IMMEL-MIETTEET 02-03

IMMEL-MIETTEET

 

22.8.02 Lapin Kansa - Rovaniemi, Seija Lappalainen:
Ilpo Saastamoinen haluaa jatkaa yhteistyötä Uuttu-Kallen kanssa - Velhon jäähyväiset
> Ks. IS 60 v.

 

7.9.02 Kuukkeli N:o 16, s.3 - Eero: Uuttu-Kalle yllätti taas - Uusi ooppera tekeillä
(Kuvateksti: Näin runoilee Kalervo Uuttu, Uuttu-Kalle kuvatessaan nykytilaa. Vastaus runojen rustaajiin saadaan samassa yhteydessä, kun hän ilmoittaa aloittaneensa uuden oopperan teon aamuyöllä 28.8.2002, Nimi julkistetaan 8.9. Luontokeskus Kellokkaassa ja näyttämöllä se on aikaisintaan 2006 jossain päin Suomea.)

- Hoi autiot rannat, joi autiot maat.
Missä on runojen rustaajat?
Missä on laulujen laulajat?
Tekeekö ihminen itselleen hautuumaan?
Ja levoton sielu tuskissaan
rannoilla parkuu ja valittaa.
Ho, hoii...

Hössäytethään taas. Katothaan onko mailmassa ennään semmosia, joille ei riitä pelkkä humppa ja hemputus, baaritiskin pätkä ja parittelupaikka, tuumaa vauhdilla toimitukseen saapunut Kalervo Uuttu, Uuttu-Kalle, mies Velhoniemen oopperoiden takaa ja kertoo hössäytyksen olevan uuden oopperan, joka on työn alla.

Vajaa viikko sitten Kalle istui samalla jakkaralla ja muisteli pyynnöstä menneitä oopperasyksyjä. Hän ilmoitti usein miettivänsä, mitä teki vastaavana ajankohtana edellisvuosina. Hän kertoi myös uusien asioiden pyörineen mielessä, mutta sanoi samalla, ettei mitään valmista kuitenkaan ole syntynyt.

Nyt uuden oopperan nimi julkistetaan sunnuntaina 8.9. Varkaankurun luontopolun avajaisten jälkeisessä tilaisuudessa Luontokeskus Kellokkaassa. Oopperoiden tilalle järjestetty Yhtä Laulua Ylläs saa arvoisensa loppuhuipennuksen.

Yllättäenkö?
- No, kyllähän tämä on jo vuosia pyöriny mielessä, mutta mithään tarkkaa ei ole koskhaan sovittu, tekijä sanoo.

Tekemisen aloittaminen tarvitsee oman sykäyksensä.

- Velho-ooppera lähti liikheele, ko Raittimon Pentti ja Seppälän Johannes tulit meile ja kysyit, millos aloitethaan. Mie sanoin siihen, "Nyt. Nyt met sen alotama", Kalle muistelee,

- Tämän uuen oopperan mie päätin tänä aamuna puoli viieltä.

Soitin Ilpole (säveltäjä Saastamoinen) ja sanoin, että nyt met alotama.

 

Esityspaikka haussa
Oopperan tekemiseen vaikuttaa tietysti aihe, mutta myös esityspaikalla on iso rooli jo kirjoitus-vaiheessa.

- Velho synty aivan omihlaan, mutta Riekon ja Käärhmeen mie olen tehny Velhoniehmeen, oopperoiden libreton laatija tuumaa.

- Sen takia esityspaikka panhaan samala hakhuun. Met olema Ilpon kansa päättänheet, että ooppera tehhään, jos ei täälä Lapissa niin sitten tunturheitten takana, mutta paikka pittää olla ensin varma, selvästi tekemisen innostukseen kiinni päässyt Uuttu-Kalle painottaa.

 

Mytologia pohjalla, sisältö nykyajasta

Uutuuden nimeä Kalle ei suostu ennakkoon paljastamaan, mutta raottaa salaisuuden verhoa jonkun verran.

- Kyllähän se mytolokihaan perustuu niinku etelisekki ja nykyajan kotkotuksiin tehhään rinnastuksia. Vaikka nimi on jo tiedossa ja sisältökin on hahmollaan, on töitä paljon edessä.

- Tämä on työhläin ooppera, niin paljon on jo tullu sanotuksi.

Käärmeessähän nykyajan meno sai jo persoonallisen käsittelyn Kallelta.

- Se pittää sanoa suohraan ja raakasti. Sillon taitheen piikki on terävä. Sanomisen ei tartte miellytää kethään muuta kuin tekijäänsä. Muut saavat olla siitä mitä mieltä haluavat.

Tällä kertaa meidän muiden vuoro tulee aikaisintaan vuonna 2006.

 

9.9.02 ma  Lapin Kansa - Kolari: Uuttu-Kallen uusin ooppera on Immel (Etusivu)

Ylläksen kävijöille tuttu kolarilainen Lapin velho Uuttu-Kalle julkisti sunnuntaina uuden oopperansa nimen. Immel on ylistyslaulu alistetulle ja parjatulle naiselle. Uuttu-Kalle oli mukana Varkaankurun uuden luontopolun avajaisissa.

- Ooppera kertoo esimerkiksi siitä, että kun miehet ovat kirjoittaneet historian, siitä on tullut miesten näköinen. Oopperassa tarkastelen sitä naisnäkökulmasta olettamuksella, että Jumala onkin nainen, velho Kalervo Uuttu kertoo.

- Immel oli Lapin ihmisen yksi Jumala. Hän oli myös haltija, joka oli pientä ihmistä suurempi ja viisaampi, Uuttu-Kalle kertoo.

> s.6 (mm:) Maahiset ja tontut avasivat Varkaankurun Velhopolun.
Varkaankurun Velhopolku avattiin ohjelmallisesti viime sunnuntaina Luontokeskus Kellokkaassa. Avajaisten yhteydessä Uuttu-Kalle paljasti uusimman oopperansa nimeksi Immel. Yhtenä olettamuksena siinä on, että Jumala on nainen. Oopperan ensi-ilta on suunniteltu vuodeksi 2006....

 

9.9.02 ma Pohjolan Sanomat - Ylläs, Heikki Liimatainen:
Luontokeskus Kellokas tarjoilee luontoa, mystiikkaa ja toimintaa -
Varkaankurun Velhopolku on virkistävästi erilainen

...Uuttu-Kallen uusin on Immel-ooppera
Päivän kuluessa Uuttu-Kalle julkisti myös uuden kirjoittamansa oopperan nimen olevan Immel-ooppera. joka on ylistyslaulu alistetulle ja parjatulle naiselle.
- Ooppera kertoo esimerkiksi siitä, että kun miehet ovat kirjoittaneet historian, siitä on tullut miesten näköinen.

Tässä oopperassa tarkastelen sitä naisnäkökulmasta olettamuksella, että Jumala onkin nainen, hän kertoo.

Hän kertoo oopperan sijoittuvan sillä lailla nykyaikaan. että siihen on sekoitettu sekä uutta että vanhaa monikerroksisen juonen avulla.
- Immel oli Lapin ihmisen yksi Jumala. Hän oli myös haltija, joka oli pientä ihmistä suurempi ja viisaampi, Kalle kertoo...

 

11.9.02 Pohjolan Sanomat - Äkäslompolo, (teksti & kuva) Heikki Liimatainen:
Paikka sanelee oopperan sisällön
(Kuvateksti: Uuttu-Kalle on sijoittanut mielessään ja näkymissään uuden Immel-oopperansa näihin Kesänkitunturin ja -järven maisemiin. Immel on jumalten järvi ja vanhan Lapin jumala ja haltija.)
Uuttu-Kalle pitää Kesänkijärven päätä ihanteellisena esityspaikkana uudelle Immel-oopperalleen.

Kun Uuttu-Kalle aikanaan sai kirjoitetuksi Käärme-oopperansa, hän kertoo mielensä tyhjentyneen siinä vaiheessa. "Mutta se hiljainen käskijä, joka sisällämme on, antoi käskyn ryhtyä kirjoittamaan".

Ja niinhän sitä käskyä oli kuultava kolme vuotta sitten. Tämä uusi Immel-ooppera tosin valmistuu vasta sitten, kun sille löytyy sen lopullinen esityspaikka. Teokselle nimittäin on tuo paikkakysymys hyvin tärkeä. Omien näkymieni perusteella olen laatinut sen siten, että se esitettäisiin Kesänkijärven päässä, johon olen mielessäni näyttämön sijoittanut, kertoo Kalle.

Paikan etuna hän näkee sen, että siinä tunturit oikein "kaatuvat" päälle. Vieressä kulkee sähkölinja ja siinä on vesi sekä kaksi sopivan lähellä toisiaan olevaa rantaa, mikä on esityksessä varsin oleellinen tekijä.
- Olen kirjoittanut Immel-oopperaa omien näkyjeni perusteella ja miettinyt, miten sen voisi viedä näyttämölle. Ilman paikkaa teoksesta ei saa valmiiksi kuin päälinjat.

Yksityiskohdat täsmentyvät paikan mukaan, jatkaa Kalle.

 

Luut järjestyksessä, lihaa nyt ympärille

Kalle tähdentää tavoitteen toteutuvan vertauskuvallisesti vasta sitten, kun luiden, jotka peruselementeiltään ovat nyt järjestyksessä, ympärille saadaan tarvittavaa lihaa ja sisälle puhalletaan henki, "jonka jälkeen uusi lintu voi syntyä".

- Olen sopinut Ilpo Saastamoisen kanssa, että hän säveltää teoksen; Siitä eteenpäin kaikki on epäselvää. Kysymyksiä aiheuttaa jo mainitsemani paikkakysymys, teoksen tuottaja, ohjaaja, esiintyjät... Teos tehdään mainitsemalleni rajalle joka tapauksessa, Kalle toteaa.

Näyttämölle teos voi päästä kuitenkin korkeintaan vuonna 2006, jos sen toimeen tartutaan nyt pontevasti.

Teos on ylistyslaulu kaikenikäisille naisille. Sen satiiri kohdistuu mieheen, joka kruunun tehtyään pani sen omaan päähänsä ja naisen päähän hunnun, vaikka en kykene, edes synnyttämäänkään, hän jatkaa.

 

Immel pääosassa monena hahmona
Pääosassa esiintyvä Immel, joka on myös muinoin ollut Lapin ihmisen yksi jumalista, on myös haltija, joka Kallen kuvaamana esiintyy monena hahmona, vaikka kysymys on koko ajan samasta naisesta.

Teoksen kantavana voimana toimii Kallen kuvaamassa paikassa kaksi suhteellisen lähellä toisiaan olevaa rantaa - luuranta ja rautaranta, jotka edustavat vanhaa Lappia ja toisella rannalla on nykyihminen.

- Molemmilla rannoilla on eri usko; on porousko ja lehmäusko; joiden, varaan olen rakentanut monessa eri näyssä vastakkainasetteluja, jotka eivät kuitenkaan ole hirmuisen kärjekkäitä, Kalle paljastaa.

 

Viisi pääroolia
Teos rakentuu viiden pääroolin varaan. Immelin lisäksi siinä ovat Seppä Rautio. Hän on raudantietäjä/-takoja, joka takoo kahleita, keihäitä ja mitä käsketään. Sitten on juoppo Puusuutari, joka veistää ruumisarkkuja ja hoilaa ruokottomia lauluja. Lisäksi tulevat nuuskanaamainen Köydenpunoja ja Viinapannun hoitaja.

-  Immeliä lukuun ottamatta kaikki edustavat pahuutta, Kalle selventää.

Esitykseen tarvitaan pääroolien lisäksi "tarpeellinen määrä rahvasta", joka toimii kuorona ja rummunlyöjinä luurannalla seidalle uhrattaessa. Suuri joukkokohtaus järven päällä vaatii myös kymmeniä veneitä soutajineen.

- Teokseen rakentuu monta juonta, joiden toteuttamiseen henkilöitä tarvitaan. Yleisesti ottaen lavasteet tulevat olemaan muilta osin kuin luonnon muovaamat, hyvin yksinkertaiset.

 

Pelimanni N:o 4 2002, s.4  (loppusyksy 2002) Päätoimittaja Jukka Nuoranne:  
Kuukauden pelimanni Ilpo Saastamoinen
...Juuri tällä hetkellä ei ole mitään suurproduktiota meneillä, vaikka joitakin sävellyssuunnitelmia on - mahdollisesti Uuttu-Kallen valmistuvaan Immel-librettoon.

 

Päiväämätön kirje 2002-2003 vaihteessa: Terve Ilpo! Tässä olisi Immelin symboliikka. Taikamerkeistä ym. jutellaan sitten kun tulet tänne. Nähdään.
tv Kalle

7/2013: 
- Uuttu-Kallen 70-vuotispäivillä juhannuksena 2013 esitimme (IS, Ene Viidang, Kai-Jussi Jankeri) kaksi sävellystäni Immel-oopperasta
[1) Oi, missä on...
2) Velhon rakkauslaulu I]
kantaesityksenä Äkäslompolossa. Keijo Kupiainen piteli nuotteja.