JUMALA III: (> ks. Kantele III:7A)         GAD-GUD-GAJ-KAJ [> ks. 1B gudok]

FU-sanasto (jatkoa - Unkari):

Ersä:        

jamsja          ’virhe kudonnassa’; ’kahdesta samanl. osasta koostuva asia;  jam 'soppa'

         > jamsja kudo ’yht.kasv. pähkinärykelmä; kaksihuoneinen talo’

jomams          'verlorengehen, verschwinden; umkommen (kuolla)

lëmëzër,          (murt.) lamarj ’tuomenmarja’; lajme ’tuomi'

lomań                  ’Mensch’

mala(so)         ’luona, lähellä’; malau 'luo, lähelle'; malaviks 'lähimmäinen'

uźum                  'Rosine' < ven. iz-jum

 

Unkari:        

csomo          1) solmu (’knot’) 2) lyhde; kimppu, nippu; sykkyrä; kasa, joukko

gumo                   = (juuri)mukula, (kukan) sipuli; pahka ; gumos 'pahkurainen'

         ~ gümö ’kuhmu’

gyimbor          ’misteli’

gyom                  (gy äänn. dzhee) = [džom] rikkaruoho  ’Unkraut’

         > gyomlal = kitkeä, perata, puhdistaa ’jäten’

gyomor         = maha (anat.), vatsa

gyümölcs         = hedelmä; hengentuote > (gyümölcs)mag = (hedelmä)kivi

         [9.12.14: Tästä mystisestä sanasta alkoi jum-etymologian tutkiskeluni 90-l:lla]

         ~ SUST LXVII, Helsinki 1933 s.288 türk. jämiš, jimiš ’Obst’;

         im Ungarischen: gyümölcs = altung. gimile, gimils, gimelch        

Marcantonio 2002; 216 - OldHung. gimil()-be-n > Unk. gyümölcs-ben ’in the fruit’ (inside)

                  ~ unk. szemölcs = syylä >? E. milk 'Milch'

                  >? R. öl = olut (vaahtoava) > Esp. mielo = hunaja

homaly         = hämärä, pimeys; mysteeri; hämäryys

ima              = rukous; imad ’rukoilla; jumaloida, palvoa’ > 'Sumer'

nyom            ’jälki; merkki’ > nyomoz 'auf der Spur sein; jagen'; nyomas   ’Weide’; nem   ’sukupuoli’

nyomorult      ’kirottu, kurja’; benyomni ’to get drunk’

         ~ hepr. jamut = kuolla (met)        

omol          = omlik ’pudota, luhistua; valua, vyöryä’

 

FUF XIII, 1913, Helsinki - E.N. Setälä: Beiträge zur F-ugrischen Wortkunde

s.308         ung. gy = d' < spir. j < l' >? Vrt. lyydin: d' = j (esim. D'ogensuu = Joensuu)

         gyim-, gyom- in gyimbor, gyomboru, gyombolyu ’Mistel, Vogelleimbeere’

 

Hanti: K.F. Karjalainen - Ostjakisches Wörterbuch I-II, SUS Helsinki 1948

s.100    iimǝnga:t ’kuolleen ääressä valvottu yö’; at 'yö'

         > iemǝng at ’viim. karhunpeijaisyö’ >? Juminmakuu

         ~ imeng ’nainut (nainen)’; ime         'vanha eukko' >? emä, ema, imisä

         ~ imǝt ’täytetty linnunnahka vietelintuna (sorsille jne.)

         ~ imǝltǝk'i         ’alaston’ (48)

iu'm      (iumǝt) tuomenmarja (ahlkirsche); Koš. ium ’tuomi’

         ~ tatar: jemǝš ’Frucht’ ~ unk. gyumölcs ’hedelmä’

         >? ven. tšerëmuha ’tuomi’ > tšeremissi! = juminpalvelija tuomimetsikössä

         > 106. iumantšetot ’marjoja kasvoi/on’ > io'malǝng  'jousen kaaren pää' (tuomesta)

         ~ jǝm         tšerëmuha (jagoda); ’tuomenmarja’; (derewo) ’tuomipuu’

         > me`ŋk(-)iu`m (punamarj. pensaan marja oli jumalien ruoka - ei ihmisten)

imǝl        ’suomuton, pieni, hoikka, tylsäturpainen, kirjava kala, nahkiainen’

iem,        ’(pellavan, hampun) siemen’ (Same)

iǝm         'hyvä (ihminen, esine)'; iǝmǝng ’terve’

         > Trj. iǝm'si  p'alǝk 'oikea puoli' > iǝmǝl'tä, iǝmǝl'tä ’kehua, ylpeillä’

iim'           Ni. iem' 'se mikä on sopivaisuus- t. uskonn. tapojen kieltämä'

         = SYNTI > Kaz. iǝm ’pyhyys, koskemattomuus; kielletty’ >? JUM

         > iemǝtta, (i)imǝltä ’peittää kasvonsa/silmänsä (apeltaan);

         hävetä, kainostella’ ~  iumta ’juosta (lumi); peittää (lumella)'

iumbar mou  ’suomuuraimia (ja matalaa metsää) kasvava maa’

nomǝs           ’kaksoset’; ’kaksois-’

Num              'jumala' >nu`m ’yli-; taivaallinen’

         ~ Nenets: num' 'ilm; taevas'; Kamass: nom, num  'taivas'

 

Mansi:         (Ahlqvist)

nomis              'Verstand, Gedanke' (nomsam ’denken, verstehen’)

nomis-visqari    'Zwillinge' (visqar ’Kind’) >? nom/num = jum-gemini

 

A. Kannisto (tat.-wog.) 1925, 54-55:

TJ               emäl = Zaubermittel ym. Tarkista lisää!

TJ               smel'š = ’Zauberer’ > TJ emel'š  ’Rätsel’ (!)

         > Vrt. kolt. ’emmel’ ~ Gr.geomilo ’peruna’

 

Aado Lintrop: Šamaaniraamat, ”Ilmamaa”, Tartu 1995 (LPR 407)
s.109         ’Üldse on paljud rahvad paremat poolt vasakule vastandanud
                > näit mansi: jomaspal, udmurdi burpal - sõnasõnalt parem pool

 

Vogul            (MK 170) jomas ”good, right, beautiful, lucky; to make good, to heal”;

Ostyak:         jəm (KT 167) ”good, beautiful, healthy; to heal, to caress; the right side; the best”

 

Samojedi:        

K. Donner: Samojedische Wörterverzeichnisse SUST LXIV, Helsinki 1932

ewel          'Mutter' > Awarisch: ewel, ebel - Tym: amma - Fin: emä -

         > Estn: emma - Mandsch: eme - Tawgi, Karassen: gemed >? gemini

juba            = calidus (kuuma) s.14  > s.30 jube = warm > Jurazi: juwo > Tumi: jobche, jubche

 

T. Lehtisalo: Entwurf einer Mythologie der Jurak-Samojenden, SUST LIII, Helsinki 1924

s.92         Ostjakeille (Bjelogorje) kuuluva suuri aluehenki, ortiki,

               = tundrajurakkien Jaumaal (Jaumaar) -hähe-Alter

 

Aulis J. Joki: Die Lehnwörter des Sajansamojedischen, SUST 103, Helsinki 1952

muzeru        kam. muzəru ’Faust’ < Tü. ~ trkm. jymyrdyq, jumryq,

         = osm. čag. jumruq, čuw. səmər id.; kaz. jømrøk ’Faust’,

         > kaz. jømrø ’rund, kugelförmig’;

         krm. osm. jumru id. čag. jumaq ’Knäuel, Klumpen’;

         uig. jumyt, jumut ’versammeln’; čag. jummak ’zusammendrücken’

         < tü. *jum-, *jüm- ~ kor. čumek ’the fist’;

numak           kam. numåk', nəmåk' ’Märchen’ < Tü. ~ kčUg. numåk', sag. ymaq id.

         > tob. bšk. jumaq ’Märchen’, kaz. küär. bar. jomaq ’Märchen, Rätsel’

         > čuw. jumakh ’Rätsel’ = kaz. jemeq, kzk. žumbak; kar. jomakh ’Märchen’

         ~ moL, kalm. domak (> soj. tomaq) ’Fabel, Erzählung, Märchen, Legende’

         ~ osm. jum ’Omen’, mo. dom ’Zauber’

 

Nenetsi:        

Manj njum          'Nimeni on...'

num'                  (261)  ilm, (1486) taevas hǝhǝ ~ Kamass: nom, num = taivas

         > num', hǝhǝ (318) jumal > hǝhǝ (1664) vaim >? S. Hexe(?) ’noita'

 

Janhunen, Juha:  Samojedischer Wortschatz  (1977): LPR426-427

*jom-                 = ’schneien’ (sataa lunta) > d'umu; čomna

 

M. A. Castrén und T. Lehtisalo:Samojedische Sprachmaterialen,  SUST 122, Helsinki 1960

njoma          'Hase'

omulj            B, Jel weibl. Geschlechtsorgan

ču                'Lehm, Erde';  savi, maa > čuumel-kup ’samojedi’; čumel-gop ’ostjakki’

 

Kai Donner: Ketica; Materialen aus dem ketischen oder Jenisseiostjakischen.
          toim. Aulis J. Joki, SUST 108, Helsinki 1955

dum            = pitkähäntäinen pikkulintu; 2) (pojan) mulkku > dumǝlgǝt = miehen nimi(tys)

 

Kamass:         nom, num  = taivas, sää, ukkonen

         > numǝn-šy = revontulet > n.-t'y' = sateenkaari > numo t'y' = käärme, ’pitkä paska’

nǝm, nim        = nimi, Name

 

Siperia (Fischer):

7:1         Nix ’Schnee’:         finn. lumi, tšer. lum (lǝm), wotj. lümüh (l?im?i),

         syrj. ljüm (lim, løm), permj. lüm;

         > samJ jumče, nenz. jomce ’dünner Schneefall’        

251:2       Niger ’schwarz’: ket tuumsja (tu'm; tums = ’es ist dunkel’),         

         arin. t'hjuma, thjuma ’dunkel’ (t'uma), assan. tuma, kott. t'huma (t'um)

 

Ewenk:

judemi                    (jumi, juvdemi, juvmi)         ’tyhjentää; vapauttaa’; ’nousta; orastaa’

         ~  ’ilmaantua’ = ’tulla/mennä ulos, poistua’

bejumekit (bulta)      ’metsästys; halu’ (v. ohota); bejuminmi ’metsästäjä’ >? JUM

jumeltše(de)mi         ’juosta läpi’

 

W-Lamut:

tumin (hill)         ’Speichel’ (sylki)  ~ ewenk. tumin;

uman, umon       ’ydinluun (Markknochen) ydin, Kern’; = tung. uman, umon

~ Jukagir:           omol          'beauty, kindness' < omoče 'gut, schön'

 

Baltia 

[29.5.2014 Panu Hakolan kirjeestä: ...baltologit selittävät 20% suomen sanoista balttilaisiksi lainoiksi... Johonkin... K. Wiikin teorian siitä, että latvialaiset ja liettualaiset ovat alunperin puhuneet itämerensuomalaista kieltä, mutta sitten vaihtaneet indogermaaniseen...]

Latvia:

gimene         = [d(j)imene] perekond, perhe (family); -jums (?’te’)

joma            = (väike) laht, abajas; joom (< liivi: juom, est. joom); sopp (soppi)

         ~ F. juuma, rommakon, syvänteen reuna’

jumis            = kaksoishedelmä; kaksik viljapea viljas

26.07.2002 Vikala Sass (haastattelu Virossa)

         ~ Päikesellä oli yksi tytär Saulis (Salme) ja yksi poika Jumis (agrase heros = maanviljelyksen jumaluus)

debess jums    'taevaalune' (taivaankansi, taivas, avaruus),

         = 'taevakumm' (taivaankupu, -holvi)

jumts            = katus (katto) > jumt = ’(katust)katma’ (so. < 'taivaankaari')

jus                  'teie, te'; jums 'teile, teid

 

K. Aben: Läti-Eesti sõnaraamat, Kirjastus ”Valgus”, Tallinn 1966 (22.9.98)        

iemīlēt    = (iemīlot) armastama hakkama, armuma; iemits = sissesõtkutud

         ~ mīla 'armastus, lemb; rakkaus’; mīls ’armas, kena, kallis’; mīlš 'suosikki'

         < Russ: milyj ’rakas’

K. Aben:  Eesti ja liivi laene läti sõnavaras (4.10.1999)
Emakeele seltsi aastaraamat III, Eesti Riiklik kirjastus, Tallinn 1957

s.208         jumala, jumalite ’viljajumal’ ’Kornmutter’ (myth.) < liiv jumal, est jumal

         >? LtDn.Po. jumal  ’Zwillinge bei Menschen und Tieren’ & ’zwei zusammengewachsene Früchte’

 

Lena Neuland: Jumis - die Fruchtbarkeitsgottheit der alten Letten
Acta Universitatis Stockholmiensis 15, Almqvist & Wiksell, Stockholm 1977

s. 12:  Jumis:  (männlichen Geschlechts) Juimis - Jumalenis - Jumeits - Jumikis - Jumikitis - Jumis - Jums - Jumits - Jumitis - Jumits - Jumulenš - Jumedz - Jumeidz

(weiblichen Geschlechts:) Jume - Jumala - Jumaleite - Jumalena - Jumalina - Jumalite - Jumanite - Jumelite - Jumite (Jumaliene - Jumalniece)

s.13        Adolphi (17. vuosisadalla) jumis ’zu paaren’;

         Depkin (18. vuosis.): Jummitis - Jummis - Jummikis (katon oljilla päällystäjät)

         Lange (1777) Jummis, Jummitis ’eine Doppelfrucht (-ähre); zwo einander gewachsene Nüsse, Aepfel.’

s.13.         Fick (1890): yomo-s, yomio-s verzwillingt, Zwilling.

         s. yama gepaart, du. Zwillinge, yamia verzwillingt,

         lett. jumi(-)s Doppelfrucht, Doppelähre, Diphthong. Vgl. im-ago, imitor; ...yama-s du. yama' m. Zwilling.

         s. yama du. yama'  verbunden m. Zwilling; z. yema du. yema m. Zwilling.

s.15         Milenbachs, Endzelins: Jumis

         1) ’zwei zu einer Einheit verbundene, zusammengewachsene Dinge, etwas Vereinigtes, Zusammengewachsenes..., zu zwei, zu zwei die Ähren, zu zwei leben junge Leute; die Doppelfrucht, Doppelähre, zusammengewachsene Kartoffeln, Äpfel: falls in einer Nusschale zwei Kerne enthalten sind, so wird sie eine Nuss Jumis genannt... Eier die zwei Dottern haben sind auch Jumis dim’

         2) Der Diphthong St.: beide Vokale... sind in einem Jumis zusammengeflossen

s.16         Pedersen: ’Skr. jama-s ’Zwilling’ [~ veda. yama ’Zwilling’];

         > lat. imago ’Bild’, imitor ’ahme nach’; m.iran. emuin ’Zwillinge’ (im-):

         > lett. jumis ’Doppelfrucht, -ähre’ (jm);

         Alle diese Versuche verbinden das lett. Wort jumis mit *iem-, *yomo-s,
        *yomio-s, ai. yama-h, 'gepaart, Zwilling'.

[>? 11.5.14: Jos jama-sanasta erotetaan alku-j pois, saamme tavun ama 'äiti' tai amo 'rakastaa', joten jum-muodon sukulaisuus amo:lle tulee näin ilmeiseksi. Samalla se antaa vihjeen 'emosta' pariutuvana so. joka ensin parittelee ja sitten kahdentuu synnyttäessään lapsen! < Arabia: yks. a'ma, mon. 'umi 'blind'

         >? Jum (m.) + Amo (f.) ~ "isä + äiti"]

s.17         Pokorny (Indogermanisches etymologisches Wörterbuch): lett. jumis;

         ieu-, ieuǝ-, ieu-g- ’verbinden’; iu-ti- ’Verbindung’, ieugos- n. ’Gespann’,

         ieug-ter- Anschirrer’, iug- geschirrt, Gefährte’; iugo-m- n. ’Joch’,

         iug-men- ’Paarung, Joch’ >? jum ~ joiku -parisidonnaisuus

s.19          In der estnischen Sprache kommt jumal und in der ihr verwandten livischen Sprache
                jumal ’Gott’ vor. (Aben).

Zeps: Eine sehr überzeugende Sprache spricht die weite Verbreitung von jumalıte (jumis, jumalina - Jumikis) -in verschiedenen Gegenden Lettlands... Die Verbreitung dieser Wörter zeigt, dass gerade im Norden und Westen Lettlands, wo man estnische und livische Spracheinflüsse vermuten könnte, das Wort nicht vorkommt. Gewisse Zweifel könnten bei einigen Orten im nord-westlichen Kurzeme entstehen, doch die wirkliche Verbreitung des Wortes ist in den an Russland angegrenzenden Gebieten Ostlettlands zu finden. Dies ist ein Umstand, der ebenso unmissverständlich darauf hinweist, dass die Annahme, es sei ein Lehnwort aus dem Finno-ugrischen, unbegründet ist.

 

[11.5.14 Olen jossain jo kirjoittanut siitä, että sanan katoaminen Viron ja Latvian raja-alueelta saattaa merkitä sitä, etteivät ugrilaisten jumala-käsitykset soveltuneet yhteen latvialaisen avoimesti hedelmällisyyteen viittaavan sisällön kanssa.]

s.20         Walde (Vergleichendes Wörterbuch der indogermanischen Sprachen):
               Ai. yama- m., av. yǝma- m. ’Zwilling’; air. emuin ’Zwillinge’, emnatar ’geminantur’

Güntert: "Vielleicht lassen sich lat. imago, imitari ’gleichkommen, nachamen’ (auch aemulus ’Nebenbuhler’) in ihrem Stamme sogar mit der Sippe von ai. yama- ’Zwilling, gepaart’, mir. emuin ’Zwillinge’, lett. jumis ’Doppelfrucht’ verknüpfen, falls ihre Grundbedeutung ’gleich, ähnlich’ war. Dann würden sich verhalten: ahl. bilidi: aisl. bilingr = lat. imago: ai. yama-, aw. yǝma-. Das 'Bild' im Spiegel ist mein Zwilling."

Adamovics1938: zwilling < mhd. zwinelinc, e. twin, lett. dwihnis, lat. bini
         - Lette jummis, doppelfrucht; Indess der schein möchte trügen trotz frz. jumeaux neben gemeaux (gemelli). Will man es nicht gar mit s. yu (verbinden) zusammenbringen: da möchte es sein u dem einflusse des labials verdanken, anstatt a  in s. yama, zd. yema, dem man etwa geminus und Gr. gamos anzuschliessen geneigt wäre (eintausch eines g für jot).

s.28         ...dass sie (Jumis) einen ”rosenfarbigen Kopf” hat und ein eigenes wollenes Umlegetuch besitzt.

s.57         jumja          'kaksois-' > s.67         Jumu ’zu zweien’

s.66         Devinam, Deviniem ’yhdeksän’ >? divinaatio: ~ 9 kk!

s.89         Adamovičs: ”Jumis ist somit eine Art Strömung zwischen der Pluralität und der Totalität.”

s.91         Wir haben bereits... hingewiesen, dass es (jumis) keinerlei Beziehung zu yami und yamu gibt (jota Brastinš väittää: Yama und Yami ’die Fürsorger der Verstorbenen und die Herrscher des Jenseits sind’). Toisaalta: ”Jumis und Jumala als Prinzip des Lebens und der Ernte”. ’... Man kann sich schwerlich vorstellen, dass ein Prinzip des Lebens und der Ernte einerseits und die Personifizierung des Absterbens andererseits vereinbar sind.’

[>? 11.5.14:   Vastakohtien ykseys! jam ~ jum ~ amo]

s.105         ’...Den Alt-Letten war Jumis nicht zwei Ähren... sondern ein kleines Männlein, das in der Mitte des Feldes unter einem Stein lebte.’

s.106         Adamovičs: ’Die Erzeugnisse der Ernte zum Gastmahl waren schon Jumis eigenes Fleisch und
                Blut.’ [>? Vrt. Jeesus: Tämä on minun ruumiini...]

ss. 116-119         Jumis: 1) ein Gegenstand; ...Einheiten, die immer aus zwei Einheiten gebildet werden...
                 zur Bezeichnung von einer aus zwei Gegenständen gebildeten engen Einheit. > ks.

s.123         Es ist unmöglich das Religiöse und die spielerische Freude im Jumiskult zu kategorisieren.

s. 129:    ...sebele ’Ähre’ > s.131 Kranz als Symbol der Fruchtbarkeit. >? ’seppele’

s.148 ...dass es im gleichen westslawischen Bereich auch ein Gegenstück zu dieser Kornfrau (Serpownica) gibt, nämlich eine Waldfrau, die ’Dziwiza’. Sie hat die gleichen Züge wie die Sichelfrau, trägt aber einen Pfeil, mit dem sie auf Eindringlinge schiesst. Hier scheint also unter anderem auch ein Verbindungs-weg zu den Todesgestalten zu führen. Bei den Tschechen heisst die sichel-führende Kornfrau die ’Poludnica (Pschipolnitza)’, also einfach ’Felderfrau’. (Puola: poludnie 'etelä; keskipäivä'; pole 'pelto')

         >? Vrt. suom. Jumin sokeat Amor-kaksoisveljet nuolineen...

 

Uno Harva: Suomalaisten muinaisusko:

s.219         Sama satoisuuden haltija oli lättiläisten jumis, jolla myös on ymmärretty sekä kaksoistähkää että kasvillisuuden haltijaa... Aikaisemmin oletettiin, että jumis-sana olisi alun perin merkinnyt juuri kaksosta (vrt. muinais-intian yama-h), mutta nykyään pidetään todennäköisempänä, että se johtuu toisesta kantasanasta, nim. yuvati ’sitoa yhteen’, yuti-h ’yhdistelmä’. Eihän pellava-jumis enempää kuin ägröi-pelvas voi tarkoittaa kaksosta. Huomattava on lisäksi, että milloin kaksoistähkän löytäminen tuotti vaikeuksia, tyydyttiin sitomaan yhteen 3, 5 tai 9 tähkää, josta keinotekoisestakin yhdistelmästä käytettiin nimitystä jumis. (Adamovič)

 

Kaljuste (Latvia-Liettua-Puola etc., 1996): (Jumalan kaksoisuus)

Dievs               = (lit. Dievas) Jumala >? E. divine = jumalallinen; ennustaa

         ~  tevs    = ’isä’ (lit. tevas; tevai = vanhemmat) >? teivas

divi                  = kaksi (lit. du, pol., russ. dwa) > latv. devini, lit. devyni = yhdeksän

         >? E. divide  = jakaa; vedenjakaja; kuilu; division = jakaminen, jako;

         > divination  = ennustaminen (1+1 = 9 kk?)

dvini                 = kaksoset = lit. dvyniai,  E: twins(>? E. duo- < R. två, S. zwei)

         > lit. duona   = leipä (>? E. dew = kaste) ~ < latv. viens ’yksi’ >? F. ensi-

diena                = (lit. diena) päivä (>? day, dia,Tag etc.)

dziesma            = laulu; dzimt = syntyä (lit. gimti) >? E. gemini

Liettua:

gymis         'nägu, näojooned (ulkonäkö, kasvojenpiirteet)'

 

Slaavit:

Venäjä:       blizkij ’läheinen; omainen’; bliznetsy 'kaksoset'

         >? E. bless ’siunata’; bliss ’autuus’; blind ’sokea’

bog             = jumala > božij 'jumalan-, herran-'

         < IE: *bhag- 'jakaa' (razdavatj);

         > avest. baga- 'kohtalo (utšastj, sudjba), osa'; pers. hoda 'bog'

         ~ hind. bagi 'onni'; bagvan 'bog' > bhajati  'jakaa'

         > Gr. bagos 'leipäviipale'; 'valtias, tsaari';

         > fagein 'syödä'; fagos 'herkkusuu' ~ D. Backe 'leivos' < tokar I-II jne.

         ~ vrt. poganyj 'saastainen; pakanallinen' < mven. pogana 'pakanallinen'

gimen,          gimej         ’(run.) abielu; pulma- e. abielujumal’; gr. Hymenaios

         ~ E. hymen ’immenkalvo’ >? F. kiima > lpKld kimmad = lpN gimes

gimn             ’hymni, laulu’; gumno ’luuva, puimahuone’

         ~ Vepsä: kim ’kiima’ (ven. tok)

gadjūka         1) ’kyy’ 2) punakoiso; gadj         'matelija'

         ~ gad ’konna, ilkiö’; gaditj ’sontia, sotata’

         ~  gadálka         ’povaaja, ennustaja’ < gadátj ’povata; arvailla’

          >? God-Juka(puu) ~ Jumalan marjakuusi!         ~? kadýk 'aataminomena'

gumus              ’humus’

duma                ’miete, aatos; duuma’; dumatj ’ajatella’; um = äly(kkyys), järki

izjum                 I/341         lat. racemus ’rusina’; 'omaperäinen'

         < iz         1) vastaa kysymyksiin ”mistä”, ”minkä sisästä” = 'ulospäin '

         1618-19 ezyme (izum?) ’raisins’; 1623 izjum ’villipippuri; kaali’

         < turk. (Sr. turets) üzüm ’vinograd’ (jagody)(viinirypäleet, -köynnös)

         > üz (üs) ’ylhäällä’ (üzer) ~ ? jum-paisuminen = raisin/raising-rase-raskaus

         > azerb., turkm. yzym; nog. (kurygan) juzim; uzb. uzum;

         > krim.-tat. yzym; kaz.-tat. jözem; kirg., uig. özüm

~ volkslat. *racimus ’Kamm der Traube, Beere, Traube’;

         < S. Kamm (tässä) 'viinirypäleen varsi’; Keim 'itu, oras'

         > blr. razynki = polsk. rodzynki, nem. 'Rosine'; F. rusina

         ~ it. racimolo ’Weintraube’; frz. raisin ’Rosine’ ~ lat. racemus-fero ’marjoja kantava, kasvava’

~ E. rise       ’nousta, kohota’; rosin ’hartsi'; S. Riese 'jättiläinen'

         >? Est. rase 'raskaana (oleva)' < F. raskas = Est. raske

         ~ vrt. lyyd. bruššin ’vatsa’ < ven brjušina (mahakelmu),

         < ven. brjuho ’maha, vatsa’ (sbruja ’penis’) >? El amor brujo 'noiduttu...'

         ~ ai. rāçí-h 'Haufen, Menge, Masse'

ven. izumlyát  ’surprise’ (yllätys); izumlénie 'hämmästys, kummastus, ällistys'

       ~ izumrúd 'smaragdi' ~ arab-pers. zomorrod (zumurud) 'smaragdi'

       ~ Tadžikstan: zumrat ~ uig. zumrət id. ~ gr. smaragdós

kumir           = epäjumala; kumartaa >? Ymer

lom              ’rautakanki’ ~ lom ’murtuma, murske’; lomota ’särky, kolotus’;

bog-omoljtsy ’palverahvas’ (Jumalaa rukoilevat, pyhiinvaeltajat)

tuman           ’sumu, usva’ > tyma ’pimeys; suunnaton määrä’;

         > vanh. tomnyj 'tumma, pimeä'

         = vi tume = (lyyd.) tomnyj, temno 'pimeä'

umaljatj,         umalitj = väheksyä; umoltšatj = jättää mainitsematta, vaieta

         < u-etuliite: 1) häpeää osoittava (hyi!), 2) jnkun luona olemista

         < moltschatj 'olla vaiti, ääneti; vaieta'

umelets        = taituri; umelyj = taitava > umenie = taito, taitavuus; umetj = osata

         > umolitj, umoljatj = anoa, rukoilla (Jumalaa)

         ~ molitj ’rukoilla (armoa)’; molitjsja ’palvoa, jumaloida; rukoilla’

         < IE *meldh- ’izlagatj prosjbu’ ~ Saks. melden 'ilmoittaa'

jama              ’kuoppa’; jamaza = aukko tai liitos (rysässä) ~ est. jaama 'pysäkki'

 

Puola:         bliski         'läheinen'; blizniak 'twin'

         ‹ blyskawica ’salama (Blitz)’ < blysk 'leimahdus, välähdys'

szew            'ommel, sauma'; szews  ’suutari’; vrt. szyc ’ommella’ ()

         >? R. sy = E. sew ’ommella’ = Ven. šow id.~ Zeus > Theo-Deus

 

Tšekki:          jmeno         = nimi; nimetus >? Esp. Jimeno (miehen nimi)

         > jmeni ’omaisuus, varallisuus’; jmeli ’misteli’

nadymani        'turvotus'

um                  = mõistus, aru; oskus, võime

umelec            = kunstnik, artist; umele 'keinotekoisesti' > umeni = kunst (taide)

 

Slovakia:         chumač 1) Bund, Bündel (Heu), 4) Wolke (Rauch, Dampf), 5) Flocke (Schnee)

umely                'künstlich, Kunst- (= umela)' > umenie 'Kunst; Können'

vzajomny           'gegenseitig, beiderseitig' (vastakkainen, molemminpuolinen)

 

Bulgaria:         godéž           'kihlaus' > godenik 'sulhanen' >? God

izumitelen          'ällistyttävä, hämmästyttävä'  < izumja(vam) 'hämmästyttää'

malko                'hiukan, vähän' < mal'k 'pieni, pikku-'
                ~ vrt. umel 'taitava, kätevä' > omaleja 'tulla pieneksi'

jumruk               ’nyrkki' < ryka ’käsi'

 

Serbo-Kroatia:        

gom(i)ni   ’(Moslem) woman/wife (in Bosnia)’

         > gomi, gomež ’non-gipsy man; peasant’ > gomni, gomežni ’mare’ (tamma)

izum            'Erfindung' ~ Kroatia: izüm         ’Erfindung’

um              ’intellect, mind’ > umanjim ’I make smaller’ >? Vrt. E. zoom!

 

Serbia-Romaanit:        

(u)mal         ’uncultivated field, virgin soil; lot; pot'; mal (amal, hamal) ’friend’

l(j)uma,       lumnja ’world’

lumeri          ’light’

sum(n)al(o), somnal(o) ’holy, sacred’

umok            ’juice’; zumalo ’juicy; watery’

zumi             ’soup’ (zum(n)i ’keitto’); juice (zum(i)jori, zumica) > zumijako (eggplant), zumijorako ’tomato’

 

Nord-etym:        

H.R. Ellis Davidson: Nordens gudar och myter (1964)
               Käännös: Bengt G. Söderberg, Prisma, Stockholm, WSOY 1987

s.200         Ymers namn har satts i förbindelse med sanskrits yama, som betyder ”hybrid” eller ”hermafrodit”... Ymer är faktiskt ett dubbelväsen även i den meningen att han ger upphov både till jättar och människor.

 

Freya Aswynn: Põhjala müstika ja maagia, Sinisukk 2002:

s.68          hiid Ymir (= s.49 'kaos'), jonka kainalohiestä syntyivät poika ja tytär (kaikki hiidet)
             > Aasojen I teko oli luoda tappamastaan Ymiristä maa.
             < Anord: ~ gyma 'Erde' (~ geo-myytti-etymologia!)

s.233         Sig(r)drief-umal ’Sigrdrifa ütlemised’

 

Altnord:

gymbr        'einjähriges weibliches Schaf' R. gimmer; nnorw. gumse 'Widder'

         > gemssi ~ Gr. khimaira 'Ziege' (vuohi) >? Jumpru ~ Jungfrau

gymir          1) 'Meer' (Ægir) (Schlund, Rachen) > gomi 'verschlinger',

                  2) 'Riesenname' (Ymer-Ymir) ‹ gumi 'human' ~ gyma 'Erde'

(A. Kaivapalu: Kuningas Ingvar) ...kuningale lauldakse  seal Gymis ljóð ,  Gymes havsang  ehk eesti keeli Gyme lainelaulu. Gyme peaks vist olema põhjala mütoloogias naishiiglane?

ljóma      ’scheinen, strahlen’, nnorw. ljoma ’klingen, donnern’,

         nschw. dial. ljömma ’scheinen’ (vom nordlicht)

ljómi        ’glanz, licht; schwert; zwerg’;  >? 23.5.01 F: lumi

         nnorw. ljome ’flamme, licht’, nschw. dial. ljöm ’nordlicht’

         > shetl. ljumi ’fettglanz auf dem wasser’ - lat. lumen ’licht’

yma          'riesin' (naisp.) < ahd. wiumen 'schaudern' (värisyttää; hirvittää)

         tai ymja 'die schreiende' (huutava) >? woman

Ymir         1) ’urriese’ < *iumiiaz < id.g. *iemo ’zwilling, zwitter’

         ~ aind. yama-, av. yəma- ’zwilling’, lat. geminus ’zwilling’,

         mir. emon ’zwillingspaar’, ai. yamati ’zügelt, lenkt’,

Ymir         2)  (haukka, thula) ~ ’der lärmer’ < ymja ’schreien, jammern’

         < ymr ’lärm’ = nisl. ymur id. n.nrw. ym ’heikko ääni’ ~ umi ’üble nachrede’

         >? omun ’laut, stimme’; nisl. (id.) & omur ’ton; echo’

         ~ nnorw. (murt.) om ’wiederhall’, R. (m.) ōm ’starker laut’

         - ae. wōm(a) ’laut, stimme’ < idg. *ueku ’sprechen’;

         ~ Ómi ’Odin’, ’der lärmende’ tai: ae. ymest ’der höchste’

         ~ ae. ūma (eig.) ’oberes ende’ ~ run.dä. uma >? Aum & Amen

H.S. Falk - Alf Torp: Norwegisch-dänisches etymologisches Wörterbuch,
Carl Winter’s Universitätsbuchhandlung, Heidelberg 1910:

billede         ’Bild’; ält.dän. belede, schw. beläte (epäjumalan)kuva; pelätin;

         ~ as. bilithi ’Bild’; anord. læti (pl) ’mienen, gebärden, wesen, beitragen’;

         germ. *bila- ’Doppelheit’; ~ lat. geminus ’Zwilling(s)-, doppelt, ähnlich’

         ~ anord. billingr ’Zwilling’; vrt, lat. imago ~ skr. yama- ’Zwilling’

         >? S. gemein 'yhteinen' ~ 'kaksonen' ~ 'kuva'

jammer          ält.dän. jæmmer < mnd. jamer, jammer = ahd. jamar, nhd. Jammer

         ~ ags. geomor ’traurig, schmerzlich’ ~ ahd. amar, anord. amra ’jammern’

         > emja, ymja ’heulen’ >? ital.-lat.  amore; amado; amati

         >? Rakkaus = valitus (kuin kollikissat kevätkesällä)?

jomfru (Jungfer) (s. 474 Seemannssprache)

          'einen runden Holzblock mit Löchern'; Jomfrutale < E. 'maiden speech'

          > Vanh.ruotsi: soel jomfruen 'sun maiden'

ljome (650)         (norw. ’laut schallen, widerhallen' = kaikua), R. dial. ljomma, ljumma;

         vgl. anord. hljomr ’starker Laut, Klang’ ~ got. hliuma ’Gehör, Ohr’

         ~ ahd. Liumunt ’Ruf, Berühmtheit’ (nhd. Leumund); idg.W. *clu > ks. lyd I

         ~ avest. craoman- ’Gehör’; skr. cromata- ’guter Ruf’  < *clu

         ~ R. ljum        ’lauhkea, leuto; haalea'; ljumma ’lämmittää haaleaksi’

         > ljumske (pl.) ’nivuset > lumbal- ’lanne-’

tomme        ’zoll; längenmass’ (F. tuuma); adän. tomme ’daumen’,

         aschw. thum ’zoll’, thumi ’daumen’ < anord. *thumi; ahd. dumo ’S. Daumen’ (peukalo)

tommel-     > tommelfinger ’daumen’ (peukalo), anord. thumalfingr;

         < anord. *thumall ’daumen’ ~ anord. thumal ~ lat. tumulus ’erdhügel’

 

Biblisk Ordbok:

Jubal       'Lameks son', "fader för dem som bruka harpa och pipa" (1. Moos. 4:21)

               > Ja hänen (Lemek) veljensä nimi oli Juubal; hänestä tuli kaikkien niiden kantaisä, 

               jotka kannelta ja huilua soittavat. 

              > Jubelår (jobel-år) > 'Klangår' - förkunnas med basunaskall (horntrumpeter)

              - frihetens och förlossningens år, friår. (s. 241-242)

Vanh.ruotsi: soel jomfruen 'sun maiden'

Norw-Dän:  Seemannssprache: jomfru (Jungfer)
         'einen runden Holzblock mit Löchern'; Jomfrutale < E. 'maiden speech'

 

Ruotsi:

dom              ’tuomio’ ~ Lat. domus 'talo'

gem              (ge:m, gemm) (paperi)liitin

gemen           ’yksinkertainen’

gemena          ’pienaakkoset’

gemensam      ’yhteinen’

gemål             ’puoliso’ (mies, vaimo) = vanh. S. Gemahl id. >? Jumal

jomenvisst       (adverb. - vardagligt) absolut, utan tvivel .

         - 'Jomenvisst är det så.' Etymologi: Sammansättning av jo, men och visst.

         > Google: Jomenvisst Schwammel

kåt                   'kiimainen' >? E. gad-goad-god~ S. Gott ~ F. kutu

ljum                 ’lauhkea, leuto; haalea; laimea’; lämmin

         ljumma ’lämmittää haaleaksi’; Mordv. lembe 'lämmin'

lom                  ’kuikka’          >? est. loomad ’villieläimet’

 

Norja:                 

ljome                ‘kaikua’; ‘laut schallen, widerhallen’ >? jum

         ~ Schw. Dial. ljomma, ljumma ~ anord. hljomr ‘starker Laut, Klang’

         ~ Got. hliuma ‘Gehör, Ohr’ (~ Avest. craoman ‘Gehör-‘)

åme                  ‘toukka, mato’

 

Tanska:            kim         ‘itu, alkio; alku’ ~ kime ‘soida, soittaa’ >? S. Keim ~ E. game > gemini

 

Islanti:                 

Haavio - Karjalan jumalat: Ymir-jättiläinen...on luettava kaksoiskantaisien ryhmään.

- Yima (iraanilainen), luotujen lisääjä ja suojelija samoin kuin muin. intial. Yama, on kaksoisolento.
              Samaa sanajuurta on liettualainen jumi's, joka merkitsee ’kaksoistähkää’.

L. Bäckman-Å. Hultkrantz: Studies in Lapp shamanism, Stockholm 1978:
s.32         ...shaman’s vocation and animal ceremonialism has been projected into the Ymer myth.

 

Muut eurooppalaiset kielet:

> Udo Uibo: Sõnalood, Etümoloogilisi vesteid, Tänapäev (24.7.2014?)
s.23         Baltisaksa lihtrahvalikus keelepruugis oli häälik g eesvokaalide e,i,ä,ö,ü ees muutunud j-iks...
              (saks. Georgina > est. Jorjen)
(G:n ääntäminen j:nä ei siis ole vain ruotsinkielen piirre!)

 

Saksa:         mm. Kluge (1960 Deutsch. Etym.)

Daumen         ’peukalo’; daumel-dime-dum-thumo. duim < germ. *thuman-;

         anord. thumal(fingr) > ags. thymel, engl. thimble ’Fingerhut’

         < idg. *tumon- ~ awest. tuma ’feist’ (lihava, rasvainen, pyylevä, paksu)

         ~ aind. tutuma ’stark’; so. Daumen = eig. ’vahva’;

         vrt. lat. pollex ’peukalo’ < pollere ’stark sein’

         ~ vrt. lat. tumeo ’Schwelle’, aind. tumra ’fett’,

         gr. tylos, tyle ’Schwulst, Buckel’ < idg. *ty 'schwellen’ (paisuttaa; turvota)

          > tirol. doll >? F. tuumen

Daus                 ’Zwei Augen im Würfelspiel; As in der Spielkarte’

         > spätahd. dus < frz. deux > E. deuce [dju:ss] ’kaksi; pari’

         < lat. duos (< duo) = ’kakkonen yms.’ (valttilyönti?); tasapeli

         >? S. Dusch >? Deus-jumala; E. juice-mehu >? jum-zeus

         ~ m.germ. twis- ’kaksi’; Lat. bini 'two at a time'

         >? E. two-twin(s)-twine > teen (archaic) 'suru, huoli; tuska'

         > AS. teona 'hurt, trouble' ~ ON tjon 'loss' >? F. tiine

Gemahl             '(vanh.) puoliso' ~ gemal, gemehele 'Braut, Gattin'

         ~ mhd. gemahele (ahd. gimahalo) 'Bräutigam, Gatte'

         < *mahla- < *mathla (*maðla-) < *mod-tlo- 'öffentliche Versammlung'

         ~ mlat. mallum, Got. mathl id. ~ Got. mathljan 'reden'

         < idg. *mǝd- 'begegnen' ~ anord. mot, E. moot 'Versammlung' > E. meet

         ~ S. Mahl 'Mahlzeit, Gastmahl, Essen' >? Jum-mal(a) ~ lp Jubmel, Immel

geméllen   'Zwillinge' ~ ahd. gimeini 'gemeinsam' = dän., schw. gemen.

         ~ ags gemæne 'allgemein, gemeinsam; schlecht, falsch' < lat. communis (commūnio)

         ~ got. gamains 'gemeinsam; unheilig' (Was alle gemein haben, kann nicht edel sein)

Geum                 < lat.  (kasvitiet.) ’kellukka’ = va karpolo-roho

         < gr. geuma ’ateria’ > Geusis ’das Kosten, Schmecken’

Gott                 ’Jumala’ ~ Gatte 'aviokumppani, puoliso'

         > Gattung 'suku, pariliitos'; sich gatten 'yhteytyä (pariksi), kiimailla'

         ~ bulgar. godéž  'kihlaus' > godenik 'sulhanen'

Imme                  = mhd. ’Biene’ = ags. ymbe; mhd. imbe, ahd. imbi ’Bienenschwarm’

         ~ angls. geogoð ’junge Schar’ >Jüngling’ > ks. ’Frauenzimmer’ >? Imbiss

         ~ westf. ime ’Biene’ (= schweiz. immi); imen ’Bienenschwarm’

         (>? hymen = gr. imin) >? S. binnen ’sisäpuolella, sisässä’

         > (416) ahd. im-pi ’Immenschwarm’ (mehiläisparvi) >? jum(p);

         > S. Imse ’Ameise’

Jammer        = ahd. jamar 1) ’das Traurige’, 2) ’traurig’ (> Schmerzenslaut)

         ~ asächs. jamar, ags. geomor ’leidvoll’; mhd. amer, anord. amra ’jammern’

         ~ anord. emja, ymja ’heulen’

Jumart         frz. [schümahr] = Kumar(?) - ei fabelhafter Ochsenesel oder Maulochs, vorgegliches        Bastardtier vom Pferde- und Ochsengeschlecht’

Jumelles        (pl.) [schümell] < frz.  jumeau, jumelle ’kaksosveljet, -sisaret’

         = ’kaksoset’ ~ uneig. ein Operngucker mit doppelten Röhren für beide Augen zugleich ~ Binocle

lumen,          lumina 'ein Licht'? ~ lat. lucere 'leuchten'

Lummel         ’Lende’ (lantio, reisiliha); mhd. lumbel, ahd. lumbal

         < lat. lumbulus, lumbus id. ~ engl. limb

Lümmel         ’tolvana, kutale’; Lump ’ryysymekko, retkale’

Mal               ’kuva’ (alkup. ja vanhin merk.) > Mal/Unmal ’kolikon eri puolet’

         > Mal ’(muisto)merkki; pilkku, tähne; luoma; häpeämerkki;

         > määrä; maali’ >? R. måla ’maalata’; mål ’maali’ (pel.)  >? Älä tee minusta (Jum-Mal) kuvaa!

Zimelien          ’kirkonkalleudet’

 

V. Kiparsky: Fremdes in Baltendeutsch
            Mémoires de la Société Neophilologique de Helsingfors, Helsinki 1936

s.86      Jome  [jomə] ’sumpfige Talschlucht zwischen Sanddünen’ ~ F. juomu 'juova, raita, uoma'

         < lett.     juõma ’versumpfte Niederungen, welche sich parallel dem Meerestrande hinziehen und
            voreinander durch sandige, meist bewaldete Erhöhungen getrennt werden’
        ?< liv.     juom  ’tieferes Wasser zwischen Landbänken

†jummel      ’Benennung einer Abgabe. Die seit 1765 unerlaubten Abforderungen... Bürgerbest,... der
            Handvoll oder Knuckenflachs und Hanf... Jummel nur auf Flachs- und Hanfabgaben bezogen wurde...

~ Suolahti: < estn. jumm ’ein an dem einen Ende gebundenes Flachsbündel, welches zehn Hände voll enthält’

         > Lett. jumi sanemt ’die letzte Garbe mähen, das letzte Flachsbündel raufen’

s.100         †nojumme < lett. nuõjume ’Schutzdach, Abdach, Abschauer, Schuppen’

 

Englanti:        (jatkuu osassa IV)