheen) sointi’
>? S. Zunge 'kieli' ~ Hall-kaiku ~ E. call & ven. golos 'ääni'
ugrál ’hyppiä’; ugrás ’hyppy’, hypähdys, hyppäys; ugrik ’hypätä’
ugrat ’kiusoitella’
zene(szó) 'musiikki, soitto' > muzsika, játék (hangszeren)
~ zenetanár ’musiikinopettaja’ > zenész = muusikko
> zenel = soittaa musiikkia (> kannel?)
> zenemü 'musiikkiteos' >? Väinämöi-nen ~ Vanemuine
> zenei = musikaalinen = zenés = zenekedvelö (> -kätevä?)
> zenekar = orkesteri, soittokunta > zenebona = meteli, hälinä
>? vene > dzenn > scene-kohtaus, esitys > zone - genuine?
> eest. kõnelda = ’sanella’, puhella > sonetti > sone, sonor > sono-sana
zeng 'soinnukkaasti lausua, ylistää; helkkyä, soida, raikua, kaikua'
(laulaa-singen>sang > song)
Hanti:
ārз ārə laulu > ārəDa' ’laulaa’ ~ ərз ’liika’
> V. ärəχ 'sankarilaulu, kirkoll. laulurukous';
> Vj. ärəχ = Fil.; ioγä = russ. prostaja piesnaja ’yksink. laulu’ >? joiku
> Mj. ārəχ 'vanha sankarilaulu' ~ (DN) tarnəŋ ārз 'tšudskaja pesnja'
> s.190 iisārəχ (Trj.) vanha laulu'
s.31 ekšaśta' 'hellitellen puhua (lapselle)';
~ Kaz. εkšań'śi 'laulaa valituslaulua/kertolaulua';
> εkšań'zəp' 'valituslaulu (lyrisches Lied)'
io'l' ’tietäjä, näkijä, ennustaja, arpoja’ (s.199)
> io`lta` ’ennustaa, arpoa, taikoa (noitarummulla)’
> iōləmnəŋ' ’loitsittaessa laulettava laulu’;
>? joulu-haaran-tietäjät ~ sol(en) ~ jul(en)!
kan'tз ’sairas’ (Trj.) >? cantar ’laulaa’; sant ’pyhä’
kəiəm 'soidinpaikka' ~ Trj. k'ōiəm' ’kalan kutupaikka’; ~ kej` ven. 'tok'
> kəiDa` olla soitimella >? lat. coitus > ks. penis = russ. huj
~ χoi (avio)mies > k'ui' ’koiras-; kei' arvonta-, loitsulaulu;
kənəita ’hymistä, hyristä, puhua hymisten, laulaa
(sanojen erottumatta) (407) > Est. kõnelema ’puhua’
(471) lauχ = nark'isiuχin kieliä koholla pitävä talla
lauda` ’sanoa’ (lāuəs) >? laudatur; Lied ~ lausua
loulək' 'kidus' (v. žabra, ’Kieme’) >? löyly-laulu
> loulə'k'or' 'kidusten välinen aukko' (’sammas’?)
> VK louləko`r' 'kidukset' >? laulaa; laulköör
l'aŋàtà (Vj.) 'antaa ääntä, kilahtaa'; l'aŋəγtà (Vj.) 'soida, kilistä, helistä'
~ l'aŋa`l'tà (Vj.) 'soittaa, kilistellä'
593. ne'rDa ’hieroa’, hiertää’;
> Trj. ni`rt'āγз ’voidella, sivellä (rasvalla); hioa; hieroutua; soittaa’
~ Vj. ni`rtä ’soittaa (soitinta)’; niruəl: nirä ’soita’
> Kaz. nε'rti 1) sivellä, hivellä; korventaa; 2) soittaa (nārəsiűχ)
s.594 nārəksəi'āγз ’soittaa’ (Trj.)
nārəsiuχ ’soitin, soittokone’ (virsikanteleen tapainen 5-kielinen ostj.soitin’
> Trj. na`rki`siuχ ’ostj. domra’; ru`:t' n. ’ven. harmonikka’
~ 632. ńårəγiuχ ’puun taimi’;
~ 636. ńå`rχi`s ’kovettunut arpi lihassa/suonessa
695. bàlouaittəDà ’leikkiä, tehdä kuria’ (ven. balovat' id., ’hemmotella’)
706. pana`ŋ iu`χ ’5-kielinen soitin, domra’ = nārəsiűχ
satta ’kuulua (korviin)’; pai sat' ’ukkonen kuuluu’
~ vrt. sa'tta' ’paikata (verkkoa, nuottaa)’ >? F. soittaa; R. tonsätta
s.84 sanglalty 'zvonítj' (soittaa; soida, kilistä)
~ Mansi: sanqueltap 'die fünfseitige wogulische Harfe'
> s. 1043. tuita (Kam.) 'kukkua (käki)' = V. loita' id., 'laulaa (lintu);
- kəwi ΛχōiΛ 'käki kukkuu (laulaa?)'
> (Ugut-92 kopionauha N:o 17) - Korjattu muoto (JN:) käwi Λoj γəΛ
~ Vj. loità = Kam.; k'óγì loiuəl 'käki kukkuu'; Trj. Λoit'āγз = Kam. >? leudd
~ Ni. tuita', Kaz. Λoití 'laulaa, ääntää (laululintu, sorsa, hanhi); kukkua'
~ tūiənDà (DN) 'kukkua' (käki); kauə tùiənDət 'käki kukkuu'
> 1077. tu`nt 'hanhi' >? laulu ~ loitsu ~ leudd > total ~ tutti ~ lintu (lont)
1102. tut (DN) 'suu' = V. lùl', Vj. iù`l', Mj. ΛùΛ id. >? tutti
> Kr. tūtəta panta 'suuhun panna (suitset)' > 705 pan 'villalanka'
>1103. lùlpanз (V) 'einfache Lied'; lùlpani`ta`'
Carl-Martin Edsman (toim.) Studies in Shamanism, Stockholm 1967:
Jenő Fazekas: Hungarian Shamanism
s.112 ...there (Vogul, Ostyakian, Samoyedic etc.) is the cry to heaven in the form of kaj, kaja-juj, and others which are comparable with the Hungarian haj in the regös-refrain, but without any mention of ecstasy. The word kaj occurs also in the Vogul kaj-saw ’hymn, prayer’; käjji ’sing’, i.e. ’loud words, cry’, the meanings of which, however, point to cultic connections. [k ~ s?]
K. F. Karjalainen: Die Religion der Jugra-Völker II:
s.355 Ostj. Tārn (tärən) ’Göttin des Feuers und des Krieges’
s.356 Ostj. tārnəŋ-āra = Wog. tērnəŋ-ēri ’Heldenlied’
= s.360: tērniŋ-ēri, tērən-ēri
Mansi:
lail = (lagil, lail, liel,lāγl, лåл ) 'láb/Fuss' ~ Unk. lolu 'sonka' (kinkku)
> lakwi 'liikuma, käima' Idahandi: Λök- 'hüppama. sööstma' ~ F. liikkua, est. liikuma
>? E. leg 'jalka'; F. laulaa > löyly
Jarkko Niemi: Mansilaiset lauluaineistot... (Musiikin suunta 2/2004, s.41)
ui éryg ’karhujuhlan (rituaali-) laulu’ (= kâstan èryg); moånsi èryg ’henkilölaulu’
~ vrt. Hanti: ārз (ārə) ’laulu’ >? aaria; ero-tiikka
s. 45 Hantien nars-juh = Mansien sangkwyltap ~? kantele
= (Pallas:) Sanneltup, Schangiltop ~ MansiE Schongurt (6-kielinen)
Sadovszky, Otto I. von (1989):
Linguistic evidence for the Siberian origin of the Central California indian shamanism: LPR409
s.170: Ostj. paŋkel-saw ’fly agaric song, magic mushroom song’
> hung. szó - szól - szava (szaval) mean ’word, speech,
= to speak, call, sing (birds) >? R. säga ’sanoa’ = E. say; S. sagen
> Ugr. *sawз < Turkic sab ’word’; Ujgur saw ’word, speech, message’
s.171: (Powers 1877) Maiduan sólin ’to sing’ = archaic oiyih, melu.
~ Vogul ojji (MK381) ’to call, to shout, to sound (like birds); raven etc.’
~ Kannisto (KLE 13): nok ojχ ’to call up, to offer a sacrifice’ (nok = ’up’)
Redéi (UEW 288): Proto-Finno-Ugrian *musз, *mušз
~ tšer. muže ’to perform magic’ >? musiikki
~ Ostj. (KT 555) mul - mut ’to pray, to call (on God), to curse’
> Karjalainen (FFC 63:253) Ostj. mūl-te-ko ’shaman’
~ ostj. kujta-ho, kej-ta-xo ’shaman’
Fazekas, Jenő: Hungarian Shamanism (1967):
s.112: Vogul, Ostyakian, Samoyedic kaj, kaja-juj ’the cry to heaven’
> Vogul kaj-saw = ’hymn, prayer’
> käjji ’sing; loud words, cry’ (cultic connections)
Kamassi:
nűinű 'laulu'
śārəl'am (śārilεm, śεrəl'am) 'soittaa, musisoida, pitää hauskaa, viihdyttää'
> śārbi = leikitteli > śārla’ = zum Spass > Tat. sarna- = singen (laulaa)
> śārla'l'am 'leikkiä, soittaa, pilailla' ~ LpK siõrrâd = soittaa; pelata
> Tat. saz = Stimme (ääni) >? F. särö > saarna > ’Saaronin lilja’
>? R. kär 'rakas'; kärlek 'rakkaus' > unk. szeret 'rakastaa' > charlatan
śāru 'Spiel' (leikki)
təil'em 'leikkiä, soittaa (spielen), huutaa (rufen)' >? F. toilaus > tuli
>? E. toil 'leikkikalu'; tell 'kertoa' ~ R. tala 'puhua' > lpN ’dološ juoigam’
Smj-hanti-komi II:
719 singen hynomandzj, sudybandzj - siyny >? F. siunata
793 zählen tolawandzj - lyddiny, lydjiny (= m. molemm. ’lukea’) >? leudd
801 tanzen tarraundzj (ei-Smj) - joktyny >? joiku
802 spielen sanakoundzj - vorsny >? F. sana-singen
Ob: kodombogu ’laulaa’ = Ob: arigta
Samojed (Donner):
piesienga 'nauraa' s.7 >? R. sjunga ’laulaa’ >? Rss. pesen
Tael (Tass-smj) ’puhekieli’ s. 5 >? R. tal, tala (puhua) > vrt. Sprack
Ostj.Samojedi (Castren-Lehtisalo):
soàntırko 'spielen' (russ. igrat)
> sombirko = trommelnd ein Zauberlied singen;
> sumbiko = singen (russ. pet'); sumtä = Lied
hang, seng(ə) (säng, seäng à) Auerhahn (>? S. ’singen, sängen’)
hān, saan(ə) Spiel > saanternang ’spielender Mann’
>? saint, santeria; E. honey-moon; S. Gesang
Juraksamojed:
βīmt'ś?ś ’laulaa (kuin juopunut)’; βìmtā ’(hän) laulaa
jāŋkerts' ’(vor sich hin) singen’; jeàŋkir'śśə?a? ’Musikinstrument’ < ostj
jōmbäertś ’spielen’ (lapsi ja vanhempi keskenään) >? jum
χinnōt'ś ’singen’; O. χinnapts ’episches Lied’ = P kinnāps id.
samB?ā ’in den Händen schaukeln, schwingen’ (noitarumpua) = OP sàmpā
s.406 ~ sāmbaδā ’Zauberlieder unter Begleitung der Zaubertrommel singen’
> sāmpaδapts ’Zauberlied’
~ Sjo. sāmbaδaś χaŋkod'āллāδo'ə ’sie rühren die Zaubertrommel’
> sāmpā ’johdattaa kuollut aliseen rummulla-laululla’ >? Sampo
samBлal'āŋG? ’fünf’ = Ko. saml'āŋk id. >? R. samla; E. sample
Ket-samojedit:
dānčet 'spielen' >? E. dance
djesij (dièsīj) 'huutaa, kutsua; laulaa' >? Jesaja, Jeesus
dəabəl (diebəl) ’hän/sie laulaa’; duobəl = hän/er laulaa
> diebəl, djēbel ’laulaa; shamanoida, taikoa’
>? djävul/Devil - diabol(us) in musica
~ dīgut = (dīōγət) shamanoida, taikoa > dyoq = ’taikoen’
je'l ’laulu’ > jeldij ’hän laulaa’ >? Est. hääl; F. elo
Sajansamojedisch (Joki):
keg(e)r kam. kegərārəl'am ’schreien, rufen’ ~ tel. qyi, qyiγy ’Schrei’
~ vrt. s.207 koib.-krg. kögön ’Enterich’;
šor, sag. koib. köglä ’laut singen, lärmen’
< kök, küG, kü, küi usw. ’Ton, Geräusch, Gesang, Melodie’
Janhunen, Juha: Samojedischer Wortschatz (1977): LPR426-427
*såmpə- ’zaubern’ > sambasj > sāmpā (die Schattenseele des Verstorbenen mit Liedern unter
Begleitung der Zaubertrommel in die Unterwelt führen)
= (der.) sambadasj; *såmpə-jə; sumpı-qo, zumpi-, sombi 'taika';
> kam. sāmol'am
Janhunen - Nenets: *sänə- = ’spielen’ > sanaki'em = ich fing an zu spielen;
*sänəj = ’Spiel(zeug)’
> sani = soittaa; saanä = ’Spiel’
Samojedic *sampə- ’to shamanize’; Nenets sambə-/xa:mpa-;
> Enets (*)sabo- = Selkup sumpə-; Kamas sa:mə- (SW 135);
> Selkup qamətər- ’to shamanize’ (SkWv 60)
> Nenets sambənə ’(the lowest category of) shaman’ (esim. Hajdu 1963: 168)
~ Tungusic *sama:n (mutta eivät kuulu yhteen) (s.107)
Siperia (Fischer):
195:2 tšer ukra, tšuw ixra ’Knoblauch’ >? russ ikra ’mäti’
207:1 cauda:’Schwanz’: tšer. potsch (pač), wotj. buisch (biž), syrj. bösch (bež)
> wog. lüh (lēγ), ostj. lhüg (ləγ) > tatK koyrīk >? köyriä; lyhyt; E. lie
Jukagiiri:
W-Lamut: hamān ńàian ’shamaanilaulu’
~ īg, ~ ıge, ìk (pl. ìl') ’Schall, Klang, Gepolter, Geräusch’
~ (~ tung. īγ, ewenk. igз)
> uldo ìgεn ’ukkonen’ = Donn-er = thun-der ~ Ton ’sävel’
> ùlda ìgeDDon ’der Widerhall ertönt’;
~ ìgεukεnεm ’ich bringe zum Knallen’
ikä ’Lied, Gesang’; ikäräm ’minä laulan’; ikälkän bεi ’laulaja’ ~ tung. ikз
> ìGrəm ’ich knipse, klopfe’;
> korot ìgrεn ’das Ohr (korvat) klingt’ >? v. igrat’ ’soittaa’
~ ìgεlkεn ’mit Geräusch, klopfend’
> uldo īgεldεn ’der Donner rollt > ìgellen ’es knallt’
~ ìgəl ’Gott’ (?) >? E. eagle >? golos ’ääni’ >? kello-kalkatus
> aii ikän ’ihmis(ten)laulu’ >? ajaa ~ lpKld aie ’(venäl.) laulu’
>? I+cant- ~ ikoni = ’kuulee-kõne-puhe-äänen’>? echo
< ven. ikóna ’Ikone’ < gr. eikón ’kuva’ >? F. ikkuna = est. aken < ven.
>? SSA (222): (jatkuu osassa III)