Soitto-tanssitermit IIIa
Soitto/tanssitermit IIIa:Jukagiiriloppu > Latvia/Liettua + slaav.kielet > Tanskaan saakka
>? SSA (222): F. ikittää ’nikottaa; nyyhkyttää; änkyttää; äännellä kiimaisen sonnin tavoin’;
ikistä 'itkeä, valittaa, vikistä; ve ikutada, ink. ikostā ’nikottaa’
~ vi iki(s)tada, ikutada ’änkyttää, hihittää; nyyhkyttää, nikotella’
~ s.223 ikä (> iki-, ikuinen) ’Alter’; >? iki? ~ ikä
~ ve igahīńe ’ikivanha’, va itšä = ikä ’ikä’
> lp. âkke ’ikä, elinaika, pitkä aika’ > jâkke ’vuosi’; md ije, tšer. i(j) id.,
~ iäš, ijaš ’-vuotias’, unk. év ’vuosi’, éves ’-vuotinen, -vuotias’
< ieur. *iēguā ~ liett. jegà ’voima’ (>? joiku) >? gikki-kieku
~ kr. hēbē ’nuoruuden voima, nuoruusikä; täysikasvuisuus’ >? wog. eüküä
iGiri, ìgrì ’Zwilling’ < jak. igiri ~ Tü: iki = ’kaksi’ (2) >? v. igratj ~ est. vikker- ~ karj. Ägräs !
s.81 jukS, N: koi = Knabe, junger Mann ~ juk. xoi = Gott, Götze (s. 136)
> lūł, jūł = Rauch / vgl. luče = breathing, breathe, Geist, Leben
/ luk’a (luča) = Luft(fi. ’löyly’) > liv. läul-kurk = Luftröhre im Halse
>? luvvt / lukea - laulaa? > luukku > ks. s.17 < venäläinen
West-Lamut (Even):
aiia ’Spannbogen’
>? jousen kaari soittimena > aie(lpKld 'venäläinen laulu')
golL, guolL ’Baum, Holz; Stock; Wald’ (= tung. gol); g. bεiεn ’Baumstamm’
> g. büiünni ’wildes Waldrentier’ (suuri, musta); g. muhanni ’Waldgeist’
> g. umonni ’Kernholz’; üntün golon ’noitarummun puukehys’ >? v. golos
gönü, gónu- ’hinführen’ > ŋenü-, ŋönü-, ŋanü- id., ’schicken, begleiten, mitbringen’
güön-, ŋüön ’sagen, aussprechen; befehlen; vermuten, denken’ ( ~ tung. gøn-)
> güönöm, güöröm ’ich sage’; güön karam/gäräm id., ich denke;
> güöni ’sagt’; güönni ’sagte’; (>? sono-cant-)
> noŋon güöni ettεn emdε ’er sagt, dass er nicht kommt’ >? että-ei = ettei
~ güölli ed'i güökil ’sage oder sage nicht’ >? golos-ääni ~ call
>? est. kõnelda ’jutella, sanoa, puhua’ >? Könnin-kello...
~ d'ülgüdεw güd'in ’voraussagt, wahrsagt’ (shamaani)
häd'ä, hä''jä ’Tanz’ = tung. hзžз >? häät; häätö; hätä ~ vrt. karata-karkelot
~ vrt. hεkεn, häkän ’Tanz, Stampfen’ = ewenk. hзkēn
~ häki-, häkin ’einen Fusstritt geben’ (astua) = ewenk. hзkī-
1) ’eintreten, hineingehen, hereinkommen; verfahren (mm. kiertää)’
> ìrεm, ìrəm = ìDdεm (Aor. Sg. 1. ’minä menen...’); ìli ’komm herein!’
> ńüöltön ìDDεn (~ìn ~ ìr) ’aurinko laskee’ >? lat/esp. IR ’mennä’
2) ’hörbar sein, tönen’; ìptεn es tönt, schallt’ ~ tung. ī- ~? ikä
>? aian ’Weg, Reise’; aian bεiεn ikän matkalaulu’ (>? A-B-C!?)
> kùnin hin ’Werst’ (huudon kantomatka, ’virsta’)
> aii ikän ’ihmis(ten)laulu’ >? ajaa ~ lpKld aie ’(venäl.) laulu’
>? i + cant- ~ ikoni = ’kuulee-äänen’ >? echo
īg, ~ ıge, k (pl. l') ’Schall, Klang, Gepolter, Geräusch’ (~ tung. īγ, ewenk. igз)
> uldo ìgεn ’ukkonen’; uldo īgεldεn ’der Donner rollt’
> ìgellen ’es knallt’ >? golos ’ääni’ >? kello-kalkatus
> ùlda ìgeDDon ’der Widerhall ertönt’; ìgεlkεn ’mit Geräusch, klopfend’
~ ìgεukεnεm ’ich bringe zum Knallen’ = Donn-er = thun-der ~ Ton ’sävel’
ikä ’Lied, Gesang’; ikäräm ’minä laulan’; ikälkän bεi ’laulaja’ ~ tung. ikз >? Hanti: iki 'mies'
~ vrt. komi: kyk mužitšöj 'kaksi miestä' = vepsä: kakś mužikad < ven.
> ìGrəm ’ich knipse, klopfe’ > korot ìgrεn ’das Ohr (korvat) klingt’ >? v. igrat’ ’soittaa’
iεŋŋä ’Zunge; Sprache; Netzunterlage der Falle’ ~ tung. ieŋŋe
> aD-iεŋŋala ’zungenlos; stumm’ >? iänj-ääni
kiG-, kik- ’beissen’ (purra); kikata ’bissig’ (pureva); kikaptša ’purtu’ (poro)
~ tung. kík- >? vrt. S. kauen ’märehtiä’; E. cow ’lehmä’; kikki-kick
ńàia, ńāıia ’Schamanengesang’ (noitalaulu); aii ńàian, hamàn ńàian id.
> hamàn ńàiaran ’noita laulaa noitalauluja’ ~ tung. n'āja >? noaid-aie
Ewenki:
akīn (зkin) ’vanhin; yli-, pää-’ (v. stáršij) >? E. age; F. iki- (soidinmeno)
egin ’yhdeksän’ (v. dévjat’) >? egg; egen
ēkзn ’huuto’ (v. krik = E. cry) ~ ikэn ’melodia; laulu’ >? ego-echo; ikoni
зvīn ’leikki, peli; soitto’ (v. igrá); ’ottelu’ (v. matš)
~ (= sāvun, sārī, sāderī) ’käsitys, mielikuva; näytäntö’ (v. predstavlénie)
~ зvībun, зvībur ’soitin’; зvīdemī, зvīmī ’soittaa’ >? Ewa; aie; avio
īdemī (īmī) ’astua sisään (mahtua)’ (v. vstupát’, vhodít'); ’saapua’ >? imeä
~ īdemī (īmī) ’poiketa, pistäytyä’ (v. zaežát’, zahodít')
īdemī ’soida, kaikua’ (v. zvutšát')
īg ’ääni; sävel’ (v. zvuk) >? Udmurt: ekton = tanhu, tanssi (зkton)
igrādemī (irugamī) ’opastaa; vetää’ (v. provodít')
igrākān ’jakautuminen, jakoväli; pykälä’ (v. delńie); ’viiva, juova; piirre’
(v. tšertá); igrāvun ’piirros’ (v. tšertëž); igrāmī ’piirtää’ >? igratj
ikзmnī (ikзlзn); davlālān ’laulaja’ (v. nevéts) >? laulaa
~ikэn ’melodia; laulu’~ ikзvkз ’laulu, laulaminen’ (v. pénie)
~ ? liett. jega ’voima’ >? est. jõud 'voima' ~ joiku ~ F. ikä < ieur. *iēguā
īkзn (deg) ’leukaluu’ (v. tšljust')
ikä ’Lied, Gesang’; ikäräm ’minä laulan’; ikälkän bεi ’laulaja’
~ tung. ikз >? Hanti: iki 'mies'
mзndykз ’henkilökohtainen, yksityinen’ (v. lítšnyj); ’omaisuus’
>? mäng-mand-; Meandash
Latvia (läti-):
dziedāt = laulma (= lit. dainuoti); 'kaasitama; kireda; kirgama' (kiekua)
> dziesma ’laul(u); kaasitus (vi. kaasa 'puoliso')’; dziedātājs ’laulja’;
~ vrt. Latv. laulāt 'laulatada' (vihkiä) > dzeja = luule > divi
> iedziedāt ’(sisse)laulma’; dziedēt ’ravima, arstima’;
> sadziedāt = kokku laulma; sadziedēt ’terveks ravima/arstima’
> apdziedāt ’luules, laulus ülistama’;
> galma dziedonis 'õuelaulik' (hovirunoilija)
>? (est. & suom. ’l’ ~ lät. ’dz’?) >? S. Lied
> šūpla dziesma ’hällilaul’ (kehtolaulu) > šūpulis 'häll, kätki'
> tautas dziesma 'rahvalaul'
laiks ’aika; sää’; brīvais laiks ’vapaa-aika’ >? leikki
laulāt ’laulatama’ < liv. lōlattə
J. Sehwers: ’Lätikeelne nimetus laulatama kohta ei ole pärit saksa, vai liivi keelest. Sellega ei taheta öelda, nagu oleks kiriklik abielu lätlastele tulnud liivlaste kaudu.’
laulība ’avioliitto’, ’abielu’ (marriage) > jaunlaulātā ’morsian’
~ Est. laulatus ’häät’ (kirkollinen); Est. lõbus 'hauska'
~ ven. lóvlja ’pyynti’; lovúška ’pyydys’; lovitj ’siepata’
> pol. polowanie ’metsästys’
>? E. love; life >? F. laulu; F-U: lil ’henki, elämä’
māni = (mānticiba) ebausk; pettus, viirastus > ks. samana ’teadvus’
~ (ap)mānīt 1) ’petma’, 2) 'märkama, märgata (huomata, havaita)'; tundma
>? maanitus, mania; R. uppmana (kehottaa); lp. mon (minun)
>? Gr. mantissa 'tietäjätär'
rīme 'lorilaul' (siivoton laulu) >? riimi ~ rhyme
rota 'kaunistus; ilustus, ehe; rood (ruoto; komppania)'
rota(a) ’mäng’; riests(biol.) ’soidin’; rotaāties ’mängima’
>? ven. rot ’suu’; róta ’komppania’ >? riista; ruotu
rotela 'mäng(imine); ringmäng'
spēle = mäng; spert ’lööma, hoopi andma’; spēlu laukums 'mänguväljak'
~ spēlēt 'leierdama' (jankuttaa; soittaa vanhaa levyä) >? spel-play-Schpiel
teicējs 'leelutaja, rahvalaulik, muinasjuttude jutustaja'
zvanīt ’soittaa’ (ring, phone) = pol. dzwonić, ven. zvonitj
> zvans ’kell(ahelin)’; zvana mēle 'kõra' (kellon kieli)
> piezvanīt 'helistada' >? sone-sono-suoni ~ swan
Liettua:
čiulbéti 'laulma, siristama, sirtsuma, sädistama, vidistama'
daina ’laulu’ > dainuoti ’laulaa’ = latv. dziedāt
daina ’laulu’ (rahvalaul, daina); liáudies dainà 'rahvalaul' = lät. dziesma
~ latv. tauta, laudis ’kansa’ = liett. liáudis
> lät. daina = (läti, leedu) rahvalaul
> dainuoti ’laulaa’; dainúoti 'laulma'; daīnius 'laulik, poeet'
> niūniúoti dainele ‘laulukest ümisema’; sudainúoti 'laulma (hakkama)'
gaidà '(laulu)viis, meloodia; (mus.) nuotti'
> gaidys ’kukko’ (= pol. kogut) >? E. guide -kaitsija
garsas garsas = heli, hääl, kõla (ääni; laulu; ’sound’); kuulsus ~ call (l ~ r?)
> garsus (garsùs) ’kuuluisa; kovaääninen’ ~ vrt. latv. gars 1) ’vaim’
giedóti (gieda) 'laulma'; giedójimas 'laulmine'; giesmé 'laul'
~ apgiedóti '(jstkn) laulaa; (laululla) ylistää/kujutama'
> pragýsti (pragýdo) 'laulma hakkama' (linnu kohta)
griežimas (muus.) ’mängimine, mäng; krigistamine, krigin; kirin’ >? ven. greh
>? ven. igrátj ’soittaa’~ soitto-synti
~ Gr. χrŋsmos ’oraakkelivastaus’ >? christmas-joulu
> grižti ’mängima; krigistama; kiristama’; grotuvas ’soitin’
> igrìsti ’(ära) tüütama; tülpima’; igrūsti ’sisse tõukama v. lükkama’
~ ? griežtis ’kaalikas’; grikaīne ’tatratangupuder’; grikiai ’tatar’
grojìmas (muus.) mängimine, mäng’; gróti ’mängima’ (muus.)
> igróti ’(peale) mängima’; grotuvas ’soitin’ < ven. igratj
gýsla 'soon' (suoni) >? gusli-kyslä
ligà, liga 'haigus, tõbi'; ligonis ’potilas’ > liginti = põetama; ligotas ’sairas’
>? S. liegen ’maata’; R. läka; vrt. ljuga ’valehdella’ = S. lügen, E. lie
> ks. ven. letšènie ’hoito’; lgatj ’valehdella’
>? lät. līgava = mõrsja, pruut; Līgo-(hää-)laulut
lopšine ‘hällilaul’ < lošỹs ‘häll’
lõšti 'mängima'; lošéjas (lošìkas) 'mängija'
> pralõšti 'kaotama (mängu); maha mängima'
>? lysti < R. lyst 'leikki' > lust 'halu'; lusta 'himo'
~ S. Lust 'huvi; ilo'; Lusten 'himo, halu'
põsmas 'salm (runo, säkeistö, värssy), stroof; pasmas'>? posmottaa
< Russ. pásmo 'pasma, vyyhden osa' = R. pasma, nn basm
skambinti ’soittaa’ (ring, ringa, läuten); skambesỹs 'kõlin, helin; kõla, heli'
> skambéti (skamba) 'kõlisema, helisema; kõlama'
tarti 'hääldama; ütlema; lausuma';
> sutarti '(kokku) leppima; läbi saama'
> sutartìne 'mitmehäälne (rahva)laul'
> sutartìnis 'ting-, tinglik (sovittu; sovinnainen)' < sutartìs 'kokkuleppe'
tuõkti 'laulatama; abielu registreerima' >? tocar
> tuõktis 'end laulatama; abielluma' ~ ? tù 'sina'; tu '(genet. of) ta(s)
> sutuoktùves 'laulatus; abielu sõlmimine'; tuõdu 'need kaks/mõlemad'
vaidìnti 'mängima, osa täitma; etendama (näytellä, esittää)
~ vadìnti 'nimetama; kutsuma'; suvaidìnti 'etendama, mängima'
žaidimas ’leikki, peli’ ~ ’soidin’; > zaidziu ’play’
zaidejas, zaidkas = pelaaja (S. Zeit = aika > taide!); > žaislas ’lelu’
< žaĩsti 'mängima'; su(zi)žaısti 'kokku mängima'
~ pražaĩsti '(teat. aeg.) mängima';> zaismìngai 'mänglevald, mängeldes'
~liett. šaudymas ’metsästys’ >? F. soidin
~ liett. pražydéti 'õitsema hakkama; (teat. aeg) õitsema'
~ susižadéti (susižiedúoti) 'kihluma' > žiedas
> sužadétine 'kihlattu, pruut, mõrsja'; sužadétinis 'kihlatu, peigmees'
> sužãdinti 'äratama, esile kutsuma; tekitama'
> E. goat ’animal that jumps about’; shout-shoot; ven. zvonitj ’soittaa’
>? soitto (LPR300) > est. sõitma >? häät ~ taide
Venäjä:
baján ’hanuri’
bajúkatj 'tuutia, nukuttaa'
básnja ’taru, satu; kasku’
~ pésnja ’laulu’; pésenksa ’laulu, laulelma’
brjatsátj ’kilisema; kilistama;
(poeet.) sõrmedega keelpilli mängima, tinistama’
búben ’kuljustega käsitrumm, tamburiin’
~ búbny (bubën) ’ruutumast’ (korttip. ruutu ~ immenkalvo?)
> gol kak búben ’vaene kui kirikurott’;
> búbentšik ’kuljuseke; krapp; rapukas; rõks; õitsikell’
> slávny búbny za gorámi ’kaugelt kägu kuulus’
vargán ’parmupill’ (munniharppu, huuliharppu)
vremja ’aika’ ~ sobranie ’kokous’ = pol. zebranie
>? E. free, S. frei; F. leikki; ouranos; R. vår(en) ’kevät’; år ’vuosi’
>? est. sõber ’ystävä’; soprano; E. co-operation > frame
>? lat. vera ’kevät’ ; lat. brevis ’lyhyt’; ”Aika vierii...”
garmónika ’harmonikka’; garmónj ’hanuri’; gubnája g. ’huuliharppu’ (g ≈ h)
= garmónika, garmóška ’harmonikka’;
> garmónj ’hanuri’ ~ karmán = -tasku > karmán-garmónj ("taskuhanuri")
garmonírovatj ’sointua, olla sopusoinnussa’
gudók ’pilli, torvi; vihellys; törähdys’; gudétj ’soida’
>? gadulka; huutaa; duduk; God-Gott
gúsli ’gusli' (vana slaavlaste keelpill); 'kannel' (> ks. "Kannel"-dokumentti)
> gúsljár 'guslimängija; kanneldaja, kandlemängija'
> gudók ’pilli, torvi; vihellys; törähdys’; gudétj ’kumista, humista; soida’
~ gusák '(uros)hanhi' >? gadulka; duduk; huutaa
> gusljar-agitator ’guslinsoittaja’ (Pamjatniki Otetšestva N:o 33, Moskva)
doítj ’lypsää’; dójka ’lypsy’; dojtí ’päästä (perille); tulla, mennä’ >? tocar
doklád ’esitys; esittely’ ~ dokazátj ’näyttää toteen’
~ doždj ’sade’; dóza ’annos’
dudka ’putki’ (kasvi) (v. dúdka) >? armen. duduk
< dutj ’puhaltaa’; ivovaja dudotška ’pajupilli’ >? duduk-toitotus
= dúdka (dúdutška) ’soitin, pilli’ = veps. soitoine
žíga 'džiig(a)’ - KA:n keelpill L-Euroopassa; iiri rahvatants (frz gigue)
zvenétj ’soida, helistä’ > zvon ’(kellon)soitto; helinä’
> zvuk ’ääni’, äänne; sävel = pol. dzviek >? it. voce-vocal
> zvonitj ’soittaa’ = pol. dzwonić, latv. zvanit, E. phone
>? Väinämöisen vene = s-boat = sëvene ~ sono-zene-sing-sana; swan; suoni
zvukj ’ääni; sointu; sävel; äänne; jyske, kolina (stukj); rätinä, narske; surina;
> loiske; kumina (gul 'jylinä') [zvon, gul, shum] < zvjak (v.ven.?)
~ Tšech & Slowak. zvuk 'gimna (hymni), pesni' (> hláska 'puhelaulu')
~ Polsk: dźwiek 'zvuk' ~ ? Blr. guk ~ Russ. bukva 'kirjain' ~ golos?
< Russ. *zvonj < IE. *g'huen-, *g'huon- < *g'hau- ~ Alb. zë 'golos, zvuk'
~ Armen. dzajn (jain) >? käki: kuk-kuu
igrá (igra) ’leikki, peli; soitto’; ukr. gráti, gratš ’pelaaja, peluri’
~ tšech. hra, herní ’soitto-’ hrací ’peli-’, hráć’peluri’ = slovats. hrav(ý), hráč
~ polsk. gra(č) ’soittaa; leikkiä’; gra 'peli'; gracz ’peluri, pelaaja’
> igrátj ’soittaa’= S.Kr. igra(ti), Tçs. hra(ti)
~ sygrátj ’leikkiä(loppuun), pelata, soittaa; igrok ’pelaaja’
> výigratj ’voittaa’ > näytellä; helmeillä’ >? sock-root
> sygratj svádjbu ’viettää häitä’ >? secret; sacral >? E. sick
> zaigratj ’mängides ära kulutama, tüütuseni mängima’
~ vrt. zaígryvatj ’kellegagi mänglema/armatsema/flirtima’
~ pol. wygrać ’voitto’ (= ven. vyngryš ’win; voitto’)
> proigryš ’tappio’ = pol. przegrać ~ vrt. v. ikra ’mäti’; ískra ’kipinä’
~ gr. aigis ’vihuri, myrskytuuli’ (ven. vihrj)
~ m.int. éjati [édžati] ’liikkua, heilua (ed.takaisin);
~ m.skand. eikenn, eikinn ’raju, väkivaltainen’ < ie. *aig-
>? F. (kiima-)aika; joiku; S. Eich ’tammi’; E. grace
>? S. heiraten; heros-herra
~ ? (metat.) jugar >? ven. jug ’etelä’; Liett. gróti ’mängima’ (muus.)
Gr. ygrós ’märkä’; ugraino ’kostuttaa, kastella’
igrénij (igrenežyj) = ’voikko’ (voin-, isabellankeltainen - esim. hevonen)
~ otm. alt. järän ('ryžij) ’punatukkainen (hevosen väri)’; lebed. jigrän
~ kaz.tat. žirən, turkm. žeren, uzb. žijron, karakalp. žijren. uig. žirən
~ ? *erenij, *erenevyj >? Gr. erenyit - kohtalottaret >? seireenit-syrjäänit
ikra 'mäti, sose, kaviaari (S. Rogen); sose; pohje' (Fischer 171:2)
Fischer s. 175: russ ikra nožnaja, ung lábikra ’pohje’, wotj. bekra ’pohje’
~ est. sääremari >? viagra; pakara; Ägräs
ven. murt. kalkat' ’soida, kaikua’ (SSA 1, 286)
lovítj 'pyytää' (esim. kalaa); lov 'pyynti, kalastus' >? ven. balovatj ’helliä’
> pol. polowanie > polować 'metsästää' > Bulg. lov 'metsästys'
~ ven. bolvan ’typerys; puupakk (halonhakkuupölkky)’ (?); hatun muotti’
>? Est. -F. ’tolvana, puupää’
napev ’sävel(mä), melodia’; napevátj, napétj 'laulaa, hyräillä'
>? unk. nap ’päivä’ >? na + poem >? poet-pavan
orátj ’huutaa, kiljua’ >? aaria; oraakeli; oratorio
>? S. Ohr ’korva’; hören ’kuulla’;
pesnj = pésnja (pesnja), pésen ’laulu'= pol. piosenka
< pétj 'laulaa' = pol. śpiewać
~ pésenka ’laulu, laulelma’ > pénie = ’laulaminen, laulu’
~ pevéts 'laulaja' ~ pisjmo = ’kirje’ >? peten-poet
petj, spetj (poju) = ’laulaa’ (’paju-; pajattaa’) >? E. spit ’sylkeä’
> bulg. péja ’poju’; sloven. peti, opevati; tšech. peti
> slovach. spievat; puol. piać (<*pejač) ~ (o.s. *peti, *pojo)
> ven. pésnja = ’laulu’; pisjmo = ’kirje’; peškóm = jalkaisin
> pésenka ’laulu, laulelma’
>? Argentiinan gauchojen pajada -kilpakosijalaulanta;Russ. bajan-hanuri
~ gr. paián (paan) ’hymnus in laudem Apollinis’ >? Pan
> Att. paión ’peaan’ ’kreikkal. ylistyslaulu’ (4-tav. runojalka) >? bajan
> pai'o ’percutio’ (iskeä lävitse, pistää, työntää, sysätä) >? percussion
> ferio ’loukkauttaa, satuttaa, toukata, iskeä, lyödä, puida, hakata’,
> pulso (pello) ’tyrkkiä, sysiä, tuuppia, kolkuttaa, puida, piestä, lyödä’
> paizω ’soittaa; leikkiä’ >? pajo- >? peten-poet
> Gr. pezós ’jalkaisin/maitse kulkeva’; pezeýω ’kulkea jalan so. maitse’
petúh (samets kuritsy) = ’kukko’ ~ R. tupp ; ukr. pivenj, belor. pévenj,
bulg. petél, s-horv. pétao, slov. petelin; tšech. kohout, polsk. kugut
ks. myös pamjatuh (’svidetelj’) < pamjat ’muisti, muisto’
~ vrt. engl. petcock [käk] ’pieni kukko’ = tuuletusaukko (faucet, valve)
< Gr. peteinós ’kukko’>? hepr. peten-petj >? petunia; pedofil-; frz. petain
piešńa ’tuur’ (jääraiumisriist) < v. pešnja ’tuura’
pljas, pljáska ’tanssi’; pljasátj ’tanssia’ ~ póloz 'jalas' ~ sloven., yl.kr. ples
~ pol. plasy ’tanssi’; tšech. ples ’bal’ >? polska; E. pleasant
< OSlav. *plesati ’tanssia’ ~ Lit. plẽšti (?)
~ Goott. plinsjan ’tantsevatj’ > plasovyj-, plasovaja? ~ platš ’itku’
platš ’itku’ = pol. płacz = Est. nutt, kaebus; itk, nutulaul; ’mahlajooks’;
>? plákatj ’itkeä’; platšejá ’itkeja; nutunaine’ ~ plakát = ’juliste’
plevátj 'sylkeä, syleksiä, sylkäistä'; plevá 'kalvo'
plemennój byk ’siitossonni’ < plemja 'heimo, suku, kansa(kunta), rotu
< Russ. plevátj, pljúnutj 'sylkeä' = Pol. pluć, plunać id. >? E. play
>? Etym: S-Kroat: plëme 'heimo; perhe (semejstvo) >? Blume-plomb
< *pled-men < Russ. plod 'hedelmä, sikiö'
pyl 'hehku, vimma, kiihko' ~ holl. bil ’perä-pylly’
~ pylj = ’pölü’ (pöly) > pyljtsá = ’siitepöly’ >? palo = savu
> Wotj. pül, pün, shu, Assan. pala, F. pülatop, palawuus
~ Est. palav jne. < Russ. pül 'Flamme' (liekki) ~ žhar 'Hitze'
> russ. plodítj ’lisätä; synnyttää, siittää’; plodoródie ’hedelmällisyys’
plod ’hedelmä; sikiö’
revétj ’huutaa, kiljua’ < rëv (platš) ’mölinä; karjunta; parkuna’
~ krik ’huuto’ >? ravinto; raw; raven; cry; v. gora
rýnok ’markkinatori’; na rýnke ’torilla’ >? runo
svistók ’pilli’; zvirélj ’pajupilli, paimenpilli’
>? E. whistle; whisper; F. virsi; virka-virkkaa; R. visa ’laulu’;
>? spiraali ~ tuohi-torvi < birch (berjoška) > virsu(kenkä)
soíte ’suguühe, koitus¨’ ~ Est. soi ’oinas, jäär’ (pässi)
~ F. soitto = Lat. coitus = S. Zeit
sojtísj; shod ítjsja, shoditj ’tulla yhteen/vastakkain;
= kohdata, kokoontua, sopia’ ’maha/alla astuma/laskuma/minema’
> vrt. sojtí (sojtí, shodítj) ’astua (alas); lähteä, hävitä’
~ v. hodítj ’kulkea, kävellä, käydä’; vzojtí (vshodítj) ’nousta; orastaa’
> shodka ’kokkutulek, koosolek; miiting’
> vrt. shodítj ’käiku tegema; end tühjendama’ >? schott; shoot
> v. vyhodítj, výjti ’tulla, mennä (ulos), poistua’; (kirjap.) ’ilmestyä’
>? Est. sõitma; soe ’lämmin’; F. soittaa-soidin; sota; E. shot
stih 1) värss; pl. stihí ’värsid, luuletised’; stih íra ’kirikulaul piibli ainetel’
> stihotvorńie ’luuletis, laul’; stihotvórets ’värsilooja, luuletaja, poeet’
ston ’vaikerrus, valitus’; stonatj ’vaikeroida, voihkia, valittaa’ >? tone
stroká ’säe; rivi’ <? v. stróit’ ’rakentaa’
struná ’(soittimen) kieli’
tkatj ’kutoa’; tkatš ’kutoja’; tkátskij ’kudonta-’
~ tokovat' (igrat') ’leikkiä; olla soitimella’ >? esp. tocar
> týkatj’pistää, tuupata; sinutella’ ~ totšitj ’teroittaa, hioa’
~ tetška 'kiima' (tetška y samok) ~ vremja tetški ’kiima-aika’
~ tokólogija ’tokoloogia, sünnitus(abi)õpetus’
> tkatšestvo 'kudonta’ = pol. tkać ~ R. stickning ’neulonta’ (’kudumine’)
~ E. stick ’tikku’; F. tikata
tok ’(sähkö-tasa/heikko-)virta (vi vool); tókov- 'virta-'
> puimatanner; ’puhastatud koht rehepeksuks; rehepõrand’
> myös puhdistettu paikka linnunansoja varten;
> tokovìše ’rehepõranda jäänused’
> tok ’(lindude) paaritumiskoht; mänguaeg;
= sihkulöömine (teerikukon kähisevä ääntely soidinaikana)
~na teterevìnom tokú (teeren soitimesta); tokovánie 'soidin'
> tokovátj ’paarimismängul häälitsema; (teeret) mängu lööma, ukerdama’
~ tókarj ’sorvari’ ~ íztok 'itä' ~ íztotšen 'itäinen'
= (tokárj) ’sorvari’ = vi ’treial, vokisepp’ (lat. tornator?)
= pol. tokarz, tokarski; bulg. stugár; sloven. strugar, tšek. soustružnik
> ottók 'virta, vuo, veden juoksu'; potók 'virta' > íztotšnik 'lähde'
~ toká 'solki' ~ stóka 'kuorma, lasti; kauppatavara' ~ atáka 'hyökkäys'
~ t'ká ’kutoa (koneella)' > t'kan 'kangas, kudos'>? tikata-stuka; tocar ~ isten
~ t'ká (tšém) 'kutoa (koneella)'; prítok 'sivujoki' > tótška 'piste'
> tok < frz. toque ’naiste kõrge äärteta peaehe’
> tokmárj ’nui, tambinui, käsiramm’
> tokólogija ’tokoloogia, sünnitus(abi)õpetus’ >? toksín ’pisikumürk’ >? toxic
>? esp. tocar ’soittaa’ >? tokka; tokkura
< (na-)totšítj 1) ’teroittaa; ihuma, higuma; käiama’,
(kõvasil) kõhutama, 2) hoovutama, enesest nõrjutama; eritama’
> totšílo ’tahko’; tótška 2) ’teritus, ihumine’;
>? F. tahko (Est. käi, tahk); tohkeissaan ~ vrt. metson ’hionta’
> t. sljozy ’nutma, pisaraid valama’; totšílo ’viinamarjapress, surutõrss’
> tetšénie ’voolamine, vool(us)’;
> tetšj 1) ’voolama, jooksema, kulgema; lekkima; pihkama; tilkuma’,
> tótška 1) ’punkt, täpp’ (E. dotch); tatška ’tikkamine, teppimine’ >? E. touch
trëkatj 'laulaa' (esim. juntatessa); trezvútšie 'kolmisointu';
~ trélitj 'liverrellä, livertää'; trélj 'liverrys' >? trilli ~ torupill
~ tremolándo 'väristen, vapisten' > tremolo 'väriseminen'
~ trénjkatj 'soittaa, rimputtaa' >? RING-RENKUTTAA
tulumbás ’suuri turkkilaisrumpu; pitojen isäntä’
ugorétj ’saada häkämyrkytys, päänsärky’; ugorlaja ”päätön” (kana)
> Est. ogar ’hullu, mieletön’
> ? unk. ugrál ’hyppiä’ > gr. ugro ’neste’
horovód ’ringmäng, -tants’;
štšedrívka ’teatav vana aasta-õhtu rahvalaul Ukrainas’
Puola:
czas wolny ’vapaa-aika’ >? E. wollen ’villainen’
dzwiek ’ääni, sävel, kaiku; (kiel.) äänne’ = ven. zvuk
(~ lit. paveikslas ’kuva’) ~ dzwon 'kello'
> bić w dzwony 'soittaa kelloja'; dzwonki '(korttip.) ruutu'
~ dźwieczeć 'soida, helistä, kaikua' ; zadzwonić 'soida; soittaa'
>? zwuk; E. voice; ital. voc-; S. Zweck >? swan ~ sono
gra ’leikki, peli, soitto; näytteleminen (= ven. igra); wygrać ’voitto’;
> przegrać ’tappio’ (= ven. proigryš) ~ ven. ískra ’kipinä’
> grać (zagrać) 'pelata, soittaa; näytellä'> gracz ’pelaaja, peluri’
~ lit. grižti ’mängima’ ~ lit. gražus ’kaunis’
~ Pol: krzyczeć 'huutaa'; krzyk 'huuto'
>? greh >? E. grace ’loisto’; S. kreisen ’risteillä’ (ympärillä)
> nagrywać (nagrać) 'äänittää'; nagrani 'äänitys, nauhoitus'
las ’metsä’ = ven. les; est. laas
manko 'vajaus, vaje' >? S. Mangel ~ Est. mäng
~ Russ. manítj 'viitata luokseen; houkutella, maanitella'
~ monitować 'karhuta, velkoa'; monit 'karhukirje'
mowa 'puhe; kieli'; mówić, rozmawiać ’puhua, keskustella’
pieśń 'laulu' >? "piisi" (~ E. piece) > piosenkarz 'lauluniekka'
> piosenka ’laulu’ (= ven. pesnja); pieÉsń ludowa 'kansanlaulu'
>? S. Gesang, E. song, R. sång ’laulu’; ital. segno
plemie 'heimo'; plemnik 'siittiö, siemensolu'
przegrywać 'hävitä (pelissä), kärsiä tappio; (mus.) soittaa (läpi)'
~ wygrywać (wygrać) 'soitella, soittaa; voittaa'
> nagrywać (nagrać) 'äänittää'; nagrani 'äänitys, nauhoitus'
~ Ven. gríva '(hevosen) harja' (vrt. gusli) >? riivaaja
rzec 'sanoa, virkkaa, lausua'; odrzec 'vastata' >? Est. räägida
śpiewać ’laulaa, veisata’ (~ ven. petj); śpiew 'laulaminen, laulu'
tren 'laahus; valitusvirsi (utwor id., 'teos, luomus, työ')'
~ ? S. Träne 'kyynel' = E. tear = R. tår = Holl. traan
< IE *dakru- (> Welsh deigryn) > Lat. lacrima > E. lachrymose
Tšekki: (h ~ g)
básen 'luuletus (runo)'
~ bavit 'huvittaa, hauskuttaa' >? Russ. pesen = laulu
hrát (jhrât) 'spielen' (leikkiä; pelata; soittaa; näytellä; soida)
hra 'peli, leikki; soitto; näytelmä'; hraci 'soitto-, peli-'
> dvouhra 'kaksinpeli' ~ vrt. jahoda ’mansikka’ ~ Russ. jagoda (h ~ g)
> hrát naplno 'soittaa täysin palkein' ~ prihrá(va)t 'myötäillä, säestää'
> hráč 'Spieler' (mus., urh., kortit-pelaaja); 'spielen' >? ven. igratj
> ohrát (zahrát) 'lämmittää' ~ rozehrát 'lämmittää'
~ zahrát (-al) 'pelata' (urh.); näytellä; (hud) soittaa' >? sacral
~ sehrát 'esittää, näytellä; pelata' ~ zahrada 'puutarha'; zahradní 'puutarha-'
~ ohrada'aita; aitaus'; ohradit 'aidata (ympäri)' >? Pa-radice
~ výhra 'voitto'; vyhrát 'voittaa' ~ viagra ~ predehra 'alkusoitto'
> hrad '(keskiaik.) linna' ~ Bulg:hrátša 'sylkeä' >? -grad
~ prehrada 'pato' < prehradit 'sulkea, tukkia; padota'
~ úhrada 'maksu, korvaus'; uhradit 'maksaa'
~ uhrát se 'juosta itsensä hikeen' >? uhri, uhrata
~ hrešit 'tehdä syntiä'>? igratj-greh >? sacred
hudba 1) 'musiikki'; 2) 'orkesteri' (h < g?)
> hudebni 'musiikki-'; hudebník 'muusikko'
~ zhudebnit 'säveltää musiikki jhkn'
jukati 'peitust mängima'
koleda 'joululaulu'
pájeti 'tinata, juottaa' = tinutama, jootma >? F. paja
pet 1) 'viisi' > pet [peje] 'ylistää laululla' ~ pátý 'viides'
napetí 'jännitys; jännite'; napjatý 'jännittynyt, kireä' ~ vypetí 'ponnistus
> pevecký 'laulu-, laulullinen'; pevecký sbor 'laulukuoro'
písen 'Lied' (laulu); písniška 'laulunpätkä' < Ven. pesen ~ piss
~ pisatel 'kirjoittaja' < dopis 'kirje' > psát (píše, psal) 'kirjoittaa'
> pevecký 'laulu-, laulullinen'; nápev 'laulun sävel'; pevecký sbor 'laulukuoro'
trouba '(käyrä)torvi; putki; uuni'; troubit 'soittaa torvea, toitottaa'
> trubka 'trumpetti; torvi (trubice), putki'
zábava 'huvitus, huvittelu; ajanviete; huvitilaisuus; markkinat'
~ zábava muzika 'kylätanssit'
zpev 'laulu'; zpevák 'laulaja'; (za)zpívat 'laulaa'
zvon '(kirkon)kello; kupu'; zvonit 'soittaa kelloa; soida (zazvonit)'
~ zvonek '(pieni) kello, tiuku; soittokello; kissankello'
~ ozvena 'kaiku'; pozoun 'pasuuna' ~ žvanit 'lörpötellä, höpöttää'
~ pozvání 'kutsu'; pozvánka 'kutsukortti'; pozvat 'kutsua'
~ zvučný 'sointuva, kaikuva'
zvuk 'ääni'; dozvuk 'jälkikaiku, -kaiunta'
Slovakia: [h = g]
cengat' 'läuten, klingeln' >? singen
horekovat' 'jammern, wehklagen' ~ nehorázny 'unerhört, masslos'
>? aaria-hören-hora-aikamerkki
hrat' (zohrat', zahrat) 'spielen'; hrat' sa 'sich aufspielen'
~ herna 'Spielzimmer, Kasino' >? horna>? sacred ~ igratj
husle 'Geige'; huslista 'Geiger' ~ húst' (hudiem) 'musizieren, aufspielen'
> hrat' na husliach 'Geige spielen' > ven. igratj >? gusli-kyslä
nárek 'Wehklagen' > nariekat' 'wehklagen, jammern';
> nariekat' si 'sich beklagen'
>? riähk ~ riägk-rääkyminen ~ Est. räägida
niest' sa 1) reiten, 2) erklingen' (Lied) >? vrt. sõitma ~ soittaa
piesen 'Lied' > piesen labutia = joutsenlaulu
~ pesnička 'Liedchen; Schlager' ~ piest 'Kolben' (kolvi)
~ piect' 'backen; braten; brennen (paahtaa); aushecken' ~ singen/sengen
spev 'Gesang' > spevák 'Sänger' > spevohra 'Singspiel' > spaci
< spievat' 'singen' ~ uspávanka 'Wiegenlied'>? poet
zniet' 1) klingen, 2) lauten ~ zazniet' 'erklingen; ertönen, erschallen' >? sono-
zvuk 'Ton, Klang'; zuvkový pás 'Tonband' > prizvuk 'Betonung, Akzent'
~ vyzvánat' 'läuten'; výzva 'Aufruf; Aufforderung' < vyzývat' 'aufrufen'
Bulgaria:
zv'n ’soitto, kilinä’ > zv'njá ’soittaa (kelloa ym.)’ < v. zvon
> (po)zv'njá ’soittaa; soida’ > nezván 'kutsumaton'
> zvútšen’soinnillinen, sointuva, kaikuva’ >? posaune (>? sound)
>? swan-svin (joutsen ~ sika ~ sono); >? s. Schwein ‹ weinen
> vaino (v. voiná ’sota’) > vainaa > väinä > tuonelan swuoni
> ks. svírja soittaa (soitinta)’ > svirátš ’soittaja’
péja 'laulaa' ~ píja 'juoda' >? peijaiset
>? Viini – laulu – naiset – kuuluvat yhteen
pésen 'laulu'; péne 'laulaminen'
> pétšen 'paistettu' > píja 'juoda' ~ píś 'uroskoiras' >? piski
>? singen ~ sängen ~ poesie-piece-peijaiset ~ peoleo
~ pevéts 'laulaja'; pevítsa 'laulajatar'; pévtšeski 'laulu-'; piésa 'näytelmä'
> prípev 'kertosäe' > poéma 1) 'runoelma'
> pésen 'laulu'; péja 'laulaa' >? spjá 'nukkua'
< pevéts 'laulaja' ~ pevítsa 'laulajatar'; péne 'laulaminen' >? pain
róg '(tunto)sarvi; torvi' >? ruoko
~ ven. rok 'saatus'; rog 'sarv; pasun' >? F. ruoko
svírja (-eh) ’soittaa (soitinta) (posv'njá, osvírka);
> viheltää; antaa äänimekkejä’ > svirátš ’soittaja’
> svírvam, svírna ’vislata, viheltää’; svírka ’pilli’ >? sir-; svirel
~ svírja ’soittaa (soitinta)’; svirátš ’soittaja’ ; svírka 'pilli'
> ks. zv'n ’soitto’ >? sono
tr'bá 'putki, torvi' ~ utróba 'kohtu'>? truba
Kroatia:
zagūdjeti ’geigen, Geige spielen’
gusjī ’Gänse-’
gusle ’Gusla' (1-kielinen soitin); guslati 'Gusla/Geige spielen'
> guslār 'Guslaspieler; Volkssänger'
zaigrati ’zu tanzen beginnen; (Geld) verspielen’ >? IGRAT
zapijevati ’zu singen anfangen’ = zapjevati
~ vrt. zaplēsati ’zu tanzen beginnen’
~ uspāvati ’in den Schlaf singen’
igra ’Spiel; Tanz’; igrati ’spielen, tanzen’; igāč 'Spieler, Tänzer'
pjesma ’Gedicht; Gesang; Lied’; pjeskulja ’Sandboden’ ~ pjesnīk ’Dichter’
pjēv ’Gesang, Singen’; pjevati ’singen; dichten’
~ pješāk ’Fussgänger; Bauer’
plač ’Weinen, Gejammer, Jämmern’; vrt. >? plasovaja
plēs ’Tanz; (Tanz-)Ball’
pōj ’Singen’; pojati ’singen’ (kirkossa) >? poet
prosvīrati ’(Musikstück) durchspielen’ >? svirel
~ zasvīrati ’aufspielen; zu musizieren beginnen’
Serbo-kroatia:
glas ’voice; Laut; Ton, Klang; Stimme; Ruf’ >? golos
~ glazba 'Musik'; glazbalo 'Musikinstrument'; glazben 'musikalisch'
igra 'Spiel; Tanz';
> igračka 'Spielzeug'; igranka 'Tanzfest, Ball'
> igra(nka) ’game, playing, dance’; igrač ’player’; igrati 'spielen, tanzen'
> igranje 'Spielen, Tanzen'~ russ.; izigram ’I abuse, lie’
> zaigra mi oko ’my eyes stirs, moves’; zaigra mi scre ’my heart leaps’
> izigrati 1) zu Ende tanzen; 2) umgehen; ausspielen'
~ odigrati 1) zurückgewinnen; (aus)spielen, 2) aufhören zu tanzen
kelibe (ćhelipe, khelimos, ples) ’game, playing, dance’;
> kelamni, ćheldi ’player’ > kelav, kelu ’I play/dance’; keludav ’I play ring’
lavutari ’musician, player’; lavutarka ’woman player’ >? tark-lautaarit
peć 'Ofen' > pečenka, pečenje 'Braten' > F. ’pätsi’; R. baka
>? russ. pesen (pesnja) ’laulu’ ~ vrt. singen-sengen
pesma ’song; Lied; Gedicht; Gesang’; pesmica 'Liedchen'
> pevač ’singer’; pesnik ’poet; Dichter’
pevati 'singen' ~ pripev 'Kehrreim'; raspevan ’singing’
> pevač ’musician, singer’; zapevka ’lament’ > pesma 'song'
> napev 'Melodie' ~ pevac 1) Hahn, 2) Sänger
"Igra i pee" (Tanec - RTB LPV 178, Beograd, Skopje
Songs and dances of the Yugoslav peoples)
svirač (muzikant) ’musician, player’ > svirka, sviranje ’playing; music'
~ svirati 'musizieren, spielen'; sviram ’I play a song, an instrument’
> svira(la) ’flute (frulu ’svirel’)’
~ ? fiol ~ flute >? sir- > bayati shiraž >? seireeni-sairas >? virkkaa
tužbalica ’sorrowful song at a funeral’; tužno ’sadly’ >? TUSKA
usna ’lip’; usnen ’labial-’ < usta ’mouth’
uš, vaška ’louse’ (täi) = ušenac, vaškica id. >? uss-vaskitsa
S.-kroat. mustal (Serbia-Romaani) (Ks. Soitto-tanssitermit IIIb)