SHAMAANI-PUHEMIES

SHAMAANI:

 

12.12.2014:                  Vokaalin päällä oleva pidentymistä merkitsevä viiva on jossain korvattu vokaalin jälkeisellä kaksoispisteellä, koska en heti löytänyt tuota pidennysmerkkiä Times-fonteista. Tällainen esim. pitkää y:tä osoittava merkki oli niin hankala saada paikoilleen, että jätin sen pois kaikkialta. Kirjoitustapani ei siis ole kielitieteellisesti luotettava, koska tiedettä tekevät löytävät oikein kirjoitetut tarkemerkit alan alkuperäislähteistä. Tietoisen huolimaton - tarkoitusperä ja lukijat huomioiden - en ole pyrkinyt olemaan.

Hakasulut osoittavat myöhemmin tekemiäni tarkennuksia. Merkki "~" tarkoittaa yleensä omaa arveluani, koska tällaista epätäsmällistä merkintää ei yleensä näy alan tieteellisessä kirjallisuudessa. Sama koske merkkiyhdistelmää ">?". Se on oma arveluni mahdollisuudesta, että jotkin kaksi asiaa liittyvät yhteen esim. ajallisen peräkkäisyyden tai sanan muuntumisprosessin vuoksi. Pelkkä "> (<)" -merkki viittaa varmempaan yhteyteen, joka on jo esim. esitetty jossain julkaisussa tai muuten on itsestään selvä asia.

 

18.8.2012:                  Shamaani on siis konsultti-puhemies-välittäjä. Tähän työhön hän on kykenevä siksi, että tuntee molemmat roolit: täydellisen valon ja täydellisen sokeuden! Vain shamaani voi täten liittää nämä kaksi asiaa yhteen rakkaudella!

12.12.2014:         Muistutus: Jokainen on shamaani syntyessään! (Olemme unohtaneet?)

 

Arabia:                 

> Ks. F. Steingass: A Learner’sEnglish - Arabic Dictionary, Beirut 1978

         a'ma,         'amya (pl. 'umi) 'blind, sightless'

IS 18.8.2012: Rakkaus (Amor) tekee sokeaksi!

         ~ Frz: lumiere* [lymje:r] ’valo, kirkkaus’ ~ Port. lume ’valo; tuli’ < lat. lumen

>? F. lumi ~ JrSam jomt'se ’heikko lumisade’ > T d'umu ’lumisade’

~ Mari: jymaš ’häikäistyä, sokaistua kirkkaasta valosta'

 

Vrt: 1.12.99 (Aikio-Vornanen - toim. Uusi sivistyssanakirja. Otava 1993)

Šamaš         Šamš (assyr. ’aurinko); hepr. Šemeš, akkadilaisten ja muiden muin.seemiläisten palvoma auringonjumala, oikeuden ja totuuden ylin haltija.

Sammael (Samiel) muuan Saatanan nimityksiä myöhemmillä juutalaisilla

         >? Lucifer  (valontuoja) ~ tšer. šeme ’musta’ ~ syrj. tšim ’siniharmaa, hämärä’

         (SSA 208)F. hämärä = vi hämar; li ämardə ’hämärtää’;

         ka/ve > ven. gémerja, jámerja ’hämärän aika’ >? siemen

 

Ülo Valk: Kurat Euroopa usundiloos:

> Kabala järgi hõlmab jumalik täius ka kurjuse jõude ning seda kajastab õpetus Jumala ühest emanatsioonist Saatana või Samaeli märgi all... Kabalas peeti Lilithi hilisemaks abikaasaks Samaeli, kes oli ühtlasi Eevat pattulangemisse meelitatud kurat...

-         Samael (heprean sanasta sami ’sokea’), Saatanan tärkein nimi

juutalaisuudessa 200-luvulta jKr. lähtien.

 

Knut Tallqvist: Kuningas Jumalan armosta. Otava 1922

s.100         Hammurapin patsaassa nähdään auringonjumala Šamaš kuninkaalle ojentamassa sormuksen näköistä esinettä sekä sauvaa.

> Knut Tallqvist:Månen i myt och dikt, folktro och kult, Helsingors 1947

s.1         Hos ackaderna eller semiterna i det forntida Babylonien voro Sol och Måne,

Šamaš och Šin (’ravitsija-äiti’)

s.93                  kuu korina, linnunpesänä;

         ~ Soma ’världens öga’ - iranil. haoma ’kuu; kasvimehu’ >? HUUME

> Knut Tallqvist: Sumerisch-akkadische Namen der Totenwelt, H:ki 1934:

s.14                  matu ’Land’, tamtu ’Meer’, šame ’Himmel’

 

Haavio: Karjalan jumalat:

Gilgames(h) etsii kuolemattomuuden yrttiä ’sham balati’.

         > elämän yrtti = sam khayye.  s.235

 

>         Matti Kuusela: Katsaus / Minä olen 1/2001, ss.12-15

- Enki näki kuninkaiden tarvitsevan Anunnakien viisauden lisäksi Tiedonpuun ravintoa ja kehittyneitä fyysisiä ominaisuuksia so. Elämänpuun ravintoa. Tätä Elämänpuun hedelmää nimitettiin Tähtituleksi (kuukautisverta) eli manna'ksi, shem-anna, joka oli jo Jumalten poikien pitkäikäisyyden salaisuus.

         >? soma ~ shamaani;

         zemen = ’taivas’; ane ~ ’vanha; vuosi; kuu’ >? (Haavio:) sam 'yrtti'

 

>         Lars-Ivar Ringbom: Paradisus Terrestris; Helsinforsiae 1958.

-”Nära detta träd”, säges det i Bundahishn, ”växer det läkande, oförgängliga Haoma (trädet) invid källan Ardvi Suras vatten. Den som äter av det blir odödlig”. Av Haoma beredes det livselixir varmed den iranske frälsaren (saoshyant) en gång skall återuppväcka de döda till den yttersta domen och den stora världsförnyelsen.

         >? haoma ~ soma???

 

Intia:

Freya Aswynn: Põhjala müstika ja maagia, Sinisukk 2002:

s.150         Joan Halifax (’Shamanic voices’): ...sõna ”šamanism” pärineb veda sõnast sram, mis tähendab ”ennast üles kütta” või ”tegelda karmide asjadega”. Norrkeelne sõna seidr tähendab samuti ”kuumutama” või ”keetma”.

 

Shiv Dayal Batish - Ashwin Batish: Ragopedia vol. 1.

                  Batish Publications, Santa Cruz, Calif. USA 1989

s. 4.                  Samvadi: Subsonant note. This is the second most important note of a Raga and is the second most frequently struck note in its melodic expansion. In most cases the Vadi (sonant note, 1. aste) and Samvadi notes are a fourth or fifth apart [esim. C-F -intervalli = I-IV aste C-skaalassa]. It is often addressed as a wazir [visiiri l. ministeri, sanansaattaja, neuvottelija, delegoija, konsultoija, joka "edustaa" isäntänsä funktiota].

 

Matthew Montfort: Ancient traditions - future possibilities

                  Panoramic Press, Calif. USA 1985

s.89                  (Rhythmic cycles of North India)

         ...The most important point of rhythmic emphasis is the sam, the first beat of the tala and point to which all variations eventually return.

 

G.H. Ranade: Hindusthani Music, Popular Prakashan, Bombay (1939) 1971

s.104-5 The note receiving such prominence is called the Va:di. To heighten the effect of the Vadi, another note either its Fifth or Fourth - and hence one belonging to the other tetrachord - is given next best prominence. This note is called Samvadi or the helpmate of the Vadi. The Samvadi imitates what the Vadi does in its own tetrachord...

 

Josef Kuckertz: Musik in Asien I, Musik aktuell 3,

         Bärenreiter, Kassel-Basel-London 1981

s. 16         samsara = Wesenskreislauf; s. 32         samcara = 'Wandeln' (vaellus)

s.17                  samgita = 'Musik' > marga-s. (tie; vanhat säännöt >? F. 'merkki');

                  desi-s. (tasainen maa; provinssi); loka-s. (seutu; kylä)

s.35                  raga Vasanta/Basant: vadi ('Klinger') / Samvadi ('Mitklinger')

 

Paul Uccusic: Der Schamane in uns, Ariston, München 1991

s.126                  Sema = der Derwischtanz

 

14.2.1999 Govindapanicker Gopinathan -haast. (Dravida: malyalam-kieli):

sa:ma                  'laulettu veda' (sama veda)

sama (?)         'equal' >? = suom. ’sama’ > R. samma > E. same

sama                  'control of the senses - complete peace'

~ vrt. Panu Hakola: Lexical affinities between Tamil and Finnish 2009, s.49:

         sama                   'equal' ~ Tamil: camam 'equality' (D241)

 

Meyer, Ernst Hermann: Geschichte der Musik,Band I, 1977        

         Musik der Urgesellschaft. VEB, Leipzig LPR322-323

         [> Ilpo Saastamoinen LPR = Laulu-puu-rumpu 1998 s.322-323]

172                  sama:ja; esiarjalaisten metsäheimojen juhla Intiassa...

176                   ...vedalaisella hevosuhrilla oli piirteitä hindulaisesta samaja’sta.

260                   Musik, Religion und Staat entwickelten sich in engster Verknüpfung...

Ernst Meyer toteaa lisäksi musiikin asemasta muinaisessa Intiassa ensiksikin että kaikki laulutermit (rc = glänzen, singen, gatha < ga = singen, arka: Lied, Glanz) tavalla tai toisella liittyivät loistoon (meillä pohjolassa soidin-kuumenemiseen mutta myös ’valaistumiseen').

Sa:man tarkoitti aluksi ’viihdyttää, rauhoittaa’ so. jumalia kohtaan käytettyä taktiikkaa kuten sa:ma myöhemmin politiikassa diplomaattisena keinona. Vedalaiset laulut olivat kutsu jumalille osallistua uhritoimitukseen ja taisteluun esiarjalaisia vihollisia ja heidän jumaliaan vastaan. Rgvedan stotra ’Loblied’ ja sloka (soiminen, ääni, sointu) korvaavat rc:n. (Meyer, 1977, 87).

179                  Intia: Den sa:mans und andere Klangformen wird eine spirituelle Kraft zugesprochen. s. 181

184         Die zentrale Form der liturgischen Musik ist der saman.

256                  Israel, Juuda: šama = ’soivat’ (klingend) Zimbeln

156                  Ägypten: šem’ ’singen’

         > Arab.-Etiop. zamara = singen (laulaa)

         > Hepr. zamar = laulaa          (S. Wettenhovi-Aspa 1936, 446-7).

 

- Tutkimamme termin asema ei siis suinkaan ole ollut vähäpätöinen. Sam - sang - son - som - sum -alkuisia sanoja on siroteltu niin tasaisesti koko vanhan maailman alueelle, että on syytä olettaa olevan kysymys samasta sanueesta, joka Intiassa on ollut - ei pelkästään musiikin vaan - koko yhteiskunnallisen järjestelmän perustana. Soidinmenot on heijastettu jumalien lepyttämiseksi toiseen todellisuuteen ja sieltä takaisin sovittelemaan ihmisiä ja omaa toimintaa yhteen. Musiikki diplomatian välineenä on kiehtova ajatus.

Millainen rytmi Sammolla sitten oli toimessaan? Intialaisten lähteiden mukaan Sama-veda’ssa (myös Saman) sävel oli sanojen sijasta aktiivinen prinsiippi. Rytmisesti kysymyksessä oli joko jhampak (2+3 iskua) (Blume > Blake 1980, 223) tai - hieman toisin kirjoitettuna - jhampa (2+3) (Danielou 1975, 73). Tämä symbioosi sopinee Kalevalan avaimeksi vielä tänäkin päivänä, vaikka se meidän mielestämme kuuluisikin olla toisin päin; 3/4 + 2/4. Joskus tuntuu siltä, että tämän vuosisadan lauletuissa versiossa väärinpäin Intiaan verrattuna ovat myös sanan ja sävelen painosuhteet.

Eräs kuvaus tällaisesta musiikki-symposiumista Nebukadnezarin hovissa mainitsee sambyke'n ohella kreikkalaista perää olevan  säkkipillin nimellä sumponjah, kr. symphonia. Kuvaus on seuraavanlainen:

’Wenn die symphonia erklang, sprang er (Seleukide Antiochos IV) auf und tanzte nackt zusammen mit den Spassmachern’ (Athenaios) (Meyer, 1977, 252).

 

Aasia:

W-Lamut:         hamān ńàian ’shamaanilaulu’ < hamàn’Schamane'

         >? noaid-noita > ks. Shamanistinen musiikkikooste III

 

Korea (SUST XCV)

čaa näda         ’to lead, to introduce; to teach’ = moL žaga-, kalm., bury. za- 

         ’to teach, to show, to lead towards’;

         žaburi ’information, instruction’ = ma. žabun ’information, testimony’

         žabu- ’to give answer’~ kor. čada, čam ’to sleep; to lie abed/down’        

         >? esp. sabe ’tietää’; S. Zauber

čhamda         (čhama: čhamin)         ’to endure, to bear, to stand’

         = kh. ts'aman ’one who witholds his desires; an abstanding man; moderated’

čham         ’what is true, trustworthy’; čham-ba ’hemp rope’ < *čhom = uig. ? čum

         = mo. čöm ’all together’; osm. čam ’the pine (tree)’

 

Bing-an, Wu: Shamans in Mandchuria. (1989) > (LPR410)

s.263: The term shaman was originally a Jurchen word denoting female shamans only. Late on it became widespread among the Tungus-Manchu peoples... Among Mongols, the male shaman is called böö (bö’e), the female udgan. Peoples speaking Turkic languages... used originally the term qam; in recent times the terms oyun and bagsi came into use.

         >? Russ: kam-lanje > kamlanie 'shamanointi'

 

Kun, Shi: Shamanic practices among the minorities of south-west China. (1989):        

         > LPR409

s.241: ’... the shamanic practices of some northern peoples were recorded in Chinese over two thousand years ago, and the Chinese word sha-man for shaman appeared in a 12th century publication.

s.250: In later publications, the word shan-man was replaced by sama, chama, shaman, saman etc., the last of which has been widely used ever since the Qing Dynasty.

 

Tibet:

Vandor, Ivan: 1978         Die Musik des tibetischen Buddhismus.

         Heinrichshofen, Wilhelmshaven (tmw 48)

Cham                  = Maskentanz; 87 (= Cham - luostaritanssit)

 

I. Soomere: Eesti hõimurahvastest (käsikirjoitus) Viljandi 1979:        

s. 30                  Russ. ’kamlanje’ = samaani >? Kamassi: ’samla...’?

         Altai: ’kam’ = samaani > Vrt. s. 73 ainut: ’kamui’

 

Eurooppa:

B. Walker: Das geheime Wissen der Frauen:

Halloween - Der Allerseelen- oder Allerheiligentag, All Hallow’s Day 1.11.

         ~ krist. versio kelttien kuolleidenjuhlasta Samhuin: Es war nach dem Herrn des Todes Samana ’Gleichmacher’ (od. ’Schrecklicher Schnitter’)

         ~ Saman ~ Raamatun Samuel < semiitt. Sammael ’Alisen maailman jumala’ (El 'jumala')

         ~ Liettua: Uudenvuodenpäivänä ...wurden dem Gott Zimiennik (Samanik; Samana) Haustiere geopfert und Gebete gesprochen.

Hannah         - Hannahs biblischer Sohn trug denselben Namen wie der Herr der Toten, Sam-El, Sammael oder Samuel. Dieser Name war von Samana, einem hinduistischen Beinamen des Totengottes Yama als Führer der Seelen abgeleitet.

         >? jaama-Jabmel jne. > lpK: jaam ’edesmennyt’ (kuollut)

 

Latvia:

samacit         'veidei õpetama'; samainit ’(raha) vahetama; ära vahetama’

         > samera = võrdlemisi

samana          'teadvus' > ks. mani = 'ebausk; pettus'?

         >? vrt. skt. samaana ’seedimine’ (ruoansulatus, sulattaminen

         = läpikäyminen älyllisesti ym.)

         >? E. seed (siemen) jne. >? F. maanitus >? manata; sa-mani

         ~ Liettua:         samone = teadvus (tajunta, tietoisuus)

ziema          ’talvi’ > Lith. žiema > Pol. & Russ.  zima

         > R. sömna = nukkua >? siemen  >? F. ’simasuu’

         = ven. son 'uni'; esp. sueño ’sleep, dream’

 

Liettua (Leedu):

samane         = kimalane

samanos          = sammal (pl.) > samanyne = samblasoo

samojis         = teravmeelsus; vaimukus (henkisyys) > samokslas = vandenõu

samone          = teadvus (tajunta, tietoisuus)> sÎamoneti = teadlikuks muutuma

          >? = heaven = hymen

kamam         ’I love’; kamlo ’beloved’

 

Romania:                 

semana         = 1) säen (kylvää); semanator ’Sämann’ (kylvömies)

                  2) ähnlich sein (olla samankaltainen, näyttää samalta)

         ~ Esp. semana 'viikko' = siemennysaika! (...Piti viikkoista pyhyyttä...)

         ~ ? Vrt. eestin aig 'aika' ~ haige 'sairas'

zeama                  (zemi) ’Brühe (keitto, liemi, soppa); Saft’; zemos ’saftig’

         > zeama lunga ’Gewäsch’ (loru, lörpötys) < lungi ’verlängern, dehnen’

         >? semen - sama >? jum-hum >? semi- (puoli-)

 

Kreikka:                 

koimao         (keimai)         1) lepyttää, nukuttaa uneen; viihdyttää, asettaa

         2) ruveta levolle, nukkua’ >? kaamos; Est. koiku ’sänky’ >? F. keikku-

         >? Heim-home; keimailla; S. Keim 'itu'; Same ’siemen’ >? soma

         >? R. sömna ’nukkua’ >? shaman ~ kooma ~ hymen

M. Baigent etc.: The Holy Blood and the Holy Grail, GB 1996:

s.376:         Gr. soma = elävä ruumis > ptoma = kuollut ruumis, ’corpse’.

 

Türkisch-etym:                 

M. Räsänen: Versuch eines etymologischen Wörterbuchs der Türksprachen

LSFU XVII, SUS, Helsinki 1969

čaman         (kom. kaz.) ’faul, träge (hidas, verkkainen)’ (> čer. čaman id.;

         čuv. čuman ’nachlässig, langsam’); kaz. kur. čaban ’faul’, kzk. šaban,

         čag. osm. čoman (!) >? soma (-juoma); šamaani-transsi

uig.                  isman         ’Medizin’ < tib. sman id. >? shaman

zaman         krm. blk. ’Zeit(punkt)’ > osm. zäman > KB. kom. kkir. kaz. zamana

         > čer. saman, sämän, čuv. saman(a) < ar. zama:n, hepr: zeman = ’Zeit’

         >? sama- >? zaman-aika = zemja-maa

         = semen-siemen = seed-zeit-siitos

Kazahstan:         akyr zaman’tuleva elämä (~ aika)’ (Tü-etym. s.9)

Kurdi:                  saman         ’talous’

Afghanistan:         saman          ’ilma’ (soinn. ’s’)

Jukagir:          zaman (time-Zeit) = aika ja turk: zaman = time!

~ West-Lamut: hamàn ’shamaani ' > hamàn airan ’shamaani parantaa’

> hamàn ńaıiaran ’shamaani laulaa noitalauluja’

        

Turkki:                 

çam                   = mänty, petäjä (vrt. F. ’tammi; sammal’); çamlik ’männikkö’

         > çamur = kura, lieju, savi ~ ? Est. samblik 'jäkälä'

zemberek         ’jousi, vieteri’ >? Sampo

zemin                  ’pohja (ground)’ >? pohjoinen maa

 

Heprea:

sam                  ’narcotic’ >? soma!

shemesh         = aurinko

zeman          (zman/-eem)’time’ (aika) >? F. siemen

šamajim          = taivas > Turkki: zemin = ’pohja (ground)’ >? Arab.

>         J. Strong (Dictionary of Bible words; heprea, aramea 1996): LPR405

8050: Shemuw'el = heard of God

         < shama' = to hear (intelligently); call together;

         (make a) sound, noise; tell, understand ~ shema = hear, obey (8085-6)

8074:          shamem = to stun (tainnuttaa, järkyttää)

8080:          shaman = to shine; be (make) oily or gross; become fat

         > 8081: shemen = grease (liquid); richness; fruitful, oil

 

>          Ülo Valk: Kurat Euroopa usundiloos, Vikerkaar 1994:

37                  Noa kolmest pojast järgisid Seem ja Jaafet (eurooplaste esivanem) oma vaga isa eeskuju. Kuid kolmas poeg Haam, kes langes isa needuse alla, taaselustas keelatud õpetused.

 

Laurence Gardner: Bloodline of the Holy Grail - Element 1996-2002

s.64                  Gethsemane ’Valley of oil’ >? siemen-keto

         ~ USSK (238): Getsemane < aram. gat šemane ’öljykuurna’

 

Ukrainan juutalaiset:

l’chaim [la-haim] ’elämä’ (hepr. khayaam)

         >? amor khayam; S. Heim (koti)

         >? Beet-le-heim = elämän talo!

         < hepr. bet/batey ’the house of...’ (talo); beth 'el ’House of God’

         >? vrt. frz. bedeau = ’Pedell’ (vahtimestari) < germ. bedala-

         > arab: bi'at (pl. biya') ’synagogue’ (Jew’s place of worship)

 

Arabia:                 

F. Steingass: A Learner’sEnglish - Arabic Dictionary, Beirut 1978

a'ma                  'amya (pl. 'umi) blind, sightless; >? Uumon ukko... Ks. JUM-sanue

         'ama ’blindness’; a'ma, yu'mi ’blind, darken’ (sokaista);

         amal (yumil) ’slope’ (kallistaa); mal (yamil) ’slope’ (olla kallellaan) (+ a)

                  >? (sokea) Jumi > (sokea) Amor; amado  > F. hämärä

                  >? hepr. jom (yom) ’päivä’, (jum?) ’taivas’ >? jap. yumi (bow!)

         >? vrt. est. pimedus ’pimeys’; pimestatus ’sokaistuminen valosta’!!!

         >? turan: tšu-düt ’pimeyden t. suden kansa’ (V. Sass s.658) >? tšuudit

         ~ Gr. *amayrosis’pimeys, pimentäminen’ ~ Gr. hemera ’Tag’ >? Amor

sama                  ’sky’ (taivas) >? ~ Tü.(?) zemen-maa >? sama taivas

         > Hepr. šamájim = taivas > shemesh         = aurinko

sama u         = (saum) 1) ’to offer for sale’; 2) to impose, force;

         3) to bargain, haggle, chaffer over a price; 4) to let (444)

         ~ vrt. sawa' ’equal (~ musawin ~ siyy/aswa'); equality, sameness’

         ~ sawiya ’olla samanlainen’

sam'                  sam'a-t (pl. sumu) ’wax, candle; light’; sams (pl. sumus) ’sun’ (s)

samm                  ’bane (poison) (s.v.)’; (pl. sumum) ’venom’ (käärmeen myrkky)

śams                   (pl. śumus) ’sun’ (s); samsi-y         ’solar’ (a)

 

Duraljan:                          

66.                  *xam- ’to understand’; F. haami ’reason, understanding’

         Ve ham id., ’memory’; Tam. camai- ’to be made/constructed’

         Q hamuta- ’to understand, to figure out’; jammu ’intelligencia, juicio’

 

Graham Hancock: Fingerprints of the Gods, Mandarin Paperback 1995:

Izamana         = ’Serpent of the East’ > Ks. Quetzlacoatl

 

David Icke: Matrix’i lapsed, Matrix kirjastus 2003

s. 53         Menes oli kõige esimine vaarao Egiptuse vaaraode esimeses dünastias, mis järgnes nn. dünastiate-eelsele perioodile ajavahemikus 3000-.

         - 2000 eKr Tema elukäiku kirjeldavad Egiptusest leitud raidkirjad [F. 'kivikirjoitukset'] on sumerikeelsed ning langevad kokku nendega, mis avastati Sumeris ning Induse orus. Ta oli valitsejaks Induse oru koloonias, kus Sumeri kroonprintsid tavaliselt enne troonileasumist valitsesid. Vastavalt säilinud raidtekstidele nimetati neid kaaslasteks-alamkuningateks: Shag-man, Shab-man ehk huvitaval taval kombel ka Sha-man.

(< L.A. Waddell: Egyptian Civilisation, It’s Sumerian Origin, luku 41-42)

         > Kreetan Minos ~ Menes

(Est. raiduma ’hakkama’ > raidkirjad F. 'kivikirjoitukset') >? E. write

 

Fenno-ugrit:        

T.I. Itkonen: Koltan- ja Kuolanlapin sanakirja I-II

472.                  sammerded (N), (2) -mardt, (4) -merdi ’jymistä’

         (etäinen ukonilma); tiermes sammərdt ’ukkonen jyrisee’

         >? šummer-noitarumpu ~ F. somero-soran kaltainen ääni!!!

s.531         suomma, suom(a), T  simm ’sävel, nuotti; hiljainen ääni t. puhe;

         loihtulaulun osa’ (~ lp suobman)  ‹ Suama = Suomi (S)

         > syəmma, suamma ’suomas, omituinen’ (~ soma, In. soami)

         >? saami >? Kuola: šammer  ’hamara’ > š-rumpu

         ~ Mo cuu ’sound, noise, echo’ >? F. suu

         ~ Quechua: simi ’mouth; spout, lips; language; word; gossip’;

> Räisänen: Die Tschuwassischen Lehnwörter im Tscheremissischen,

         SUST XLVIII (48), Helsinki 1920 (mm. s.234) s’em ’Melodie, Ton’

 

Hanti 274:                  uedəm, ueləm, ualjəm'         ’ydin’ (Mark), (puun) sydän; ’aivot’

         ~ ue'lmäm', ualjməs uathəm, uetəm' id. (puun sydän)

         ~ ualjəm ’kävyn siemen’ >? adam = alma = elämä!

         ~ Unkari: almos         = uninen; alom = uni, unennäkö, unelma

         ~ alma = omena >? Siemen on unessa!

 

"Soidinmusiikki I" -dokumentin (shamanistinen) sisältöluettelo:

1)         SAMA/SAMB/SHAM~SEM~SIM/SYM~SOM~SUÕMM

1A)         SÆM-RIITTI

1B)         SÆM-SILMÄ-TIETO (>? VALO)-KONSULTTI

1C)         SÆM-LAULU/LUKU

"Soidinmusiikki II" -dokumentin sisältöluettelo:

1D)         SÆMP-SOIDIN-7-KYLVÖ-MYLLY-TANSSI

1E)         SÄMP-LOVI(KALVO) & TŠOMBO-MÄNTÄ

1F)         SÆM-KUTU/JUOMA/VAAHTO/SIEMEN

"Soidinmusiikki III" -dokumentin sisältöluettelo:

1G)         SÆME-TRANSSI

1H)         SÆMÆ-KAIKKEUS-YKSEYS

1I)         SÆM - MAA-ILMAN VALO (>? TIETO) (F. HUOMEN & HÄMÄRÄ)

1J)         SÆM-AIKA (A & W)

1K)         SÆM-LOPPU-ENNUSTUS

 

"Soidinmusiikki IV" -dokumentin sisältöluettelo:

FOLKFORUM - seminaari 11.1.2008 Turku

 

SOIDINMENO-PROSESSI (sellaisenaan seuraavaa jaotusta tai otsikoihin sisältyvää sanaluetteloa ei ole erikseen esitetty tällä sivustolla. Se on haettava eri paikoista. Luettelo kuvaa sitä materiaalia, jota sanaston yhteyteen on valikoitunut esim. sanojen ulkoasun samankaltaisuuden takia.):

 

I:         AIKA:         1) KIIMA-AIKA, (TIME-ZEIT-AEG-HORA-ZAMN)

                  B) PYHÄ AIKA (viikko),

                  C) ABSTRAKTI AJAN KULKU

                  D) KANTOAIKA

II:         PAIKKA:         AUKIO-PUIMATANNES-NÄYTTÄMÖ-CIRC-PIIRI

         ~ ODEUM

III:         ACTORS:         POET-MUSICIAN-SEPPÄ & VIR/VIRGO

IV:

A)         SAM(A)-YHDESSÄ ~ OCTA-

         > PARI-KAKSI-GEMINI = JUM-ÄGRÄS

         > JOUKKO-LAUMA-KUORO         a) suureneminen-paksuneminen:

B)         KUTSUMINEN-MAANITTELU-KUULEMINEN

C)         LEMMENSAIRAUS-ULVONTA-VIHLONTA ~ ITKU~VIRSI

D)         ÄÄNI-PUHE-SANA-LAULU-HUUTO-VIHELLYS

         a) hyönteisen surina - pisto, b) kurkku(torvi)-korva-

         c) joutsen-kurki, d) ukkonen-noitarumpu

E)         LOITSIMINEN-LUMOAMINEN-NOITUMINEN

F)         TANSSI: JUMP-HYPPIÄ-KONTATA-LENK-LINKUTTAA

         ~ ASTUA-KULKEA-JUOSTA

         a) neste: virrata-valua & joki/tie, b) tinata-juottaa

         c) lipeä-tina-räkä, d) vaahto-sammas; vesikeppi; Mooseksen sauva

G)         KUUMENEMINEN-PUNASTUMINEN

         SOKEUS-SALAMA-VALO-RAKKAUS         a) Hel(ios)

H)         EESTAAS-LIIKE: SWAY-KIIKKU ~ SOUTU(VENE)

         ~ RIIMI-SÄKEISTÖ-JONO/KETJU-RUNO

         TRANSSI: KYLVÖ-TAONTA-PUINTI-PIEKSÄNTÄ-KUTU

         TAAMONTA-KESYTYS-RATSASTUS-LEAD-OHJ(A)US

I)         NÄPPÄILY-PISTO:

         ~ SAMMAS-SAPA-TANKO-HÄNTÄ-MATO-TOUKKA

J)         MYRKKY-LAHJA; HEDELMÄ-ÄITI ~ GNOSIS-KIITOS

         a) sappi (galle) - toxic

K)         KENNO-KOHTU-LUOLA-PIILO ~ GEMINI-KAKSEUS

L)         KOSIO-HÄÄT-MORSIAN-SULHANEN

         > SOK-ROT ~ SACRED ‹ GENOS-SOCIETY

M)         UNI...

 

 

LEHTIARTIKKELEITA yms. 1978-2008:

Lukuisia lehtiartikkeleita, jotka liittyvät shamaanikursseihin, muusikontyöhöni ja sen yhteydestä shamanismiin sekä henkilöhaastattelujani, jotka löytyvät kotisivuiltani.

 

Suomen antropologi 3/1978

         - Lauri Honko: The Rite Technique of the Siberian Shaman

         - Anna-Leena Siikalan kirjan (FFC 220, Hki 1978) arvostelu

 

7.9.85         to         Keskisuomalainen s.12 (Johannes Setälän näyttelyarvostelu)

         - Tapani Katila: Shamanismista viisauden avain  

4/85         Työväen näyttämö, ss. 4-6

         Teuvo Laitila - Kari Vesala: Shamanismi - muuntumisen taide

 

Kaltio 3/1986, ss. 92-95        

         Veli-Pekka Lehtola: Shamanismi - sukellus henkien maailmaan

10.12.86 ke         HeSa - Kulttuuri (Luis Eduardo Luna: 'Vegetalismo')

         - Matti Kamppinen: Parantavien kasvien oppilaana

         - Perulainen kansanlääkintä on lentämistä ja anakondapainia

 

24.1.87 la Kaleva - Marja-Liisa Tuppurainen:

Shamaani - Kahden todellisuuden matkaaja

19.2.87 to Nurmijärven kureeri N:o 8, s. 11 - Pohjantahti soitti pääkirjastossa

 

8.1.88         pe Kotimaa, s. 19 - Aila Poukkula: ...haltijat huolehtivat ihmisen onnesta...

         - Juha Pentikäisen haastattelu - alku puuttuu

4.12.88 su         Kaleva s. 20         Anneli Meriläinen:

         "Yhen miehen järki ja yheksä miehen voima" (artikkeli karhusta)

 

Anthropologica Vol. XXXI, N:o 1, 1989

         Edith Turner (Univ. of Virginia): From Shamans to Healers:

         The Survival of an Inupiaq Eskimo Skill

Päiväämätön - HeSa - Viikkoliite (?), ss. 38-41

         - Eero Ojanen: Valtakunta tuhannen vuoden takaa

29.4.89 la         Kainuun Sanomat - Viikko

> amk: "Kehitys vienyt umpikujaan, josta poispääsy vaatii shamaanin taitoja

21.7.89         "Karasjoen shamaanit -89.jpg"

         FD: Dårlig kurs-oppslutning, Finnmarks dagblad 21.7.89

8.10.89 su         Lapin kansa s.21 - Raimo Laitila, Norilsk:

         Alkuperäiskansojen asema tukala Taimyrin niemimaalla

 

1990         Ilpo Saastamoinen: Musiikki luovuuden leikkinä

         IMPRO - Keskustelua musiikkikoulutuksesta - Vaasan läänin taidetoimikunta

14.1.90 su         HeSa C4 (Inarin opiston kurssista 1989?)

         Jorma Korhonen: Matkailua henkien maailmaan - shamaanin oppeja...

2.2.90 pe         HeSa A 12 - Yleisöltä

         - (lähetyssaarnaaja) Jorma Pihkala: Shamanismi on orjuuttava voima

         < HeSa 14.1.90 - artikkeli Inarin Opiston shamaanikurssista

6.3.90 ti         Kotimaa, s. 8-9 (Pentikäinen-Lappalainen -haastattelu)

         - Heikki Jaakkola: Shamanismi elpyy keinoksi ymmärtää selittämätöntä

Päiväämätön:         Radion 1-verkko to 10.5. & 2-verkko:

         Onko shamaaneja olemassa - Juvan Šestalovin haastattelu

Päiväämätön, ss. 64-68:         Hannele Jäämeri: Joutsenen kynällä

         (Näyttely Äänisjärven kalliopiirroksista H-linnassa, kuvat Petri Kaipainen)

14.5.90 ma         HeSa - Kotimaa

         - Kansainvälinen uskontotieteilijöiden kokous alkoi Helsingissä

         - Pohjoisten kansojen kohtalo ja shamanismi pohdittavina

         - 14.5. Mikä esitelmäni (Karhunpeijaisista)?

         - 17.5. klo 19.15 MTV-1 - rumpunauhoitus (Hgin kaup. vastaanotto klo 17-18)

         - 19.5. Pohjantahti-konsertti -  Walhalla klo 19-24 (2 x 45 min.)

16.5.90 ke         Kansan Uutiset s. 15 (kääntöpuoli)

         - Marja-Liisa Kieksi: Shamaani hallitsi maailman kerrokset

19.5.90 la         HeSa B3 - Kulttuuri - Kirsikka Moring:

         Shamanismin tutkimus elää, mutta shamaanit katoavat sukupuuttoon

22.5.90 ti         Demari s. 20

         - Katriina Etholen: Kaikki parantamisrituaalit eivät sentään shamanismia

22.5.90 ti         Uusi Suomi, s. 24; Jöns Carlson:

         - "Stalin vei meiltä lumimiehen niin kuin Pohjolan väki teiltä Sammon"

1990 (?) HeSa B3 - Mario Vargas Llosa: Puhujamies (-kirjan arvostelu)

         Jukka Petäjä: "Sanan maaginen ympyrä"

 

I/91 City: Jazz? Rock? Joiku? / Musiikki - Jori Mäenpää:

Ilja on nähnyt auringon > Isot henkilöhaastattelut 81-93 (mm. "Shamanismi")

26.8.91 ma         HeSa s.A11 Päivästä päivään

         Taina Schakir: Henget ovat helppohoitoisia - Helinä Rautavaara on tuonut...

Päiväämätön - HeSa - Jukka-Pekka Lappalainen:

         - Naisšamaanit lentävät yhä - Pieni nanai-kansa pitää sitkeästi kiinni          alkuperäiskulttuuristaan Siperian takana

 

1992:         Päiväämätön: TVL-lehti s.24 - Matti Salmi / Teksti ja kuvat:

Jyväskylän talvi 1992 ja eloonjäämiskurssi II

6.2.92, s.8 Vastin - Paula Siltari: Jäätiin eloon - Itsehoidolla stressiä vastaan

10.4.92 Keskisuomalainen: Tutkimusmatka siperialaiseen musiikkiin

31.12.92 to         HeSa - 50-v. syntymäpäivä perjantaina

         Kirsikka Moring: Euroopan etninen herääminen on haaste myös tutkijoille

         > s. B7 - Outi Lehtipuro: Shamaanin loitsu kantaa

         (Siikala: Suomalainen šamanismi -kirjan arvostelu)

 

30.3.93 Kotimaa N:o 25 - Tuula Hortamo:

         - Kansilehti: Ikkuna vuosituhansien taakse

         - Prof. Juha Pentikäinen: Shamaaneilla syvä ekologinen tietoisuus > ss. 10-11

         - Tuula Hortamon haastattelu IS:sta > Ks. IS:n kotisivut

29.4.93 Lapin Kansa - Jaana Siitonen:

         Säveltäjä Ilpo Saastamoisessa on aimo annos shamaania

 

Hiidenkivi 1/94         s.18 Anna-Leena Siikala: Viimeistä šamaania etsimässä

                  s.19 Merja Virolainen: Voiko šamanismi olla totta?

10.1.94 ma                  HeSa - Kirsikka Moring: Shamanismi ei ole uskonto

         (Heimo Lappalaisen 50-vuotispäivähaastattelu)

3.2.94 to         HeSa - Mielipide

         - Veikko Anttonen: Shamanismi on uskonto

29.3.94         HeSa - Vieraskynä:

         - Veikko Anttonen: Shamaanien ylösnousemus

Päiväämätön (90-l.?) Keskisuomalainen - Risto Urrio:

         Käsityötaitojen elvyttäminen lähtökohta - Noitarummut kumahtelevat

Hiidenkivi 5/94 s. 40 - Mikko Saarela: Kompaktia šamanismia

19.5.94 Helsingin Sanomat / Kuolleita - Kirsikka Moring:

         Antropologi Heimo Lappalainen

         - Siperialaisen elämän tallentaja ja shamanismin tutkija

 

22.2.95         Anu Suomela: Matkakertomus + Tuisku Ilmonen + Eija Ojanen

         + Chris Buckbee Lappalainen + George + Hanna Lukkarinen, Riika Huitti

16.3.95         Riika Huitin kirje: Miten Suomessa on vietetty ja juhlittu          tasauspäiviä ja vuodenaikojen vaihtumista?

 

18.11.96 Keskisuomalainen - Heli Väisänen:

Noituutta ja shamanismia monelta kantilta Virroilla

- Vesannon joulu 1996 (Viitasaaren Painopalvelu)

 

20.05.1997 Meedia (Postimees?) - Täna kell 23.05, Eesti TV:

         "Chahotui ennustus", Venemaa 1995, Režii: Vjatšeslav Semjonov

Tieteessä tapahtuu 8?/1997 - Keskustelua (ss. 53-54)

         - Pekka Toivanen: Päätoimittajalle

 

Korvanero N:o 8/98, ss. 14-17.

         (J:kylän yliopiston mus.tieteen laitoksen opiskelijajulkaisu 2/1998,)

         Marko Kettunen: Ilpo Saastamoinen saamelaismusiikin alkulähteillä

Pirkka 4/98 ss. 34-35-37

         Marko Nenonen: Lentävä nainen joutui polttoroviolle

         < Nenonen: Noituus, taikuus ja noitavainot, Gummerus 1992

17.5.98 (su)         HeSa s. B1

         - Kirsikka Moring: Shamaanipolku Siperian historiaan

6/98 Uusi Kansanmusiikki ss. 26-27

         - Arto Junttila: Kadonnutta noitarumpua etsimässä

 

11.12.2000         Postimees, s. 28

         Aigi Viira: Liivo Niglas püüdis seitsmenda brigaadi filmi

         (Lugu: Neenetsi keele õppimisega võrreldes on nartasõit käkitegu)

17-18.5.2003 The weekend Australian Magazine ss. 24-27:

         Nicholas Rothwell: That old black magic

Pelimanni huhtikuu 2007? - Päivi Ylönen-Viiri:

Rakastu riitteihin; folkriitit-teema vuosille 2008-2009

Pelimanni 1/2008 s.28 - Tove Djupsjöbacka: Folkriitit läpileikkauksessa

 

 

ESITTEITÄ, yl. JAKELUKIRJEITÄ yms. (1985-2011:        

4/1985          NIF Newsletter

Winter-spring 1986         Center for shamanic studies - Newsletter

31.5. - 2.6.86          Shamaanikurssi Kajaanissa - esite + osanottovahvistus

         1986          - Kajaanin kurssi - osanottajaluettelo - 25 nimeä

Summer 1986         Center for shamanic studies - Newsletter

 

Jan. 1987         Center for shamanic studies - jäseneksi liittymiskirje

2.-6.1.87         Inari: II Shamaanikurssi -  Osanottajaluettelo (29 nimeä)

         II luettelo sisältää 36 nimeä

17.5.87         Center for Shamanic Studies: European Workshop-Calendar

27-28.5.87         Kajaanin jatkokurssi (esite + osanottajaluettelo)

30.5.-1.6.87 Kajaanin shamaanikurssi - osanottajat - 21 nimeä

         + 13 nimen osanottajaluettelo)

7-8/1987         Katrineholmin (Ruotsi) ja Frantsilan shamanismikurssit (esite)

 

15-17.1.88          'Muinaisuus mielessä', Viittakiven kansanopisto, Hauho (Kai Vaara)

         - Keskinäisen Sivistyksen