Soitto-tanssitermit IIIb

 

SOITTO- TANSSITERMIT IIIb (Slaav.kielet loppuun > Englanti)

 

S.-kroat. mustal (Serbia-Romaani) (ks. myös "Romaani"):

bašaldi     ’violin ~ ’bašaldi, bašandi ’vagina’; baš(al)no, bašaldo ’penis’; 

bašalipe, -liba, bašavipe     ’music, playing’; bašel ’it echoes’

         > bašaldo  1) ’bell’; 2) husband;  bašaldi ’musical instrument; tamburitza’

         > morćhuni bašalni ’Balkan musical instrument’; 

         > bašalni pišot ’accordion’ = phurdini > bašavno, bašaldo ’musician’

         > bašalav, -vav, -rav ’I play a song, an instrument’

bešnja: dav/ ćerav/ ćhelav bešnja ’I dance with bent knees’ 

         ~ S-kr. pesma ’song’ >? russ. pesnja

         > bešni, (pl.) bešnja ’evening party in a village’ 

čingar     ’noise, uproar; quarrel’; čingaralo ’quarrelsome’; čingarav ’I shout’

         > čingardo ’wet, moistened’; čingo, kingo ’damp, moist’; >? sing(en)

đili, dili, gili, zi(ji) ’song’; čumidimašći đili ’love song’; khanđiračiđili ’hymn’

         > đilabav-tar, zijabav ’I sing’ >? Uzbek: dili-dudjak >? kilju-kaula

         > giljarno, gilengo ’poet’; điljarno, điljalo, điljako (giljaći) ’singer’ 

         > đilabardino ’singing’; rovardi/rovarni đili ’sorrowful song at a funeral’

sung (sing)     ’aroma’; nakh ’(sense of) smell’; 

         > lav sung, sungav ’I take a sniff of’ 

         >? E. sting; sing; S. sengen > šjung-

vošt, vuš(t), vošna     ’lip’ >? voces intimae; vocal

         >? E. vouch ’call as a witness’; ’gurantee’

         ~ Ofrz. voucher ’summon’ (kutsua/haastaa koolle) < lat. vocāre ’call’

 

Nord. etymol:

Norw. galen     ’bad (wind)’ < ON galinn ’bewitched, enchanted’ 

         < gala ’sing, bewitch. enchant’ > E. nightingale

kæra 1) ’Klage, Rede’; 2) ’Geliebte’; kæri ’Geliebter’; 

        3) ’Klage führen, anklagen’ (nisl. fär. kæra, nnorw. kjæra, nschw. kära 'rakas'

        ~ ndä. kære ~ idg. *gâr ’(heiser) schreien’ 

        = gr. gĩrus, gŋrus Stimme’, air. gāir ’Ruf’, gairm ’Laut’, fogor ’Ton, Laut’

        > lat. carmen; 'laulu, veisu, virsi'; garrio 'pakista, loruilla' 

        ~ S. girren ’kudrutama; kuhertaa, kujerrella’

leika 1) 'Spielzeug' ~ nschw. dial. läiko

2) 'spielen' ~ nschw. leka, ndä. lege > me. leiken, laike ~ ne.dial. lake

        ~ got. laikan 'springen, hüpfen', ae. lācan 'spielen, fechten', 

         ~ mnd. lēken 'springen, betrügen' 

         ~ Gr. lıgainω 'singen, tanzen', ēlelizω 'schwingen'

        ~ ai. rejati 'erbeben lassen' med. 'hüpfen, zittern'

        ~ Lit. laigýti 'umherlaufen', air. lóeg 'Kalb' > leikr 1.

        ~ ? (Trier:) leika <  IDG. *lei > ahd. leih 'Spiel, Melodie'

        ~ vrt. Gr. lizeı 'spielt' ~ Lat. ludus < *loidos 'Spiel' < *lim-

        ~ vrt. lim(r) 'Glied, Zweig (oksat)' = nnorw. lim, nschw. –dä. lem

        ~ F. kutea = 'leka (rom - om fiskar)'

leikr 1. 'Spiel', nisl. , fär. leikur, nnorw. leik, nschw. lek, ndä. leg

        > me. leik, laik > lpN læi'ka 'Scherz' > F. leikki > aruss.  leku 'Brettspiel'

        ~ got. laiks 'Tanz', ae. lāc 'Spiel, Kampf, Opfer', afr. lēk 'Spiel'

        ~ ahd. leih 'Spiel, Melodie' ~ lecus ~ laicus ~  lác 'Tanz'

ljóð     ’strophe, lied’ - ae. léoð, as. lioð, ahd. lioð 

        - lat. laus ’lob’, air. luad ’gespräch. rede’, léoid ’lied’

        > ljóða ’dichten, singen’, ae. leoðian, ahd. liudōn

        idg. *leu ’loblied, preislied’, *leu ’preisen’; *leu ’licht, glanz’

omun     ’Laut, Stimme’; nisl. ómun, ómur ’Ton, Echo’; nnr ōm ’Widerhall’,

          ~ nSw ōm ’starker Laut’ ~ ae. wōm(a) ’Laut, Stimme’ ~ Gr. omphé ’voice’ >? woman

seið     ’zauber’; wgerm. saitchamiae (matronae) ’die zauberhemmenden’?

        Die seið wäre also eine allgemein-germanische zauberpraktik.

        W. Wüst: finn. soida ’klingen, lauten’, soittaa ’läuten, spielen’

        ~ wog. sui, soi, sī ’stimme, klang; ruhm’, ostj. sei ’laut, stimme’, 

        > ung. zaj ’geräusch, lärm’; lit. saitas ’zauberei’, saitu, saisti ’zeichen, deuten, 

         ~ kymr. hud (>*soito) ’magie’

        dagegen nicht ai. sāman, gr. oimi ’gesang’ >? lp seita; vir. sõitma

 

Norw.-Dän. etym:

kvad     ‘laulu (Lied, Gedicht)’ ~ kvede ‘laulu, runo’

~ altnordisch: eddakvad, lovkvæde > anord. kveđa '(aus-/her-)sagen’

~ kvæde ‘singen’ = R. qväda, norw.dial. kve(d)a ‘sagen, äussern, singen’

= got. qithan 'sagen, reden', ags. cwethan ~ vanh.engl. quoth ‘sagte’

~ alkup. merk. ‘rezitieren, in rhythmischem Takt hersagen’

~ anord. kveđja ‘anreden, grüssen’ = ahd. quetten id. 

~ Schw. chötten ‘das Vieh locken’; vrt. anord. kviđr ‘erkenntnis, urteil’

= ags. cwide ‘aussprache, erkenntnis, testament’>? E. quote

leg I     ’Spiel’ (leikki); anord. leikr ’Spiel, Behandlung, Spott’ 

> ags. lâc ’Spiel, Kampf, Opfer, Gabe’, ahd. leih ’Spiel, Melodie, e.a. Lied’

> verbi lege, schw. leka, anord. leika ’spielen (m. soitinta), tanzen, angreifen’

~ got. laiks ’Tanz’; got. laikan ’springen, hüpfen’ >? F. leikkiä

> ags. lâcan ’sich hastig bewegen, spielen, fechten’; 

> mhd. leichen ’hüpfen, betrügen, schlecht behandeln’ (hyppiä kiivaasti) 

> lege ’koirasteerien parittelu’; Tanz > Spiel, Lied; 

~ nr.dial. leik tanssi + musa

idg. *loig; lit. laigýti ’umherlaufen’, air. lóeg ’Kalb’, 

skr. rejati ’lässt erheben’, med. ’hüpft, zittert’ 

~ gr. élelikho ’bringe zum zittern, schwinge’; germ. > aslav. liku ’Spiel, Tanz’, likovati ’tanzen’ 

>? F. liikkua; leikki; loikka; latv. ligo-laulut

>? F. leikka ’äyskäri’ < ven. léjka ’viskain, äyskäri, kastelukannu’

>? SSA: F. leikata; vi lõigata ’leikata, lävistää, iskeä’ 

< germ. blajkan- ’lyödä pilkka puuhun’; *blaika- ’vaalea’ >? F. liekki

~ (ei sukua:) unk. lék ’vako, haava’; SamJr l'ekā- ’haljeta’ >? F. leka

>? E. black ’musta’; nr. bleck ’pelti’; E. fleck ’tahra'  > läkki; läikkyä 

> flicka-(p)likka-play >? E flag lippu - voiton symbolimerkki 

leg II     'kalojen/sammakoiden kutu/mäti'; schw. lek = mnd. leik, lek, nhd. Laich

> nhd.dial. leichen ’sich begatten’

leg legg / læg     ’Wade’ (pohje); schw. lägg, anord. leggr id. > E. leg ’Bein’

synge     ’singen’; ags. singan ’widerhallen; erzählen’; 

> ahd. singan ’singen, krähen, jubeln, pfeifen etc.’; 

> nr.dl. singla, sangra ’wimmern, kreischen’; 

~ holl. zeng, ostfries. senge ’äkill. tuulenpuuska’; 

~ germ. *sengw; ags. sengan ’sengen’ (= E. singe) 

~ isl. sangr ’versengt’; ält.holl. sengel ’Funke’

~ gr. omfí ’Stimme, Rede, Orakel’

 

Uno Harva:Suomalaisten muinaisusko:    s.259-260 Varđlok(k)ur -loitsulaulu; 

- Dag Strömbäck: varđ = ruots. vård; lok(k)ur ’kutsuminen’: Loitsulaulun tarkoituksena on alkuaan ollut loveen langenneen tietäjän ruumiin ulkopuolelle jääneen ’haltijan’ takaisin kutsuminen.

>? S. locken ’houkutella’ > S. luku – luvut

>? R. vård 1) hautamuistomerkki, 2) hoito, suoja >? vartija < got. wardja

 

Ruotsi:

O. Edström, 48: De norska källskriftsförfattarna benämner trumman 

(gievrie, gobda) som regel ”runebomme”.

< run'a     1) ’riimukirjain, -kirjoitus’, 2) (Kalevalan) runo, 

3) muistokirjoitus, -sanat (sadelbom ’satulankaari’; puomi, salpa’)

< (Fries: AEW): Bomburr ’Zwergenname’, ”klotzige Person”; 

~ nisl. bambur ’grosses Fass, klumpiges Pferd’, bambi ’dicker Bauch’

~ nnorw. bembel ’Nabel’; nschw. dial. bamb ’Wanst’ > bumba

~ ? mdä bambe ’Trommel’ ~ aslaw. babinu ’Pauke; der Trommler’

bumba     ’Trommel’ (13. Jht.); 

~ nisl. fär. nnorw. bumba, ädä. bomme, bambe id.

> ndä. bomme ’Trommel; Esskorb’ 

> shetl. bommi ’Holzgefäss, kleines Butterfass’

~ ostfr. bumme ’grosses Blechgefäss’, mnl. bommekyn ’kleines Gefäss’;

~ bommer ’Trommler’, bom ’Trommel’ ~ vrt. lat. bombus ’brummen’

< gr. βómβos ’dumpfer Laut’ ~ βómβuks ’Flöte’ (oik. h:n ’alin ääni’)

~ asl. babinu ’Pauke, Handtrommel’, lit. bambeti ’in den Bart brummen’

~ bimbalas ’Bremse’, lett. bambals, bambuls ’Käfer’  ~ alb. bumbulit ’es donnert’

flöjta     'puhua; soittaa (huilumaisella äänellä); narrata'

leka     'tanssia(?); leikkiä'

sjunga     'laulaa'; m.ruots. sangare 'laulaja, runoilija'  >? E. song & F. sankari?

spela      'soittaa' >? E. play

wisjo     (vanh. R.) 'laulu' >? R. visa ~ S. Wiese (7.2.98)

 

17.6.2014 Tartto (Vallpiga-konsertti - Anna ja Emma Fält):

Son vuäinn -kirja: Swedish ljud ‘voice’ (German Laut; kpK leudd song) and

låt ‘melody’, ‘a folk song’ (old). > valllåtar 'paimenlauluja'; [> norjan vallåt]

- Å äännetään ruotsinruotsissa joskus kuten -uo. Tällöin se lähenee saamelaista luohti-termiä häkellyttävästi. Vastaavasto kolttien leudd on liian lähellä ruotsin ljud-sanaa ollakseen aivan eri etymologista pohjaa. Ks. Son vuäinn -kirjan johdanto.

Ruotsin saamelaisten vuolle-joiku saattaa olla myös sukua vall-sanalle ja liittyä siis poropaimennukseen. Tavuhokema val-valla voisi siis olla tästä sanapesueesta kotoisin. Entä suomen valo-valtakunta < est. vald 'kunta' ja päivään (beaive) liittyvät assosiaatiot?

 

Norja:

Halling, polsdans, springar, brusmarsjer (= eldre bygdedanser)

> 1600-l.: ril, fandango (turdanser)

> slått ‘tanssisävelmä’ >? R. låt

fele, -a     ‘viulu’ >? Fehler-fall; spela

kvad     ‘laulu (Lied, Gedicht)’ ~ kvede ‘laulu, runo’

~ altnordisch: eddakvad, lovkvæde > anord. kve÷a '(aus-/her-)sagen’

~ kvæde ‘singen’ = R. qväda, norw.dial. kve(d)a ‘sagen, äussern, singen’

= got. qithan 'sagen, reden', ags. cwethan ~ vanh.engl. quoth ‘sagte’

~ alkup. merk. ‘rezitieren, in rhythmischem Takt hersagen’

~ anord. kveđja ‘anreden, grüssen’ = ahd. quetten id. 

~ Schw. chötten ‘das Vieh locken’; vrt. anord. kviđr ‘erkenntnis, urteil’

= ags. cwide ‘aussprache, erkenntnis, testament’

leke     'leikkiä'

pleie     ‘hoitaa, huoltaa; hoito, huolto’; pleier miessairaanhoitaja >? play

spile     ‘venyttää’ ~ spille ‘pelata, näytellä; soittaa; kaataa’

stev     ‘kertosäe; lyhyt kansanlaulu’

synge     ‘laulaa’ >? Cygnæus

trall     ‘rallatus’ 

~ rallar(ene) ‘ratatyöläinen’; rallarvisene ‘kulkulaulut’ ~  ralle ‘korista’ 

~ tralle ‘kärryt; vaunu; rallattaa’ >? Ralli se on mun rattoni...

vise     1) laulu, 2) näyttää, osoittaa

 

Tanska:

bratsch     ’alttoviulu’

kim     ‘itu, alkio; alku’ ~ kime ‘soida, soittaa’ 

>? S. Keim ~ E. game ~ gemini ~ F. kiima

kvad     ‘laulu’ > kvæde 'laulaa' > omkvæd 'kertosäe'; kvæk 'kurnutus' ~ kvæde '(kvitteni) omena'

leg     'leikki, kisa'; lege ’leikkiä’; (el.) ’paritella, kutea’; 

> legeme ’keho, ruumis’; legio ’lukematon määrä’ >? E. leg ’jalka’

> legere ’(met.) seostaa; (ruok.) suurustaa’ = liere ~ R. lära ’oppi’

>? vrt. S. Leib ’ruumis’; Leiche ’ruumis’; Leichdorn ’varpaankänsä’; 

> legal ’laillinen’ ~ F. leipä < leipoa; laiha >? ’Tämä on minun ruumiini...

lega     'illness, lying (in bed); position'; leggja ’lay, put, place’; leggur ’leg’

~ leika ’play, act’; leikari ’actor’ >? vi leikarit > T. leiga ’hire, rent’; 

> leka ’leak, drip’ (vuotaa, tippua) >? R. leka ’leikkiä’; läkare

> leikrit ’play, drama’; leikur ’play, game’ >? E. legal ’laillinen’

lyd     'ääni'; (kiel.) äänne; lyde ’kuulua, kuulostaa; totella’ 

> lydlov ’äännelaki’; lydtæt ’ääntä läpäisemätön’ >? lyydiläiset

~ lytte 'kuunnella'; lyve ’valehdella’

spejl     ’peili, kuvastin’ ; spejle ’kuvastaa; paistaa’ >? S. Spiegel

~ spil ’peli; soitto; näytelmä; kisa; leikki; välke; (mer.) ’nosturi, kela’

> (af)spille ’soittaa; pelata; näytellä; leikkiä’ ~ spile 'levittää, pingottaa'

synge     ‘laulaa’; synde ‘tehdä syntiä’; syning ‘ompelu; ommel’; syn ‘näkö, -y’

> söngur 'singing, song'

 

Islanti:

lega     'illness, lying (in bed); position'; leggja ’lay, put, place’; leggur ’leg’

> leka ’leak, drip’ (vuotaa, tippua) >? R. leka ’leikkiä’; läkare

> leiga ’hire, rent’; leika ’play, act’; leikari ’actor’ >? vi leikarit

> leikrit ’play, drama’; leikur ’play, game’ >? E. legal ’laillinen’

vanaisl. skáld     'luuletaja' < alggerm. *skawalđa-

spil     '(peli)kortit'; spila ’soittaa; pelata (korttia)’; spilla ’destroy, corrupt’

syn     ’sin’; synda ’swim’; syngja ’sing’ (v); sýning ’show, exhibition’

> synja ’refuse, deny’; sæng ’bed’

 

Kluge - Saks. etym. 1960:

galan     AS ’to sing’

Jubel     'pukinsarvi' < hepr. jōbēl 'Widderhorn' 

>lat. jūbilum 'Bauern- und Hirtenruf' < Mlat. jūbilare 'jauchzen' >? F. joulu

~ William Angervo: Kalevalaisten esi-isiemme usko, Mystica 1939:

s.92 Jabal, Kainin jälkeläinen edustaa karjanhoidollisen kehityksen perustyyppiä ja tämän veli Jubal, oli kanteleitten ja huilujen sekä tekijä että soittaja.

Lied     mhd. liet, ahd. liod ~ ndl. lied, angls. léoð < idg. *leut-

> got. *liuð ’Lied’; lıuðōn ’lobsingen’; germ. leuða- ’Strophe’ (plur. Lied)

~ mhd. Liet ’Strophe’, anord. ljóð ’Lied’, ljōð ’Strophe, Zauberspruch’

> lat. laus, ladis ’Lob’; aind. grnāti ’singt, lobt, preist’ >? carnatic

mengen     (<*mang 'mischen') 'mischen' 

~ Saks. Menge 'joukko' (Vielheit, grosse Zahl, Schar)

~ aslaw. moka 'Mehl' ~ ags. gemong 'Gemenge, Schar'

> engl. among 'unter, zwischen' ~ Gr. mássō 'knete' (s. Masse) ('sotke')

Minuit     (frz.) [minüih] ’Mitternacht’ >? menuetti 

Mücke     ’hyttynen’; engl. midge, schwed. mygg(a) < idg. *mu-;

armen. mun ’Stechmücke’, alb. mi-zε ’Mücke’, gr. myīa ’Fliege’

~ idg. *'ms > lat. musca, lit. musẽ, lett. músa, muscha, aslaw. mucha

= (<*mousā) ’Fliege’, musiča ’Mücke’; gotl. mausa ’Fliege’, mnl. mēsie, 

~ fläm. meuzie ’Mücke’; Siebenb. Mäck ’Zimmerfliege’

> russ.  muhomór  ’kärbseseen’ >? mäkäräinen; mesi; muusa; musiikki

~ vrt. tšer.: b. mokmər ’Katzenjammer’ < tšuw. moχmər < arab. mahmūr

~ vrt. russ. múka ’tuska, vaiva, piina, kiusaus’

Leiermann     ’pelimanni, soittoniekka’ 

< Lēīer 'lyyry, kantourut (posetiivi); kantele; kampi, veivi; 

pyöritettävä esine, jonkinlainen kirnu'; leiern (mm.) 'runoilla huonosti'

> Leierēī 'lyyryn soitto; yksitoikkoinen laulu; jonotus, kiertäminen'

>? E. lie 1) ’maata, sijaita’, 2) valehdella

~ lay 1) ’asettaa, laskea; panna; munia’ 2) laulu; asema; pano; sänkykaveri

singen     (mhd.); ahd. singan = got. siggwan, anord. syngva, 

angls. singan, engl. to sing, ndl. zingen 

(doch got. auch ’lesen’, ahd. auch ’krähen’) < germ. Wz. sëngw > ’Sang’

unwahrscheinlich <? germ. Wz. sag < idg. seq ’sagen’ 

> myös sengen ’polttaa; saada laulamaan’

< ωmfi ’Stimme, Rede, Orakel’ < (esihist. juuri) sengh > saks. singen

Spiel     'Tanz' ~ Got. plinsjan ’orcheĩsthai’; aslaw. plesati ’tanzen’ 

~ orig. ’tanssi’ (Tanz); pflegen (hoitaa; hellitellä; pitää huolta) 

~ engl. play = Spiel (>? E. pleasant); Spielstube 'Tanzraum'

~ Spielhahn = Tetrao tetrix ~ Spillgeflügel ~ ’Birkwild’

> Spielraum ’kantosäde, ulottuvuus (?)

~ der Wendung Spielraum geben entspricht frz. donner du jeu. 

(donner 'antaa, jakaa'; jeu 'leikki, peli') >? E. tone; S. Ton ’sävel’

< idg. *pel˝- ’flach, ausbreiten’ >? IE: *pel-, *plē- 'fill'

s.370 ’Kirchspiel’ > Westfäl. spiəl ’eine Menge Menschen’ (?)

~ nl. dingspil ’Rechtsgebiet’ >? S. Beispiel

>?  vrt. vir. mäng ’soitto’ ~ saks. Mengd ’joukko’

tšeremiss < ven. kirkko-vihki-juhla? -pakanakokous > Keremet

R. spel  ei niinkään ole näyttelemistä vaan joukko-paikka

S. Wiese     = vanh. R. wisjo 'laulu' ~ (7.2.98)

 

Saksa:

Kaprīce     ’oikku, päähänpisto’

Kapriōle     ’pukinhyppy, keikahdus, koikkaus’; kaprizieren ’itsep. pysyä jsskn’

Kicks     ’harhasysäys’ (pelissä); hairahdus >? kikki-kikkeli

Kieke     ’jalanlämmitin’; kieken ’kurkistella’; 

Kieker ’kiikari’; ?nd. Köster > S. Küster ’lukkari’

opfern     ’uhrata’ = mnd. opperen 

>? Lat. opera 'Tätigkeit, Mühe' ='työ; työnteko' >? ooppera

Reigen     'laulelma, piirihyppy' = Etruski:  pether >? Peter; rekilaulu

Spelunke     ’Höhle’ (pesä; kapakka) < lat. spēlunca, spēlaeum ’lokero, luola’  

< gr. spélygx (spelyggos) = kr. spílaio, spiliá ’luola’ >? Spiel-spielen

Stimme     ’ääni’ ~ Sw. stämma, E. steven ~ mbret. staffn, bret. staõn ’Mund’

~ kymr. stefenic ’Gaumen’ >? Stephan

> S. stimmen ’virittää (kielet) ~  ahd. gastimni ’harmonisch’

Xylophōn     ’olkiviulu’(?)

 

Hollanti:

deun     (lied,zang) 'Lied'

spelen     'spielen'

zingen     'singen'

toon      1) der Ton, Laut, 2) Fusszehe (jalanvarvas), 3) näytelmä

 

Englanti:

banjo     < vanh. (corrupt.) bandore = L. pandura, Gr. pandoura ’3-kiel. soitin’

~ ’an instrument called a bandore like a lute; a rebeck; a violin’ ~ banjore

~ Angola/Kimbundu: mbanza ’samanl. soitin’

~ mandore (?) ~ It. mandola > mandolin

cant     1) ’kantti’ < ONF. ’corner, edge’ < lat. cantbus, cantus ’iron tire’ 

cant     2) ’slang, humbug’; ’puhua hypocritical (varkaat, kerjäläiset)’

~ ONF cant (chant) ’singing’ = < ONF. canter ’to tell’ (to sing) 

< lat. cantāre ’sing’; cantus ’song’ > chant, cantor, cantata, canticle

> canticle ’song’ < lat. canticum id. < canere ’to sing’ 

chant     ’laulaa, ylistää; laulu’ = ’to sing’; chanty ’Sailor’s song’ 

< frz. chanter, lat. cantāre ’keep on singing’< L. canere ’to sing’

charm     1) ’attractiveness’, 2) ’song, incantation’ (loitsu)

< Fr. charme < Lat. carmen < *canmen < canere ’to sing’ 

cord     ’kieli’; chord ’sointu’

court     [ko:t] = ’olla soitimella’; courting ’olla soitimella’

1) (umpi-, linnan-) piha; pelikenttä, hovi, tuomioistuin; kuninkaallinen

2) kumarrella, makeilla; kosiskella, liehitellä (’soidin’); etsiä, tavoitella, houkutella; antautua alttiiksi; pyytää, kerjätä > courtesy; courtesan

< lat. cohors ’enclosed yard’ (> ’retinue’, cohort)

< com ’with’ + -hort lat. hortus ’puutarha’, hortā'ri ’kehottaa’ 

> myöh. ’muurien tai rakennusten sulkema piha’ (~ lat. curia ’sovereign’)

> courtesan ’kurtisaani’, cortège, courtesy >? chorus

~ ? lpK cuä'rtt ’piru’ >? F. kortata > SSA I s. 406-7 

cry     'itkeä' = Frz. crier < ? VLat. *critare, 

= Lat. quiritare (< to summon to one's help the Quirites 'citizens')

~ cf. It. gridare, Esp. ritar (– mytologiaa?) – Parempi:

< Goth. *kreitan 'to cry out, shriek' ~ MHG. krizen, Germ. kreischen

>? R. krita 'liitu' (vihlova riita-ääni?) = S. Schrei~ chrisis

~? Tšech: predehra (-hry) 'alkusoitto' >? E. cry ~ Russ. igratj

distance     ’etäisyys' ~? ei-tanssi

dirge     [də:dž] ’suru-, valituslaulu’ >? dir(i)gent

drone     1) kuhnurimehiläinen, ”idler” = gr. thronax, 2) säkkipillin bordunaääni

drum     ’rumpu’ (aik. taber, naker); MHG trumbe, trumme ’trumpet, drum’

dudeen     (Irl.)’short clay pipe’ < Irl. dúd ’pipe’ >? duduk-tutti

fistula      < L. ’pipe, flute’ aik. fistle ~ fester >? E. whistle ’viheltää’

inflate     ’täyttää kaasulla’ < Lat. flare ’to blow’ ~ E. flatus 'suolikaasu' >? flute-inflaatio 

fleet     ’to float, drift’ (liitää ohi) ~ Gr. pléo ’sail, float’, Skr plu- ’sail, swim’

< IE *pleu- ’flow(ing), float(ing) (rapid)’ > E. fly, flow; 

~ IE *pleuk- > Lit. plaukti ’float, sail, swim’ > S. fliegen

= Germ. *fleutan > S. fliessen ’to flow’ ~ ON fliōta ~ OE flēotan  

< L. fluere ’flow’< IE *pleud- ’float, swim’ ~ Germ. *fleut- ~ ’quick’

~ flood ’flowing, river, sea, flood’ = Germ. flut, Goth. flōdus 

~ E. flout (ME flouten) ’to play the flute’ < Lat. flare ’to blow’

~ Provenc. flaut ~ flajol ’small flute/whistle’ < L. flāre ’blow’ ~ Provenc. laut > E. lute ’luuttu’

gale     ’myrskytuuli’ < ? Norw. galen ’bad (wind)’ < ON galinn ’bewitched, enchanted’ 

< gala ’sing, bewitch. enchant’ > nightingale >? Gallian kukko

horny     saks. ’geil’ (himokas, irstas) >? Horn; E. corn ’jyvä, vilja’; E. corny

kick     'potkia' > sick 'sairas' > suck 'imeä'; jig ’jig’ (tanssi) >? kikki-hyppy

> kiss 'suudella' > gick (keikka) > sit > shit > six > sex

>F. kikka 'konsti' > kukkua > Saam. koshk = kuiva > F. koski 

~ Est. kikki 'hörölleen, höröön'; kikkis 'höröllä, hörössä';

> kikivarvul 'varpaisillaan'; kikkhabe 'pujo-, suippoparta'

~ ven. kikimora ’noita’ LPR309; lpN giektat ’noeta’ >? kikki-

lore     ’knowledge (doctrine)’ = AS lār ~ learn ~ Germ. lehre

manège     'ratsastustaito; -koulutus' >? maneesi, manageri

music     ~ Miau-sick > a-muse-ment > mouse-kissa > Muusat > Moose 

> Moses-keppi > muzzy > fuzzy > musical ~ music-muscle

pandora     (arch.) = L. pandura, Gr. pandoyra ’mus. instrument’ < Pan, banjo

play    ’soittaa’ > ’näytelmä’ = play ’pelata; peli’  >? F: palaa

~ 'make rapid movements for purposes of recreation'; OE 'perform on a musical instrument'; 14. vuosisata: 'dramatic work'

~ MDutch pleien ’dance about, jump for joy’

~ AS plegian ~ Germ. pflegen ’to be accustomed’; AS pleghūs ’theatrum’

> place; billy-boy;’pelti’; plate ’lautanen, levy’ ~ ven. plemennoj byk = ’siitossonni’ >? play

>? E. blood ’veri’; flood ’tulva’  >? S. Blatt, R. blatt ’lehti’ (~ kk-suoja?); 

>? E. plate ’lautanen, astia; kullata’ >? ven. plod ’hedelmä’ 

~ ? IA *plē- ’fill (~ full)’ > Gr. plēthos ’multitude, common people’

> 'to plumb (luodata); to seal (w. lead) (sinetöidä lyijyllä); to fill/stop'

- Play liittyy sanaan playmate, jossa mate-osa on suoraan soidinmenoista. Se liittyy naisen "tekemiseen" ('made in Finland') sekä made-maitikalaan. Mutta play itse puolestaan on lähellä sanaa ball 'bailut, tanssiaiset' ja sitä tietä olemme põlevik-baletissa, so. tanssin palossa. Verihäät...

>? Gr: plági, plái ’rinne; kylki’; plagiázo ’maata; mennä nukkumaan’; 

> plagíaulos ’huilu’ >? E. hole ’reikä’ > kylki-reikä (= aula)

rebeck     (archaic) ’early fiddle’ = F. rebec, Port. rebeca

It. ribe(c)ca (croud, kit) ~ MedL. rebeca ~ OF ribibe < Arab. rebāb

rhyme     'rime' < L. < Gr. rythmós 'measured motion, rhythm', 

~ cognate with reın 'to flow' ~ It./Sp. rima (med.L. rithmus)

~ AS. rīm 'number' ~ OHG rīm 'number, sequence' >? Rhein vrt. joiku-joki

ring     1) ’circle’ < Germ. *khrenggaz > ring ’rengas’ ~ OCSlav. kragu ’circle’

2) ’chime’ (soittokello, tiuku, kulkunen) = S. ringen, Sw. ringa

> E. string ’something that has been pulled taut or stiff 

< Germ. *strang- ’taut, stiff = strong’

rote     ’fiddle of medieval minstrel’ < Celt. ~ Welsh crwth, Ir cruit ~ crowd

sackbut     1) ’kind of trombone’, 2) (Raam.) ’säkkipilli’

< OF saquier ’to drag’ + bouter ’to shove’ (= myös ’turnajaiskeihäs’)

~ vrt. Lat. sambuca = Gr. sambýki ’a stringed instrument (Aram.)’

shawm     [šo:m] (vanh. mus.) ’skalmeija’ = ME shalmeye, OF chalemie, chalemel

< dim. of Lat. calamus ’reed’ (~ calumet) ~ Germ. schalmei ~ Fr. pl. shalmys

sistrum     ’sistrum, timbrel (tamburiini)’ 

~ L-Gr seıstron < seíein ’to shake’; ? seíω ’järkyttää, ravistaa’ >? soida

strain     1) jännittää, venyttää, kiristää (soitt. kieliä); virittää, 

2) suku, sukujuuret; laji, kanta,  piirre 3)  (mus.) äänilaji; tyyli, sävy 

4) strains (pl.) ’sävelet, säkeet’

syringe     ’saavat nimensä sylint. muodosta; huilu; ruisku (lääk.)’

< L. syrinx ’linnun äänielin, korvatorvi, Panin huilu’  (syringa ’syreeni, valejasmiini) 

< Gr. súrigx ’(paimen)pilli’ (tehdään appelsiini- tai sireenipensaasta) 

> Amer. slang: syringe = trombone; a vaginal douche (suihku, huuhtelu) taken as a birth control measure > E. syn- = together, with  

< Gr. symphysis = liitos, yhteenkasvettuma; >? symbioosi; fis ~ phys-

> E. sympodial = haarajatkoinen >? symbol

tampon     ’kaksipäinen rumpupalikka’ 

~ tamp ’täyttää, sulloa, tukkia’ (> tamponi)

~ tamper 1) sulloin, juntta, 2) peukaloida, sotkea, väärentää, lahjoa

~ temper ’sekoittaa (savea), laimentaa; temperoida (mus.)’ >? tempo

< Lat.  tempus ’time’ > temperance, temperament, temperature >? jump

threnody     ’valitusvirsi’ >? serenade  ~ S. Träne ’kyynel’; E. throe ’äkill. tuska’ >? thren

~ Gr. thrinodía ’dirge’ (surulaulu, itkuvirsi) < thrŋos ’lament’

tibia     (Lat.) ’shin-bone flute’ = sääriluu; huilu; walmina(?) >? Est. tiip ’siipi’: tyyppi

timbre     ’small bell; tone’ < L. tympanum, Gr. týmpanon ’timbrel, kettledrum’

timpani     < It. timpano ’kettledrum’ < L. tympanum ’drum’, Gr. túmpanon

< túptein ’hit’ ~ E. timbre ’sound-quality’ = Fr ’bell hit with a hammer’ ~  (Esp.) tocar

dock     1) OE docce ’eräs kasvi’. 2) ’satama-allas, sulkutelakka; telakoitua’

< lat. *ductia ’duct, conduit’ < lat. dūcere ’lead’ (> E. duke)

3) ’cut off’ < dock ’hevosen lyhyt häntä’ < germ. *dukk- ’bundle’ 

4) dock for prisoners’ < flemish dok ’cage’

> E. docket 'yhteenveto; lista; selostus, todistus'

doctor     < lat. docēre ’teach’ < IE *dok-, dek- > gr. dokein ’seem, think’ 

(> E. dogma, orthodox, paradox) + gr. didáskein ’learn’ 

> frz doctour ~ orig. ’teacher’ ~ lat. decere ’be fitting/suitable’;

doctus < docēre ’lesson’ > kirj. > virall. ohje

toga     < protect < lat. tegere ’cover’

token     ’merkki, joka näyttää, osoittaa jotakin’ 

< germ. 'taiknam > S. Zeichen ’sign’ (merkki) > *taik- ’show’ > E. teach

toll     ’soittaa kuolinkelloja’ < toll ’pull’ ~ ? Gr. télos ’end’

touch      ’striking a bell’ < Ofrztochier < vulg.lat. *toccāre ’hit, knock’

~ toc -sound (tick-tock) > tocsin ’signal given with a bell’ 

< frz. tocsin < Prov. tocasenh < tocar ’strike’ + senh ’bell’ (~ E. sign)

~ Ital. toccata ’touching’ (näppäillä soitinta’)

toxic     orig. ’poisoned arrows’ < gr. tóxon ’bow’ > E. toxophily ’archery’

> gr. toxikós ’of bows and arrows’ > toxikón ’poison for putting on arrows’

> lat. toxicum ’poison’ > me.lat. toxicus > E. toxic

...

troubadour     ’who finds/composes songs’ < Fr troar > trouver ’compose, invent’

~ vulg.Lat. *tropāre < Lat. tropus ’figure of speech’ < Gr. trópos ’turn’

>? IE *drbh- ’turf’ (turve) = Sp. turba, Germ. *turb- >? Esp. trabajo ’työ’ 

viol     ’viola; alttoviulu’; violin ’viulu’ > OFr viole > E. viol

< Vulg.Lat. *vītula ’stringed instrument’ ~ Prov. viola 

~ (Vītula - a Roman goddess of joy and victory) > E. fiddle

voice     ’ääni’ < L. vox-, voc- > E. vote ’äänestää’ > Fr. voix

~ Lat. ajo ’sanoa’ ~ Gr. oidē ’song’; aidein ’to sing’

~ vowel ’vokaali’ < L. vōx, voc- ’voice’ > It. vocale > IE *wek- ’speak, say’

~ Lat. vocāre ’call’ > E. vocal, vowel ~ R: väcka = E. wake 'herättää'

 

Laurence Gardner: Realm of the Ring Lords, Element 2003 

s.155 Ring dance - Jeesuksen käyttämä...