VELHO-PÄIVÄKIRJA II 98-99

Kiitokset kuluneesta syksystä ja erinomaisesta Velho-esityksestä viimeisenä päivänä.
Jotta Käärme-produktio toteutuisi musiikillisesti helpommin ja pienemmillä äänentoistollisilla ongelmilla, tiivistän seuraavassa muutamia ajatuksia jo nyt pohdittaviksi, jotta voisimme vähentää ongelmien määrän minimiin Käärmeen harjoituksissa ja esityksissä.

1)         Yleisön äänentoisto.    Jos päättäjät ja sponsorit istuvat 1. penkkirivillä, olisi heille taattava vähintään samanarvoiset kuunteluolosuhteet kuin takariveillä istuva yleisö. Minulla on nauhoitettua näyttöä siitä, että näin ei ole, sillä tietyissä tilanteissa etukentällä esitetty akustinen laulu kuuluu ensi riveihin voimakkaampana kuin kaiuttimista tuleva orkesteri ja mahdollisesti kotakuoro. Pahimmassa tapauksessa näiden välille syntyy jopa ajallinen viive. Myöskään etukentän monitorien yleisölle vuotavan osuuden suhde akustisena kuuluvaan lauluun ei ole äänipöydän säätöjen hallinnassa.

Asiaa voitaisiin yrittää korjata mm. sijoittamalla pääkaiuttimien lisäksi erityisesti ensi riveille suunnattuja matalalla olevia monitorien kaltaisia pieniä kaiuttimia, jotka peittäisivät esiintyjien akustisen laulun sekä esiintyjien monitoreista tulevan äänen. Tällaisten kaappien ulostuloteho ei tarvitsisi olla voimakkuudeltaan pääkaappien luokkaa.

2)         Koska pääkaiuttimet on suunnattu palvelemaan ennen kaikkea äänipöydän tarpeita, ne saavat suoran heijasteen takaseinästä. Näin syntyvä jälkikaiku näyttää sotkeutuvan - kentältä kuunneltuna - varsinaiseen monitoriääneen synnyttäen viiveen, joka vaikeuttaa esiintyjien laulamista erityisesti tyhjän katsomon olosuhteissa. Yleisön läsnäolo ei poista tilannetta, koska pääkaappien suuntaus on pikemminkin yleisön yli suoraan takaseinään.

Asiaa voitaisiin yrittää korjata suuntaamalla pylväskaapit osin etu/keskikatsomoon ja osin takakatsomoon/äänipöytään. Suuntauksien hajottaminen ei vaikeuttane äänitarkkailua, koska kysymyksessä on mono-äänentoisto, so. kaikista kaapeista tulee sama äänisumma. Toisena parannusehdotuksena on takaseinän peittäminen ääntä heijastamattomalla materiaalilla.

3)         Kenttämonitoroinnin sijoituksen tarkkailu kussakin kohtauksessa esiintyviin laulajiin nähden. Ei voi olla ihannetila, että lähellä oleva monitori joudutaan hiljentämään siitä syystä että se saattaa vuotaa laulajien mikrofoneihin ja ratkaisuksi tarjotaan kaukana olevan monitorin vahvempaa ääntä, joka kenties jo tulee pienellä viiveellä laulajille. Tämä tilanne vältetään varmasti suurimmaksi osaksi kappalekohtaisella monitorisäätelyllä, joka on merkitty partituuriin sen jälkeen kun ihannetaso on kokeiltu.

Yhdessä kohdan 2) kanssa nämä tuottavat ’Veden loitsun’ kaltaisen tilanteen, josta ainoa rytmisesti koossapysyvä taltiointi on olemassa vain ’vanhan äänentoiston’ ajalta. Silloin kuoro pysyi nähtävästi orkesterin kanssa balanssissa vain siksi, että kaikki kuulivat (loitsun toisen jakson kriittisestä alusta - yhteishokemasta- lähtien) orkesterin rummutuksen akustisena - suunnilleen samalla tavalla. Muistikuvieni perusteella tänä kesänä ei saatu aikaan ensimmäistäkään alusta loppuun saakka koossa pysynyttä Veden loitsun harjoitusta eikä esitystä. Toisaalta tiedän, että kuorot osasivat jo oman osuutensa ainakin ihanneolosuhteissa.

4)         Molemminpuolinen puheyhteys äänentoiston ja orkesterin välillä on sound chekin ensimmäinen edellytys. Tavallisesti ja helpoimmin tämä hoidetaan monitoroinnin osalta niin, että bändimonitorointipöytä sijaitsee soittajien välittömässä läheisyydessä, jolloin komennot voidaan antaa jopa esityksen aikana suoraan suullisesti, ’lennossa’. Nyt komentoyhteys saatiin rakennettua käsittääkseni vasta loppupäivinä. Tällöinkin ongelmana oli se, että soittajien antamia viestejä ei ’kuitattu’. Kuittaaminen on erityisen tärkeää silloin kun kaapeliyhteys on päällä tai pois enemmän tai vähemmän satunnaisesti. En koskaan voinut tietää muutoin kuin jälkikäteen kuuntelemalla oliko viesti mennyt perille vai oliko se jätetty huomiotta. Tämä tilanne aiheutti lukuisia saman pyynnön toistamisia, jotka hidastuttivat harjoitusten etenemistä.

5)         Kun yhtye oli varautunut ensimmäisenä torstaina sound checkkiin, tuli ilmoitus, että se on jo tehty bändin lämmittely-, viritys- ja harjoitteluperiodin kuluessa. Seurauksena oli kahteen otteeseen toistuva bassosoundin aiheuttaman kierron etsiminen. Luvattua eristyslevyä rumpujen ja basson välille ei ilmaantunut koko aikana, vaikka se luvattiin toimittaa ’seuraavana arkipäivänä’. Ongelma parani vasta Riekon ensi-illaksi. Silti en vieläkään voi pitää ihanteena, että kotakuoron mikit on kiinnitetty kattorakenteisiin siten, että rakenteita pitkin matalat taajuudet voivat vuotaa sieltä läpi. Bassokitaran eristämien pehmikkeillä ei poista kaikkia orkesterikodasta tulevia matalataajuuksisia värähtelyjä.

Vastaavasti äänenkierron ylärajaa (käytännössä muusikkojen korvia ja hermoja) testattiin vasta viimeisen esityspäivän harjoituksissa - ymmärtääkseni vielä kerran Maan laulun esityksen aikana lyhyesti.

Saksofonin monitorointisäädöt heittelivät niin runsaasti eri kerroilla, että parhaaksi ratkaisuksi osoittautui koko monitorikaapin piuhan irrottaminen orkesterikodassa. Asia ei lisäselityksiä kaipaa. Itse muistan kärsivällisesti pyytäneeni kolmen päivän ajan sopraanojen laulua lisää monitoreihin, kunnes ilmeni, että kenttäsopraanoilla oli vain pari mikrofonia. Edes hyvin laulanut kotakuoro ei pelastanut tilannetta.

6)         Tehtäväänsä paneutunut äänentoisto kokemusteni mukaan johtaa sound checkin läpivientiä ilmoittamalla mitä asioita kulloinkin testataan. Koska näin ei tapahtunut, joudun ikään kuin vääpelinä esittämään perusasioiden tarkistusta yhteisharjoitusaikana. Äänentoiston on itse ilmoitettava ennakkoehdot, joiden avulla se kykenee selviytymään tehtävästään. Koska tällaista ei vielä ole tapahtunut, esitän lennosta päivittäiseen aikatauluun yhteisharjoituksissa tulevat kiinteät lisäykset:

30 min. ennen yhteisharjoitusten alkua: orkesteri
20 min. ennen yhteisharjoitusten alkua: orkesteri + kotakuoro
10 min. ennen yhteisharjoitusten alkua: orkesteri + solistit ( + mahd. kotakuoro)

Kenttäkuoron sound check tehdään entiseen tapaan yhteisharjoituksissa ensimmäisen - huolellista sound checkiä vaativan - yhteisharjoituksen jälkeisinä päivinä. Ensimmäinen päivä tulisi käyttää äänentoiston rakentamiseen ja muistiin panemiseen kohtaus kohtaukselta, jonka jälkeen arvioidaan lopullisesti monitorien sijoittelu ja volyymi-likiarvot niin, ettei niihin tarvitsisi käyttää harjoitusaikaa jatkossa. Tämä edellyttää esiintyjien oman arvion lisäksi viiveiden tarkkailua, jossa voisin jopa itse olla mukana kentällä.

Oikein tehdyssä sound checkissä kaikki alkaa hyvän monitoroinnin rakentamisesta - kaikille. Hyvä äänentoisto yleisölle ei muuten ole mahdollista.

Muistutan vielä, että aikataulu-aloite olisi pitänyt tulla äänentoistosta vastaavan tahon toimesta. Nyt kiinnostus on kohdistunut vain yleisöön kohdistuvaan ääneen. Laulajien ja bändin väliseen kuuluvuuteen on kiinnitetty huomiota vain silloin kun esitysolosuhteet ovat käyneet sietämättömiksi. On selvää, että tällä asenteella ei voida saavuttaa parasta mahdollista tulosta, koska esiintyjiltä tulevat kommentit voivat olla ainoastaan kriittisiä.

7)         Sound check -aika lyhenee sitä mukaa, mitä paremmat muistimerkinnät on äänipöydällä. Nyt niitä on ikään kuin haettu alusta päivittäin, koska asetukset vaihtelevat kappalekohtaisesti. Tässä ei enää ole kysymys pelkästään pää-äänitarkkailijan taidoista vaan selkeästi alimiehityksestä. Kuorolaiset eivät välttämättä edes itse tiedä laulavansa jäljessä. Ohjaajan (ja pari kertaa itseni) lisäksi en muista nähneeni kentällä ketään kulkemassa monitoriviiveitä etsiäkseen. Katson että se on äänentoiston - ei itseni tehtävä.

Yhtye on selkeästi ilmaissut minulle, että tulevaisuudessa äänentoistosta tulee päätarkkailijan ohella (ammattitaidosta riippuen yläpuolella) olla sähköistetyn orkesterin äänentoistoon perehtynyt äänijärjestäjä, jonka partituuriin on kappalekohtaisesti merkitty muistiin kulloinkin tarvittavat erityissäädöt. Hän tässä tapauksessa kantaa vastuun myös monitorikuuluvuudesta kentällä ja kodassa (valmiine ennakkosuunnitelmineen solistien mikkirikkojen varalta). Tällöin on samantekevää, mistä käsin bändimonitorointi hoidetaan, kunhan sitä vain on mahdollisuus korjata reaaliajassa - pahimmassa tilanteessa esityksenkin aikana. Äänijärjestäjä ei siis istu nappuloiden takana vaan antaa partituuriin merkittyjä harjoitusvaiheessa hyviksi koettuja komentoja äänipöytien ääressä istuville.

Kiitos musiikkia tuntevan ohjaajan ja ajoittain mukana olevan pääjärjestäjän (Jukkis) olemme pystyneet keplottelemaan vuosikausia - osin hyvän onnen varassa - jotenkin näinkin hyviin lopputuloksiin. On kuitenkin selvää, että esitysten lähteminen ’lentoon’ vaatii näiden perusasioiden kunnossa oloa. Ei riitä, että edellytykset ovat kunnossa vasta viimeisenä iltana. Ohjaaja ja musiikin johdosta vastaava joutuvat käyttämään runsaasti (vähintään kolmasosa) aikaa pelkkien musiikillisten asioiden korjaamiseen yhteisharjoituksissa - tietämättä aina, onko perussyy monitoroinnissa vai laulajien osaamattomuudessa (sairauksissa yms.). Juuri tästä syystä äänentoiston on kyettävä vastaamaan siitä, että esiintyjien kuuluvuusolosuhteet ovat jokaisessa kohtauksessa riittävän hyvät oman työn kunniakkaalle suoritukselle.

Kun Velhon harjoituksia oli käyty lähes viikko, vasta silloin äänentoistopuoli totesi, etteivät he voi tehdä muistiinpanoja, koska Velhosta oli käytössä ainoastaan librettoteksti ja käyttökelvoton partituurikopio (päälle liimattuine lappuineen). Jälkimmäinen oli kuitenkin siltä osin luettavissa, että saatoin siitäkin sormea osoittamalla näyttää esim. Jaskan soolot loppunumeroissa. Kysymyksessä tältä osin oli siis nuotinlukutaidon puutteen lisäksi lukutaidon puute, koska Jaskan soolot oli jo Jukkis merkinnyt paikoilleen kynällä, koska partituurissa luki vain ’solo’. Kun lupasimme toimittaa puhtaan partituurin, sitä ei enää kuuleman mukaan tarvittu. Partituurin puuttumisesta syy laskettiin joko tuottajan tai minun niskoilleni.

Asiassa on näkökulmani seuraava: Äänentoiston velvollisuuksiin kuuluu oman edun nimessä vaatia kunnollinen partituurikopio. Tällainen on ollut kaikissa olosuhteissa Kai-Jussin Jankerilla (A3-koko), josta olisi vaivatta saatu kunnollinen puhdas kopio - niin Velhosta kuin Riekosta.

Partituurilla ei olisi ollut käyttöä muutoin kuin ennalta harjoiteltuna ja merkittynä. Tämä olisi edellyttänyt suhteellisen nuotinlukutaitoista ihmistä päämiksaajan lisäksi. Velhon äänentoistoon oli siis lähdetty ennalta valmistautumattomina niin äänipöydän kuin pääjärjestäjänkin taholta.

8)         Mahdollinen solistien osaamattomuus on ollut huolestuttava piirre, kun on kysymyksessä jo useita vuosia sitten opetellut roolit. Tässä mielessä yhdyn Keijon ajatukseen jopa mahdollisesta koelaulumenettelystä Käärmeen joihinkin rooleihin. Muistutan kuitenkin siitä, kuinka tärkeää on laulajan sitoutua osin kotityönä harjoittelemaan oma 10-30 min. keskimäärin kestävä osuutensa. Tähän päämäärään pyrittäessä laulajille on tarpeen vaatiessa kyettävä toimittamaan alkeellinenkin harjoitusnauha sekä toisaalta mietittävä hinta/laatu-suhdetta. On myös palkkioista sovittaessa huomioitava se kokonaisaika, jonka esiintyjä sitoutuu olemaan paikan päällä, vaikka hänen esiintymisosuutensa kutistuisikin pikemminkin minuutteihin kuin tunteihin. Kysymys on vaikea, koska palkkaa nauttivien tulisi osata työnsä vähintään yhtä hyvin kuin kentällä liikkuva amatööriväki.

9)         Orkesteripuolella tilanne on hieman toinen, koska perinteisesti harjoitusaika tämän tyyppisissä projekteissa on maksettua aikaa. Jos soittajilta edellytetään asian valmiiksi osaamista paikalle tullessa, se näkyy hinnassa, joka on vähintään sama kuin asian vaatima kohtuullinen harjoitusaika. Vaikka kysymyksessä on ooppera- tai sinfoniaorkesterista poikkeava työskentely, ei se muuta asian luonnetta.

Siksipä ehdotankin, että toukokuun toisen viikon lopussa (7.-9.5.99) järjestettävä kuoro- ja orkesteriharjoitus alkaisi bändin osalta viimeistään 5.5. Mahdollinen harjoitusnauha pyrittäisiin tekemään lähinnä 8.-9.5. Tämän jakson palkkiokysymys tulisi sopia syksyn -98 aikana. Tilannekatsaus silloin määrittelisi lopullisesti orkesterin saapumispäivän elokuussa yksi vai kaksi päivää ennen yhteisharjoituksia.

10)         Kun viimeisenä iltana tiedustelin R:ltä, milloin minidiskit toimitetaan tuottajille, hänen vastauksensa oli: Mitään ei ole sovittu. Tällä hetkellä ne ovat hänen omaisuuttaan. Yrittäessäni luoda edellytyksiä mahdolliselle live-taltioinneista koostuvalle CD-levylle en suinkaan odottanut saavani tuon tyyppistä vastausta. Jotain oli siis jäänyt sittenkin sopimatta. Toivonkin, että työmme dokumentointi ei jää R:n omaisuudeksi, koska tässä tilanteessa meillä ei ole jäljellä muuta kesän -98 esityksistä kuin kaksi yleisön joukosta otettua äänitettä. On jopa todennäköistä, että hän tulee määrittelemään niille niin suuren hinnan, ettei voida tehdä muuta kuin varmistaa, että hän todella tuhoaa materiaalin. Luonnollisestikaan hän ei tule saamaan oikeuksia sen kaupalliseen hyödyntämiseen. Sitä paitsi levykkeiltä ei nähtävästi tule löytymään muuta kuin viimeinen Velho-ilta, josta saattaisi syntyä täydellinen ja kelvollinen tallenne. Riekon paras esitys - kenraali - tuhoutui bassosoundin huonouteen. Jos kokoomalevy tulisi harkintaan, tulisi minun kuunnella koko materiaali läpi. Jos pääsette sopimukseen, voi levykkeet tietysti lähettää suoraan minulle, vaikka olenkin pessimistinen soundin suhteen. Tehtyjä virheitä parannettiin osin nimittäin alapäätä kaventamalla, mikä käy selville jo yleisöäänityksestä.

Paras kompromissi olisi nähdäkseni se, että jos oikeuksista ei päästä yksi-mielisyyteen so. hinnasta ei päästä sopimukseen, niin molemmille osapuolille jää oikeus dokumenttiin tai sen kopioon tai sitten kummallekaan ei jää, vaan aineisto päätetään yhteisesti pyyhkiä kontrolloidusti yli. Ratkaisun tulisi jotenkin löytyä yhteisymmärryksessä, koska asiasta ei liene kirjallisesti sovittu aikaisempinakaan vuosina. Jäljelle jää vain yleinen käytäntö tekijöiden oikeuksista, mikä varmasti estää kaupallisen hyödyntämisen.

Se, ettei laulu joinakin iltoina joidenkin mielestä kuulunut, ei johdu siitä, että bändiä olisi toistettu liian lujaa. Päädyin tuohon tulokseen kuultuani Keijolta, että rumpujen symbaalit syövät kuoron tekstiä. En ole elämäni varrella kuullut yhtäkään äänilevyä, jossa näin olisi tapahtunut. Äänipöydät näyttävät siis käytännössä kykenevän ratkaisemaan tämänlaatuisen ongelman. Sanoituksen kuuluvuuteen liittyvät ongelmat ovat tietysti yleisiä jokaisessa oopperaesityksessä, mutta meidän tapauksessamme uskoisin niille voitavan tehdä muutakin kuin mitä on tehty. Harmittavaa on se, että mitä tahansa parannusehdotuksia alkuvaiheessa teinkin, niin sain toteamuksen, että kaikki mahdollinen on jo tehty. Miksi siis huono lopputulos? En voi varmistaa, oliko lopputuloksessa mitään hyvää, ellen saa kuunneltavaksi viimeisiä Riekon ja Velhon minidisk-tallenteita. Tässä vaiheessa on siis samantekevää, vaikka ne tuhottaisiinkin.

Käärmeen mahdollinen taltiointi edellyttää siis selkeää sopimusta etukäteen oikeuksista. Edelleenkään minulla ei ole mitään sitä vastaan, että tekijöillä tulee olla tavalla tai toisella mahdollisuus käydä läpi omia osuuksiaan tulevia vuosia varten erilaisilta tallenteita, koska ne eivät vielä tarkoita kaupallista hyödyntämistä. Tässä yhteydessä pyytäisinkin tuottajia lähettämään ainakin bändin jäsenille Riekko- videon. Oman osani lienen jo taltiointiin sijoittanut, joten en olisi halukas enää sijoittamaan siihen lisäkuluja muutoin kuin siinä tapauksessa, ettei kukaan muu (so. Velho-ooppera ry.) sitä hoida.

11)         Minua ei ole informoitu äänentoistoon liittyvän sopimuksen sisällöstä, joten en tarkkaan voi tietää, mitä kaikkea siihen on kuulunut. Oletukseni on ollut, että äänentoistoa ei hoideta talkootyönä vaan että se muodostaa yhden suurimmista yksittäisistä menoeristä budjetissa, jolloin siltä voidaan edellyttää sen mukaista suunnittelua, ennalta perehtymistä ja asioiden tärkeysjärjestyksen arviointia. Ennen kaikkea paketin myyjän täytyy tuntea vastuuta siitä, millä minimiedellytyksillä homma yleensä on hoidettavissa. Nämä minimiedellytykset eivät nähdäkseni ole täyttyneet kaikilta osin, vaan työvoimapulan yms. tekijöiden vuoksi kaikki osapuolet ovat joutuneet työskentelemään hermopaineen ja ylirasituksen alla. Kun olen tiedustellut asiaa, on ainoa vastaus ollut se, että viimevuotista vähemmällä rahalla ei voi saada samaa palvelua. Tällaiseen vastaukseen en tietenkään voi sanoa mitään.

Toteankin vain sen, että näillä työskentelyedellytyksillä on mahdotonta jatkaa, koska tiedossa on vain vuosi vuodelta kiristyvä ilmapiiri. Orkesteri totesi, että K. H:n toimiessa hänelle ulkoapäin annetuilla edellytyksillä, hän teki kaiken sen, mitä orkesteri häneltä pyysi, ja oli valmis ehdottamaan häntä vastaamaan yleissoundista so. äänijärjestäjän asemasta myös tulevaisuudessa. Käydyissä keskusteluissa tuottajatahon kanssa kuitenkin ilmeni, että näin ei tule tapahtumaan, joten henkilöstövalinnat jäävät edelleen tuottajien ja äänentoistosta vastaavan firman harteille...

Mikäli tuleva vuosi ei etukäteen tuo edes ratkaisuyrityksiä edellä kuvattuun ongelmakenttään, en katso voivani vastata enää ’musiikillinen johto’ -nimikkeellä kulkevien tehtävien hoitamisesta, vaan rajoitun - edelleenkin talkootyönä - orkesterin johtoon. Mutta säveltäjänä tulen arvioimaan lopputuloksen hahmottumista omasta näkökulmastani. Paikalta tulee silloin löytyä henkilö (ei pelkästään ohjaaja vaan erityisesti äänijärjestäjä tms.), jonka kanssa voin neuvotella äänimaiseman kokonaissoundista ja siihen liittyvistä osatekijöistä. Koska etupäässä työskentelen orkesterikodassa, tulen tekemään katsomosta käsin nauhoituksia, ellen voi luottaa äänisuunnittelupuoleen.

Tämä kaikki ei sulje pois kaikkea sitä hyvää, mitä myös on saatu aikaan ja josta on saatu hyvää palautetta myös yleisöltä. Muistio onkin tarkoitettu keskustelun avaukseksi hyvissä ajoin tulevaa Käärme-produktiota silmälläpitäen, koska en ole äänentoisto-osapuolen työnantaja.

Ilpo Saastamoinen
Tiedoksi myös Keijo Kupiaiselle

28.09.98         Käärmeen kuorostemmojen kirjoitus on menossa.

26.10.98       - Põltsamaa  -  Työskentelen Käärmeen kuorostemmojen kanssa. Nuottisalkku jäi Jyväskylään hissin taakse. Naapurit kävivät noutamassa sen.
... Hitonmoinen säpinä Käärmeen ympärillä. Se ajoi meidät Paratiisista ulos.

10.11.98          Kirje ry:n johtokunnalle
Asia: Tekijänoikeuskorvausten suoritus.
...Koska maksujen viivästymisestä on tullut vuosittain vallitseva käytäntö, olemme päättäneet olla hyväksymättä johtokunnan (kokouksessaan 21.10.1998/pöytäkirjaote päivätty 05.11.98) tekemää ehdotusta Käärme-oopperan sanoitukseen ja sävellykseen liittyvistä korvauksista seuraavista syistä:

1)         Johtokunnan päätökset ovat vasta toisen osapuolen kirjaama osa sopimukseen sisällytettävistä asioista, joten emme voi hyväksyä päätöksiä sopimuksiksi.
2)         Päätöksissä tarjotaan tekijänoikeuskorvauksien maksamista vain Ilpo Saastamoiselle mutta ei Kalervo Uutulle.
3)         Velhon ja Riekon korvauksia koskevat aikaisemmat suulliset sopimukset eivät enää ole voimassa. Niiden sopimuksista neuvotellaan tulevaisuuden esityksiä koskien erikseen. Käärme-oopperan tekijänoikeus-korvauksista on tehty  vasta sopimusesitys Ilpo Saastamoiselle (=IS). Sopimus on voimassa tekijöitä koskien vasta kun koko sopimussisällöstä on kirjallisesti sovittu tekijöiden tai heidän valtuuttamiensa edustajien kanssa.
4)         Koska sanoitus- ja sävellyspalkkioesityksestä puuttuvat kirjalliset sopimukset sisältömäärittelyineen - mm. työn laadun (IS:n osalta esim. esiintyjäryhmän lopullinen kokoonpano) ja laajuuden määritteleminen, tekijänoikeuksiin sisältyvä esitysoikeuksien luovutusten rajaaminen ajallisesti ja paikallisesti sekä tilauksen peruutusehdot - eivät pöytäkirjaotteet täytä kahdenpuolisen sopimuksen tunnusmerkkejä. Suulliset sopimukset ovat osoittautuneet monestakin syystä hankaliksi ja vaikeiksi muistaa.
5)         Johtokunta ei edelleenkään mainitse pöytäkirjaotteissaan tekijänoikeuskorvausten maksuunpanoajan kohdan määrittelystä mitään, joten päätöksiä siltäkään osin ei voida pitää sopimuksina.
6)         Kirjeen alkuosaan viitaten toteamme, että olemme toistuvasti vuosittain jääneet maksujen saajien joukossa häntäpäähän - jopa niin, että korvauksia on joskus maksettu vasta esitystä seuraavana vuonna.

Koska kuluvan vuoden korvauksia ei vielä kirjeen allekirjoituspäivänä (10.11.1998, klo 12.16) ole ilmestynyt tileillemme ja koska Käärme-oopperan sopimuksien sisältö täytynee pala palalta lähteä kokoamaan alusta, toteamme itsemme kykenemättömiksi hoitamaan oikeuksiamme, jotka taloudellisessa mielessä ovat kuitenkin meille palkkasaataviin verrattavia toimeentulon edellytyksiä.

Kaikista em. syistä johtuen olemme yksimielisesti päättäneet antaa Velho-trilogian kaikkien tekijänoikeus-tulojemme sopimisen ja maksujen valvonnan v:sta 1999 alkaen valtakirjalla TEOSTO:n hoidettavaksi. Tällöin Velho-ooppera ry:n ja tekijöiden välille jää sovittavaksi vain sanoitus- ja sävellystyöhön liittyvät palkkio-, käyttöoikeus-, sisältö-, ajankohta-, toteutustyöryhmä- yms. kysymykset, joista sopimusneuvottelut saadaan toivottavasti päätökseen kirjallisten ehdotusten pohjalta välittömästi maksurästien saamisen ja ohjaajakysymyksen ratkeamisen jälkeen.

Jyväskylä 10.11. 1998         Ilpo Saastamoinen, säveltäjä

10.11.98         Velho-ooppera ry:n johtokunnalle
(Lisäys muistioon Ilpo Saastamoisen osalta)

1)         Johtokunnan tekemä esitys IS:lle antaa mahdollisuuden vaatia myöhempiä lisäneuvotteluja vain korvauksen alentamisesta mutta ei korottamisesta. Säveltäjä voidaan näin ollen pakottaa vuosittaiseen neuvottelukierteeseen korvauksen pienentämisestä.

2)         = Liite edell. kirjeen kohtaan 3): Tekijänoikeuskorvausten suuruus on tähän saakka sovittu tai vahvistettu suullisella sopimuksella vuosittain. Keskustelu Käärme-oopperan tekijänkorvauksesta IS:n kanssa on poikkeuksellisesti koskenut pitempää esitysjaksoa - ns. Käärme-periodia oopperoiden yhteisesitysvuodet mukaan lukien. Johtokunnan päätöksessä sisältö on muuttunut koko Velho-trilogiaa koskevaksi, mikä on vastoin alustavien keskustelujen sisältöä. Tämä jättää johto-kunnalle mahdollisuuden tulkita Velho-trilogiaksi siihen sisältyvien kaikkien oopperoiden esitykset ’ikuisiksi ajoiksi’. Koska asiassa näyttää olevan tulkinta-erimielisyys, jossa teoksen tekijäpuoli voi olla vain häviäjän roolissa, en voi hyväksyä ehdotuksen sanamuotoa.

3)         Ainakin säveltäjä on tuntenut olleensa henkisen paineen alaisena pyydettäessä häneltä puhelimitse välitöntä vastausta sopimusluonnoksen yksityiskohdista ilman että on tiedotettu asiaankuuluvasti muista kokonaisuuteen liittyvistä ongelmakentistä.

4)         Muistivirheistä saattaa syntyä oopperoiden toteutusta vaikeuttava seurausten ketju. En ole esim. saanut selvitystä, liitettiinkö Keijo Kupiaisen lausunto äänentoistosta oman kirjeeni liitteeksi, kun se toimitettiin edelleen äänentoistosta vastaaville tahoille. Keijon lausunnon liittäminen mukaan (tietysti hänen luvallaan) oli ehtona kirjeeni edelleen lähettämiselle. Se, ettei edellisen vuoden kritiikkiäni muistettu enää seuraavana vuonna, vaikutti äänentoisto-ongelmien vuosittaiseen lisääntymiseen Riekon kohdalla. Tällaiset  seikat on otettava huomioon tulevalla sopimuskierroksella, jossa ei muistamiselle enää toivottavasti anneta sijaa.

Jyväskylä 10.11. 1998
Ilpo Saastamoinen, säveltäjä

11.11.1998
Velho-ooppera ry:n johtokunnalle
Asia: Sopimuskysymykset

Puhelinkeskustelussa 09.11.98 illalla Velho-ooppera ry:n taloudenhoitaja ja puheenjohtaja eivät osanneet ilmoittaa allekirjoittaneen saatavien lopullista maksuunpanopäivää. Totesin, että asiaa ei auta heidän ilmoituksensa velka-järjestelyistä, koska en tiedä, miten ne liittyvät minuun ennen kuin maksamatta jääneet 1998 tekijänoikeuskorvaukset ovat ilmestyneet tililleni. Olen tehnyt tästä seuraavia johtopäätöksiä:

1)         Tästä päivämäärästä lähtien kaikki tulevaisuudessa esitettäviksi suunniteltuja oopperoita koskevat sopimukselliset asiat on aina sovittava kirjallisesti, koska käytäntö on osoittanut, että suullisiin sopimuksiin jää liian paljon epäselvyyksiä ja tulkintaerimielisyyksien mahdollisuuksia niiden muistinvaraisuudesta puhumattakaan.  Vähäpätöisissä käytännön yksityiskohdissa voidaan käyttää puhelinyhteyksiä asianosaisten välillä tai keskustella niistä sekä yhteisesti hyväksyttäessä käyttäen tarvittaessa jotain dokumentointikeinoa (mekaaninen taltiointi, työkunnan valitseman edustajan läsnäolo sitä koskevissa asioissa tms.). Tiedonantoja voidaan luonnollisesti välittää puhelimitse, mutta nykyisessä epäluottamustilanteessa en panisi paljon arvoa niiden luotettavuudelle.

2)         Jotta vältyttäisiin asiasisältöjen muuttumisesta matkalla suullisesta keskustelusta pöytäkirjaotteeseen, pyydän siis tekemään oopperasävellyksiini liittyvät  sopimusehdotukset ensin kirjallisina. Näin ei päädytä nojaamaan vain Velho-ooppera ry:n puheenjohtajan laatimiin muistioihin... Muistiossa ei tiettävästi esiinny kannanottoani oopperakatkelmien esittämiseen alkuperäiskokoonpanosta poikkeavassa muodossa. Minulle ei vieläkään ole lähetetty kopiota tuosta muistiosta, vaikka asia koskee myös minun päätäntävaltaani kuuluvia osatekijöitä (ooppera-katkelmien esityslupia).

Koska minua on pidetty pimennossa tällaisten muistioiden olemassaolosta ja mahdollisista löytymisistä vielä tulevaisuudessa, en katso saaneeni kaikkea tarpeellista informaatiota voidakseni tehdä oopperaproduktioita pitkällä tähtäyksellä edistäviä suullisia päätöksiä. Pyydänkin nyt hyvään tapaan minulle kuuluvia kopioita muistiosta palaverista 23.8.98, jotta voin tarkistaa omalta osaltani sen oikeellisuuden.

3)         Käärmeen laulustemmojen demonauhojen tekemistä harjoittelevan työryhmän edustajana ilmoitan, että suullisen sopimuksen tekemisen jälkeen ilmenneessä ongelmakentässä koko Käärme-produktion valmistuminen on taloudellisesti epävarmaa. Kasetteja valmisteleva produktioryhmä on valtuuttanut minut 10.11.98  aloittamaan uudet neuvottelut, koska  haluaa asian varmennettavan kirjallisella sopimuksella.

Saamani valtuutuksen perusteella ilmoitan, että sopimuksen tulee sisältää:

a)         sopijaosapuolet (nelihenkinen työryhmä nimetään sopimusluonnokseen). Työnantajana on tällöin yksiselitteisesti kasettien tilaajayhteisö. Työryhmän edustaja (esim. säveltäjä) valitsee jäsenet heidän laulullisen suorituskykynsä laadun huomioiden. Työryhmä voidaan nimetä vasta kun uusi aikataulu on sovittu.

Ensimmäinen (8.11) sovittu osanauhoitus jouduttiin peruuttamaan laulajien toimesta säveltäjässä ilmenneen influenssan tartuntavaaran pelosta, koska nauhoituspaikka ja -välineistö on säveltäjän kotona.

b)         sopimuksen kohde (tehtävän sisältö: esim. Käärme-oopperan I osan 1-4-äänisten kuorostemmojen laulaminen erillisille kaseteille). Kohdat, joissa saman-aikaisesti on enemmän kuin  neljä stemmaa tai joissa samanaikaisesti on enemmän kuin kaksi naisääntä/miesääntä jäävät kuoroharjoitusten varaan, koska käytettäviä laulajia on vain neljä (sopraano, altto, tenori, basso). Tällaisten paikkojen osuus on suhteellisen vähäinen.

c)         tarvittava oheismateriaali (nuottien luovutus käyttöön, nauhamateriaali, äänitystekniikka, välineistön toimittaja - esim. säveltäjä)

d)         aikataulu (mihin mennessä kasetit toimitetaan tilaajalle). Asia määritellään joko sopimuksessa, mutta luottamustilanteen vallitessa kuoronjohtaja on se henkilö, joka viime kädessä näkee kiireellisyyden laadun. Tähän seikkaan vaikuttaa myös kuorolaisilta saatu palaute.

e)         Palkkioiden ja korvausten (materiaali, matkat jne.) määrä sekä eräpäivä... Työnantaja huolehtii palkkioiden lakisääteisistä velvoitteista (veronpidätys ym.).

Tässä taloudellisessa erityistilanteessa palkkioista puolet maksetaan etukäteen (harjoitustyö) ja loput kasettien saavuttua tilaajalle. Eräpäivä määritellään tuosta päivästä laskettuna.

f)         tekijänoikeuksien luovutus: kasettien käyttöoikeus harjoitusnauhoina (so. oikeus monistaa niitä Käärmeen kuorolaulajien harjoituskäyttöön) alkaa lopullisten maksujen saavuttua tekijöiden ilmoittamille pankkitileille.

Harjoitustyön avuksi näin tehtyjen ja tilaajan mahdollisesti monistamien kasettien käyttöoikeudet määritellään ajallisesti.

g)         Osapuolten tulee yhteisesti päättää siitä, millä tavalla tekijöiden osuus tulee mainita julkisuudessa (libretto, mainonta, lehdistö yms.)

h)         Sopimuksen purkaminen: Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus, mikäli työ ei valmistu sovitussa aikataulussa tai mikäli kuoroharjoitustyöstä vastaava henkilö ei pidä kasetteja sopimuksen edellyttämällä tavalla hyväksyttävinä apukeinoina harjoitustyön tueksi (ns. laadullinen tae). Tällöin saatu ennakkomaksu jää tekijöille korvauksena heidän tekemästään harjoitus- ja nauhoitustyöstä sekä tähän liittyvistä kuluista.

i)         Sopimuksen uusiminen: Tämäntyyppinen sopimus voidaan osapuolten kesken korvata uudella sopimuksella. Tämä on aina välttämätöntä silloin, kun tilaaja haluaa siirtää kasettien käyttö- tai monistusoikeuden kolmannelle osapuolelle.

j)         Nykyisessä tilanteessa työryhmän edusmiehenä en aio allekirjoittaa sopimusta yksin, vaan allekirjoittajina ovat kaikki työryhmän jäsenet.

Lisäksi:  Koska ns. harjoitusnauha on teoksen tallentamista sekä kopioimista mekanistisesti (alkuperäis-partituurista poiketen suppeammalla kokoonpanolla esitettynä), siihen tarvitaan aina säveltäjän lupa olipa tekijöinä ketkä tahansa. Lupa kirjataan joko sävellystyöstä tehtävään sopimukseen tai liitesopimukseen säveltäjän nimikirjoituksella vahvistettuna.

4)         Koska Velho-ooppera ry:n johtokunta ei ole tehnyt mitään aktiivista aloitetta kirjallisen sävellys-sopimuksen tekemiseksi muiden seikkojen kuin palkkion ja tekijänoikeuskorvauksen määrittelemiseksi eikä ole huolehtinut aikaisempien suullisesti sovittujen tekijänoikeuskorvauksien lopullisesta maksuunpanosta lukuisista suullisista pyynnöistä huolimatta, katson olevani pakotettu hakeutumaan ainakin marraskuun lopuksi muiden työtehtävien pariin taloudellisen toimeentuloni turvatakseni.

Muistutan, että Käärme-oopperan tekijänoikeudet, teoksen tilaajan esitysoikeudet sekä nuottien käyttöoikeudet siirtyvät kirjallisen sopimuksen määrittelemissä rajoissa tilaajalle vasta kun valmis teos on mahdollisesti ensi tilassa syntyvän kirjallisen sopimuksen mukaisesti luovutettu tilaajalle sekä sävellyspalkkio kokonaisuudessaan samassa yhteydessä maksettu säveltäjälle.

Kirjallisen sopimuksen tulee sisältää ainakin kirjeessämme johtokunnalle 10.11.98 mainitut asiat. Lisäehdot ilmoitan harkittuani ensimmäistä sopimusluonnosta. Tällaisia ovat ainakin yleiseen PR-toimintaan liittyvät ehdot. Asia on tullut ajankohtaiseksi naapurini ilmoitettua turhaan etsineensä nimeäni viimeisen Riekko-mainoslehtisen sivuilta.

5)         Koska alustavasti sovitun aikataulun mukaan Käärmeen lehdistötilaisuus on suunniteltu pidettäväksi 20.11.98, on sopimuksen allekirjoittamiseksi tapahduttava ratkeamista ennen tuota päivämäärää. Mikäli Velho ry:n johtokunta ei tee kirjallista ehdotusta sävellyssopimukseksi ennen joulukuun 1. päivää 1998 (molemmat kirjeeni ja niiden reunaehdot sopimusneuvottelujen sisällöksi hyväksyen sekä tekijänoikeuskorvaus- ja ohjaajakysymyksen ratkaisseena), katson saamani ennakkomaksun olevan joko osasuoritus maksamatta jääneistä tekijänoikeuskorvauksista tai/ja keskeytyneestä sävellystyöstä.

6)         Edellä kirjoitetun jälkeen olen jälleen saanut pöytäkirjaotteen johtokunnalta lähtöpäivämääränä 10.11.98:

’5§         Ilpo Saastamoinen on ilmoittanut koppikuorolaisten kanssa tekevänsä Käärme-oopperasta harjoituskasetit hintaan... Lisäksi tulevat kasettikustannukset. Päätös: Johtokunta hyväksyi Ilpo Saastamoisen tarjouksen’

Kasettityöryhmän edustajana ilmoitan, etten voi hyväksyä johtokunnan pöytäkirjaotetta sopimukseksi ilmenneessä taloudellisesti epävarmassa tilanteessa (>kohta 3 a).

Lisäksi:

A)         Päätös ei anna oikeaa kuvaa suullisesti käydyistä tarjouskeskusteluista. Jos puheenjohtaja on antanut johtokunnan ymmärtää, että olisimme lupautuneet tekemään koko oopperan harjoituskasetit tuolla budjetilla, hän on antanut väärää informaatiota. Keskusteluissa ’koppikuorolaisten, Kai-Jussi Jankerin ja Keijo Kupiaisen kanssa käsiteltävänä on ollut pelkästään Käärmeen I osan taltiointi mahdollisimman pian - marraskuun aikana (koska olin jo sopinut matkan lokakuun lopulle) I osan nuottikopiot Kolarista saatuamme.

Jos taas johtokunta on tieten tahtoen tarjoamassa koko oopperan taltioinnin sisältävää sanamuotoa, totean kirjallisen sopimuksen  (kohta 3:n tapaan) ainoaksi lähtökohdaksi kaikissa sopimusta koskevissa jatkoneuvotteluissa.

B)         Emme voi hyväksyä, että tekstimuoto antaa tilaajalle mahdollisuuden vähentää sosiaaliturva- yms. työnantajakulut määritellystä markkamäärästä sen sijaan, että selkeästi olisi mainittu palkkioiden suuruus jokaista tekijää kohden + muut kulut sekä maininta työnantajavelvoitteista jokaisen tekijän kohdalla.

C)         Taka-ajatukseen viittaa se, että Ilpo Saastamoinen saattaisikin Velho ry:n sijasta joutua työnantaja-asemaan kuorolaulajiin nähden veloittamalla yksin Velho ry:tä firman tavoin bruttosummalla sekä joutuen tällöin vastaamaan laulajien ja itsensä verotus- yms. seikoista.

D)         Pöytäkirjaote on tullut liian myöhään, koska kuorolaiset ovat jo edellisenä päivänä yksimielisesti päättäneet jäädä odottamaan taloudellisia takeita palkkion saamisesta (tämän kirjeen kohdan 3 viitoittamalla tavalla), enkä itse halua joutua välikäteen mahdollisesti saamatta jäävistä tai edes viivästyvistä palkkioista.

E)         Palkkionmaksu- yms. ajankohtia koskien viittaan kirjeeni kohtaan 3. Maksupäivämäärät on määriteltävä suhteessa työn aloittamiseen ja valmistumiseen.

7)         Tässä sekavassa sananvääntötilanteessa johtokunta varmaan ymmärtää, että minun on tästä lähtien tarkastutettava jokainen solmittava sopimus ensin omien liittojeni asiantuntijoilla, koska oma ymmärrykseni ei riitä lukemaan kohdalleni viritettyjä sanakäänteitä. Mikään minulle viime aikoina lähetetty pöytäkirjaote ei voi olla tällainen sopimus - jo pelkästään siksi, etteivät otteet vastaa käytyjen suullisten neuvottelujen sisältöä eivätkä paljastuneessa taloudellisessa tilanteessa ja yleisessä luottamuspulassa voi olla sellaisinaan enää hyväksyttävissä.

On selvää, että asiantuntijoiden tekemä sopimusten tarkastustyö tuottaa vähintään useiden päivien viiveen, joka on otettava huomioon tulevia sopimuksia laadittaessa. Tällä seikalla saattaa olla vaikutus Käärme-produktion valmistumisaikatauluun.

Jyväskylä 11.11.1998
Ilpo Saastamoinen

11.11.1998
Velho-ooppera ry. Kolari
Sopimus- ja tekijänoikeuksia koskevia mietteitä

Ennen kuin yhdistys aloittaa minkäänlaista Käärme-oopperaa koskevaa tiedotus- ja mainoskampanjaa, on muistettava tämänhetkinen sopimukseton tila sekä seuraavassa esittämäni muistio.

Käärme-, Riekko- ja Velho-oopperoiden mainonnassa ja muussa vastaavassa virallisessa PR-toiminnassa (yhdistyksen johdon oopperoista antamat lausunnot, mainontaan liittyvät seinäjulisteet, esittelylehtiset, haastattelut, kirjoitukset yms.) on - yleismaailmalliseen tapaan - aina esiinnyttävä (ainakin) säveltäjän nimi. Tämä koskee myös sähköisiä viestintämuotoja.

En puutu tässä libreton kirjoittajan, ohjaajan ja heidän lisäkseen lukuisan muun tekijäjoukon oikeuksiin, joista on ainakin yleisen käytännön opastamaa tietoa. On selvää, että monelta osin tämä sama koskee myös heidän merkittävän panoksensa näkymistä julkisuudessa.

Velho-trilogiaa esittelevässä mainoslehdessä 1998 säveltäjän nimi mainittiin järjestäjien toimesta vain yhden kerran - sivun 8 alalaidassa. Runsaan värikuvituksen perusteella Ilpo Saastamoinen ei kuulu lainkaan oopperan tekijäjoukkoon. Pikatarkastuksessa en löytänyt nimeäni ainakaan 1995-98 vuosittaisten PR-lehtien kansista.

Tämäntyyppisessä mainonnassa säveltäjän nimi kuuluu itseoikeutetusti näkyvälle paikalle kansilehdelle, jolloin sitä ei tarvitse enää mainita jokaisessa artikkelissa erikseen. Hyvään tapaan olisi suotavaa myös säveltäjän kuvan esittäminen vähintään samanarvoisena muiden tekijöiden tai organisaation edustajien kanssa. Monissa yhteyksissä oopperat näyttävät pelkästään tuottajayhteisön aikaansaannoksilta.

V. 1998 minulta kysyttiin artikkelia mainoslehtiseen. Mm. sävellyskiireitteni vuoksi en sitä voinut tehdä. Osuuteni vähäisyyteen tämä ei ole puolustus, koska alle-kirjoittaneesta olisi voitu tehdä esim. puhelinhaastattelu tms. korvaava artikkeli.

Musiikista huolehtivasta solistisesta orkesterista en muista nähneeni vielä yhtäkään painettua kuvaa. Tämä seikka on orkesterin kannalta vähättelevää ja alentavaa. Heidän työpanoksensa merkitys ei putoa nollaan sen tähden, että he ammattilaisina saavat palkkaa työstään.

Sama pätee käsittääkseni termeihin ’Velho’, ’Riekko’ ja myös ’Velho-trilogia’, koska viimeksi mainitun kokonaisuuden kaikki osat ovat Ilpo Saastamoisen säveltämiä.

On erikseen sovittava kirjallisesti oikeudesta käyttää oopperoiden nimiä ilman säveltäjän nimen mainitsemista esim. mainospaidoissa.

Velho-termin rekisteröinti tavaramerkiksi on selvitettävä vuoden 1998 loppuun mennessä, koska samanniminen ooppera on jo aikaisemmin allekirjoittaneen säveltämänä ja Kalervo Uutun sanoittamana merkitty TEOSTO:n sävellysluetteloihin. Tavaramerkinkin käyttö oopperamainonnan yhteydessä saattaa olla laiton ilman säveltäjänimeä.

Tähän asti julkisuudessa näkyviin tullut IS:n oopperoiden mainonta osoittaa kansainvälisen käytännön ja musiikinhistorian määrittelemän hyvän tavan puutetta. Joissakin tapauksissa se kiistatta hipoo laillisuuden rajoja pahimmillaan loukaten selvästi säveltäjän tekijänoikeutta kuten esim. oopperoita mainostavissa seinäjulisteissa. Ainoastaan libretto-käsiohjelmissa tekijät on huomioitu.

Ilpo Saastamoinen, säveltäjä
Ps. Uusi kansanmusiikki -lehden tiedustellessa marraskuussa 1998 Velho-ooppera ry:n toimistosta ei löytynyt yhtäkään lehdelle lähetettävää valokuvaa säveltäjästä.

11.11.1998 - Jyväskylä
- Velho-ooppera ry:n johtokunnalle (sensuroitu so. ei lähetetty):
"On varmaan komeaa olla keisari, kun säveltäjä saadaan rukoilemaan armopaloja hippu kerrallaan voidakseen säveltää keisarille lisää mannaa. Nyt kun olen sen kokenut, ilmoitan, etten enää tarvitse tuota kokemusta tulevaisuudessa. Johtokunnan harteille jää kysymys, miten tuollaisesta tilanteesta vältytään. Omat näkemykseni olen jo tuonut julki."
- Selitys: Olemme nyt kaksi viikkoa mitelleet voimiamme johtokunnan kanssa mm. saamatta jääneistä tekijänoikeuskorvauksista. Kriisi lauennee lähiaikoina...

16.11.98         Minja ja Sini (Jyväskylässä) laulamassa stemmakasetteja. Jatkui 29.11.

Date: Wed, 18 Nov 1998
From:  Ilpo Saastamoinen
To: velho.ooppera
Subject: Sopimuksista

Velho-ooppera ry:n johtokunnalle
Asia: Esityskorvauksien maksaminen kesältä 1998.

Tililleni oli 16.11.98 ilmaantunut kaksi maksusuoritusta yhdistykseltänne. Kävi ilmi että toinen maksuista koski Käärme-sävellyspalkkiota. Toisen 'Teostomaksu II erä' suoritukseen ei ole 18.11. mennessä tullut erittelyä, joka osoittaisi sen olevan vain osa 1998 kesän saatavistani. Omaksi huolekseni on jätetty sen seikan ymmärtäminen, ettei se ole vielä koko loppusuoritus. Vasta huomauttaessani maksuerän pienuudesta puheenjohtaja myönsi taloudenhoitajan sanoneen, ettei kysymyksessä vieläkään ole loppuosan maksaminen kokonaisuudessaan.
Koen jälleen itseäni johdetun harhaan, josta syystä tekijänoikeuskorvauksien kontrollointi ja maksuajat on määriteltävä uudella tavalla koskien mahdollisesti tulevaisuudessa tapahtuvia esityksiä. Vuoden 1998 osalta haluan saada esityskohtaisen erittelyn yleisömääristä sekä ilmaislipuista.

Sävellyksiäni koskevasta vakiintuneesta maksukäytännöstä huomautan seuraavaa:
Sävellyksien loppumaksu suoritetaan lopullisen sävellyksen käyttöön luovutuksen yhteydessä. Olen puhelinkeskustelussa maininnut siitä ainakin puheenjohtajalle marraskuun alkupuolella viitatessani siihen, että kesän 1998 tekijänoikeuskorvaukset on maksettava ensiksi. Kun puheenjohtaja ei myöntänyt muistavansa tällaista keskustelua (kysyen ihmeissään olenko kieltänyt maksattamisen), on huomautettava, että mainitsin asiasta kirjallisesti pikakirjeessäni johtokunnalle 11.11.1998 seuraavalla sanamuodolla:

Muistutan, että Käärme-oopperan tekijänoikeudet, teoksen tilaajan esitysoikeudet sekä nuottien käyttöoikeudet siirtyvät kirjallisen sopimuksen määrittelemissä rajoissa tilaajalle vasta kun valmis teos on mahdollisesti ensi tilassa syntyvän kirjallisen sopimuksen mukaisesti luovutettu tilaajalle sekä sävellyspalkkio kokonaisuudessaan SAMASSA YHTEYDESSÄ maksettu säveltäjälle.

Joko taloudenhoitaja on tehnyt virheen maksaessaan 16.11. minulle 'Käärme' -nimikkeellä nojautumatta minkäänlaiseen sopimukseen tai laskuun, tai sitten puheenjohtaja on menetellyt tahallisesti väärin antaessaan tällaisen maksukehoituksen ilman johtokunnan hyväksyntää - säveltäjän kannan kuitenkin tietäen. Johtokunnan palkkiotarjousesityksessähän ei maksupäivistä ole mitään mainintaa.

Saadaksemme asian pois päiväjärjestyksestä ehdotankin, että johtokunta toteaa Käärme-nimikkeellä suoritetun maksuunpanon virheelliseksi ja toteaa kyseisen maksun olevan ennakkovarmistus kesän 1998 esityskorvauksien lopuista rästimaksuista. Jos jotenkin osoittautuisi, että on maksettu ennakkoon liikaa, on se helppo pidättää sävellystyön loppumaksusuorituksen yhteydessä. Näin asiaa ei enää tarvitsisi kysellä yksityisesti eikä julkisesti. Jos kyseinen mk... brutto ei vieläkään osoittaudu riittäväksi, maksetaan lopusta luonnollisesti aikaisemmin lähetettyyn laskuun pohjautuva viivästyskorko...

Minun kantani edelliseen asiaan on selvä: Joko taloudenhoitaja, puheenjohtaja tai koko johtokunta on yrittänyt sitoa Käärme-sävellykseni kiinni Velho ry:hyn selvittämättä kuitenkaan entisiä maksurästejä. En halua luovuttaa puoli-ilmaiseksi tehdystä sävellyksistä esitysoikeuksia ennen kuin minulla on takeet siitä, että saan tekijänoikeuskorvaukseni esityksistä tiettyyn määräaikaan mennessä...

...Tämä kirje lähetetään tänään sähköpostilla. Kirjeellinen vahvistus toimitetaan ensi tilassa.

Jyväskylä 18.11.1998
Ilpo Saastamoinen                 
säveltäjä

[Rautalangasta väännettynä: Yhdistys halusi minun hyväksyvän jonkin rahasuorituksen ennakkona siitä että olen sitoutunut Käärme-oopperan sävellystyöhön. Minä puolestani ymmärsin, että silloin Riekko-saatavat syksyltä 1998 jäisivät kiistanalaiseksi velaksi, joten järki sanoi, että en saa hyväksyä mitään Käärme-nimikkeellä suoritettua maksua ennen kuin Riekko-saatavat on kokonaisuudessaan kuitattu. Vain tällä tavalla varmistan saatavieni perinnän.]

Fri, 20 Nov 1998
From: Ilpo Saastamoinen To: velho.ooppera
Sopimusl. tarkistus

PS. (Sopimusluonnoksen ulkopuolella.) Koska olen kirjoittanut sopimusluonnoksen flunssan jälkitaudissa - kuumeisessa anginassa - sekä penisilliinikuurilla ollen, suosittelen luonnosta Keijo Kupiaisen tarkastettavaksi. Mikäli siinä esiintyy yleisen käytännön tai hyvän tavan kannalta katsoen kohtuuttomia vaatimuksia tai etuisuuksia, olen valmis neuvottelemaan sisällöstä puhelimitse. Sopimuksen astumiseksi voimaan minulle riittävät ohjaajan ja libreton kirjoittajan puhelimitse antama vakuutus siitä, että sopimus on allekirjoitettu tilaajan edustajan toimesta asianmukaisesti, jolloin sitoudun sen myös itse allekirjoittamaan ensi tilassa. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että ohjaaja- sekä libretontekijäsopimus tulevat samassa yhteydessä neuvotelluiksi ja allekirjoitetuiksi, sillä niiden tulee olla ristiriidattomia tämän sopimuksen kanssa.

Tämän sopimuksen allekirjoituksella puretaan myös tulevaksi vuoden sopimus-kaudeksi Kalervo Uutun ja allekirjoittaneen tekemä päätös antaa valtakirjalla tekijänoikeuskorvauksien perintä TEOSTO:lle, koska prosenttimäärä jää tällöin tekijöiden yksipuolisesti määrättäväksi ilman neuvotteluja Velho-ooppera ry:n kanssa. Toisaalta Teosto perii tekijöiltä toimitusmaksun, joka nostaa prosenttikorotuksen tarpeen vielä tätä sopimusluonnosta suuremmaksi.

Työsopimukset orkesterin ja kotakuoron osalta pyritään laatimaan harjoituskasetin tekemiseen liittyviä aihemäärittelyjä koskevan kirjeeni 11.11.1998 sisällön pohjalta, koska haluan varmistaa myös heille kuuluvat oikeudet. Mainontaan liittyvissä seikoissa otetaan huomioon johtokunnalle 11.11.98. lähettämäni kirje ’Sopimus- ja tekijänoikeuksia koskevia mietteitä’ esiintyjiin sovellettuna.

Jyväskylä 20.11.98
Ilpo Saastamoinen

Fri, 20 Nov 1998 - From: Ilpo Saastamoinen To: "Velho-ooppera ry." - Subject: Sopimuskorjaus III... (?)
20.-21.11.98 pe-la mahdollisesti Kolarin neuvottelumatka (1415 km). Pe klo 19? (Täysin sekavaa > Ks. 15.12.]

22.11.1998 Jyväskylä
Velho-ooppera ry:lle                 
Asia: Sopimusluonnoksen peruminen Kalervo Uutun ja Ilpo Saastamoisen taholta.

Meille on ilmoitettu, että sopimuksen mahdollinen allekirjoittaminen tulee viivästymään ainakin joulukuun 1998 puolenvälin tuntumiin. Lisäksi on ilmennyt tarve mahdollisen osakeyhtiön perustamiseen tai muuhun rahoituksen uudelleen-järjestelyihin, joten katsomme 20.11.1998 esittämämme Käärme-oopperaa koskevan sopimusluonnoksen rauenneeksi. Tämä johtuu siitä, että sopimusluonnoksessa ei ole huomioitu sellaista mahdollisuutta, että pääsylipputulot  kokonaan tai merkittävässä määrin korvataankin tilaajayhteisölle jollakin muulla nimikkeellä kuin pääsylippu-tuloina. Esim. jokin pankki tai osakeyhtiö yms. voi saada satoja vapaalippuja tukemalla tilaajaa taloudellisesti jollain muulla tavalla, joka ei kuitenkaan näy tilaajan lipputulojen tilastoissa. Tämä voi merkitä esitystä täydelle katsomolle ilman että tilaajalla on velvollisuutta maksaa lainkaan esityskorvauksia oikeuden-omistajille.

Uuteen sopimusluonnokseen tulee tästä syystä kuulua ainakin seuraava lisäys 13. pykälään (13§):
Mikäli tilaaja saa Käärme-oopperan vaatimien tuottamis- ja esityskustannuksien kattamiseksi lahjoituksia, apurahoja, ns. sponsorirahaa tai muuta niihin verrattavaa etuisuutta, on kaikki tällaisiin sijoittajiin kytketyt mahdolliset alennus- tai vapaaliput katsottava lipuiksi, joiden arvo huomioidaan esityskorvauksia laskettaessa kunkin esityskauden normaalien pääsylippuhintojen tavoin esitys- ja paikkakohtaisesti.

Mikäli sponsori- tms. rahoitus vaikuttaa merkittävästi lippujen kokonaismyyntiin, on esityskorvaus neuvoteltava kokonaan uudestaan.

Tilaaja on em. syystä velvollinen erittelemään teoksen oikeudenhaltijoille tällaisten lippujen myöntämisperusteet ja määrät heti, kun tällainen sponsori- tms. rahoitus on tiedossa, jottei synny ristiriitatilanteita ennen esitystä tapahtuvan esityskorvausta koskevan ennakkomaksun yhteydessä. Tällainen tapaus voi syntyä mm. silloin, kun johonkin esitykseen ei ole lainkaan myytyjä lippuja, esityksestä ei ole julkisesti tiedotettu tms.

Korvausvelvollisuus ei koske julkisiin esityksiin itse esiintyjille yms. henkilö-kunnalle jaettavia vapaalippuja, joiden esityskohtainen määrä on kuitenkin ilmoitettava teoksen tekijöille. Erittely tehdään esityskohtaisten lippumäärien ennakkotarkistuksen yhteydessä.

Erityistilaisuuksista kuten esiintyjien omaisillasta, koululaisten ja opiskelijoiden ilmais-esityksestä tms:sta maksetaan esityskorvauksena vuoden 1999 esityskaudella tekijöille jokaisesta erikseen mk...  ja kokonaan sponsoroidusta esityksestä yleisömäärän mukaan (minimi 500 ihmistä x normaalilipun hinta). Korvaukset jaetaan säveltäjälle ja sanoittajalle tässä sävellys- ja sanoitussopimuksessa määritellyn prosenttijaon mukaisesti.

Tilaaja ilmoittaa tekijöille epäselvien tapausten kuten esim. julkisen kenraali-harjoituksen tai mahdollisen lisänäytännön taloudellisen pohjan tekijöille riittävän ajoissa, jotta korvausperusteet voidaan sopia yksimielisesti ennen esitystä.

Ilpo Saastamoinen, säveltäjä                                            
Kalervo Uuttu, sanoittaja

22.11.98         (Sopimusluonnoksen katkelmia:)
Käytännön mukaan tilaajan (= esityksen tuottajan) nimi on tavallisesti viimeisenä vasta säveltäjän, libreton kirjoittajan, ohjaajan, lavastajan, puvustajan yms. tekijöiden sekä esiintyjien nimien jälkeen.

10.12.98         - Käärmeen rahoitus on edelleen vaakalaudalla. Sopimuksia ei ole tehty ja säveltäminen on ollut kuukauden pysähdyksissä flunssan 16.11.-22.11. ja kurkkutulehduksen (virusjälkitauti) vuoksi.

15.12.98 klo 00:02    - Työsopimus allekirjoitettiin eilen Äkäshotellissa. Asiaan kuului tietysti juhliminen. En oikein tiedä, mitä kirjoittaa, koska aavistan vain, että tämä on käännekohta koko trilogian historiassa - ehkä myös oman elämäni.
- Tuoreen kuluttajatutkimuksen mukaan musiikki oli esityspaikan ja Lapin maisemien jälkeen kolmantena syynä yleisökiinnostukseen. N. 66% piti musiikkia tärkeimpänä tekijänä (oopperan kokonaisesityksestä).
[24.1.2014: Teksti ei ollut kyselyssä erityisenä kohtana, joten kysymys ei oolut pelkästään musiikista!]

1999:

12.1.99                 Kirje Samulilta - koskee Riekko-kasetteja: Tässä nyt ovat nämä ... VHS-kopiot Riekosta...

17.01.1999         - Eilen Tampereella shamaanikongressissa. Ensi torstaina Käärmeen I ohjausharjoituksiin. Kuorosovitus on menossa kohdassa II (näytös) 34:  'Ajan laulu'.

K: 22.1.99             klo 17-22 Kolariin (735 km)

K: 23.1.99             Klo 12-22 Käärme-harjoitukset

K: 24.1.99             Klo 10-18 Käärme-harjoitukset

Fri, 22 Jan 1999         
Terveisin, Eeva [Ks. Velho-posti]
> JKL 31.1.99 [Ks. Velho-posti] - EevaS
Kiitos viestistä. En ole saanut Mary Obergin postia. Mikäli Aina Swan Cutlerilla on paikka (kirjasto tms.) johon aineiston voi sijoittaa, niin ehkä olisi viisainta antaa se hänelle, koska olen ollut aikeissa lähettää jossain vaiheessa hänelle myös american VHS-kopion Riekon taltioinnista vuodelta 1997. Täytyy vain siinä tapauksessa tehdä täällä uudet kopiot nuottimateriaalista. Käärme-oopperan kantaesitys ensi elokuussa painaa päälle koko ajan, joten en ole ennättänyt pohtia oikein tätä tilannetta. Cutler sanoi -97 kesällä kutsuvansa minut luennoimaan ja mahdollisesti myös konsertoimaan sinne syksyllä 1998. Sen jälkeen ei ole kuulunut mitään. Näyttää siis siltä, että on parasta keskittyä tänne kotimaan toimintoihin. Sainkin keväällä tehtyä lisensiaattityöni saamelaismusiikista (611 sivua) valmiiksi. Käärmeeseen oli jo syksyllä tehty yli 1000 ennakkovarausta. Tähän mennessä meillä on käynyt jo noin 60000 katsojaa.

Mikäli joutuisit maksamaan postituskulut omasta pussistasi, en rupea laittelemaan mukaan tilinumeroani vaan katson asian loppuun käsitellyksi.
Terv. Ilpo Saastamoinen

K: 4.2.99 to        Kittilä, Majarin yläaste. (?).

K: 5.2.99 pe        Klo 10.30 Äänentoistokokous Muoniossa. + klo 17-? Kolari

K: 6.2.-7.2. la-su Käärme I -harjoitukset.

PK: 08.02.1999 - Käärme I käytiin läpi viime viikonvaihteessa.

K: 15.-16.2.99     klo 18 (Minja Niiranen, Sini Järvelä) Käärmeen sopr. ja alttostemmojen äänitys.

21.2.                  Minja Niiranen klo 14, 22.2. klo 18 Sini Järvelä,

23.2.                  klo 18 Sini & Minja.

K: 3.3.99            Klo 11 & 4.3. klo 10 Aleksi Lumijärvi (Käärmeen ten.-äänitys)

5.3.                    klo 14 Riku Pelo (bass)

22.03.99             Käärme II:n kuorodemonauhan teko alkaa tänään ja II osa käydään läpi ensi viikon vaihteessa. Opetusministeriö myönsi Käärmeeseen 200000. SKR jo helmikuussa 100000 mk. Kyllä siitä jotain tulee.

K: 22.3.99           klo 15.30 Minja Niiranen & klo 18 Sini Järvelä

K: 26.3.99           Ylitornio, Liikuntahalli - Käärme-harj. (Kotakuoro: II/8-21 pois)

K: 27.3.99           Korpit (naistoimittajat/feministit), 28.3.99 Jatkoa edelliseen.

K: 30.3.99           Riku Pelo klo 12- + 1.4.99 Aleksi klo 16- & 3.4.99 la klo 12-.

4.4.99               - Ja Käärmeen demokasetit valmistuvat ensi viikolla.

K: 5.4.99             II Pääsiäispäivä: Minja Niiranen -laulatus (6 t.?)

K: 6.4.99             Sini Järvelä II klo 12 & Riku Pelo klo 16-?

K: 7.4.99             aamup. Minja & klo 14.30 Riku

K: 9.4.99             klo 9.30 Lähtö J:kylästä Kolariin (~ klo 17)

K: 10.-11.4.99     Velho-trilogia -harjoitukset

[Jatkuu osassa III:]

01.05.1999 klo 01:40 vappuaamuna