Taidemietteet VI 1968-76

 

2.1.1968 ... Olen Anjan kanssa kihloissa. Joululomalla pidettiin jamit Viitasaarella. Paljon tuttuja joka paikassa.

3.1.68     - [Viitasaaren] Kirkossa laulamassa, Motorestissa soittamassa...

22.1.68       Jokapäiväisen elämän ongelmat, ammatin löytäminen... Olisi lähdettävä KSO:hon keikalle.

23.1.68      "Wittgenstein and the philosophy of Criticism" (John Caseyn kirjasta The language of Criticism). Esitelmä A. Kinnusen proseminaarissa.
s.18-19:   ...Tai onko niin, että kielipelissä kieltä vain käytetään eri tavoilla? Kysymys voi olla suhteesta kielipelin ja sen osien välillä. Ehkä kysymys subjektiivisuudesta raukeaa siihen, että kielipeliä pelataan. Näkökulmia on yhtä monta kuin pelissä on osia. Jotkut osat sijaitsevat vain äärialueilla (esim. mieli-sairaiden kieli). Tietenkään emme normaalioloissa voi kuvitella kivillä olevan tunteita tai "Kuningas Learin" olevan huvinäytelmä, mutta ovatko nämä todella käsitteellisiä mahdottomuuksia?

Toinen tärkeä asia - arvostus - jää myös epäselväksi. Voidaanko teoksen arvo määritellä vain vertaamalla sitä muihin teoksiin? Tietävätkö taideteoksiin parhaiten perehtyneet pätevimmin eron hyvän ja huonon välillä? Onko heidän arvostuksensa objektiivinen? Säilyykö hyvän teoksen arvo, jos ei ole ketään joka tutkisi sitä, tai joka olisi edes riittävän "perehtynyt" ymmärtääkseen teoksen esteettisen arvon? Eivätkö lapsen ja kriitikon arvostukset ole yhtä päteviä ainakin heille itselleen - ja siis saman skaalan eri asteita? Onko lapsen oma arvojärjestys yhtä oikeutettu kuin asioihin perehtyneen? W. näyttää suhtautuvan kysymykseen kielteisesti. Käsitykseni mukaan kysymys lienee siitä, tunnemmeko tarvetta laajentaa tietoamme (se ei edellytä objektiivisia arvoja). Emme voi pakottaa ihmistä kiinnostumaan jostakin vain sanomalla, että se on "parempaa"taidetta. Onko jokin mennyt pieleen, jos "kehittyessäni" alan pitää myös pop-musiikista, seksistä ja piirretyistä elokuvista?

Ilolla voi todeta sen, että Wittgenstein hylkää "objektien kastamisen". Alamme nähdä esinemaailman tapahtumamaailmana. Miten enää voidaan nimetä se, joka muuttuu alati? Millaista olisi estetiikka, joka perustuisi esineiden näkemiseen tapahtumina tai substantiivien pitämiseen verbeinä, liikejärjestelminä, joiden välisiä suhteita tutkittaisiin? Milloin luuta ei ole enää luuta?

Kaiken kaikkiaan Caseyn tutkimus antaa mahdollisuuden suhtautua toiveikkaasti estetiikan kehittymiseen, mutta se edellyttää uuden suuren kielipelin sääntöjen omaksumista.

23.1.68     Äsken oli E-klubilla. Sielläkin tunsin itseni melkein vieraaksi, koska en ole ennättänyt paneutua jazziin viime aikoina. En tiedä, tuleeko siitäkään koskaan mitään.

21.2.68  ...Toivon lauantain keikan menevän hyvin. [Mikä bändi? T. Kansa?]

24.2.68 (pe) ...Asia koski lauantaita, jolloin minun täytyy mennä soittamaan. Toivon itsekin huomisillan menevän hyvin.

3.3.68    - "Muusikon muija ja kalamiehen koira aina ne rannalla ruikuttaa."
(sarjassamme elämän karvaita totuuksia joen tällä puolen.)

4.3.68       Nykyään on taas ollut töitä - ei ole rahahuolia juuri tällä hetkellä. Kesällä Anja lähtee Englantiin ja minä kiertueelle Tapani Kansan bändissä.
... Martti Innanen tulkitsee Urjalan taikayön... "Sisään astuin kerran, viihdyin hetken verran, sitten täytyi muuttaa pois", laulaa Marjatta Leppänen.

24.3.68   - Anja oli täällä taidetapahtumassa... Meiltä vaaditaan paljon sopeutumista... Hän ei pidä vaatetuksestani, ei pitkästä tukastani, ei kunnioita soittotyötäni, sitä musiikkia jota soitan, ei luota kykyyni elättää itseni ja perheeni.

1.4.68     - Niin - olin vähän aikaa Tapani Kansan yhtyeessä ja siirryin sen jälkeen Soulsettiin.
[2013: Paronin ja Eetun kyseltyä kiinnostustani. Suostuin siltä seisomalta.]

21.4.68    - Tuleeko minusta muusikko? Olenko jotenkin irti elämästä? EN TIEDÄ sitä todellakaan... Soulsetillä on TV-keikka lauantaina [Tampereen TV-2 ~ 20.4.68?].

5.5.68      sunnuntai.         - Olen ollut jonkin aikaa Soulsetissä mukana. Kova yhtye. Al Sharp oli mukana TV-ohjelmassa... Bark-Raben musiikkia tulee radiosta. Soitimme big bandilla Linnanmäellä. Oli Kylmä päivä... Mikä ala on minun omani?

16.6.68     - Olimme Soulsetillä Lapissa kiertueella yhdeksän päivää... Heinäkuun lopussa lähdemme todennäköisesti Sofian festivaaleille kahdeksi viikoksi soittamaan. Tuntuu kummalliselta kaikki, kaikki.

9.7.68       - Opettajan ja muusikon ammattien ero... tarvitsemme SEKÄ kapitalismia ETTÄ sosialismia. Molempia tarvitaan samaan aikaan.

11.7.68     - Koko elämä on mennyt Soulsetin parissa. Olen kyllästynyt tiedonhaluun. Kaupunki hiljenee. Kello on yksi yöllä. 

12.11.68    - Elämälläni ei ole mitään selvää linjaa - nimenomaan työn suhteen. Innostun monista asioista hetkeksi, ja sitten... Elän päättämättömyyden ja tarmottomuuden tilassa.

13.12.68     - Eilen M. A. Nummisen levytys "Suutarin tytär" ja "Liljankukka". ...tänään vaihteeksi espanjalaisella kitaralla "Jouluyö juhlayö" radioon ja radiokuoron pikkujouluissa sähkökitaralla Bachia ja Händeliä Sole Kallioniemen säestyksellä... I kerran klassista musiikkia Helsingissä sähkökitaralla... Vielä: Kitaransoitostani pidettiin. On sääli mennä nukkumaan tällaisessa mielentilassa, mutta ei ole mitään syytä valvoa. Siispä...

 

1969:

I Helluntaipäivä (25.5.1969).  - Kevyen musiikin tekstisisältöä ei voi laulaa klassisella tyylillä. Idea on usein juuri äänen luonnollisuudessa, arkipäiväisyydessä.

- Miten klassikko esittää rytmikuvion: "ta...ta taka-taa tatatata .tat-ta"? (kuva)

- Olisi pidettävä esitelmä Savonlinnan musiikkipäivillä 13.7.69. Suunnittelemme popmusiikkikoulutuksen järjestämistä Suomeen Paronin kanssa.

- Listaveikkaus soi radiossa. Illalla lähdemme Soulsetilla Kotkaan ja Lappeenrantaan soittamaan.

- ... Antti [serkkuni] on vegetarismin profeetta. Schüller on pasifistimarttyyri. Anja on terveen järjen lähetti. Paroni kärsii popmusiikin, Edward Vesala avantgardejazzin puolesta. Minä olen väärinymmärretty maailman ongelmien ratkaisija. Mitä eroja meissä on?

29.5.69    - Spesialisoituminen ja eliittimusiikki syntyivät, kun kuuntelijat eivät enää voineetkaan osallistua...
- Emme edes tunne kaikkia musiikintutkimuksen pääalueita, koska pidämme uuden löytämistä, tutkimista arvokkaampana riippumatta siitä, mitä todella löydämme.
- Osallistuminen musiikissa.
- Laulun musiikilliset arvot - vai kulttuuritausta? Kiellän sinua vaatimasta...

13.7.69.     Suunnittelemme popmusiikkikoulutuksen järjestämistä Suomeen Paronin kanssa. Suomen Jazzliitto ry:n pop-musiikkikoulutus ja tutkimus koulutustarpeista elo- joulukuussa 1969.

17.7.1969   - Miten rytmi, muoto, harmonia ja melodia ovat yhtä? Voiko esteettisiä tekijöitä eliminoida musiikista (esim. yhtenäisyyden tai kompleksisuuden)?

SAKSITTUJA LAUSUNTOJA POPMUSIIKISTA YM:sta. 1970-luvun alusta.
- Okko Kamu (Stump 1970): Popmusiikissa ei ole varsinaista melodiaa vain ainoastaan hakkaava peruspoljento jota kuunnellessa ei tarvitse ajatella mitään. 95%:lta popmuusikoista puuttuu ammattitaito, josta syystä popmusiikki on plagiointia. Suomen popmuusikot ovat peruspoljennon avulla sätkytteleviä matkijoita.

- Timo Mäkinen: Suvaitsevaisuus: Kyky havaita absoluuttista kauneutta missä tahansa sitä ilmeneekin.

- Huono maku ei ole mikään rikos - mihin saakka vandalismi musiikin alalla saa mennä?

- Viihdemusiikkia on kaikki "kevyt musiikki" (tanssimusiikki, pop, jazz).

- Kevyt musiikki on aina ottanut materiaalinsa vakavasta musiikista.

- Jazzin ja länsimaisen taidemusiikin kasvupohja on lopulta yhteismitaton.

- Populaarimusiikki (popmusiikki) on ensisijaisesti yhteiskunnallinen ilmiö ja vasta toisessa sijassa taidemusiikkiin vertailtavissa.
[IS: Yhteiskunnallinen merkitys ei ole kääntäen verrannollinen teoksen taiteelliseen tasoon.]

- Taidemusiikin kuulija tajuaa musiikin henkisenä prosessina, mutta kevyen musiikin harrastaja kokee saman vain pelkkänä asiana.
[IS: T. Mäkinen näkee taidemusiikin preparoimistuotteet kaupallisina pyrkimyksinä. Akustiset manipulaatiot?]

- Aino Kurki-Suonio: Neekeri-maolais-Krishnamurtipropaganda...

- Seppo Heikinheimo: Popyhtyeen metelönti, joka on luvattoman köyhää.
            SH: v. 1969 "rääkyminen" > v. 1970 "metelöiminen".

- Kainuun Sanomat: - On muotia mennä tyrkyttämään kulttuuria syrjäseuduille. Nämä kulttuuritapahtumat jäävät useimmiten vain jymyjutuiksi. Hauskaa on vain järjestäjillä. Kulttuuria ei ole nimenkään vertaa.

Kulttuuritoimen nousukausi sisältää myös vaaroja. Tavallisen kainuulaisen on helppo tuudittautua uskomaan, että Big Band ratkaisee myös hänen harrastusongelmansa. (1970-luku)

- Matti Paavonsalo: Kiintoisaa oli kuulla, että veronmaksajain varoilla maksetaan puolet tästä kulttuurikokeiluksi mainitusta toiminnasta.

- Pentti Karjalainen: Big Band on ihan oma musiikkityyli, joka voi olla hauska ja antoisa. Vakavammassa mieessä se ei kuitenkaan voi vastata kamari- tai sinfoniaorkesterin tarjoamia koulutusmahdollisuuksia. Ainoana musiikkitarjontana Big Band on yksipuolinen.

J. Kyllönen (Perukasta - 70-luvun Kainuusta): Sain kerran tehhä tuttavuutta Pik Pänttiin, kun minut valistettiin sitä ihmettä kuulemaan. Ei tahtonna kuuloelimet sietää niin voimallista vartalonkiertosoittoo... vaikka eniten suunnitelmat koskettaa Kajaanin verotettavia... Mutta jos esimerkiksi minut kuskataan oman pitäjäni kulttuurirahoilla (konserttiin), niin veronmaksaja olen minä... Onko tuo yleensä tarpeen koko Pik Pänti, kun meen mihin tahansa baariin, niin heti oven täyeltä on tulossa Pik Päntiä...

 

- I Päiväämätön estetiikan filosofian pohdinto 1970-luvun alku:

- Hävittämisongelma: (Hauta-)Ristien vaihto, rahan/sotilaspassin poltto, lipun hävittäminen
- Ovatko romaanihenkilöiden odotukset lukijalle todellisia odotuksia?
- Musiikissa ei liene "romaanihenkilön" odotuksia.
- Sananvalinta suhteessa sanatottumuksiin (erikoisuus)
- Tapahtumienvalinta suhteessa tapahtuma tottumuksiin (erikoisuus)
- Erikoisuuden suhde tavalliseen
- Tavallinen synnyttää odotuksia erikoisen tulemisesta.
- Tavallisen elämän suhde erikoista (elämä) esittävään kirjallisuuteen; erikoinen sosiaalinen viitekehys, erikoiset ihmiset jne.)
- "Hyvänä" pitäminen suhteessa kaikkeen aikaisemmin koettuun.

- II Päiväämätön estetiikan filosofian pohdinto 1970-luvun alku:
VALLANKÄYTTÖ - VALLANHALU
- Valtaan joutuminen - vallassa (vallan alaisena) oleminen - vallasta pääseminen
- Talous kaiken takana

Yhteiskunnan säilyminen/kehittyminen tradition pohjalta
         - samaistuminen tradition ja viihteen kautta

Yhteiskunnan muuttuminen (uuden tradition luominen)
         - vieraantuminen progressiivisen avantgarden kautta

 

VIIHDE:

1) Ristiriitatilanne

2) kantaaottamattomuus

3) Musiikista kiinnostumattomuus

4) Lepo [maailman] muuttamisen keskellä

5) Lepo [maailman] säilyttämisen keskellä

"Viihde" on se normisto, joka on koulussa opetettu [traditiona] eikä yhtään enempää

 

MIKSI musiikkia jaetaan?

MITÄ musiikkia jaetaan?

MITEN musiikkia jaetaan?

MISSÄ musiikkia jaetaan?

MILLOIN musiikkia jaetaan?

 

VALLANKÄYTTÖ

a) musiikin opetuksessa,

b) musiikin tutkimuksessa,

c) musiikin tukemisessa,

d) musiikin jakelussa,

e) musiikin käytössä

 

Traditio: musiikinopetus > musiikintutkimus > musiikin tukeminen
- Kysyntä > jakelu > musiikin komplisoituminen/normalisoituminen/teknillistyminen
- Vieraantuminen > musiikin kysyntä > musiikin tarjonta > musiikin opetus
> tutkimus > tukeminen > vieraantuminen

 

Motiivit [mihin?]

- Hyvä musa

- Kunnianhimo

- Yhteiskunnalliset tavoitteet

- Ideologiset tavoitteet (herättäminen/tyynnyttäminen)

- Sosiaalinen turva (raha?)

 

MUUSIKOIDEN MONOPOLI - Ammattijärjestöt, oma ideologia

LIIKEMIESTEN MONOPOLI - firmat, kysyntä

MESENAATTIEN MONOPOLI - rahastot, yksityiset tukijat

YHTEISKUNNAN SPESIALISTIEN MONOPOLI - valtio, hyvä taide

YHTEISKUNNAN EETIKKOJEN MONOPOLI -         moraali, sensuuri, valtio

YHTEISKUNNAN POLIITIKKOJEN MONOPOLI - taiteen tukeminen

YHTEISKUNNAN JÄSENTEN MONOPOLI - traditio, viihde

YHTEISKUNNAN DEMOKRAATTINEN MONOPOLI - vähemmistöjen oikeudet         - uusien normien tarjonta

 

TRADITIO

> sen supistuminen

> diktatuuri

> vieraantuminen

> alakulttuurin synty

> demokratia tai uusi diktatuuri        

 

1) Traditio-normisto edellytyksenä tottumuksien luomiselle

2) Yhteiskunnan ja poliitikkojen vallankäyttö

3) Liike-elämän vallankäyttö

4) Muusikkojen vallankäyttö

5) Ostaja- ja kuluttajakunnan vallankäyttö (traditio/vieraantuminen)

6) Olot Suomessa

7) Demokraattinen vallankäyttö:

         - taide/kokija -suhde

         - suhteelliset arvot

         - demokraattinen tarjonta

 

Pakeneminen / säilyttäminen

Hyökkääminen / maailman uudistaminen

- (?) Rock, kuten sinä ja minä on kapitalismin lapsi. Rockin kuunteleminen voi olla pro-, anti-, non- tai a-kapitalistista, kuten sinä ja minä...

- Hitler ei olisi pommittanut Lontoota, jos Beatlesit olisivat olleet siellä. Saksalaistytöt eivät olisi antaneet tehdä sitä, joten Hitler eläisi!...

- Jefferson Airplane: Rock on tarkoitettu levittämän kuiluja ja valmistamaan vallankumousta.

- Dylan teki miljoonia laulamalla köyhistä.

- Mao Tse-Tung 1942: Se mitä tarvitsemme, on politiikan ja taiteen ykseys, sisällön ja muodon ykseys, vallankumouksellisen poliittisen sisällön ja taiteellisen muodon korkeimman mahdollisen täydellistymisen ykseys. Taiteellista laadukkuutta puuttuvilla taideteoksilla ei ole voimaa, olivatpa ne kuinka edistyksellisiä tahansa poliittisesti.

- Auktoriteetit (pig nation) haluavat hävittää kulttuurivallankumouksen samoin kuin poliittisen vallankumouksen. Pidätettyjä ovat mm. J. Hendrix, MS5, Who, Phil Ochs, Jefferson Airplane, Grateful Dead, Jim Morrison, CCR, Moby Grape, Ray Charles, Fugs, Joan Baez, Rollarit...

- Platon: Musiikin muodot ja rytmit ovat muuttuessaan aina muuttaneet tärkeimpiä poliittisia muotoja ja tapoja.

Muusikot vallan käyttäjinä/välineinä

Musiikki vallan käyttäjänä/välineenä

 

Musiikinopetus Suomessa - Opetusministeriö, kunnat ja yksityiset rahastot

Musiikin tukeminen Suomessa - samat taustatekijät

Musiikin jakelu Suomessa - Radio, TV, levyfirmat

Musiikin myynti Suomessa - Ohjelmatoimistot, levyfirmat, bändit

Musiikin kontrolli Suomessa - Koululaitos, opetusministeriö,

Teosto, Gramex, muusikkoliitot, Kansan radio- ja TV-liitto (?)

 

30.6.70 klo 02.40 - Tulin juuri Muusikkojen ammattiliiton kokouksesta, joka alkoi eilen klo 16.
                         > MAF:in perustaminen
‑ Olen ollut talven Jukka Kuoppamäen bändissä. Olen ostanut uuden kitaran* ja nyt olen kesälomalla. Työtä on tarjottu, mutta en ole ottanut sitä vastaan. Keväällä sain hum. kand. -tutkinnon loppuun suoritettua... Tarvitsisin yksinäisyyttä - irtautumista musiikista ja ihmissuhteista.
[*Puoliakustinen Gibsonko, koska Les Paulin olen ostanut kai 1971.]

23.8.70 Erkki Pälli (Mikä lehti?): Asiantuntijat seminaarissa - Väitelkää popparit klassikkoja vastaan.
...IS-sitaatti: - Popmusiikin väitetty yksinkertaisuus ei ole sinänsä mikään pahe, sillä kompleksisuus ei ole myöskään hyve [= arvo sinänsä]. Monimutkaisuus ei ainakaan ratkaise sävellyksen taiteellista arvoa.

18.9.1970  - ONKO ESTETIIKKA EPÄTIEDETTÄ? - Esitelmä prof. Irma Rantavaaran laudaturseminaaria varten.

Nykytilanteen kritiikki:
Eräs syy nykyestetiikan hämärätilalle saattaa piillä sen arvofilosofisissa lähtö-kohdissa. Näyttää siltä, että kaikki kriitikot pitävät hyvän ja huonon taiteen erottamista toisistaan a priori tosiasiana. Sen, mikä on asiantuntijan mielestä hyvää, täytyy olla hyvää myös absoluuttisesti. Kehitys on tässä pysähtynyt eräänlaiseen aritmeettiseen maailmankuvaan, johon estetiikan ohella etiikka, oikeuslaitos ja "Establishment" ovat takertuneet. Kun tiedämme, että neljä on suurempi kuin kaksi, emme epäile hetkeäkään erottaa toisistaan hyvää ja huonoa tai hyvää ja pahaa. Asiat nähdään pelkkinä absoluuttisina suureina joilla ei ole mitään tekemistä suhteellisuuden kanssa.         

28.9.70         "Minne menet kirjallisuudentutkimus?" - Esitelmä Rantavaaran laudaturseminaarissa. (katkelma > 5.10.70 - myös musiikkifilosofiani perusteet!):

(III Synteesin mahdollisuudet, s.5:)         ...Esteettinen elämys voi syntyä jopa väärinymmärtämisestä! Synteesi voidaan käsittää edellistä laajemmassa mielessä ulottuvaksi aputieteiden tehokkaaseen käyttöön. Statistisilla menetelmillä (ks. Hallberg) pystytän jo määrittelemään täsmällisesti teoksen tyylipiirteitä; sanojen valintaa, sanaluokkien suhdetta toisiinsa tekstin sisällä sekä sananvalinnan suhdetta yleiseen puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Informaatioteorian puitteissa joudutaan ottamaan huomioon myös vastaanottaja ja hänen mahdollisuutensa ymmärtää tekstiä. Psykologiaa ja sosiologiaa on mahdollisuus käyttää taiteen kokemistilanteen selittämiseksi. Tulevaisuus ei tarvitse ihannetilanteita, sillä ne ovat vain erikoistapaus useiden osatekijöiden muodostamassa suhteessa. Intentio on todennäkisyyssuhteessa tekstisisältöön. Tekstianalyysi selvittää ne viitekehyksen ominaisuudet, jotka toden-näköisesti virittävät esteettisen asennoitumistarpeen vaihtelevalla menestyksellä. Esteettinen asennoituminen korreloi vaihtelevalla todennäköisyydellä esteettisen reagoinnin kanssa.

Kunkin vastaanottajan tyylintuntemus ratkaisee välittyvän informaation määrän, synnyttää odotuksia ja niiden laukeamisia. Kirjallisuudentutkimus täyttää ehkä tehtävänsä, kun se pystyy selittämään, miksi monet huonosta taiteesta pitävät ovat yhtä onnellisia kuin ne harvat todelliset taiteen erikoistuntijatkin, jotka nauttivat omista mieliteoksistaan.

5.10.70   "Analyysi Dostojevskin romaanista "Idiootti" - Esitelmä Irma Rantavaaran laudaturseminaarissa. (osin digitoimaton).  (katkelma > 28.9.70 - myös musiikkifilosofiani perusteet!)

I          Analyysin perusteet
Leonard B. Meyer sanoo (Music, the arts and ideas s.7): "What remains constant from style to style are not..., but the psychology of human mental processes - the ways in which the mind, operating within the context of culturally established norms, selects and organizes the stimuli that are presented to it. For instance, the human mind, striving for stability and completeness,"expects" structural gaps to be filled in. But what constitutes a structural gap will vary from style to style."

Hahmot
Ihmisen henkinen rakenne on päämäärähakuista. Hahmolait selittävät erillis-ärsykkeiden jrjestymisen hahmoiksi, muodoksi, rakenteeksi. Hyvä jatkuvuus ja hyvä muoto ovat voimakkaita rakennetta luovia tekijöitä. Kerran vakiintunut prosessi pyrkii jatkumaan samanlaisena, jolloin reagointi muuttuu tiedottomaksi, automaattiseksi, tai lakkaa kokonaan (sopeutuminen). Toisaalta odotamme jatkoa vain sikäli kun se voidaan ymmärtää liikkeenä päämäärää kohti. Ellei päämäärää saavuteta, odotamme muutosta - sitä voimakkaammin mitä pitempi epävarmuuden tilan kesto on. Pregnanssitendenssi toimii muistissa. Se pyrkii täydentämään epätäydellisen, tekemään epäsäännöllisen säännölliseksi jne. Epätäydellisyys on hyvän jatkuvuuden puutetta, kun taas täydellisyys merkitsee hyvää jatkuvuutta. Epätäydellisyyttä aiheuttavat rakenteelliset aukot (structural gap) sekä tyydyttävän lopun puuttuminen. Täydellisyyden tunne ja siihen pohjautuvat odotukset ovat opittuja kulloinkin kysymyksessä olevan tyylin puitteissa. Palautuminen johonkin alkupisteeseen liittyy päättymisen vaikutelmaan. Muodon heikkeneminen synnyttää odotuksia. Merkitseviä ovat vahvojen ja heikkojen muotojen väliset suhteet (pienempi yksikkö näyttää hahmolta ja suurempi taustalta).

Tyyli
Tyyli -samoin kuin kulttuurikin- on opittu todennäköisyyksien järjestelmä, normi. Reaktiotapojen pohjana olevat tyylirakennelmat ovat keinotekoisia, eri kulttuurien piirissä kehittyneitä. Poikkeukset normeissa aikaansaavat tietoisen reagoinnin. Taiteessa yksi ja sama ärsyke synnyttää halut, viivästyttää niiden syttymistä ja tarjoaa sopivat ratkaisut. Affekti tai tunnekenttä nousee esiin, kun ärsykkeen aktivoima reagointihalu - odotus - viivästytetään tai estetään pysyvästi. Ratkaisujen odotetaan tapahtuvan tyylin puitteissa. Ratkaisut voivat olla odottamattomia, mutta yllättäviä ne ovat silloin kun erityisiä odotuksia ei ole.

IV          Teoksen lopullinen merkitys:
...Kirjan... tapahtumat voidaan kääntää täydellisesti odotus/viivytys/ratkaisu -kielelle.

V         Lukijan suhde teokseen
Onko "Idiootti', hyvä taideteos? Kysymys on sikäli väärin asetettu, että se ei huomioi taideteoksen ja vastaanottajan välistä suhdetta. Kysymyksen pitäisi kuulua: Minkälaisen lukijan mielestä teos on hyvä/huono? Kuten alussa on todettu, merkitsee tyylintuntemus, tyylinormien oppiminen ja näiden viitekehysten pohjalta tapahtuva relevantti reagoiminen ratkaisevaa osaa teoksen kokonaismerkityksen ymmärtämisessä.

Yhteiskunnallisen viitekehyksen ongelmat
Oikean kuvan saamiseksi teos edellyttää lukijalta yhteiskunnallisen historian tuntemista. On tunnettava ihmisten luokkaerot, ammatit, ajan oikeuslaitos, keskustelutavat ja -säännöt, sopivaisuuden rajat, hieman ranskankieltä, ajan poliittiset virtaukset, "sielujen" omistaminen, Siperian symbolimerkitys, aikakauden ja historian suurmiehet, uskontojen väliset erot, isänmaallisuuskäsite, Napoleonin sotaretki Venäjälle, omaisuuden merkitys, kosintatavat, erilaiset yhteiskunnalliset rituaalit, sairaanhoito, naisen asema yhteiskunnassa, kunniakäsite ja kirjan henkilöiden nimet (joita totisesti on paljon).

Ideologisen viitekehyksen ongelmat
Vieraannuttavia tekijöitä saattavat olla kirjan joidenkin henkilöiden romanttinen maailmankatsomus, tähän perustuva henkilönpalvonta, rakastuminen ja tapa ilmaista rakkauttaan, sympatiat hyviä ihmisiä kohtaan, antipatiat nihilistejä kohtaan (kunnes he paljastuvat kunnon kansalaisiksi, joilla on ruhtinaiden oikeuskäsitys), uskonnolliset pohdiskelut ja yleiset maailmankatsomukselliset ihanteet.

Yhteenveto
Jos em. teoksen referentiaalisia viitekehyksiä ei tunneta, saattaa kirjan sisältämä informaatiomäärä kasvaa niin suureksi, että teoksen lukija joutuu totaaliseen epävarmuustilanteeseen. Toisaalta teos voidaan kokea yleensä vain romanttis-realistiseksi rakkausdraamaksi, jolla ei ole lopulta paljonkaan sanottavaa nyky-ihmiselle, joka on jo kasvanut ulos 1800-luvun maailmankuvasta. Harva poppari on todennäköisesti kiinnostunut Dostojevskista, ellei hänellä ole tarvetta laajentaa maailmankuvaansa myöskin historian suuntaan.

Eniten teoksesta nauttii luultavasti kirjallisuudentuntija, joka ei oudoksu tuon ajan ajattelutapoja, tuntee venäläisen realismin tuotteet ja suorittaa mielellään vertailuja teoksen ulkopuolelle, Joku voi puolestaan päätyä pohtimaan eettisiä kysymyksiä Dostojevskin innoittamana aito 1800-luvun henkeen. Eihän siihen ole kellään mitään pahaa sanottavana. Lukijan tutkimis-, leikki- ja mielikuvituksen käyttötarve on tyydytetty. On muistettava, että kirjan lopullinen merkitys ei ole kuitenkaan lopullinen merkitys.

 

14.10.70 klo 02.35.  - Elän opiskelua varten. Elän rahaa varten, jotta saisin maksettua Anjan vuokran, oman osuuteni Ritvan vuokrasta, vakuutusmaksuni ja kitaran osamaksun. Elän MAF:lle... yliopistolle ja kaupunginteatterille.

...Kitara ‑ ehkä kiertopalkinto popbändeille. Haluaisin sen olevan niin kauan kierto-palkintona, että se vanhuuttaan ja huonoa kuntoaan tulisi vihatuksi, eikä kukaan huolisi sitä, eikä tahtoisi soittaa hyvin sen saamisen takia. Haluan, että sitä vihattaisiin konservatiivisena jäänteenä historialliselta ajalta, lahjana joltain homehtuneelta tyypiltä joka ei edes osannut soittaa...

Lopun enteenä tulee olemaan se, että Chydenius säveltää sinfonioita... Taneli Kuusisto antaa julkisen ...näytöksen..., Go‑go -Ykä lahjoittaa omaisuutensa Pelastusarmeijalle..., Onni Gideon valitaan Laivamuusikoiden puheenjohtajaksi, Antero Aarre laulaa jee‑jeetä Kirjalla... Minua haukotuttaa.

K: 16.10.71         Ostin kitaran (Gibson Les Paul) + 16-17.10 Viitasaari-Keitele

17.-18.10.1970 - SYL:n taidepoliitt. päivät "Taide ja yliopisto" -seminaari, Tyrväntö;         
Esitelmä(ni): Musiikkitieteen tutkimuksen nykytila.

Taide irti maailmasta = VIIHDE... Antaako viihde määrätyn todellisuuskuvan?
- Demokratia estetiikassa???
- Tutkimusta leimatkoon yhteiskunnallinen hyöty.

Musiikkisitaatteja (1970-luku):

- "Music is a science that would have us laugh and sing and dance." (Guillaume Machaut 1300-1377)
- "Delight must be the basis of this art (Rossini 1868)
- "A culture, like a musical style, is a learned probability system." (?)
- Mao: "Taiteen tulee lähteä kansan vastaanottokyvyn tasolta ja sitten edetä rinta rinnan."

23.4.1971   - Soitan Karelia-yhtyeessä, olen ostanut Fender-vahvistimen, luennoin yliopistolla, soitan ja touhuan järjestöasioiden kimpussa. Maaliskuussa olimme OTK:n kevätrundilla.

Taidetoimikuntien neuvottelutilaisuus Aulangolla 20.-21.11.1971

A-MUISTIO:

- Pop/jazzkoulutuksen tarve, harrastuksen herättäminen koulussa.

- Radion/TV:n vastuu maan KOKO / KOKO maan musiikkielämästä.

- Kevyen musiikin työpaikkojen - ei soittajien puute

- Vakanssit musiikkiteatterissa, läänien pop/jazz-alueorkesterit

- Pop/jazzkoulukonsertit

- Musiikinopettajien pop/jazzkurssitoiminta

- Läänien toimenpiteet: apurahajärjestelmä, levykirjastot, opetus

- Koulutus nyt ja huomenna: musiikkiopistot

- Taiteellinen taso / palkkaus

B-MUISTIO:
20.-21.11.71  Valtion säveltaidetoimikunta H:linnassa Aulangolla kokouksessa.

            21.11. klo 13 "Musiikkileirit ja kurssit" (Pesonen, Yrttimaa, Saastamoinen)

1)         Oopperaharrastuksen herättäminen koulussa / Oopperan tarve

2)         Pop/jazzharrastuksen herättäminen koulussa / pop/jazzkoulutuksen tarve

3)         Pop/jazz/käyttömusiikkialalla työpaikkojen/soittajien puute

4)         Pop/jazz-vakanssit musiikkiteatterissa

5)         Läänien pop/jazzalueorkesterit

6)         Pop/jazz-ohjelmisto lasille ja nuorille sopivaksi?

7)         Pop/jazz-koulukonsertit

8)         Musiikinopettajien Pop/jazz-kurssitoiminta

9)         Läänien toimenpiteet: levykirjastot + kirjallisuus & apurahajärjestelmä

10)       Koulutus nyt/huomenna - korkealuokkainen opetus

 

27.11.71         Taide vallankäytön välineenä -seminaari J:kylässä
           > I.S.: Musiikki ja vallankäyttö -esitelmä (28.11.?)

29.11.71         Keskisuomalainen - L (?) [Ainoa ko. esitelmäni referaatti!]
"Popmusiikki pyrkii taidenormeja romuttaen demokratiaan"

Yhteiskunta luo jäsenilleen yhtenäisen normiston taatakseen oman säilyvyytensä. Tämä normisto ei jätä taidettakaan koskemattomaksi ja niinpä se yleensä on vapaata vain toimiessaan syntyneiden normien, yleisten vallitsevien taidekäsitysten puitteissa. Kun luodaan vakiintuneesta normistosta poikkeavaa taidetta joudutaan taistelemaan yhtenäistä yläkulttuuria vastaan ja päädytään konfliktin vuoksi "kapinalliseksi" osakulttuuriksi. Tältä pohjalta  tarkasteli Ilpo Saastamoinen Jyväskylän yliopiston taideaineiden opiskelijoiden "Taide vallankäytön välineenä" seminaarissa sunnuntaina musiikkia ja vallankäyttöä. Hän totesi popmusiikin tuoneen  musiikkiin ja sitä kautta koko taidekäsitysten maailmaan vapautta taistelemalla jäykkää normistoa vastaan, joka määrittelee sen mikä on hyvää musiikkia.

Saastamoinen katsoi, ettei ns. viihdemusiikin heikkoudesta voi syyttää kaupallisia levytuottajia, he eivät juuri pysty luomaan makunormistoa, vaikka käyttävätkin sitä hyväkseen taloudellista tulosta tavoitellessaan. Yhteiskuntamme jäsenet on koulutettu vallitsevan normiston puitteissa erottelemaan musiikki hyvään ja huonoon absoluuttisena käsitteenä, vaikka maailmamme on niin monimuotoinen, ettei musiikistakaan voi laatia yhtä käsitteellistä normistoa. Varsinkaan kun vallitseva normisto on niin korkeisiin ihanteisiin tähtäävä, että sen todellista toteutusta ei voi ymmärtää kuin yliluonnollinen olento. Eri ihmiset tarvitsevat erilaista musiikkia, mutta alkeellisempaa musiikkia suotaisiin vain lapsille yhteiskunnan harjoittaessa normistovaltaansa.

Rock-musiikki ja sen lähisukulaiset ovat sotineet vallitsevaa normistoa vastaan niin USA:ssa kuin Neuvostoliitossakin. Edellisessä ne on leimattu kommunistiseksi solutukseksi, jälkimmäisessä kapitalistiseksi.         Eri osakulttuurien muodostuminen alkoi jo 1930-luvulla musiikissa ja on nyt johtanut siihen tilanteeseen, että vallan-käyttö musiikissa on joutumassa kriisitilaan. Rumuus on nostettu taisteluvälineeksi vanhoja kauneusarvoja vastaan. Eräät muusikot ovat jopa todenneet haluavansa levittää kuilua musiikillaan yli ja alle 30-vuotiaiden välille. Näin valmistellaan yhteiskunnallista vallankumousta, suuntaa ei ole määritelty mutta normiston on muututtava, kertoi Saastamoinen.

Vallankäytöstä konkreettisemmin voidaan musiikin alalla puhua muusikoiden ja työnantajien välisissä suhteissa ja levytuotannossa. Suomalaisia muusikoita on huolestuttanut järjestötoiminta. Teosto ohjaa esityspalkkioista kertyneet varat epäsuhteisesti ja kotimaisten orkesterinvälitystoimistojen toiminta perustuu ulkomaisen, erityisesti itäblokin maista tuotetun muusikkokunnan usein  häikäilemättömään hyväksikäyttöön.

Viimeaikaisesta mieliaiheestaan matalaviihteestä esitelmöi Aku-Kimmo  R i p a t t i  tarkastellen aihetta juuri vallankäytön kannalta. Aluksi hän totesi kirjailijapiireissä parhaillaan tapahtuvan kehityksen, joka johtaa yhä selvempään tiedostamiseen ja sen seurauksena järjestäytymiseen ammatillisesti...

30.11.71  Kaleva - Aino Sallinen-Kuparinen:  Taidepoliittinen seminaari: Taide ei ole irrallinen ilmiö
"...Onko "hyvä" musiikki parempaa kuin popmusiikki?"

...Musiikki vaikuttajana
Sunnuntain ohjelman aloitti Ilpo Saastamoinen esitelmällään Musiikki ja vallankäyttö. Hän korosti sitä, miten musiikki on sidoksissa yhteiskunnassa käytettävään valtaan. Ihmiset tottuvat normeihin, joiden pohjalta kasvaa tarve musiikin saamiseksi. Näitä tarpeita tyydytetään vallankäyttäjien etujen mukaisesti, heidän ehdoillaan.

Saastamoinen piti tärkeänä sitä, että myös musiikin alalla olisi päästävä taide-demokratiaan. Olisi irtauduttava siitä, että kuluttajille syötetään vain yhtä normistoa. Sen sijaan kuluttajille olisi tarjottava useita normistoja, joista kuluttaja saisi itse  valita mieleisensä.

Musiikin vaikutuksesta vallankäyttöjärjestelmään Saastamoinen mainitsi sen, miten rock-musiikki on USA:ssa vaikuttanut kongressin tekemiin mellakkalakeihin.

5.12.71 Finlandia-talon avajaiset: Paronin Nunnu-sarjan esitys
- Kirje Finlandia-talon johtajille [mahd. Kirjoitettu H. Sarmannolla 7.12.71]:

Liittyen 5.12.71  Finlandia-talossa pidetyn kevyen musiikin konsertin järjestelyihin pyydän siellä soittaneiden jazzmuusikkojen näkökulmasta katsottuna esittää seuraaavat organisaatiopuutteet - toivoen samalla, että tulevaisuudessa ko. asiat voitaisiin etukäteen järjestää joustavammin jazz/popmusiikin vaatimat erityistoimenpiteet huomioon ottaen... > Ks. Kirjeitä 70-l.

17.12.71    - Työn alla on La Follian sovitus Markku Arolle, englantilaisbändien  historiikki [yliopistoesitelmää varten] ja kohdeapurahatutkimus [Valtakunnallisen pop/jazz -koulutussuunnitelman laatiminen 1971-72, 210 s., työryhmä: Saastamoinen, Paakkunainen, Vesala, K. Järvinen - op.ministeriön kohdeapuraha].

- Minut ja Sarmannon Pekkis "potkittiin" Kareliasta pois [Eetun toimesta] - bändin muutenkin pikku hiljaa hajotessa, ja olen siinä mielessä työtön, vaikka omia tötä on liikaakin.

... kitaransoiton treenaukselle on liian vähän aikaa, opiskelutyölle on liian vähän aikaa, ammattiyhdistystoiminnalle on liian vähän aikaa...

 

1972:

5-7.3.1972         - Kansamusiikkipolitiikan seminaari Kaustisella (STTK)

- Oma estetiikka, oma tyylinormisto, oma harrastajajoukko, oma kulttuurinmuoto, siihen assosioituminen...

- Mikä on parasta spesialistien mielestä?  Mikä on erikoista spesialistien mielestä?

- Mitä kansa kuuntelee? (so. parasta)

- Musiikin arvon määrittely teos-kuulija -suhteena.

- Miten kansa kuuntelee? (so. erikoispiirteet: viulun jousitus yms.)

21.3.72  tiistai-iltana.  - Painiskellut jo päiväkausia pop/jazzkoulutus-suunnitelman merkeissä. Teemme Paronin kanssa historiaa. Työ on valtavan laaja, mutta se tulee olemaan eräs tienviitta maamme musiikkipolitiikassa (ehkä ei kulttuuripolitiikassa). Muuhun en ole jaksanut paneutua. Olen uhrannut näihin asioihin paljon oman ammattini harjoittamisen kustannuksella. En tiedä, miksi tämä kaikki tapahtuu niin kuin tapahtuu.

Minun korkeakulttuurini

palauttaa iskelmän

taiteen tasolle

jotta asiantuntijakin

sen ymmärtäisi.

24.3.72 perjantaiaamu klo 00.30
- Luulen, että olen tekemässä yllättävää ehdotusta Suomen musiikkielämälle. Siirrän nämä lehtiset sivuun, otan konjakin. Ovi narahtaa, ja lasit ovat tyhjät. Savuke maistuu, noin viideskymmenes yhden valvontakauden aikana. Luulen, että tämä työ valtuuttaa minut musiikin maisteriksi...

- Olen aina halunnut kirjoittaa: Kukaan muu ei tiedä kevyen musiikin musiikki-politiikasta niin paljon kuin minä... Olisi mielenkiintoista  tietää, onko tämä tutkimus laudaturtyön arvoinen... Olen humalassa, kello on lähes puoli neljä (haen lisää konjakkia)... Olen aina halunnut kirjoittaa juuri tästä hetkestä. Tänään on syntynyt loistavia ajatuksia a-historiallisuudesta, mutta en muista niitä enää.

15.4.72   - Tulin juuri Kalastajatorpalta, sanoi Hiljaa-juuri-kuin-lammen-laine.

- Hän oli verevä joskin kaunopuheinen.

- Hän oli huono muusikko (joskin) mutta huono kaveri.

- Hän soitti huonosti vaikka olikin epämusikaalinen.

- Hän soitti ravintolassa vaikka olikin suomalainen.

- Hän oli muusikko vaikka soittikin ravintolassa.

- Kysymys: Missä Janne [= ravintolamanageri Hakulinen] luuraa?

[> ~  Apulehti: "Jallu"]

- Matti Sarapaltion elämänkerrastot: Soitin Torpalla ja sain palkkani LIIROISSA.

6.10.72   Turun yliopiston yo-kunnassa
              I.S.: Peruskoulun musiikinopettajakoulutus - Musiikinopetus peruskoulussa

18.11.72  ...Elämäni kulku on suuntautunut ulospäin. Kaikki työni näkyy papereina, nauhoina, kuvina jne.

17.1.73 - 19.3.73         ‑ Esiintymisen aikana analysoidaan bändin jäsenten keskinäisiä psykologisia suhteita. Mä esim. ruodin Willmanin Ilkan avioliittoa, johon Ilkka saa vastata soittamalla bassoa.

‑ Kaiken täytyy käydä niin perhanan syvältä, että yksinkertaisinkin kuulija sen tajuaa.

‑ Olen luomassa uutta taidemuotoa, jossa musiikilla ei ole juuri mitään tekemistä.

‑ Ensimmäinen tehtävä on tämän taidemuodon järjestäytyminen, so. työntekijöiden järjestäytyminen.

- Laulu- ja puhetekstit... Kuka uskaltaa kysyä minulta, olenko ottanut tämän maailman synnit kantaakseni, olenko ottanut huomioon, että tässä salissa jokaisella on oikeus ja mahdollisuus rakastaa lähimmäistään.

> 02.04.1973   - Kritiikin kannusten jakotilaisuudessa pidetty puheenvuoro:
[> Ks. Erillinen dokumentti. Julkaistu myös MAF-sondissa: Suomalainen pop, jazz ja käyttömusiikki elävät voimakasta kehitvsvaihetta.]

13.5.73.           - Tänä keväänä olen saanut 6500 mk musiikin apurahoja, Kritiikin kannukset ja olen tehnyt Ritun kanssa Espanjan- ja Marokon-matkan [Rossnellin Esko ja Elina mukana], ollut perustamassa Dopplerin Ilmiötä ja ostanut joukon kirjoja...

23.5.73 ja risat.  - Kuuntelen Dopplerin Ilmiön Hämiksen‑konserttia perjantaita vasten yöllä kello (pitää mennä katsomaan) 03.00...Viime yönä tulin Rovaniemeltä keikalta. Nyt soi gruusialainen musiikki.

Ihmiset elävät samaan aikaan eri fiiliksissä.

Nyt soi buusterikitara.

Kuuntelen vielä hetken

ja menen sitten nukkumaan.

"Mun kanteleeni kauniimmin",

ja kerran viel pojat,

Mun kanteleeni vielä kauniimmin...*

...Nyt tuli akustinen kitara

ja ilmeetön nainen katsoo seinältä (Fenix‑lintu)

Mutta minä otan pienet

ja nukahdan kamariin.

Sävel on D‑duuri,

vaikka hiillos sammuu.

* Jyväskylässä konsertoimme Aalto-museon salissa ilmeisesti keväällä -73 (Paroni, Rusina, Ilkka ja minä). "Mun kanteleeni kauniimmin" kesti koko konsertin (ainakin puoli konserttia) verran siten, että soitimme ainakin viisikielistä kanteletta sekä käteen mahtuvaa leikkikannelta. Lähes 100-kielinen säestyssitrani oli myös mukana. Ainakin loppusointua varten, sillä se oli kokonaan viritetty yhtä D-duurikolmisointua varten.

3.9.73  maanantai.
- Kuluneena kesänä Joensuussa, Oulussa, Rovaniemellä, Utsjoella, Varangebottenissa, Savonlinnassa, Porissa, Lahdessa, Itä‑Berliinissä viikon festivaaleilla soittamassa ja nauhoittamassa, Pomarkussa kalastamassa, Kajaanissa pop/jazzleirillä, Keiteleellä lomailemassa, Helsingissä Zappaa kuuntelemassa ja marraskuussa mahdollisesti Kuubaan keikalle. Bändiharjoittelukausi alkaa, ja minä kirjoitan tähän vihkoon yhä mitäänsanomattomammin.

- Muusikon maailma on usein

kaukana yhteiskunnallisista ongelmista

koska muusikot näkevät

vain omat ongelmansa

tietämättä niitä yhteiskunnallisiksi...

... Aloitan kampanjan valtion tuen saamiseksi

viihde‑ ja tanssimusiikille,

joka sekin ehkä edesauttaa

tätä logiikan sekasotkun syntymistä,

joka pakottaisi yhteiskunnan huomaamaan,

että kaikki on joskus

rakennettava uudelle pohjalle.

23.9.73  maanantai.  - Jokainen kulttuuri elää kukoistuskauttaan silloin, kun sillä on SANOMA. Päämäärä tekee elämän selkeäksi. Taiteen selkeys on eräs kehityksen mitta. Kun yhteiskunnallinen sanoma puuttuu, on jäljellä vain musiikillinen sanoma. Mitä on musiikillinen sanoma? Irrotettuna yhteiskunnasta se on vain palapeliviihde. Voiko olla yhteiskunnasta irrotettua sanomaa?

Musiikkikulttuurien väliset tärkeimmät erot muodostuvat siitä, miten soittajat, säveltäjät ja kuulijat kokevat maailman. Popmusiikki on syntynyt sanomisen tarpeesta. Kun soittaja-koulutus laitostuu, on popmusiikin kehityksen mittana se, kuinka lähellä soittajat pysyvät yhteiskuntaa ja sen muutosprosessia. Musiikin opiskeleminen koululaitoksessa on kuin maali ilman purkkia tai ruuvi ilman mutteria. Ei tunneta enää materiaalin funktiota, ja tällöin kehitys konemaistuu, tulee tarkoituksettomaksi ja sisällöttömäksi, jonka jälkeen musiikille ei jää muuta arvoa kuin "arvo sinänsä", taidetta taiteen vuoksi. Probleemattomassa yhteiskunnassa muusikot voivat mennä vaikkapa kouluun musiikkia opiskelemaan.

- Olisi jo aika lopettaa nämä absoluuttisen musiikin haihatteluretket ja mitä sitten? RATKAISU LÄHENEE VÄÄJÄÄMÄTTÖMÄSTI.

16.11.73  Kuuba, Havanna   - Perjantai-iltana palattua Kuuban kulttuuriministerin kutsuilta ja kuultua sokeaa kitaristia Martin Rojasia... Lähdössä folk-konserttiin...[> Ks. 1973 "Kuuba" -dokumentti]

17.11.73.  lauantai-ilta.
- Pelkkää juhlaa koko yksinäisyys. Kaksi mielisairasta on jo rakastunut minuun. Toinen jätettiin bussin ulkopuolelle sen jälkeen, kun hän säveltäjien kokouksessa esitelmäni aikana nousi ja ilmoitti haluavansa naida kaikkia suomalaisia ‑ ei vain minua. Toinen lahjoitti minulle pienen metallisen meksikolaisen sombreron ennen hänen poistamistaan ravintolasta. En uskaltanut ottaa lahjaa vastaan. [Noitakalu?]

1974:

24.1-74         - Olen soittanut tänään "Matkan" ensi-illassa Kansallisoopperassa.

24.5.74         - On sunnuntainvastainen yö... Pitäisi saada Kitarakirja valmiiksi. Pop/jazzkoulutushankkeet ovat päin persettä ja minua kositaan vasemmistopuolueisiin.

Miten voi harrastaa musiikkia

lukematta tai puhumatta siitä:

tekijöiden aikeista, tarkoitusperistä

ja niiden toteuttamisesta.

On ihmisiä, jotka tekevät musiikkia lähes ammattimaisesti

luovuttamatta levyjään jakeluun.

Tätä nimitetään ei-kaupalliseksi musiikiksi.

On varastoja, joissa on satoja koinsyömiä turkkeja.

Niitä sanotaan ei-kaupallisiksi vaatteiksi.

Jos nämä ei-kaupalliset tuotteet ovat "hyviä",

niitä pidetään taide-esineinä.

Minä olen taidetta

koska olen hyvä.

Sinä olet taidetta,

koska kukaan ei välitä sinusta.

Hän on taidetta,

koska hän on koinsyömä.

Me olemme taidetta,

koska meitä ei ymmärretä.

Te olette taidetta,

koska ette ole massatuotteita.

He ovat taidetta,

koska ovat ikuisia.

14.9.74.  ... olen hakenut Kajaanin Big Bandin kapellimestarin tointa. Asia ratkeaa tiistaina [jolloin menen Lahden kaupunginorkesterin kanssa konsertoimaan. Kapellimestarina on Nacke Johansson ja lyömäsoittajana Ilpo Kallio].
- Viikon kuluttua lähden Paronin ja Rusinan kanssa Lappiin (Nils-Aslak Valkeapään luo]. Tuntuu, että siitä tulee hyvä matka, mikäli pääsemme tunturiin.

18.9.74  ... rymisten / kun jytä soi / hymisten / kun virsi soi.

Lokakuu 1974 - Kainuun Sanomat - kh: Ilpo Saastamoinen tuli...
Musiikkikulttuureja on yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Jokaisella kun on oma makunsa musiikin suhteen. Yleisöryhmät voidaan kuitenkin koota yhteen kuuntelemaan big band -musiikkia. Big band ei kuulu pelkästään yhdelle yleisölle.
Kapellimestari Saastamoisella ei ole mielimusiikkia. Vaikkei hän jostakin sävellyksestä pidäkään ei hän voi mennä toiselle sanomaan, että se on huono. Jokaisella on oikeus pitää, mistä haluaa. Musiikkikulttuurit ovat yhteismitattomia. Hän on määrätietoisesti pyrkinyt laajentamaan omaa musiikillista maailmaansa opettelemalla kuuntelemaan mm. kaukaisimpienkin maiden kansanmusiikkia. Itse hän mieluiten improvisoi.

18.11.1974    ...Nyt on siis totta se, että olemme muuttaneet Kajaaniin. Täällä on täysi talvi, kun sen sijaan Helsingissä sataa vettä. On puhdasta ilmaa ja rauhaa... Palkkani tulee olemaan yli 2500 mk kuussa.
- Kitarakirja on valmistumassa, kansi on jo minulla.

 

1975:

Ilpo Saastamoisen koulukonserttisuunnitelmat - kevät 1975

1) Erilaisten kielisoittimien esittely:
Kysymykseen tulevat lähinnä 1-3 eri kitaratyyppiä, 2 domraa, bouzouki, laud, virsikantele sekä säestyssitra. Kerron jossain määrin soittimien taustahistoriaa (vähän) ja päähuomio keskittyy soittonäytteisiin kunkin soittimen omaan kulttuuripiiriin kuuluvalla musiikilla. Suurin osa ajasta kuluu kitaran lisälaitteiden ja saundien esittelyyn soittoesimerkein niissä kouluissa, joissa en ole aikaisemmin käynyt.

2) Kansanmusiikin rytmejä:  
Rekvisiittana tarvitaan taulu ja muutamia asiasta kiinnostuneita oppilaita mahdollisesti koulusta saatavine pikku lyömäsoittimineen (tamburiini, klavesit, bongot tms.). Itselläni on mukana kelloja, pääkalloja, tamburiineja sekä marokkolainen käsirumpu. Tunnin aikana tutkitaan 2- ja 3- jakoisten tahtilajien käsittelytapoja siten kuin ne esiintyvät autenttisessa kansanmusiikissa. Kun oppilaat - mahdollisesti koko yleisö - ovat opetelleet kukin oman komppinsa, soitan itse päälle asiaankuuluvaa musiikkia.         

Materiaali: (valitaan seuraavista)         

- kuubalaiset balu ja bembi  

- etelä-amerikkal. synkopoitu ¾ -tahtilaji

- arabial. musiikin triolikomppi

- intial. rupaktal, jhaptal ja teental

- saamelaisjoikujen sekatahtilajit

- popmusiikin synkopointi

- bulgarialainen tai makedonialainen kansanmusiikki

Päiväämätön - PEKKA KANTONEN: Taneli Kuusiston haastattelu keväällä 1975?
"Musiikkikasvatuksen tarkoitus on opettaa yleisöä, hoivata harrastajia ja kouluttaa päteviä muusikoita. Maassamme kehitys on ollut hyvää. Minusta on näköharha, että vakavan musiikin harrastus on vähentynyt kevyen musiikin takia. Ne ruokkivat toinen toistaan, vain ihmisten puheissa ne syövät toisiaan".

Kuusiston mielestä on.. ...harrastus on vähentynyt kevyeeseen ja vakavaan: "Tärkeämpää on huomata, mikä on hyvää musiikkia ja mikä hölynpölyä." Kuusisto sanoo oppineensa pitämään myös jazzista ja ilostuneensa havaitessaan pop-musiikissa paljon luovaa lahjakkuutta.

28.2.1975         - Viime tiistaina oli Kitarakirjan lehdistöinfo, ja seuraavana aamuna myöhästyin tapani mukaan lentokoneesta. ...Ilpo Saunio, Outi Nurmi, Jatta Meritähti, Tomi Byysing, Ritu ja minä olimme Penttosen Ritun luona. Ritu on nyt ainakin kaksi viikkoa Helsingissä. Olen pitkästä aikaa yksin istumassa iltaa tarkoituksena säveltää yksi laulu. Maanantai‑iltana oli saamelaismusiikin konsertti Kulttiksella [Ailu oli esiintymässä myös Tammen Kitarakirjan julkistamistilaisuudessa.]... Minä pyörin Helsingissä, Iisalmessa, Nurmeksessa, Joensuussa ja ties missä... Kajaanin Big Band soittaa tänä keväänä 22 konserttia. Mieleni tekisi lähteä Lappiin Ailun luokse tai johonkin...

28.4.75         - Soittohommat sujuvat hyvin Kajaanissa, mutta työn paljous ei ole vähentynyt.

20.5.75          - Sovitan DNML:N toimintamarssia

20.6.75            Juhannusaatto klo 23.
...minä istun täällä. On tullut keikkailtua Porissa pioneerijuhlilla, Kuopio tassii ja soi -juhlilla, Punkaharjulla Kotkaliiton kitaraleirillä ja Lahden kansainvälisessä kirjailijakokouksessa (Kajaanin Big Bandin pikkuyhtye sekä Jordan Kocjuharov)... Huomenna lähden Rovaniemelle KSL:n kitaraleirille. Viivyn siellä kymmenkunta päivää ellen mene Ailun luo Lappiin. Sitten Porin jazzfestivaaleille ja heinäkuun lopussa Tampereelle filmimusan tekoon ja sitten Lahteen Rag Paanasen LP:n tekoon.

3.8.75  - Huomenna alkaa Kajaanin pop/jazzleiri. Minulla on uusi auto, Opel Record Caravan: 1 ½ kk ja 8500 km. Hammerfest, Rovaniemi, Kokkola, 2 x Vaasa, Kemi, Oulu, Pori, Tampere, Lahti, Helsinki, Kuopio, Iisalmi, Seinäjoki.

27.9.75 - TV:stä tuli Jukka Kuoppamäki -show... Olisi taas sävellysinto päällänsä - kun vain olisi rauhaa tehdä jotakin.

25.4.1976  - Viime viikolla Kööpenhaminassa Nomus-kokouksessa [& O. Donner ja R. Kivelä]. Kiirastorstaina Valtion tiedonjulkistamispalkinto 3000 mk Kitarakirjasta, Oulun lääniltä 500 mk venäläisten kansanmusiikkilevyjen ostoon, Taiteen keskustoimikunnalta 3000 mk yhdessä Porin kaupunginsihteeri Altti Lammen kanssa orkesteritutkimukseen Saksassa ja Ruotsissa. Punasolun koe-LP on valmis, oma soolo-LP "Joutsenen Juju" tulee toukokuussa markkinoille [ilmestyi syyskuussa 1976?]. Kitarakirjasta tehdään jo kolmas painos.

17.-19.5.76   Norrköping, Sverige & Köln, Saksan Liittotasavalta
                  (Kajaanin kultt.lautakunnan papereissa: "Stuttgart")
                > IS & Altti Lammi (Pori): "Kevyen musiikin orkesterikysymyksiä Saksan          liittotasavallassa"

Syksy 1976.   - Viime kesänä olin Donin Rostovissa ja Moskovassa KBB:n pikkuyhtyeellä,

6.11.76         - Tukholmassa ’Nordisk Folkmusik-Festival’  - Ailua Kajaani-kvartetilla säestämässä.

31.12.76       - Hän on hyvä laulaja, mutta mitä hän SANOO?
- La la laa la la laa laa, mutta do,do,do, do,do,do,do?


1977:

5.1.1977         - Kirje Tasavallan Presidentille. Ks. Ao. päivämäärä päiväkirjasta.
[> Kirje on myös Kajaanin Big Band 1974-80 -dokumentissa.]
Kajaani 5.1.1977  Herra Tasavallan Presidentti (jne...)