2002 ILPO 60 v. II

[2002 ILPO 60 v. II]

14.10.02 Suomen Kuvalehti s.79  -  Ulla Remes: Velhon vinhassa pyörteessä
Ilpo Saastamoinen on antanut uuden äänen riekolle, velholle ja käärmeelle. Kaukana kehä kolmosesta.

Velhon aika 19.10. klo 20 ETNOSOI! -festivaalilla
kulttuuriareena Gloriassa, Pieni Roobertinkatu 12, Helsinki.

Muusikko ja säveltäjä Ilpo Saastamoinen muistetaan muun muassa Kajaani Big Bandin johtamisesta ja kitaristien klassikosta, Kitarakirjasta, joka julkaistiin 1974. Tuorein urakka on ollut Lapin Velho-trilogia.

Jyväskyläläisen llpo Saastamoisen kalenterissa on nyt tilaa. Kymmenvuotinen sävellysurakka, Velho-trilogia, on päätöksessä. Trilogiaa esitettiin 1990-luvulla Äkäslompolossa Yllästunturin juurella, mutta viimeiset esitykset nähdään poikkeuksellisesti tänä viikonloppuna Helsingissä.

"Etno-oopperat" Velho, Riekko ja Käärme kuvaavat Lapin ja saamelaisten näkökulmasta aikaa, jolloin kristinusko tuli kansanuskon vahvoille maille.

Kun Uuttu-Kalle (sanoittaja Kalervo Uuttu) tarjosi tekstejään sävellettäväksi, olin ensi sanoista myyty: Oli maa jossa kesäyö tuhlasi talvipäivien valon niin että kuuhuenkin piti kulkea tähtituikkujen loisteessa", Saastamoinen muistelee.

Saastamoisen musiikissa kuuluu saamelaismusiikin sekarytmiikka. Uusshamanistinen säveltäjä pitää itseään herkkänä ja nöyränä "näkijänä", välittäjänä.

Oopperoista tuli Lapin kuntien ja kulttuurielämän mittava voimannäyte, joka myös löysi yleisönsä. Satatuhatta katsojaa koki elämyksen revontulten, tähtitaivaan ja tuntureiden hiljentävissä puitteissa.

Karhulle kieli
Saastamoisen edellinen suurtyö oli Pielaveden kunnan tilaama Karhunpeijaiset-kuoroteos. Sen hän myös sanoitti. Vivahteikkaaseen teokseen kätkeytyi runsaasti maailmankatsomuksellisia aineksia: hyvän ja pahan samuutta, näkemyksiä ajasta, informaatiosta, kaaoksesta ja järjestyksestä.

Saastamoinen on filosofian lisensiaatti, tutkija, säveltäjä ja muusikko. Hän sanoo olevansa yhä tiellä, jonka valitsi lukioikäisenä tanssimuusikkona.

"Minua ärsytti, kun korkeakulttuuri oli ainoa tunnustettu kulttuurin muoto. Päätin näyttää, että muitakin vaihtoehtoja on ja että niissä voi päästä pitkälle!" hän sanoo ja sytyttää tupakan.

Saastamoinen oli mukana 1960-luvun "kulttuurisodassa". Pekka Gronowin ja Ilpo Saunion kanssa hän vaati kevyelle musiikille tilaa korkeakulttuurin rinnalle.

"Nyt tilanne on taas yhtä yksiarvoinen kuin silloin, heiluri on vain heilahtanut toiseen laitaan. 1950-luvulla kuuntelin öisin jazzia Voice of Americasta, nykyään radiosta kuulee vain diskomusiikkia ja sen tyyppistä", jazzmuusikkonakin tunnettu mies valittaa.

Sanojen taakse
Saastamoinen, 60, viettää tänä vuonna musiikillisen uransa 45-vuotispäivää. Hän on yhä peräänantamaton. Kirjoita mitä kirjoitat, minä puhun sinulle sanojen etymologiasta. Siellä olen ajatuksiani viimeksi testannut, hän nauraa karheasti ja esitelmöi puolitoista tuntia. Perunat jäähtyvät.

Olemme Saastamoisen kesäpaikalla Keiteleen Saunaniemessä. Lapset Mari, 1l, ja Vesse, 10, astuvat soutuveneestä maihin, poika kastelee kenkänsä ja huutaa sisarelleen viroksi. Kesiä on kulunut Suomenlahden tuolla puolla, Ilpon nykyinen vaimo on virolainen pianisti Ene Viidang.

Saastamoinen on kiertänyt maailmaa tutkiessaan etnistä musiikkia. Hän [on] etsinyt musiikin juuria Kuubasta Amurille. Yhtyeissä Karelia, Piirpauke ja Pohjantahti hän on soittanut etnopohjaista musiikkia modernein instrumentein ja konsertoinut yli 20 maassa.
ULLA REMES

 

Päiväämätön - HeSa?: Etnosoi ja Kieku yhteen:
Helsinkiläiset musiikkifestivaalit Etnosoi ja Kieku ovat yhdistyneet. Tuloksena on musiikkijuhla jonka teemoja ovat suomalais-ugrilaisuus ja ihmisen ääni. Ilpo Saastamoisen 60-vuotisjuhlan kunniaksi Etnosoin pääkonserttina kuullaan tällä kertaa kooste Saastamoisen säveltämän Velho-oopperatrilogian huippuhetkistä. Juhlilla vierailevat mordvalaisryhmä Saranskin yliopistosta sekä vauhdikas pelimannipoppoo Myllärit Petroskoista. Kieku tuo festivaalille nuorten kurkku-laulajien Alash-yhtyeen Tuvan tasavallasta ja yläsävellauluun ja kurkkulauluun perehtyneen Mark van Tongerin Hollannista. Etnosoi & Kieku järjestetään 13.-20. lokakuuta.

 

18.10.02 Rakas ystävä ja ammattitoveri Ilpo!
Paljon onnea syntymäpäivän johdosta ja sammumatonta luomiskipinää toivottaa Walter Ojakäär          Tallinnassa 18.10.2002

Rakas Ilpo, tässä sydämelliset onnitteluni! Valitettavasti olen myöhässä, ja sen syy on aivan naurettava. Viime maanantaina sain muutaman kirjeen heti kun olin lähdössä kotoani. Oli kiire ja pistin ne salkkuun, mutta illalla löysin, että olin hukannut sen salkun, ja se tuotiin minulle vasta eilen, kun kiirehdin Nõmme Jazz festivaalille. Siis anna minulle ystävällisesti anteeksi tämä slow action!

Itse asiassa 15.10 mun vaimolleni täytti 80 vuotta ja tänään on pikku konsertti, jossa soittavat hän itse sekä 3 hänen entistä oppilasta (kaikki nyt jo professorit!). Siksi tämä viikko on ollut sikin sokin.

Lähetän sen kirjeen Helsingin osoitteelle, mutta toivottavasti - jos se myöhästyy - lähetetään se Sinulle kotiisi.
Paljon terveisiä ja onnea Sinulle sekä perheellesi! Valter

 

19.10.02 Helsingin Sanomat - Jukka Hauru:
Sekatahtien ja laulun synteesi - Ilpo Saastamoisen Velho saapuu Helsinkiin
(Kuvateksti: llpo Saastamoinen poseeraa Sibelius-monumentilla.)

Etnosoi festivaalin pääkonsertti ja Ilpo Saastamoisen 6o-vuotisjuhlakonsertti Velhon aika tänään klo 21 Kulttuuriareena Gloriassa, Pieni Roobertinkatu 12. Seitsemän laulusolistia,

Velho saapuu Helsinkiin! Kyse ei ole kuitenkaan Bulgakovin romaanin kaltaisesta fiktiosta, jossa Saatana saapui Moskovaan. Helsinkiin saapuja on tällä kertaa Saastamoinen, Ilpo Saastamoinen. Hänen suurtyötään Velho- oopperatrilogiaa esitettiin lähes vuosikymmen 1993-200l Äkäslompolossa.

Kyseessä oli valtaisa kyläponnistus. Esittäjiä oli kahdeksana kesänä joka ilta 250 ja yleisöä kävi kaikkiaan satatuhatta. Libreton laati Kalervo Uuttu ja esityksen ohjasi Kansallisoopperan tuotantojohtaja Keijo Kupiainen.

Pari vuotta sitten etno-oopperaksi kutsutun Velho-trilogian viisi ja puolituntisesta musiikista julkaistiin myös kolme tuntia lyhyempi levy, Velhon aika, joka todettiin kritiikeissä Saastamoisen pitkän uran kruunuksi. Nyt levyltäkin osin lyhennetty konserttiversio kuullaan Gloriassa.

Alkukesästä Jyväskylästä lähtenyt kiertue on ensimmäinen kerta, kun Velhoa on esitetty sisätiloissa ilman sääskiä?
"Kyllä. Ylläksellä oli välillä mäkäröitä, kaatosadetta, lumisadetta, pakkasta, revontulia ja syysmyrskyjä. Silti yleisöä oli loppukesäisin lähes tuhat joka ilta", naureskelee Saastamoinen.

Hänelle Velhosta kasvoi uran ehkä suurin kokemus, jopa leipäpuu. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus laskee vieläkin teoksen yhdeksänsataa partituurisivua ja moninkertaista sivumäärää stemmoja.

Eivätkä luvut tähän pääty. Ohessa Saastamoinen toimi tutkijana Tromssan yliopistossa. Hän keräsi vaellusretkillään Kuolan saamelaisten keskuudessa yli 600 laulua.

Mikä riivaa miestä joikussa? Sekatahtilajien luvut - tietysti.
"Sekarytmiikka oli suomalaisten ja ugrilaisten kansojen vanhin ilmaisukeino ennen kuin se kivettyi viisijakoiseen kalevalamelodiikkaan. Balkanilla monimutkaisimpia rytmejä ovat 15-jakoiset, saamelaiset vasta aloittavat siitä".

Entäpä jos saamelaiset eivät osaa laskea, eikä heillä ole rytmitajua? Jos Saastamoinen yrittää vain laskea tahteja biisistä, jota ei ole tarkoituskaan laskea?
"Olen säestänyt noin viittätoista joikaajaa, ja sellaista ei ole, jolla täsmällinen sekarytminen ajattelu ei toimisi. Joikussa pyrittiin vain tekemään mahdollisimman vaikeasti kopioitava melodia."

Asian vakuudeksi Saastamoinen viimeisteli pari viikkoa sitten Jyväskylän yli-opistossa asiaa koskevan lisensiaattityön saamelaismusiikin rytmiluokitus-järjestelmästä.
"13-jakoisesta löytyi 20 eri tyyppiä, kun teoreettinen yläraja on 32 jakotyyppiä. 80-jakoinen on pisin joiku, jonka olen löytänyt, ja sen jälkeen alkaa improvisointi. Intian ja Persian klassisissa musiikeissa on jopa yli sadan iskun syklejä", Saastamoinen valaisee.

Sekatahtilajit ovat siis Saastamoisen tavaramerkki, ja kerrotaan, että ammattilaisista ja amatööreistä koostuville kuoroille ja bändille Velho on ollut myös sekatahtien korkeakoulu. Mukana soittava Trio Töykeiden Rami Eskelinen on tottunut Töykeissä tahtilajeihin, mutta nykyisin hän vannoo saastamoislaisten epätyypillisten rytmien nimeen. Ja kun syke on vakaa, niin yleisö ei huomaakaan, milloin rytmijalka vinksahtaa, vaikka soittajilla ja kuorolla on hirveä duuni.

Yllättävintä lienee, että Saastamoinen on saanut tahtilajinsa ja tyylinsä istumaan ja soimaan hämmästyttävän luontevasti.
"Ehkä ikä on vaikuttanut siihen, että popjazz ja etno alkavat nyt sulautua yhteen. Tyylissä ei ole enää päälle liimatun makua ja kulmia, kuten ehkä etnorockjazzin aikoina 1970-luvulla. Minulla ei ole enää näytön tarvetta, vaan motivaatio tulee musiikista itsestään".

KUKA?
Kitaristi ryhtyi säveltäjäksi
- Syntyi Pielavedellä 1942 ja aloitti 15-vuotiaana kitaristina tanssiyhtyeessä.
- Opiskeli Helsingissä musiikkitiedettä ja soitti 1970-luvulla sellaisissa yhtyeissä kuin Soulset, Karelia ja Dopplerin ilmiö.
- Toimi Kajaanin Big Bandin kapellimestarina 1974-80.
- Siirtyi bassoon ja soitti 1980-luvulta lähtien muun muassa Piirpaukessa ja Pohjantahdissa.
- Julkaissut muun muassa Kitarakirjan (1976) ja filosofis-käytännöllisen alkumusiikkiteoksen Kansat soittavat (1985).
- Tehnyt lukuisia suomalais-ugrilaisen musiikin tutkimus- ja tallennusretkiä ja tutkimustyöt.
- Päätoiminen säveltäjä vuodesta 1993. Velho-trilogian lisäksi pääteoksia muun muassa Karhunpeijaiset (1988). HS

 

19.10.02 Velhon Aika -ohjelma (Etno soi! & Kieku)
VELHON AIKA
konserttikooste Velho-oopperatrilogian musiikin kohokohdista

Ilpo Saastamoisen 60-vuotisjuhlan kunniaksi kuullaan ETNOSOI:n pääkonserttina kaksituntinen 25 esiintyjän Velhon aika -spektaakkeli. Konsertti esittelee valittuja musiikkiotteita Ilpo Saastamoisen säveltämästä Velho-oopperatrilogiasta, johon libreton on laatinut Kalervo Uuttu ja jonka kantaesitykset on ohjannut Keijo Kupiainen.

Velho-oopperatrilogia oli yksi 90-luvun ehdottomia kulttuuritapauksia Suomessa. Kaikki kolme osaa - Velho, Riekko ja Käärme esitettiin Äkäslompolossa, Ylläs-tunturin juurella. Oopperatrilogian tuotannosta kaikkina sen esitysvuosina vastasi paikallinen oopperayhdistys Velho-ooppera ry. Projekti oli mahtava näyttö väki-luvultaan pienen Lapin kunnan asukkaiden kulttuuritahdosta.

Velho-trilogia kertoo Lapin ja saamelaisten tarinaa. Musiikiltaan Velho-trilogia on uutta ilmaisua, jolle säveltäjä Saastamoinen tarjoaa nimikkeeksi "etno-ooppera". Ilpo Saastamoisen pitkä ja syvällinen etnisen musiikin tutkimustyö kuuluu hänen sävellystyössään pintaa syvemmällä.

Solistit: Kalervo Uuttu - alias Uuttu-Kalle, Annukka Hirvasvuopio, Jaakko Gauriloff, Kai-Jussi Jankeri, Kalle Fält, Anni Lenkola, Taisto Polvi, Minja Niiranen, Sini Järvelä ja Riku Pelo.

 

Ilpo Saastamoinen 60 v. & 45-vuotis -taiteilijajuhla -  Velhon aika
konserttikooste Velho -oopperatrilogian musiikista
sävellys - Ilpo Saastamoinen, libretto - Kalervo Uuttu

VELHO (1993)
RIEKKO (1996)
KÄÄRME (l999)

 

OHJELMA

l. Kuljetus juhlakylään (KARHUNPEIJAISET IX. 1988)
säv. & san. Ilpo Saastamoinen (soolo: Kalle Fält)

VELHO (säv. Ilpo Saastamoinen, san. Kalervo Uuttu):

2. Oli maa

(Oli maa, jossa laulu oli kätketty valkean riekon siiven alle.)

Oli maa kaukana pohjolassa. Oli maa säihkyvä revontulten äärillä.

Oli maa, jossa revontulet, pohjanvalkeat yökausin taistelit kuin vainajien henget

ja nietostulilla viipy verenkarvanen unhon punahohto.

Oli maa, jossa tuuli soitti ikuista hymniä vilusten vaivaiskoivujen välissä.

Oli maa, jossa aika oli jähmettänyt tuntureitten riekkopoikuet paikoilleen.

Oli maa, jossa päivänvalo kävi ikuista taisteluaan jäätä ja routaa vastaan.

Oli maa, jossa kesäyö tuhlas talvipäivän valon,

niin että kuuhuenki täytyi kulkea tähtituikkujen loisteessa.

Oli maa, jonka muoto kiehtova oli kuin naisen vartalon

tunturi maaemon rintoina, kaltiot ja lompolot elämännesteitten eliminä

 

3. Saivo (soolo: Annukka Hirvasvuopio - Inga)

Oi missä on saivoni sininen, jossa levoton sieluni lepää,

missä voisin olla onnellinen, missä lauluni lohtua soi ja helää.

 

4. Korpin loitsu

Yö tuli minuun, toi suuhuni käärmeen liman.

Musta korppi, pirun lintu aina päällä yön huntu.

Lintu kolkko kylmän kalman aavisti aina kuoleman, nautti hautajaiskesteistä.

 

5. Uhraaminen autiomaan emännälle (soolo: Annukka Hirvasvuopio - Inga)

Matter-akan, mantereen mahtavan ämmin kuikkapussissa oli siemen uuden elämän.

 

6. Maan laulu ihmiselle (soolo: Jaakko Gauriloff - Isä-Pierra)

Oi maa, oi emomme armain: kuule valituksemme, kuule huokauksemme.

Oi äiti maa: ota ihmisen tuska pois, ota pienen ihmisen tuska pois.

 

RIEKKO (säv. Ilpo Saastamoinen. san. Kalervo Uuttu):

7. Aurinkoporo (soolo: Anni Lenkola - Ingan tytär Maria)

Saan hetken ajaa aurinkoporolla, saan hetken istua kuun pulkassa.

Olkoon kuitenkin sen hetken tähdet tiukuina ajan helmivyössä.

 

8. Siemen (soolo: Annukka Hirvasvuopio - Inga)

Siemen on luomakunnassa suurin.

Ei siihen pysty vihan viima eikä pahan pakkanen.

 

9. Juksakka

Oi suuret syntymän haltiat: teitä näin lyylittelemme, teitä suostuttelemme.

 

10. Lapseni Mariani

(soolo: Annukka Hirvasvuopio - Inga, Jaakko Gauriloff - Isä-Pierra)

Kehtolaulun lapselle laulan, laulun tunturin sinisen, laulun riekon valkoisen,

laulun evääksi elämän matkaa varten.

 

11. Ajan joiku (soolo: Annukka Hirvasvuopio - Inga)

Niin lyhyt, lyhyt on elo ihmisen. Ei aina ehdi aueta edes kukkasten ummut,

kun jo jäkälä peittää laulajain kummut.

Lyhyt on matka äidin sylistä Immelin helmaan. Siinä on rihmamme mitta ja määrä.

 

12. Neitsyeen laulu (soolo: Anni Lenkola - Maria)

Niin suuri on luopumisen tuska.

On silmissä kuivat kyyneleet, on huulilla mykän laulu.

Kuuli kuu kumman huudon, riekko haikean valituksen.

 

13. Minä olen Herra - Kaksi aikaa

(soolo: Taisto Polvi - pappi. Kalervo Uuttu - Velho)

Jo tuli ristin herra, toi mukanaan ristin seidan: uuden ajan uuden jumalan.

 

14. Isä-Pierran säikähdys (soolo: Jaakko Gauriloff - Isä-Pierra)

Niin vaikea on tehdä valinta kivipaasi-jumalan ja puuristijumalan välillä.

Niin vaikea, kun molempien takana on sama suuri valkea henki.

 

15. Velhon käännytys (soolo: Taisto Polvi - pappi, Kalervo Uuttu -Velho)

Jo alkoi taistelu yön ja päivän välillä, mustan ja valkean linnun välillä.

 

16. Viimeinen uhraus

Tässä olen - alistettuna, kahlittuna, häväistynä.

Vaan ei katoa sisältäni laulajan mahti.

 

- VÄLIAIKA -

 

17. Voi minun karhuni (soolo: Anni Lenkola - Maria)

Tässä olen karhuna. Minun suonissa virtaa Velhon veri, veri tumma kuin yö,

veri joka ei pelkää eilistä eikä huomista.

 

18. Yksi on linnuista suurin (soolo: Liisa Suokivi - Marian poika)

Tässä olen riekkona. Katselen alhaalta ylöspäin.

Siiven alla routa, jää ja kätketyt laulut.

 

KÄÄRME (säv. Ilpo Saastamoinen, san. Kalervo Uuttu):

19. Vaimon ja käärmeen liitto (soolo: Anni Lenkola - kauppias Iso-Vennen vaimo)

Tein vaimona liiton käärmeen kanssa. Ei ole karhusta sulhoksi suviyönä.

Ei ole karhusta rakkauslaulu laulajaa. Juokaamme yhdessä makea viini.

 

20. Korpela & virsi (soolo: Kai-Jussi Jankeri - saarnaaja Korpela)

Veisasin käärmeen suulla Korpelan virren. Irstas kieleni lipoi ihmisen lihaa,

lipoi ihmisen sielua häh häh hää!

 

21. Lussin-Pietin laulu (soolo: Kalle Fält - Kylähullu Lussin-Pieti)

Nousin manalasta etsimään unohdettua laulua,

etsimään totuuden puuta, etsimään kadonnutta itseäni.

 

22. Hävinneet

Raskas on hävinneen laulu, raskas kuin ristin puu.

Raskainta on menettää toivo ja usko.

 

23. Tanssiaiset

Tanssin villisti sääskien lailla.

Nyt on käärmeen uusi aika, hiiteen joutaa runo, taika.

Minua tanssittaa kasvoton lumiukko - hah hah haa!

 

24. Ajan laulu

Tule metsän poika minuun - tule metsän neito sinuun. Tule aamu meihin.

Olkoon tämä uusi liitto alla kasvoin kaikkivaltiaan.

Oi aurinko: anna meille rakkaus, anna meille valo.

Olkoon meissä rakkaus, olkoon meissä rakkaus.

…

Karhutaivas -katkelma (KARHUNPEIJAISET XIII. 1988)

säv. & san. Ilpo Saastamoinen (soolo: Kalle Fält)

Velho -trilogiaan liittyvät laulutekstit sisältyvät Velhon Aika (Santa Claus Medias SCMCD 0l) -kaksois-CD:n sisällä olevaan kirjaseen.

 

SOLISTIT:

VELHO

Jaakko Gauriloff (Isä-Pierra)

Annukka Hirvasvuopio-Laiti (Inga - Pierran vaimo)

Kalervo Uuttu (kertoja-Velho)

 

RIEKKO

Liisa Suokivi (Marian poika)

Anni Lenkola (Maria - Ingan tytär)

Taisto Polvi (pappi)

 

KÄÄRME

Kalle Fält (Lussin-Pieti)

Kai-Jussi Jankeri (saarnaaja Korpela)

Anni Lenkola (Iso-Vennen vaimo)

 

KUORO

(joht. Kai-Jussi Jankeri):

Liisa Hurmola

Riikka Jakonen

Tuija Pasanen

Anne Putus

Liisa Suokivi

Aapo Halonen

Aki Lahnajoki

Aleksi Lumijärvi

Panu Sivonen

Sirpa Toivanen

 

ORKESTERI

POHJANTAHTI -yhtye (joht. Ilpo Saastamoinen):

Rami Eskelinen: lyömäsoittimet

Seppo Heikkonen: tenori- ja sopraanosaksofonit

Pekka Nylund: sähkökitara

Arto Piispanen: kosketinsoittimet

Ilpo Saastamoinen: sähköbasso

Pekka Toivanen: kosketinsoittimet / Irl. harppu

 

19.10.2002  lauantai klo 20.00
Paikka         Kulttuuriareena Gloria, Helsinki  -  Ikäraja 18v.

Velhon aika. Konserttikooste Velho-oopperatrilogiasta
Velho-oopperatrilogia kertoo Lapin ja saamelaisten tarinaa. Klassisten kansan-eeposten tapaan on muinaisen uskon ja uuden kulttuurin yhteentörmäys keskeisenä aiheena. Musiikiltaan Velho-trilogia on uutta ilmaisua, jolle säveltäjä Ilpo Saastamoinen on antanut nimeksi "etno-ooppera".

Velhon aika -konsertissa esiintyvät solistit:
Kalervo Uuttu (Velhon päärooli), Annukka Hirvasvuopio (Inga), Jaakko Gauriloff (Pierra), Kai-Jussi Jankeri (saarnaaja), Kalle Fält (Lussin-Pieti), Anne Klemola (Maria) ja Taisto Polvi (pappi) sekä kuoro.

M. A. Castrénin seura tarjoaa lippuja oopperaan jäsenhintaan 15 e (normaali
20 e), mikäli saadaan vähintään 10 varausta.
  

Onnea 60-vuotiaalle Ilpolle
t: Keijo ja Liisa Kupiainen

Onnea 60 v ILPO-VELHOLLE
Laura ja Kari + lapset

Ilpo Saastamoinen
Syntymäpäiväonnittelut 60 v.
City-Sámit

19.10.2002  Ilpo hyvä -
...Koska valitettavasti olen vain Ellu, annan suurimmat kiitokseni työstäsi, lämpimimmät onnittelut ja tätä taikajuomaa uusien 'välisoittojen' toivossa…
T: Ellu (Viimeisten Velho-esitysten järjestäjä Äkäslompolosa)

 

22.10.02 Radio-ohjelmat - Ylen ykkönen:
20.30 ETNOSOI! -festivaali 2002 - Ilpo Saastamoinen: Velhon aika. Konserttikooste Velhotrilogian musiikista. Libretto: Kalervo Uuttu. Kuoro ja Pohjantahti -etno-jazz -orkesteri. Solistit: Kalervo Uuttu - Velho ja Kertoja, Annukka Hirvasvuopio - Inga, Jaakko Gauriloff - Pierra, Kai-Jussi Jankeri - Saarnaaja, Kalle Fält - Lussin-Pieti, Anni Klemola - Maria, Taisto Polvi - Pappi.

 

> Pelimanni N:o 4 2002 (loppusyksy 2002) Päätoimittaja Jukka Nuoranne
s.4 Kuukauden pelimanni Ilpo Saastamoinen > Isot henkilöhaastattelut

 

31.12.2002 ti s.16 Keskisuomalainen - Kulttuuri:        
Kulttuuritoimitus kysyi avustajiltaan ja Jyväskylän vaikuttajilta, mikä jäi mieleen kulttuurivuodesta 2002.

Jukka Viitasaari, opettaja, muusikko, kriitikko:
Säveltäjä ja musiikintutkija Ilpo Saastamoisen Velhon aika, konserttikooste Äkäslompololla esitetyn etno-oopperatrilogian musiikista yliopiston juhlasalissa 15.6. oli yksi hienoimmista konserteista, jossa olen käynyt.

Kaikki toimi suomalais-ugrilaisen sulavasti: Kalervo Uutun libretto, mittava orkesteri, persoonalliset solistit ja 12 laulajan kuoro. Kimurantti jazzsävähdyksiäkään kaihtamaton musiikki oli erityisen terveellistä kuultavaa näin ylikansallisen musiikkiteollisuuden valppaina aikoina. 

 

(Käännös: Mari S:) Ilpo Saastamoinen 60 Jahre alt

Der Komponist, Musiker und Musikforscher Ilpo Saastamoinen ist für 60 Jahre auf diesem Planet gewandert. Im Jahre 2002 wird es auch 45 Jahre von dem Zeitpunkt vergangen sein, als er als ein Gitarrist seine Karriere in einem Tanzorchester aufgenommen hat. Der Beruf des Lehrers wurde mit der unsicheren Karriere des Künstlers vertauscht, als er 1966 nach Helsinki umzog, um dort Musikwissenschaft zu studieren und als professioneller Musiker tätig zu sein. Seine professionelle Karriere umfasst ebenfalls Konzerte in über 20 Ländern – von Nicaragua bis Indien und durch die Türkei bis Chakassien. Zusätzlich hat er auch Forschungsreisen der ethnischen Musik von Cuba bis Amur gemacht.

Zu der farbigen und vielfaltigen musikalischen Karriere von Ilpo Saastamoinen gehören u.a. auch Soulset, die Leitung der Big Band von Kajaani und der über die Generationengrenzen hinaus viel gebrauchter Klassiker ‚Kitarakirja’ (Gitarrebuch) (Verlag: Tammi 1974). Ilpo Saastamoinen ist besonders bekannt für seine jahrzehntelange eingehende Forschung der ethnischen Musikkulturen und deren Übertragung auf seine Musik. ‚Karelia’, ‚Piirpauke’ und seit 1984 vorhandener ‚Pohjantahti’ sind solche Bands gewesen, in denen Ilpo ethnobezogene Musik mit modernen Instrumenten gespielt hat.

Das Wissen über die finnisch-ugrische Volksmusik, besonders die von den Samen, die Vorliebe für Chormusik und die  Erfahrungen von Ilpo Saastamoinen im Bereich der Rock-, Jazz- und Big Band-Musik sind die Grundlage für seine großmaß-stäbigsten,  beeindruckendsten Musikwerke gewesen, wie ‚Karhunpeijaiset’ 1988. Die umfangreichste von denen war die in 90er entstandener Zauberer-Trilogie ‚Zauberer’, ‚Moorschneehuhn’ und ‚Schlange’, die während des Zeitraums 1993-2001 über circa 100 000 Menschen zum Ylläs-Fjell gelockt hat.

Neben der Komposition ist die Karriere von Ilpo Saastamoinen als Musikforscher verlaufen. Die Komposition hat es verlangt, dass man sich mit dem Thema vertraut macht - die Forschung wiederum hat neue Ideen zur Komposition erzeugt. Saastamoinen hat an vielen Musikforschung- und Speicherungsreisen der finnisch-ugrischen Musik teilgenommen. Die weitreichendste von diesen war die Sammlung der Musik von den Kola-Samen, die zusammen mit der Universität Tromsø erreicht wurde mit dem Resultat von 600 gesammelten Liedern. Ilpo Saastamoinen hat auch seine Lizenziat-Arbeit über die samische Musik gemacht und viele Vorlesungen über das Thema gehalten. 

Die Zeit des Zauberers
Zusammenfassung von den musikalischen Höhepunkten der Zauberer–Trilogie

Im Rahmen des 60. Geburtstags von Ilpo Saastamoinen wird  das ‚Zeit des Zauberers’-Konzert im Jahr 2002 stattfinden,  und zwar an drei verschiedenen Orten mit einer dreißigköpfigen Auftrittsgruppe.  Auf dem Konzert sind gewählte Highlights aus der Zauberer-Trilogie des Komponisten Ilpo Saastamoinen zu hören, mit der Lyrik von Kalervo Uuttu. Die Erstaufführungen wurden von Keijo Kupiainen geleitet.

Die Zauberer-Trilogie war eine der unbestrittensten Kulturveranstaltungen in den 90er Jahren in Finnland.  Die Premiere des ersten Teils ‚Zauberer’ fand 1993 statt, der zweite Teil  ‚Moorschneehuhn’ wurde 1996 aufgeführt und der dritte Teil ‚Schlange’ 1999. Alle diese Aufführungen wurden auf dem  Ort namens Äkäslompolo veranstaltet, der sich gleich am Fjell Ylläs befindet. Die einzige gemeinsame Aufführung der ganzen Trilogie  war 2001. Die ganzen Aufführungsjahre hindurch war der lokale Opernverein  ‚Velho-ooppera  ry’ für die Produktion der Operntrilogie verantwortlich. Unter Berücksichtigung der kleinen Einwohnerzahl Lapplands, war das Projekt ein hervorragender Beweis für ihre Kulturliebe.

Die Zauberer-Trilogie erzählt die Geschichte von Lappland und seiner ursprünglichen Einwohner, der Samen. Ähnlich den klassischen Volksepen ist auch hier der Kampf zwischen dem uralten Glauben und der neuen Kultur ein zentrales Thema. Die Musik von Ilpo Saastamoinen lässt sich schwer zu den konventionellen Kategorien der Musik einordnen, sei es entweder die  traditionelle Oper oder die  neueren Musikstilen,  deshalb bezeichnet der Komponist selbst seine Musik als ‚Ethno-Oper’. Obwohl sie nicht als traditionelle Oper zu beschreiben ist, lässt sie sich aber auch nicht in die Kategorie  von  Jazz-, Pop- oder Volksoper einfügen. Die lange und tiefgehende Forschung der ethnischen Musik durch Ilpo Saastamoinen ist ebenso in seiner Musik hörbar. Er verwendet keine oberflächliche musikalische Ethnoelemente, weswegen seine Musik einen vollständigen Gegensatz zu den zahlreichen Werken  der sogenannten Weltmusikkomponisten bildet.

Gewählte Ausschnitte der Zauberer-Trilogie sind auch auf der Doppel-CD ‚Zeit des Zauberers’ veröffentlicht worden (Santa Claus Medias 2000), die eine von den ‚Scheiben des Jahres’ war, laut der Zeitung Helsingin Sanomat.