Soitto-tanssitermit IV
Soitto/tanssitermit IV: Kymri > Evenkiin saakka
Kymri etc:
14.2.1999 (P. Toivaselta joskus 1998):
ceol (gael) ’musiikki’ >? E. soul sielu’
cerdd (kymri) ’musiikki’; ’taito’ >? E. cord - chord
> cerdd dafod = kielen taito (runous, puhe); dafod = ihmisen kieli
> cerdd dant = kielen taito (soitto, musiikki); dant = soittimen kieli
son ’huhu, ääni, melu; pomo, maininta, merkki’
vall ’valitus(virsi), itku; suru’ >? Skand-lpR: vallåt-valla (paimen-)
~ Celtic: vall ’kunnia’ >? Walhalla; Wald; Gewalt
Welsh:
cân ’song’ (canau, caneuon); cantwr, cantor ’singer’ = ceiniad id.
> caniad 1) ’singing, ringing, crowing’, 2) song, poem’
> canu (kanii) ’sing, chant; play; crow; ring’ (v.)
> canii tellin < telyn 'harp'
>? saam. kjell = kello > bell > kuulla?
> canon -soitin, kanun etc. > kantele
< Arabial? 'kaino' = naislaulaja keskiajalla
canu gwerin 'folk singing' < gwerin = forces (ordinary people)
< canu = crow ~ chanu (pl.) > tri chanu = three songs
cathl ’melody, hymn, lay’; cathlu ’to sing, hymn’
cerdd ’song, poem; music, poetry’; ’musiikki’; ’taito’ >? E. cord - chord
> cerdd dafod = kielen taito (runous, puhe); dafod = ihmisen kieli
> cerdd dant = kielen taito (soitto, musiikki); dant = soittimen kieli
> cerdded (v.) ’to walk; go; travel’ >? Est. sõitma jne.
> cerddor ’singer, musician’; cerddorfa ’orchestra’ >? kertoa
> pencerdd ’chief musician’ > pencerdd (usually translated) ’chief of song’, because in modern Welsh the usual sence of cerdd is musical, though the word often means ’poem’... The Welsh cerdd means originally ’craft’; the craft of music and verse came to be the cerdd par exellence, but smithcraft was on the same level as bardism as one of the three arts forbidden to villeins. (s. 371)
chwarae, chware ’play’ (pelata; peli) > chwarel ’quarry’ >? quarrel
~ E. quarry [kwori] 1) (ikkunan) pikkuruutu; tiili, laatta,
2) saalis, riista; uhri, 3) ’louhos; louhia’ ~ chwart ’quart’
cwndid 'song, carol' < cwn = (ci) koira
> cwgn = (cygnau) n.m. knot; knuckle; joint
>? E. sound > F. sünti ~ Cygnaeus-joutsen!!!
~ cyfaenad ’harmonious song’; cyfansoddwr ’composer’
cyngan ’suitable, harmonious’ >? cyn- ~ con- >? song-/synkata
> cyngor ’councel, advice’ ~ vrt. cyngres = E. congress
datganu ’declare; sing, render’; datgeiniad ’singer’
odl ’rhyme; ode, song’; odli ’to rhyme’ >? yodle
pyncio ’to sing, play, make melody’
swn = (sain) ääni, sävel (noise, sound); swnian ’to murmur, grumble, nag’
> swnio ’to sound, pronounce’; swnt ’sound, strait’ ~ swndid 'song, carol'
>? F. synti-synty > swan-joutsen > vrt. sign, sigh (= huokaus?)
> S. Zeichen (merkki) > seufzen (huokailla) > sein (olla) > soida > sono-re
Lindström: Om den keltisk:
loitsin, loihtin 'trolla, hexa', Fn. lioda-smìdir,
~ Fht. lied, lioth, leod (pl. ludi, lutida) 'sång';
~ Agsx. lioth, leoth, liod, hliod o.s.v. >? lpK leudd
Ranska:
appel [apεl] ’kutsu, (nimen)huuto; (puhelin)soitto
>? appelsiini-apple; Kain & Abel
> appeler = pyytää, kutsua >? E. apple = omena
canción 'song, lay, ballad, lyric poem'
chant [šä] laulu, laulanta; runo(elma), runon osa, laulu; (tekn.) syrjä
~ chanson [šãsõ] ’laulu; loru, lörpötys’
> chanter ’laulaa; sihistä, vinkua; laulaen ylistää, kiitellä, kertoa
> chanter pouilles* ’haukkua pataluhaksi’
> chantre ’lukkari, kanttori; laulaja, runoilija’
chæur [kæ:r] ’kuoro(laulu), -sävellys; kuori’
~ choir [šwa:r] ’pudota; kaatua’
> choriste ’kuorolaulaja’ >? F. koriste
~ cæur [kæ:r] ’sydän; rohkeus; rinta, vatsa; ydin; hertta’
cygne [siŋ] ’joutsen’ >? E. sing ’laulaa’
danse [dā:s] 'tanssi; moite, ojennus'; danser 'tanssia'
détonner ’sointua huonosti; laulaa/soittaa epäpuhtaasti’
> éntonner [ãtone] ’laskea tynnyriin; virittää, (alkaa) laulaa’
dit [di] ’muin.ransk. laulu, runo; sana; mietelause’
église ’church’ (seurakunta)
= Esp. iglesia, Gr. eklisi'a, Port. igreja, Tü: kilise
>? Ven, igrátj ’soittaa’ >? R. glad, glädje etc.
églogue ’paimenruno, -laulu’
guincher [gẽše] ’tanssia’ >? qince ’viisi’
jeu [žø] ’leikki, kisa; peli(-tapa); soitto; äänikerta; näytteleminen;
> (koneen) käynti, toiminta; sarja, kimppu liikkumavara’
> jouer [žwe] ’leikkiä; soittaa, pelata’; est. 'mängima'
> jodet 'mänguasi' > joueur 'mängija' >? Port. jogador ’soittaa, esittää’
> jonc [žö] ’kaisla, ruokokeppi; sileä sormus’
> joie* [žwα] ’ilo, riemu’
jouer [žwe] ’leikkiä, pelata; soittaa; käydä; pitää pilanaan, petkuttaa’,
’narrata, esittää, jäljitellä, näytellä’ > jodet ’mänguasi’
> joueur [žwæ:r] ’leikkijä, pelaaja; soittaja’, ’mängija’ >? joiku
pari ’vedonlyönti, veto, veikkaus’
> pariade ’(lintujen) soidin; lintupari’ ~ mariage ’soinnutus’
< parer [pare] ’koristaa, pukea somaksi’ >? F. paritella
>? Vrt. Russ: ladj 'sopu, sovinto; järjestys'
~ (mus.) 'sointu' (harmony); "sama tahti" (yhteisymmärrys)
~ S. Lade 'kokous'; Est. laat 'markkinat' >? leudd
plaisanteri [plεzãtri] ’joke’ (leinlasku, leikki; ivailu, pikkujuttu)
plaisance*[plεzã:s] ’huvi-’ plain-chant [plẽšã] ’kirkkolaulu’
>? Esp. santeria (Cub. joruba-kulttipaikka) (santero ’alms-begging’)
= E. sanctuary ’pyhäkkö, turvapaikka (metsästäjältä?)’ < sanct(us) + area
>? E. pleasure, pleasant, please! > bly/play/place - sant/sin/skin - area
>? so. ’leikkiä pyhäkköä; pyhällä (iho, nahka-) alueella’
>? E. hunter ’metsästäjä’; song ’laulu’
serpent [sεrpä] ’käärme; serpentti (soitin)’
< serpe ’puutarhaveitsi’ ~ sirp = harf
son 'ääni, sointi; äänne'; sonique ’ääni-, äänen-’; sonneur ’soittaja’
~ sonnaille [sona:j] 'karjankello, tiuku'
> sonnailler [sonaje] 1) kellokas; 2) soitella, soittaa, kilistellä
> sonner [sone] 'soida, helistä, sointua; kuulua, kaikua;
~ lyödä, soittaa; puhaltaa' >? E. tone
taquer [take] ’koputtaa tasaiseksi’;
taquet ’tappi, vaarna (tenon); olake, pidäke’
toquade* [tokα:d] ’kiihko, mania’ < toquer ’hullaantua’
~ toquante [tokã:t] ’kello’; tocsin [toksẽ] ’hälytyskellon soitto’
vigile ’yövartio; iltajumalanpalvelus; valppaus; juhlapäivän aatto(ilta)’
villanella (Fr-It) ’a ballat’ (jollaisia lypsäjäpiiat laulavat) < vilillanello
> E. villanelle ’kaupunkilaislaulu’
voix [vwα] ’ääni; puhe; sana’ >? E. voice = Lat. vox
volte ’a popular medieval dance’ ~ waltz < Germ. walzen ’to roll’
~ Cuban Esp. vuelta -tanssin osa 'turn, gyration' (käännös)
Portugali:
baile ’tanssi; tanssiaiset’
canção 'laulu' (~ cantilena, vanh. cantiga) >? cancion
> chamada = puhe(lu); cantar ’laulaa’
> canto 1) ’laulu; 2) nurkka, kulma’; 3) kivi, paasi’
> encanto ’viehkeys’; cántico ’ylistyslaulu’
choro ’itku’ ~ coro ’laulukuoro’ >? choir
fada ’haltijatar’; fadar ’ennustaa’ >? E. fate ’kohtalo’ (Port. fadário)
~ fado ’kohtalo; port. kansanlaulu’
igreja ’church’ (seurakunta) >? ven. igratj 'soittaa; pelata'
sina ’kohtalo’ ~ sinal ’merkki(-soitto)’; sino ’soittokello, kirkonkello’ >? sign(al) ~ sing
soada ’ääni, sointi; melu’; soar ’kuulua, kaikua, soida, soittaa’ >? sir
som ’ääni, sävel, sointi’ ~ sonido ’ääni, sointi, kajahdus; äänne’
~ port. tom ’sävel, sointi'; tomada ’valloitus’ < ? Gr. simaíno ’soida’
>? lpK suõmm ’nuotti, sävel, äänenväri’~ Mari: sem ’sävelmä, laulelma’
tanger ’soittaa; soida (kelloista); ääni, sointi’
toada ’ääni, äänten sorina’
toca ’luola, pesä’; tocaia ’väijytys’; toco ’kanto’
tocado ’pilaantunut (hedelmä)’; estar tocado ’olla hiprakassa’
tocar ’koskettaa, tarttua; soittaa’ ~ toque ’(kevyt) kosketus; soitto’
Baski:
jo 'pegar (liimata; lyödä) = tocar, hacer sonar'
jogailu 'instrumento musical'
~ jokar 'pegando'; jokakide 'compañero en el juego' (leikkikumppani)
~ jokalari 'jugador, apostador; actor, actriz';
> jokaldi 'jugada' (pelaaminen) < jokatu 'jugar' (pelata, leikkiä)
~ joko 'juego' (leikki, kisa, kuje); jugación 'taivutus' (gram.)
jole, jotzaile 'soittaja'
kantu 'canto, canción; trino; cantar
soinu 1) 'Akkordeon' ~ soñue 'Akkordeon'; soinu-jolea 'acordeonista'
2) música de bailes populares; música, 3) 'sonido, son'
> soinugailu 'instrumento musical'; soinulari 'músico' 'muusikko'
tocar ’koskettaa, tarttua; soittaa’ ~ toque ’(kevyt) kosketus; soitto’
Espanja:
cantar 'laulaa' ~ canción 'song, lay, ballad, lyric poem'
> cante 'song, singing (canto, cantor)'
> int. shantur (~ kannel, kantele) > ketchua: cantule 'shamaani'
cítara (fem.) 'zither, cithern'
cuerda ’(soittimen) kieli’ ~ ? kymr. cerdd ~ F. ’kiertää (suonikieli)’
~ E. cord ’(soittimen) kieli’
endechar 'to sing funeral songs'; endechadera 'paid mourning woman'
< dicho 'saying'
jácara 'merry ballad; type of popular song and dance'
> jacarear 'to sing in the streets at night-time'
juego 'play, amusement, sport, game; gaming; game of cards; suite; play’
'set; movement' (leikki, kisa) >? gaami-gemini...
~ frz. jeu [žø] ’leikki, kisa; peli(-tapa); soitto = Esp. juego
>? Tü: calıs üslûbu (yöntemni) ’soittotapa, -tyyli’
> Tü: çalgı çalıs frz. ’jeu instrumental’; çalgı çalan frz. ’joueur’ (soittaa)
> jugada ’play, act of playing’; jugador player, gamester, gambler’
> jugar (juego; imp. jugu; pres.subj. juegue) ’to play, sport, gambol’
> conjugar 'to conjugate' (taivuttaa; yhdistää pareittain)
~ conjugacion '(verbin) taivutus' >? E. conjugate'olla sukup.yhteydessä'
pájaro 'bird' ~ payo, paya 'clown (payaso); rough country girl'
~ pájara 'hen-bird, artful woman'
> paya ’improvised song, calypso’; >? pajazzo
> payada (Arg., Chile) 'song of the payador'
> payador (Amer.) minstrel, who accompanies himself with a guitar'
> pajuelero 'match-maker' ~ paja 'straw; beard of grain'
tan ’the sound of the tambourine’ >? E. tone
> tañedor ’player on a musical instrument’;
> tañer ’to play a m. instr.; to ring a bell’ = jugar ~ tocar
> tañido ’tune, sound, clink, ring’ >? tone ~ Donner
toca ’hood, toque, head-dress, thin stuff’;
> tocado ’ornament, head-dress/gear’
tocar 1) ’to touch, feel, handle;
tocar 2) ’soittaa’ & ’to ring/toll a bell’ > toque >? tokka; tokkura
> tocador ’player (mus.), performer; dressing/toilet-room; kerchief’
> ven. tok ’(sähkö)virta; puimatanner; soidin > v. tokovánie’; tókarj ’sorvari’;
> ven. gimn 'hymni, laulu’ ~ gumnó ’luuva, puimahuone’ > humus-gymnastics
>? E. tongue ’kieli’ ~ Gr. fthóγγos ’voice, sound’
> Gr. dífthoγγos ’diphthong’ (kaksoisvokaali) = fthoggŋ, -os ’ääni’ = fthóggos ’ääni, sävel; puhe’
toccata 1) mus. ’hakkaustyylin sävellys’; drubbing, beating
tocon ’tree-stump’; tocho ’clownish, rustic, uncouth; unpolished’
> tochura ’ignorance, clownishess’
tono 'tone, tune; key, pitch' (ääni; sävel)
toque 'touch; ringing of bells, peal; call; test, trial; divine inspiration' = kosketus, isku; kellonsoitto
> toqueado 'rhythmical noise, clapping of hands, stamping of feet'
violín 'violin' ~ OF vielle [arch.] ’viol, fiddle’
Italia:
cantare 'to sing'; cantante 'singing; singer' ~ cantata 'song; singing'
~ cantico 'canticle' (ylistyslaulu) ~ cantore 'singer'
~ canto 1) 'song; singing; chirping; lyric; chant', 2) '(street-)corner'
canzone 'song; canzone; old story' ~ canzonetta 'pop song'
~ canzonare 'to make fun of, to laugh, to tease'
carme 'poem, song'
chiamare 'to call'; 'to ring' (soittaa puhelimella)
~ Vrt. cimare 'to trim' (tasoittaa) >? clamare; llamar (esp. 'kutsua')
fiatare 'to speak, to breathe (a word), to open one's mouth'
> fiato 'breath; gulp, draught'; stamina (elinvoima); (pl.) 'puh.soittimet' >flauto 'flute; flutist'
madrigale ’madrigal’ < L. matricale 'a song in the mother-tongue’ >? kieli?
< ? Lat. gallus = kukko + Gr. kaléω ’kutsua, nimittää (R. kalla, E. call)’
pavone = Frz paon, Esp. pavo ’peacock’ < Lat. pavo ’peacock’
~ E. pavan ’dance’ = F. pavane, It.-Sp. pavana
= S. Pfauentanz >? pavanne-tanssi
sangue ’blood; life(-blood) >? song
sonare 'to play, to blow, to strike; to perform; to sound; to ring'
> sonata 'ringing; sonata'; sonatore 'player, musician'
>? F. sana >? sanatorium
toccare ’to touch, to feel; to call; (intr.) to fall;
> tocco 1) touch, 2) bruised; touched, pixilated > staccato
Etruski:
pether 'Reigen' (laulelma, piirihyppy) >? Peter
Latina:
ajo ’sanoa, myöntää; käskeä; suostua’ > Ajus (Loquens/Locutius) ’ääni’
~ Gr. aidein ’to sing’ >? lpKld aie -laulu
audīre 'hear'; audītus 'hearing' > E. audible 'kuultava' < IE: *awiz-
> Gr. aithánesthai 'perceive' & Skr āvis 'evidently'
canere (cantare) ’to sing’ (tibiis, fidibus, calamo) 'soittaa; laulaa'
> cantor 'laulaja'; cantus 'laulu'; carmen 'lauluruno'
> psallere 'soittaa kannelta'; citharā canere; 2) expellere, fugare
~ tintinnabulum pulsare 'soittaa kelloa' >? Arvo Pärtin tintinnabuli-tyyli
~ organum 'soitin'; fides 'kielisoitin'; tibia 'huilu'; tuba, cornu 'torvi'
canna ’ruoko (reed), rimpi, ryti, pilliheinä > ruokopilli > E. cane, cannon
cano 'äännellä, sävellellä laulaa, soittaa, puhaltaa' > canto ’laulaa’ jne.
> fidibus canere ’soittaa kanteletta’
~ docere fidibus 'soittaa kielisoitinta'; fides-cano 'kitaransoittaja'
~ dēcanthāre ’pour out’ (alkemistien nesteen valanta pois saoksesta)
< Gr. kánthos ’corner of someone’s eye’ & L. canthus ’lip of a jug’
~ Gr. ŋıkanós 'Hahn' ("Frühsänger", kukko) ~ ıkanós 'kykenevä, kyvykäs'
> kanaχŋ 'Getön, Geräusch'; got. hana, ahd. hano 'Hahn' > henna 'Henne', huon 'Huhn'
~ ai. kankanī 'Schmuck mit Glökchen' ~ Lit. kañkles 'die lithauische Zither'
~ E. decant ’seestää (esim. pullosta toiseen)’ >? laulu = valutus-juoksu
> discantus ’refrain’ < dis- ’apart’ + cantus ’song’ = ME deschaunt
(Etym. 123) = air. canim 'ich singe', cymr. canu 'singen', bret. cana id.
~ cymr. cathl 'Gesang' = mir. cētal id. ~ Gr. kanazω 'ich töne'
carmen alkup. canimen, casmen > cano 'laulu, virsi = (laulu)runo', 'Gedicht, Lied'
< cano, canto = (äänellä) laulaa -sanue; incantatio = loitsulaulu, sekä
> canor 'ääni, sointo, laulanto, kumina'; canōrus 'sulosävelinen'
~ Cunae 'kätkyt, kehto'; cuneus 'kiila'
>? E. canoe ’vene’; lpK kunjj ’häpy’; karmiini (väri); karmea
~ Gr. kŋryx 'herold' (airut, sanansattaja); karkaírω 'lasse erdröhnen'
~ ai. kārú-h 'Sänger, Dichter; carkrtí-h Ruhm, Preis' > karkarí-h 'Laute'
~ aisl. hrōs 'Ruhm' = ahd. (h)ruod id. ~ aisl. herma 'berichten, melden'
~ ahd. (h)ruom 'Ruhm, Lob, Ehre'; apr. kirdīt 'hören' ~ ai. grnāti 'singt, lobt'
> Gr. γŋrus 'Stimme' ~ mir. gāir 'Ruf' >? ~ sir ~ (i)grat'
~? Lat. germen 'Keim, Spross, Zweig, Abkömmling' > germanus 'leiblich'
chorea med.Lat. ’dance’ >? koreografia
cygnus (< cycnus) ’joutsen’ (= Fr. cygne) < Gr. kýknos
~ L. ciconia, cōnia ’storch, stork’ < cano 'laulaa'
filum ’lanka, siima; (soitt.) kieli’ ~ VL filum ’thread’ (säie, lanka) > Fr ficelle ’string’
~ vrt. lyrae ’jänne, kieli’ (?) >? Violin & lore-
hōra ’aika, vuodenaika’ < gr. hōra ’tunti < vanh. vuodenaika’
> pl. horae ’Sing- und Betstunden (luostareissa)’ > horas ’singen’
>? R. köra ’ajaa’; E. car ’auto’ >? Körö-körö-kirkkoon... >? aaria
lúdo (ludere) = lyödä leikkiä, pelata; kirmata = Est. mängima, v. igratj
> ludis Circensibus = astua esiin, näkyviin
> ad ludendum arma sumere = harjoitella jotakin (huviksi?)
> cymba ludit in lacu = heiluu > jubae ludunt = löyhyy
> homo ludens = leikkivä ihminen > ludus = leikki, peli; koulu
> ludere > illusion > Siionin ilot ~ Frz. jouer (Lat. jocare) > E. joke
lyra 'lyyra - eräs kanteleen laji; laulu(runous)'; lyricus 'lyyrinen'
sorbum ’tanssi’ >? zorbas
susurrus ’hum’ ~ Skr svárati ’it sounds’ ~ E. swarm ’(hyönteis-)parvi’
tonāre ’thunder’ (ukkostaa); *ex-, attonāre ’stupefy’ > E. thunder ~ stun ’tainnuttaa’
vocāre ’call’ >? vocal
Romania:
arie 1) Tenne, Druschplatz; 2) ’aaria, laulu’
cînt (cîntat, cîntare) ’Gesang’ > (a) cintâ = singen, spielen;
> cîntec = Lied, Weise (cîntec de leagan ’kehtolaulu')
~ a cînta la vioara 'geigen'; cîntaret 'Sänger'
doina ’Doina’ (wehmütiges Volkslied) ~ Latv: dziedāt 'laulma' = lit. dainuoti >? F. soit-
joc(-uri) ’Spiel (jocul); Volkstanz’; joaca ’(kindliches) Spiel’
> jucator 'Spieler' < a juca 'spielen' (mus: a cînta) >? joiku
~ în jos 'unterhalb' < jos 'niedrig'; pe jos 'zu Fuss'
juca (joc, joci, joaca) ’tanzen; (Theat.) spielen’; (se) juca = spielen
lautar ’Musikant, Spielmann’; lauta ’Laute’ >? lautaarit
leagan ’Wiege; Schaukel’; lega ’binden; fesseln’
> legana ’wiegen’ (keinuttaa) >? liekkulaulu; lakana; leg; lay; lakana
sînge ’Blut (Jagd-)(orig. 'hiki')’ > sîngera ’bluten, schweissen (vuotaa verta)’
>? singen-sengen-hing; signeeraus
> Osa V Kreikka: