1977 Kuopion BB-kesä I

KUOPION BIG BAND KESÄT 1977-78

 

9.6.77                  Kuopio - KBB-konsertti (Kuopio Tanssii ja Soi)
         & I valtakunnallinen big band -tapaaminen - BB-tapaaminen 12.6.

10.6.77         Kuopio - kansalaisopisto - IS: "Big band -toiminta Suomessa"
         - Julkilausuma big bandien kattojärjestön perustamisesta       

 

Päiväämätön:
BIG BAND TAPAAMINEN ENSI KESÄNÄ KUOPIOSSA

Kuopiossa järjestetään ensi kesänä ensimmäinen valtakunnallinen big band tapaaminen. Kesäkuun 9-12. päivinä järjestetään konsertteja ja esitelmätilaisuus sekä kaikille maamme big bandien edustajille tarkoitettu tapaaminen, jossa pohditaan big band -toiminnan järjestämistä maassamme.

Big band -tapaamisen järjestävät Muusikkojen liitto, MAF ja Suomen jazzliitto yhdessä Kuopio tanssii ja soi r.y n kanssa. Esiintyjinä tulevat olemaan Kajaanin ja Imatran big bandit sekä Kuopiossa pidettävän big band -leirin osanottajat. Itse big band tapaaminen on katsottu tarpeelliseksi järjestää, jotta big bandit, joita maassa toimii useita kymmeniä, saataisiin yhteen pohtimaan olemassaolonsa ongelmia ja kenties myös järjestäytymään etujensa valvomiseksi. Kuten viime aikojen lehdistö-keskustelusta on voitu havaita, eivät big bandit nauti aivan varauksetonta kannatusta kaikissa kansalaispiireissä. Edellä luetellut järjestöt ovat kuitenkin halunneet osaltaan edesauttaa musiikkielämämme rikastuttamispyrkimyksiä ja siksi ne ovat valmiit näkemään vaivaa tapaamisen järjestämiseksi. Omien varojensa lisäksi järjestöt saanevat tapaamisen järjestämiseen tukea valtiolta, Teostolta ja ehkä myös kustantajilta. Ilmeisesti Yleisradio nauhoittaa Kuopion torilla pidettävän konsertin tai sen yhteydessä pidettävät toritanssit.

Kuopiossa tullaan pohtimaan big bandien ohjelmisto-, kalusto- yms. asioita sekä rahoituskysymystä. Maamme big bandit ovat kovin erilaisia toimintaedellytystensä puolesta, mutta yksi asia lienee yhteinen: yhdenkään big bandin toimintaedellytyksiä ei voi verrata maamme sinfoniaorkestereiden toimintaedellytyksiin. Ei ainakaan vielä. Toivottavasti kesäinen tapaaminen antaa vähän vauhtia big band -toiminnan kehittymiselle maassamme.

Tervetuloa Kuopioon kaikki big band -asian kannattajat. Ilmoittautumisesta yms. käytännön asioista yksityiskohtaisemmin lähempänä kesää.

 

Ensimmäinen valtakunnallinen Big Band-tapaaminen Kuopiossa 9.-12.6.1977

Alustava ohjelma:

Torstai 9.6.1977   Kello 20.00 Konsertti Kansalaiskoululla
Kajaanin Big Band, joht. Ilpo Saastamoinen

Perjantai 10.6.1977   Kello 15.00 Esitelmätilaisuus Musiikkikirjastossa
Lauri Karvonen: Suuret orkesterit 1930-1940-luvulla
Ilpo Saastamoinen: Big Band -toiminta Suomessa

Lauantai 11.6.1977  Kello 19.30 Konsertti Kuopion torilla ja Toritanssit
Imatran Big Band, joht. Hannu Sopanen

Sunnuntai 12.6.1977
Big Band Tapaaminen Kansalaiskoululla
Kello 10.00 Avaus - Alustukset - Organisaatio ja informaatio - Rahoitus - Ohjelmisto - Kalusto - Koulutus
Kello 11.00 Yleiskeskustelu alustusten pohjalta
Kello 12.00 Lounas
Kello 13.30 Yleiskeskustelu jatkuu
Kello 14.30 Kahvi
Kello 15.00 Työryhmät
Kello 16.30 Yhteenveto työryhmien työstä ja jatkotoimenpiteet
Kello 17.15 Tilaisuus päättyy

Järjestäjät:
Kuopio tanssii ja soi r.y.
Suomen Muusikkojen Liitto ry.
Musiikkialan Ammattiyhdistysten Federaatio r.y.
Suomen Jazzliitto r.y.

 

Päiväämätön - Kansan Uutiset: Big bandit mukana Kuopion viikossa
Suomalainen big band -musiikki esittäytyy Kuopiossa tällä viikolla. Torstaina konsertoi Kajaanin big band, perjantaina big band -leiriläiset ja lauantaina UMO sekä Tapiolan ja Imatran big bandit. Sunnuntaina on ensimmäinen big band -tapaaminen, jossa eri orkestereiden edustajat ja alan harrastajat pohtivat big band -toiminnan ongelmia ja tulevaisuutta maassamme.

Suomessa on toiminnassa 30-50 big band -muotoista isoa orkesteria. Joukkoon mahtuu isoja orkestereita kaikkialta Suomesta. Yhtään päätoimisista muusikoista muodostuvaa big bandia ei maassamme kuitenkaan ole. UMO toki koostuu pää-toimisista muusikoista, mutta sekin voi toimia vain siten, että muusikot luovuttavat omaa aikaansa orkesterin toiminnan hyväksi.

JUURI SOPIVASTI big band -tapaamisen alla on Kajaanissa tehty historiaa, sillä kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Kajaanin big bandiin tulee kesän aikana haettavaksi kolme päätoimisen muusikon tointa. Kajaanista tulee näin ensimmäinen kaupunki Suomessa, jonka kaupunginorkesteri ei ehkä olekaan sinfoniaorkesteri, vaan big band.

Big bandissa soittaminen on muusikoille mieleistä, mutta samalla se on erinomaista kevyen musiikin koulutusta. Erityisen hyvin on koulutuksellinen panos havaittavissa Tapiolan big bandin toiminnassa. Tämä Martti Lappalaisen johtama orkesteri on verraten lyhyen toimintakautensa aikana tuottanut jo monta etevää ammatti-muusikkoa.

KOULUTUS on myös yksi keskeisiä teemoja ensi sunnuntaina pidettävässä big band -tapaamisessa. Asiasta käyttää alustuspuheenvuoron Seppo Paakkunainen. Ilpo Saastamoinen alustaa big band -toiminnan hallinnollisista ja taloudellisista kysymyksistä ja Martti Lappalainen vauhdittaa ohjelmistokeskustelun.

BIG BAND -tapaamisen järjestävät muusikkojen ammattijärjestöt, Muusikkojen liitto ja MAF, sekä Suomen jazzliitto yhdessä Kuopio tanssii ja soi r.y:n kanssa.

 

Päiväämätön: Helsingin Sanomat: Suomalaiset big bandit tapaavat Kuopiossa

Päiväämätön:
Big Band -leiri alkaa 4.6. ja jatkuu ensimmäisenä valtakunnallisena big band -tapaamisena 9.-12. 6. Ohjelmassa on luentoja, soitinharjoittelua yhteisharjoituksia ja konsertteja. Päätapahtuma on 12. 6., jolloin keskustellaan big band -toiminnasta.

Big band -tapaamisen järjestäjinä tanssiviikon rinnalla ovat Suomen Muusikkojen Liitto ry, Musiikkialan ammattiyhdistysten federaatio ry ja Suomen jazzliitto ry. Merkittävänä järjestäjät pitävät amerikkalaisen Slide Hamptonin saamista opettajaksi Eero Koivistoisen ja Martti Lappalaisen ohella.

 

6.6.77 ma Savon Sanomat - Kuopio tanssii ja soi (irtoleike):  Kahdeksas juhlaviikko
Kahdeksannet Kuopio Tanssii ja Soi -juhlat alkavat tänään. Viikon esiintyjistä saapui ensimmäisenä Kuopioon pasunisti Slide  H a m p t o n, joka opettaa lauantaina [4.6.] alkaneella big band-leirillä ja antaa Eero Koivistoisen kanssa konsertin keskiviikkona...

... Loppuviikko soi big bandien ja puhallinorkestereiden tehtiin. Torstaina esiintyy Ilpo Saastamoisen johtama Kajaanin Big Band, joka on maassa ainoa big band -yhtye, johon on kiinnitetty vakinaisia soittajia.

Perjantaina kuullaan big band -leirin työnäytteet sekä aivan viime hetkillä mukaan saadun Tapiolan Big Bandin Glenn Miller -konsertti.

Lauantaina käydään puhallinorkesterikilpailut varhaisnuorten ja nuorten sarjoissa. Sunnuntaina kilpaillaan yleisessä sarjassa. Kiintoisin lauantain soivista tapahtumista on UMO:n, Uuden Musiikin Orkesterin konsertit torilla ja ravintolassa. Yhtyeen kapellimestarina on Esko Linnavalli, joka liittyi big band -leirin opettajistoon Slide Hamptonin, Eero Koivistoisen ja Tapiolan Big Bandin johtajan Martti Lappalaisen lisäksi. Lauantaina esiintyy myös Imatran Big Band, joka soittaa silloin myös toritanssit...

Kurssit jatkuvat

... Loppuviikon merkittävä tapahtuma on big band -tapaaminen, jossa puhutaan mm. alan koulutuksesta ja toiminnan rahoittamisesta. Järjestäjinä ovat tanssii ja soi -viikon lisäksi musiikkialan ammattijärjestöt.

 

6.6.77 ma Savon Sanomat (irtoleike)  -  Big Bandit tulossa jälleen
(Kuvateksti: Martti Lappalaisen instrumentteja ovat ennen kaikkea piano ja klarinetti. Hän keskittyy musiikin opettamiseen: - Harrastus ei ole halpa. Hyvä trumpetti maksaa viitisentuhatta markkaa. Lisäksi nuotit on tilattava Yhdysvalloista, koska painettuja nuotteja ei Suomesta saa.)

Jazzmusiikkiin yhdistyy maallikon mielessä neekerimusiikin alkuvoimaisuus ja arvaamaton improvisointi. Jazzia pidetään myös tyypillisesti amerikkalaisena musiikkina, joka on syntynyt vastaamaan modernin ihmisen esteettisiä tarpeita. Jazzmuusikon keskittyneistä kasvoista puolestaan näkee, että jazz merkitsee hänelle voimakasta itsensä ilmaisua ja luomista.
Jazzmusiikkiin niin olennaisesti liittyvä improvisointi antaa jazzille sen vapauden, mutta musiikin tekemisen teoria tarpeellisen kurin. Uutta jazzmuusikkopolvea koulutetaan Kuopio tanssii ja soi -tapahtuman yhteydessä pidettävällä Big Band leirillä, joka alkoi lauantaina [4.6.] Kuopion kansalaisopistossa. Kurssin päättyessä pidetään Kuopiossa ensimmäinen valtakunnallinen Big Band tapaaminen, josta päätettiin tämän vuoden puhallinmusiikkipäivillä. Aikaisemmin on Kuopiossa järjestetty kesäisten festivaalien yhteydessä Big Band kilpailu. Tämänkertaisesta leiristä toivoivat kurssin opettajat jokavuotista traditiota.

Leirille on ilmoittautunut nelisenkymmentä nuorta, joita ohjaavat muusikko ja musiikinopettaja Slide Hampton USA:sta sekä suomalaiset jazzin tuntijat ja taitajat Eero Koivistoinen, Martti Lappalainen ja Esko Linnavalli.

 

Big Band - jazzmuusikon koulu

- Big Band on yksinkertaisesti iso jazzorkesteri, jossa on klassinen 17 soittimen kokoonpano ja neljä soitinryhmää. Suuret jazzyhtyeet syntyivät 1920-luvun Amerikassa ja kukoistivat nimenomaan seuraavalla vuosikymmenellä. Big Band on itse asiassa oiva koulu jazzmuusikolle. Improvisaation vastapainoksi suuren yhtyeen äänet keräävät välillä yhteen valmiit nuotit. Pienemmissä kokoonpanoissa jazz-musiikki on painotetummin improvisointia, selittää Martti Lappalainen.

Big Band ei välttämättä ole välivaihe muusikon uralla, vaan esimerkiksi ja nimenomaan Yhdysvalloissa Big Band musiikki elää voimallista renessanssia.

- Kuten kolmekymmentäluvun Amerikassa joutuvat isot jazzyhtyeet tänä päivänä Suomessa konsertoinnin ohella soittamaan tanssimusiikkia, jolloin jazzmusiikki tietenkin muuttuu tilanteen vaatimuksia vastaavaksi.

Suomessa on kolmisenkymmentä Big Bandia, joista Esko Linnavallin johtama Uuden Musiikin Orkesteri (UMO) ja Tapiola Big Band lienevät nimekkäimmät, sanoo Lappalainen.

Pori Big Band ja Kajaani Big Band saavat ainoina maassamme alueorkesteri-kokeiluun liittyen valtionapua. Tapiola Big Band lienee kuitenkin konsertoijana kuuluisin. Martti Lappalainen kertoo olevansa orkestereineen seuraavaksi lähdössä Amerikan itärannikolle kiertueelle.

Muusikon työn ohella Lappalainen opettaa musiikkia ja ohjaa jazzmusiikin harrastusta Tapiolan yhteiskoulussa: - Jazzharrastuksen uudelleen herääminen meidänkin maassamme saa nuoret musiikin harrastajat jälleen tarttumaan kitaran ohella myös puhallinsoittimiin. Menneiden vuosien yksinomaisen kitaransoiton seurauksena on Suomesta tällä hetkellä vaikea löytää ammattitaitoista puhallin-soittajaa. Tytöt arastelevat suotta tarttua esimerkiksi saksofoniin tai huiluun. Kuopion tämänkertaisella kurssilla on yksi tyttö, sen sijaan Yhdysvalloissa löysin jokaisesta college-bändistä ainakin yhden naisen, kertoo Lappalainen.

 

Aitoamerikkalaista

Jazz on ainoana aitoa amerikkalaista musiikkia ja uuden mantereen vastine länsimaisen klassisen musiikin traditiolle, Kuitenkin amerikkalaisten ansioksi on luettava ainoastaan se synteesi, jonka tuloksena on kehittynyt nykyjazz. Jazzissa on yhdistetty länsimaisen musiikin olennaiset koossa pitävät tekijät melodia, muoto ja harmonia perinteisen afrikkalaisen musiikin, mm. negrospirituaalin, aineksiin. Esimerkiksi Duke Ellingtonin musiikista löytää negrospirituaalin rytmin ja musisoinnin ilon, jonka liittymisen neekerimusiikkiin ymmärtää hyvin kun muistaa, että musiikki oli neekeriorjille ainoa keino ilmaista itseään.

Kuopion Big Band leirin amerikkalainen opettaja on syntyisin jazz-seudulta Pennsylvanian Pittsburgista. Hän pikemminkin kasvoi kuin tietoisesti opiskeli jazzmuusikoksi. Nyttemmin hän keskittyy enemmän ja enemmän opettamiseen, mutta myös konsertoi yhtyeensä Slide Hampton and the World of Trombones kanssa.

- They always come back, huudahtaa Slide Hampton kertoessaan Big Band musiikin uudesta tulemisesta ja jatkaa: - Länsimaisen tyylin ja länsiafrikkalaisen tradition yhdistelmästä on tullut ensimmäinen kansainvälisen hyväksynnän ja ymmärtämyksen saavuttanut musiikin muoto, jazz. Se on modernin musiikin perusta.

Jazzin syntyä uudella mantereella voidaan selittää viimeisen vuosisadan sosiaalisilla muutoksilla, joiden seurauksena nimenomaan rotuongelmat ovat aiheuttaneet turhautumista ja näin tietynlaisen luovan energian patoutumista ihmismielissä. Toisaalta teknologian kehityksen myötä kehitettiin ne instrumentit sekä teho- ja apukeinot, joita ilman jazz olisi jäänyt länsieurooppalaisen mustalaismusiikin kaltaiseksi kansantaiteeksi. Yhteisen amerikkalaisen kulttuuriperinteen puuttuminen puolestaan toi jazzmusiikkiin kansallisen identiteetin korostamisen - identiteetin, jonka olemassaolo tajuttiin Euroopassa ennemmin kuin Amerikan mantereella.

 

Koulussa voit valita

- Pop-kauden päättymisen ja jazz-harrastuksen heräämisen merkki Yhdysvalloissa on yhdistys nimeltä The National Association of Jazz Educators. Jazzkoulutusta annetaan mm. kouluissa, joissa se on valinnainen aine. Myös radiosta kuulee enemmän ja enemmän Big Band musiikkia ja muuta jazzia, toteaa Slide Hampton tyytyväisenä.

Jazz viehättää nykynuorta, koska se antaa muusikolle tilaisuuden improvisoida ja kuuntelijalle mahdollisuuden osallistua. Länsimaisen musiikin esittäjä on ennen kaikkea sanoman välittäjä säveltäjän ja yleisön välissä. Kerran sävelletyn katsotaan olevan valmis. Sen sijaan jazzin soittaminen on spontaania muuntelua tietyn annetun aineksen puitteissa. Toisaalta jazzin kuuntelijoiden odotetaan afrikkalaiseen perinteeseen pohjaten osallistuvan, läpyttävän käsiään, hakkaavan jalkojaan, tanssivan ja rohkaisevan huudoillaan soittajaa.

Slide Hampton paneutuu viikon ajan koko muusikon persoonansa voimalla suomalaisnuorten opettamiseen, teorian helppotajuiseen esittämiseen ja improvisointikyvyn kehittämiseen. Hamptonille mieluisin instrumentti on trumpetti, mutta säveltäjänä hän hallitsee myös pianon käytön. Kuopiosta hän lähtee festivaali-viikon jälkeen Osloon tekemään radioshowta.
ANNE MARTTALA

 

10.6.77 pe  Savon Sanomat: Kunnalliset big bandit kaupunkeihin
(Kuvateksti: Ilpo Saastamoisella, Kajaanin Big Bandin johtajalla, on syytä hymyyn, sillä kunnallista yhteyttä eivät taloushuolet vaivaa. Martti Lappalaisen rahahuolet sen sijaan vetävät vakavaksi, tukea ei Tapiola Big Bandille tule vakituisesti miltään yhteisöltä.)

Musiikki on samanlaista Tapiolan ja Kajaanin big bandeilla, mutta yhtyeitten historia ja asema Suomen musiikin kentässä tyystin erilainen. Tapiola Big Band perustettiin seitsemän vuotta sitten kantajoukkonaan Tapiolan koulun oppilaat. Viime vuodesta lähtien Tapiolan bändi on toiminut "free lancerina", rekisteröitynä yhdistyksenä, eikä saa rahallista tukea sen enempää Espoon kaupungilta kuin valtioltakaan.
Kajaanin Big Bandin ydinjoukkona oli kymmenen vuotta sitten Kuopiosta Kajaaniin muuttanut varuskunta-soittokunta. Kolme vuotta sitten ryhtyi Kajaanin kaupunki ylläpitämään yhtyettä. Kajaanin Big Band on ollut nykyisin Kainuun alueorkesteri.

- Ennakkoluuloja ja vastustajia big band -musiikille riittää vielä sekä Tapiolassa että Kajaanissa, vakuuttavat musiikin lehtori Martti Lappalainen, Tapiolan Big Bandin johtaja, ja kapellimestari Ilpo Saastamoinen, Kajaanin Big Bandin vetäjä. Molemmat kuitenkin puhuvat voimakkaasti kunnallisten big bandien perustamisen puolesta.

- Big Band ei koskaan vaadi niin suurta budjettia kuin sinfoniaorkesteri. On yksi-puolista, että klassisen musiikin orkesterit ovat kunnallisia, mutta pop- ja jazz-yhtyeet yksityisiä. Kaupallisuus on aina yksityisen yhtyeen kuvassa mukana.

- Kaupungeissa tulisi olla sekä klassista musiikkia että jazzia soittava orkesteri. Joka kaupungilla olisi varaa pitää sekä isoa sinfoniaorkesteria että pientä jazzkokoon-panoa, joka voisi muodostaa ytimen harrastelija- big bandeille.

Kiertävät kajaanilaiset

Ilpo Saastamoinen on ollut Kajaanin Big Bandin vetäjänä yhtyeen kunnallistamisesta lähtien. Noin puolet soittajista on ammattilaisia. Tähän asti on yhtyeessä ollut kolme sivutoimista soittajanvirkaa, muut ovat soittaneet "viratta". Kaksi viikkoa sitten tehdyn päätöksen mukaan muutetaan sivutoimiset virat päätoimisiksi. Tämä moni-puolistaa Ilpo Saastamoisen mukaan yhtyeen toimintaa. Voi muodostaa kvartetin, joka voi pitää muun muassa koululaiskonsertteja päivisin.

Kajaanin Big Band on alueorkesteri. Jopa kaksi kolmasosaa konserteista pidetään Kajaanin ulkopuolella vuosittain. Pitkät matkat "suuriin kulttuurikeskuksiin" eivät kajaanilaisia haittaa. Martti Lappalainen arvelee Kajaanin Big Bandin esimerkiksi esiintyvän radiossa aivan yhtä usein kuin oman tapiolalaisensa.

 

11.6.77 Iisalmen Sanomat - Pertti Malinen (irtoleike):  Big band toimintaa käsiteltiin Kuopiossa
Ensimmäinen valtakunnallinen big band -tapahtuma kokosi perjantaina kotimaiset alan muusikot ja asiasta muut kiinnostuneet Kuopio tanssii ja soi -viikolle. Musiikkitapahtuman yhteydessä perehdytään viikonvaihteen ajan musiikin tapoihin ja muotoihin, historiaan sekä soitetaan yhdessä vanhaa suurorkestereiden jazzia. Keskeiseksi aiheeksi perjantaina kohosi suomalainen big band -toiminta.

Kajaanin big bandin johtaja Ilpo Saastamoinen korosti, että alueorkesterikokeilun tavoite monipuolisen eri musiikinalojen tarjonnasta erilaisille kuluttajille näyttää jäävän saavuttamatta.

- Mikäli jossakin alueorkesterikaupungissa on tapahtunut edes hieman kunnallisen pop- tai jazzmusiikin lisääntymistä, ei tällä ole mitään tekemistä kaupungin alueorkesteritoimiston kanssa, sanoi Saastamoinen.

Hänen mielestään mahdollisimman monipuolinen tasapuolisuus musiikin tarjonnassa saavutettaisiin siten, että perustetaan orkesterin rinnalle erillinen ammattitaitoinen solistisiin suorituksiin pystyvä päätoiminen yhtye. Se harjoittaisi tarvittaessa itsenäistä aluekonserttitoimintaa valtion avun turvin ja olisi sivutoimisen tai avustajapohjaisen big bandin runkona.

Mikäli valtion alueorkesterimäärärahat laajennettaisiin laissa koskemaan alue-toimintaan kypsiä pop-, jazz- tai jousiyhtyettä, jäisivät kaupungin nettomenot alle kahdenkymmenen markan asukasta kohti, korosti Saastamoinen.

Hänen mukaansa yksikään big bandia maassamme ylläpitävä yhdistys ei ole niin varakas, että se voisi taata soittajilleen päätoimen puhumattakaan sosiaalisen turvallisuuden luomisesta. - Orkesterilla on parhaat kehitys- ja jatkuvuus-mahdollisuudet vain silloin, kun sen jäsenet soittavat yhdessä päätoimisesti, painotti Saastamoinen.

 

Suuret orkesterit

Arvostelija Lauri Karvonen kertoi tapahtumassa big bandien kulta-ajasta ja tuhosta sekä sanoi, että näiden suurorkestereiden tarina jazzista alkoi 1920-luvulla. Tällöin ilmaantui sen verran koulutettuja muusikoita, että nuoteista soittavan orkesterin toiminta oli mahdollista. New Orleans -jazzia soitettiin ulkomuistista ja ensimmäinen todellinen jazzin big band oli Fletcher Hendersonin orkesteri.

Todella merkityksellisiksi big bandit tulivat 1930-luvun puolivälissä, jolloin lamakaudesta toipunut Yhdysvaltain viihde-elämä tarvitsi uusiin isoihin tanssi-halleihinsa voimakkaita orkestereita. Tällöin mm. Benny Goodman kivuliaan alun jälkeen teki yllättävän läpimurron ja saavutti siihen asti jazzissa ennen kokemattoman yleisönsuosion.

Big band -musiikin perustan loivat mustat muusikot, mutta alan hetki eli swing-kausi oli kuitenkin valkoisten orkestereiden juhlaa. Heitä paremmat, kuten Duke Ellingtonin, Count Basien ja Jimmie Luncefordin yhtyeet kärsivät pitkälle 1940 -luvun puolelle rotuasenteista eivätkä saaneet yhtä hyviä esiintymispaikkoja kuin valkoiset.

Juuri 1940-luvun puolivälin jälkeen big bandien valtaisa kukoistus romahti hetkessä. Toinen maailmansota vaikeutti niiden toimintaa, musiikki rappeutui ja myös yleisön maku oli muuttunut.

 

11.6.77         Kainuun Sanomat - Saastamoinen Kuopion musiikkiviikolla:
Alueorkesterikokeilun tavoite näyttää jäävän saavuttamatta

Kuopio, 10.6. (STT)
Ensimmäinen valtakunnallinen big band -tapahtuma kokosi perjantaina kotimaiset alan muusikot ja asiasta muut kiinnostuneet Kuopio tanssii ja soi -viikolle. Musiikkitapahtuman yhteydessä perehdytään viikonvaihteen ajan musiikin tapoihin ja muotoihin, historiaan sekä soitetaan yhdessä vanhaa suurorkestereiden jazzia. Keskeiseksi aiheeksi perjantaina kohosi suomalainen big band -toiminta.

Kajaanin big bandin johtaja Ilpo Saastamoinen korosti, että alueorkesterikokeilun tavoite monipuolisen eri musiikinalojen tarjonnasta erilaisille kuluttajille näyttää jäävän saavuttamatta.

Mikäli jossakin alueorkesterikaupungissa on tapahtunut edes hieman kunnallisen pop- tai jazzmusiikin lisääntymistä, ei tällä ole mitään tekemistä kaupungin alue-orkesteritoimiston kanssa, sanoi Saastamoinen.

Hänen mielestään mahdollisimman monipuolinen tasapuolisuus musiikin tarjonnassa saavutettaisiin siten, että perustetaan orkesterin rinnalle erillinen ammattitaitoinen solistisiin suorituksiin pystyvä päätoiminen yhtye. Se harjoittaisi tarvittaessa itsenäistä aluekonserttitoimintaa valtion avun turvin ja olisi sivutoimisen tai avustajapohjaisen big bandin runkona.

Mikäli valtion alueorkesterimäärärahat laajennettaisiin laissa koskemaan aluetoimintaan kypsiä pop-, jazz- tai jousiyhtyettä, jäisivät kaupungin nettomenot alle kahdenkymmenen markan asukasta kohti, korosti Saastamoinen.

Hänen mukaansa yksikään big bandia maassamme ylläpitävä yhdistys ei ole niin varakas, että se voisi taata soittajilleen päätoimen puhumattakaan sosiaalisen turvallisuuden luomisesta. - Orkesterilla on parhaat kehitys- ja jatkuvuus-mahdollisuudet vain silloin, kun sen jäsenet soittavat yhdessä päätoimisesti, painotti Saastamoinen.

 

Päiväämätön - Kainuun Sanomat - Unto Torniainen: Big Band Kuopiossa
Kajaanin Big Band vieraili "Kuopio tanssii ja soi -tapahtumassa" viime torstaina. Big Band konsertoi Kuopion kansalaisopiston tiloissa ja konserttia seurasi vajaa parisataa kuulijaa. Samaan aikaan oli meneillään Kuopiossa toritanssi-tapahtuma, joka lienee verottanut kuulijoita Big Bandilta.

Konsertissa Big Band soitti mainion läpileikkauksen ohjelmistostaan. Mukana oli perinteistä big band -jazzia, kansanmusiikkia ja koko toisen konserttijakson täytti Jan Garbarekin sarja Big Bandille.

Konsertin yhteydessä kapellimestari Saastamoinen kertoili kuopiolaisille kokeilu-orkesterin taustaa ja esitteli lyhyesti myös esitettävän ohjelmiston.

Kuopiossa Big Bandin rumpuja soitti helsinkiläinen studio-muusikko "Nappi" Ikonen, joka lyhyen harjoituksen jälkeen tekikin todella tanakkaa työtä. Harvoin on Kajaanin Big Bandin rytminen ote ollut niin vankka ja svengaava. Vaikeimmissa tahtilajeissakin Ikonen soitti hyvin ja piti soitollaan musiikkia koossa.

Muutenkin Big Band soitti mallikkaasti eikä mistään "kesäterästä" voinut puhua. Parhaiten se onnistui suoraviivaisissa jazz-numeroissa. Kun lisäksi solistit Hannu Sovelius, Mika Jankko ja Tapani Leskinen soittivat varsin mallikkaasti sai kuopiolainen yleisö nauttia hyvästä konsertista.

Jan Garbarekin Big Band sarja ei sujunut yhtä mallikkaasti, mutta sekin saa vähintään arvosanan tyydyttävä. Vaikeusasteeltaan Garbarekin sävellys on vaativa ja jälleen kerran tuli esiin harjoitustuntien riittämättömyys tämänkaltaisen ohjelmiston esittämisessä.

Kuopiolainen yleisö otti Big Bandin hyvin vastaan ja vielä ylimääräisenä soitetun "Moonlight Serenaden" jälkeenkin vaadittiin Big Bandia soittamaan lisää.
UNTO TORNIAINEN

 

11.6.77 la - Helsingin Sanomat, Kuopio - Lauri Karvonen:  Kajaanin big band soi Kuopiossa
Kuopio on nyt muutaman päivän ajan valtakunnallinen big band -näyttämö. Kajaanin, Imatran ja Tapiolan suuret orkesterit sekä helsinkiläinen UMO esiintyvät eri tilaisuuksissa, mikä torilla mikä salissa. Lisäksi viikon verran toiminut big band -leiri antaa lomassa työnäytteensä.

Ensimmäisenä esiintymään ehätti Kajaanin big band, joka resurssit huomioon ottaen on saavuttanut kunnioitettavan musiikillisen tason ja on näin osoittamassa, että pienelläkin paikkakunnalla on tämäntapaisella musiikilla elinmahdollisuuksia.

Kajaani aloitti konserttinsa eräänlaisella sillisalaatilla, kaiketi osoittaakseen ohjelmistonsa laajuuden. Backlundin No comments, eräs Blood, Sweat and Tears, sekä Paakkunaisen sävellys olivat mm. näytteinä skaalan leveydestä.

Varsinaiseen pääasiaan tultiin kuitenkin vasta konsertin jälkipuoliskolla, jolloin orkesteri esitti sille tilaustyönä tehdyn norjalaisen Jan Garbarekin lähes 40 minuuttisen sarjan big bandille.

Tämä viisiosainen sävelmä edustaa epäilemättä pohjoismaista huippua ja on kaunis  osoitus norjalaisen kansanmusiikin taivuttamisesta jazzmuotoon. Vuonoja ei ole huono nimitys tälle musiikille, sillä luonnonraikkaus ja kauneus herkkinä vivahteina saavat ilmaisunsa siinä. Impressionismi on yhdistetty perinteisempään jazzkieleen tavalla, mikä ei ole uutta, mutta harvoin näin hyvin toteutettua.

Garbarek on ahkerasti käyttänyt hyväkseen karjankutsuja ja paimenlauluja, joita useimmiten käytetään jaksojen alussa alkuperäisessä muodossaan. Kun nämä yleensä soitetaan rubatossa, se asettaa orkesterille melkoisia vaatimuksia, sillä herkän kuulaissa, hiljaisissa jaksoissa haparointi ja epäpuhtaudet kuuluvat heti. Niitä ei voi kätkeä. Tässä Kajaanillakin epäilemättä oli vaikeuksia. Varsinkin joissakin siirtymäkohdissa jaksosta toiseen sattui pikkurikkeitä.

Tuo ei kuitenkaan merkitse mitään kaiken positiivisen rinnalla, sillä tosiasiassa on ihailtavaa, miten hyvään kuntoon orkesteri oli esityksensä kyennyt rakentamaan, kun yhteisharjoituksia on viikoittain vain kaksi tuntia ja soittajamateriaali pakostakin epätasaisempaa kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Erityisesti viehätti bändin rikas sointi; käyrätorven, klarinettien, sopraanosaksofonin ja huilun käyttö toi muutenkin sellaisia hiveleviä sävyjä, joiden luomisessa Claude Thornhill ja Gil Evans ovat olleet edelläkävijöitä.

Harmi vain, että orkesteri potee solistipulaa. Altisti-sopranisti Hannu Sovelius selvisi kyllä osuuksistaan, kitaristit, Ilpo Saastamoinen ja Mikä Jankko sekä trumpetisti Tapani Leskinen menettelivät, mutta terävin kärki puuttuu. Orkesterin kunnallisen, aseman vakiintuessa tämäkin puute tulevaisuudessa toivottavasti korjaantuu.

 

Päiväämätön:
Pori Big Band ja Kajaani Big Band saavat ainoina maassamme alueorkesteri-kokeiluun liittyen valtionapua. Tapiola Big Band lienee kuitenkin konsertoijana kuuluisin. Martti Lappalainen kertoo olevansa orkestereineen seuraavaksi lähdössä Amerikan itärannikolle kiertueelle.

 

12.6.77 su         Savon Sanomat - Osmo Palonen:  
'Olosuhteisiin katsoen' - Maukas annos isoja orkestereita.

Kun puhutaan suomalaisista big bandeista, joutuu lähes jokaiseen arvioon liittämään sanat 'olosuhteisiin nähden'. Nuo olosuhteet kun eivät ole mitenkään ruusuiset edes sillä isolla jazz-orkesterilla, jota kuunnellessa nuo sanat voi melkein kokonaan unohtaa. Tämä UMO:kaan kun ei pysty harjoittelemaan ja toimimaan läheskään sillä tavalla kuin pitäisi.

Suomessa ei jazzin ja muunkaan uuden musiikin asema ole ylistettävä ja kaikkein vaikeinta on ison jazz-orkesterin toimia. Ovathan big bandin kulut ja sen jäseniltä vaadittava työpanos jo niin suuret, ettei ryhmää niin vain liikutella tai harjoiteta.

Silti Suomessa puurretaan sitkeästi big band -musiikin eteenpäin viemiseksi. Kun ei muusikkoja muutenkaan tässä maassa hellitellä käy tuo ilmainen tai lähes ilmainen työ jo kuin toinen luonto .

Tanssii ja soi -viikon yhteydessä järjestetty big band -leiri ja valtakunnallinen big band -tapaaminen toivat Kuopioon niin paljon jazzia ja nimenomaan big band -jazzia, ettei perin vähäiseen antiin tottunut kuopiolaisyleisö sitä edes jaksanut kovin runsain joukoin seurata.

Tämä näkyi ainakin torstaina pidetyssä Kajaanin big bandin konsertissa, joka ei ollut kerännyt kansalaisopiston saliin kuin runsaan kourallisen yleisöä. Vahinko että näin on, mutta viikon järjestäjiä ei voi näiden tapahtumien markkinoinnista kehua.

Kajaani big band on toinen niistä isoista kevyen musiikin orkestereista, jotka saavat alueorkesterikokeilun perusteella valtionapua. Senkään toimintamahdollisuudet eivät kuitenkaan ole ylistettävät esimerkiksi valtion ja kuntien määrärahoja käyttäviin klassisen musiikin orkestereihin verraten. Kajaanilaisten konsertista on sanottava, että ryhmä esiintyi olosuhteisiin nähden hyvin ja tyylikkäästi.

Kajaanilaisten konsertin ensimmäinen osa koostui perin erilaisista sävellyksistä, Valikoima oli kansanmusiikkipohjasta poppiin. Tämä skaalan laajuus on  alueelliselle big bandille pakollistakin. Onhan orkesterin peitettävä koko ns. kevyen musiikin sektori. Näissä sävelmissä kiintyi huomio orkesterin hieman väljään esitystapaan. Orkesteri ei pystynyt niin tiukkaan ja kurinalaiseen musisointiin kuin olisi ollut tarpeen. Sektioiden sisäisessä yhteistyössä olisi parantamisen varaa. Kuvaava esitys tästä oli vuosien takainen Blood, Sweat & Tears -hitti Spinin' Wheel, joka jäi perin uneliaaksi.

No, nuo ovat virheitä, jotka korjaantuvat harjoittelemalla. Ilmeisesti paljon enemmän työtä kajaanilaiset olivat tehneet Jan Garbarekin säveltämän laajan big band -sarjan kanssa. Tämä norjalaiseen kansanmusiikkiin perustuva viisiosainen sarja on ollut orkesterille suurempi haaste kuin tavanomaiset big band -sävellykset.

'Olosuhteisiin katsoen' Kajaani big band selvisi tästä urakastaan hyvin. Ryhmän monipuolisuus teki jäljestä värikästä ja nautittavaa uudempaa big band -musiikkia. Nykyistä laajempi solistivoima toisi lisää ilmeikkyyttä, mutta Kajaanin ja Kainuun resurssit eivät ilmeisesti anna tähän mahdollisuuksia, varsinkin kun koko toiminta on vielä lapsenkengissään. Nykyisellään solistivastuu kasaantuu vahvasti altto- ja sopraanosaksofoneja soittavan Hannu Soveliuksen varaan. Nuoresta kitaristista Mika Jankosta on kyllä kehittymässä varsin korkealuokkainen solisti.

Viikonvaihteeseen ajoitettu valtakunnallinen big band -tapaaminen toi Kuopioon muitakin big band -konsertteja. Tanssii ja soi -viikon ilmaisohjelmaan torilla kuului lauantaina Uuden musiikin orkesterin UMO:n ja Imatra big bandin esitykset. Perjantaina kuultiin jo Tapiola big bandia Kaupunginhotellissa ja lauantaina [11.6.]  UMO esiintyi vielä kahdesti Kummelissa.

Tapiolan iso orkesteri oli Kaupunginhotellissa esittämässä tanssittavaksi kelpaavaa Glenn Miller -musiikkia, eikä tässä tilanteessa päästy juuri orkesterin pää-harrastukseen eli jazziin  kiinni. Hyvää musiikkia tuo tapiolalaisten esitys kuitenkin tuotti, vaikka asenne siihen ei ollutkaan kaikkein totisin. Miller-soundit soivat kuitenkin perin aidosti ja onhan tämä aivan eri luokan tanssimusiikkia kuin Erkki Junkkarisen Ruusuja hopeamaljassa tai Hurriganes-jytistys.

UMO on suomalaisen big band -musiikin keulakuva ja terävin kärki. Tätä ei tarvitse ihmetellä, saahan Helsingin seudulta koottua harrastusluonteisen ison orkesterinkin aivan eri tavalla kuin Kajaanin seudulta. UMO:n ei tarvitse harjoitella alkeita.

Kummelin konsertissa oli edellisen illan tapaan tunnelma sen verran leppoisa, ettei kaikkea huoliteltu viimeistä piirtoa myöten, mutta kuitenkin musiikin taso oli hyvä. Vaikeatkin sävellykset ja sovitukset kulkivat laadukkaasti. UMO pystyy pitämään sointinsa koossa hyvin tason järkkymättä, vaikka esiintymispaikka ei niin kaksinen olisikaan.

Solistivoimaa UMO:ssa riittää. Tällä kertaa rehevimpiä ja rikkaimpia sooloja puhalteli saksofonisti Eero Koivistoinen. Myös Pekka Sarmanto basson varressa näpelöi isosta viulusta maukkaita ryöppyjä. Solistivoimasta kertoo myös se, että mm. Juhani Aaltonen, Pekka Pöyry ja Pentti Lahti soittivat saksofonisektiossa pelkkinä rivimiehinä.

Imatran big band on Kuopiossa konsertoineista selvin amatööriryhmä ja se myös kuului. Tällaisen imatralaisten muusikoiden yhteenliittymän tarkoitukset eivät kuitenkaan ole samat kuin esimerkiksi UMO:lla. Täysin harrastuspohjainen iso orkesteri on enemmänkin yhdessäolomuoto kuin kunnianhimoinen musiikillinen yhteenliittymä.

Imatralaiset esittivät helpohkoja viihteellisiä sovituksia. Solistiset suoritukset eivät olleet mitenkään huippuluokkaa, mutta ei tällaista ryhmää pidäkään mennä otsa rypyssä arvioimaan.
OSMO PALONEN

 

12.6.77 su         Savon Sanomat - Lauri Vesanto (irtoleike):
Muusikot tapaavat - Eheytymistä käytännössä
(Kuvateksti I: Big Band -tapaamisella halutaan julkisuutta unohdetuille musiikinalueelle. Muusikkojen liiton toiminnanjohtaja Raimo Wikström (oik.) ja Jazzliiton toiminnanjohtaja Lauri Karvonen.
Kuvateksti II: Lauantaina soiva tapaus oli puhallinorkesterikilpailujen ohella Esko Linnavallin johtaman UMO:n konsertti torilla. Sää on tänä kesänä ollut esiintyjien ja yleisön puolella: tori on vetänyt katsojia ja kuulijoita tuhatmäärin joka päivä.)

Sopuisasti yhteisten etujen puolesta keskustelivat tänään big band -tapaamisessa kaksi muusikkojen ammattijärjestöä Suomen Muusikkojen Liitto ja Musiikkialan Ammattiyhdistysten Federaatio MAF. Tapaamisen järjestäjänä on tanssii ja soin ohella lisäksi Suomen Jazzliitto.

Big band -tapaaminen on merkki kahden SAK:hon kuuluvan ammattijärjestön sopupyrkimyksistä, josta näytteenä oli myös keväällä käyty lakko.

Muusikkojen Liitto ja MAF eroavat järjestörakenteellisesti siten, että Muusikkojen liittoon kuulutaan suoraan, MAF:ssa noudatetaan alakohtaista järjestäytymistä. Federaatioon kuuluvista järjestöistä esimerkiksi Laivamuusikot kuuluvat Merimies Unioniin ja Ravintolamuusikot hotelli- ja ravintola-alan työntekijäliittoon.

 

Kymmeniä big bandeja

Suomen Muusikkojen liiton toiminnanjohtaja Raimo  W i k s t r ö m uskoo, että tapaamisesta kehittyy musiikkipoliittisesti merkittävä. Tapaaminen ei jää ainutkertaiseksi.

Nyt tähdätään valtakunnallisen big band -organisaation aikaansaamiseen. Yhteistyö on välttämätöntä mm. materiaalikysymyksissä ja koulutuksessa, jotta tällä musiikin saralla mentäisiin ripeämmin eteenpäin. Big bandeja toimii maassamme lähes puolen sataa.

Tapaamisella ei Wikströmin mukaan ole sinänsä järjestö tai ammattiyhdistys-poliittisia tavoitteita. Kysymys on enemmän musiikin sisäisten raja aitojen kaatamisesta - onhan esimerkiksi Kajaanin big band -kokeilua syytetty kapea-alaisuudesta ja ehdotettu tilalle klassisen musiikin orkesteria - jos lainkaan.

- Musiikkielämään pitäisi pyrkiä suhtautumaan avarakatseisemmin. On hyvä, että sinfoniaorkesterit kukkivat, mutta niin tulisi olla myös kevyemmän musiikin puolella toteaa Wikström.

 

Työllisyys ongelmana

Työmarkkinatoiminnassa toiminnanjohtaja Raimo Wikström pitää palkkapolitiikkaa keskeisenä, mutta etenkin kevyemmän musiikin puolella on useita muita vakavia puutteita.

Tavattoman huolestuttava on keikka- ja ravintolamuusikkojen työllisyystilanne. Esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alalla on olemassa työehtosopimus, joka turvaa tietyn minimiansion, mutta muusikot katsovat, ettei se turvaa toimeentuloa. Ulkomaalaisia orkestereja sen sijaan yhä tuotetaan Suomeen - he soittavat minimillä. Lisäksi ulkomaalaisten muusikoiden tietämättömyyttä meikäläisestä verotus- ja päivärahajärjestelmästä käytetään hyväksi. Työnantajat - lähinnä ohjelmatoimistot - keinottelevat mm. sosiaaliturvamaksuilla.

- Keväällä käydyn lakon aikana tuli esille tarve ohjelmatoimistojen aseman järjestämisestä. Alalla on useita epäkohtia, työnantajat mm. laiminlyövät erilaisia sopimusten mukaan heille kuuluvia velvollisuuksia, sanoo Wikström.

Muusikkojen työllisyystilannetta heikentää myös se, että tilaisuuksien, esimerkiksi ravintolatanssien järjestäjät käyttävät yhä enemmän mekanisoitua eli levy- ja nauhamusiikkia. - Äänilevy on tarkoitettu kotiin, ei sinne missä pitäisi olla muusikkoja soittamassa, tanssipaikoille ja ravintoloihin, on Wikströmin mukaan muusikkojen kanta.

Tästä musiikista saavat korvauksen tekijäinoikeustoimiston TEOSTOn kautta vain tuottaja, säveltäjä, sanoittaja, sovittaja ja tähti - eivät taustalla soittavat rivimuusikot kuten Norjassa ja Tanskassa. Tekijäinoikeuskomitea, jossa asia tulee esille ja sitten lainsäädäntöteitse järjestykseen, saattaa istua vielä monta vuotta. Soittajat saavat korvausta äänilevyjen julkisesta esittämisestä vain Yleisradiosta ns. Gramex-sopimuksen perusteella.

Muista kevyen musiikin alalla olevista ammattiliittojen tavoitteista toiminnanjohtaja Raimo Wikström pitää keskeisinä sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä. Lyhyistä työsuhteista johtuen eläketurvan, kanssa on jatkuvasti vaikeuksia, keikkamuusikko joutuu sairastamaan aina omalla kustannuksella, vuosiloman viettoon on heikosti mahdollisuuksia.

Parhaiten asiat on järjestyksessä vakinaisissa orkestereissa kuten kaupungin-orkestereissa soittavilla. Palkat alalla ovat jonkin verran yli teollisuuden keski-ansioiden, mutta palkkaerot ovat varsin suuret. Se joka vetää, se tienaa. Näin vähemmän populääriä musiikkia, vaikkapa jatsia tai big band-musiikkia soittavilla yhtyeillä ei juuri elintilaa ilman yhteiskunnan tukea ole.

 

Päiväämätön (13.6.77?):  Big Bandit järjestäytyvät
Kattojärjestön luominen big bandeille muodostui sunnuntain [12.6.] tapaamisen tärkeimmäksi kysymykseksi. Asiaa valmistelee Martti Lappalaisen vetämä työryhmä. Varsinainen kattojärjestö on tarkoitus perustaa viimeistään ensi kesän Kuopio tanssii ja soi -festivaalin yhteydessä.

Harrastajapohjalta toimivilla bandeilla ei tällä hetkellä ole mitään yhteyksiä toisiinsa, vaan ne ovat hajallaan ympäri maata. Yhtyeiden perustajina ja tukijoina ovat paikalliset jazzyhdistykset, kansalaisopistojen musiikkipiirit, muusikkojen yhdistykset jne. Kehityksen turvaamiseksi tulevaisuudessa esitettiin kunnallisen big band -toiminnan kehittäminen. Kajaanin big bandin johtaja Ilja Saastamoinen esitti kunnallistamisen perustaksi runkoyhtyemallin. Kaupunginorkestereiden lisäksi suurimmissa kaupungeissa toimisi kvartetti, joka alueellisen kiertuetoiminnan lisäksi voisi toimia paikallisen big bandin runkona. Tämä malli on tulossa jo kokeiluun Kajaanissa.

Yhteistyön puuttuminen on näkynyt bandeissa myös ohjelmiston hankinnan vaikeutena. Musiikin tiedotuskeskuksen toiminnanjohtaja Kauko Karjalainen kertoi big bandeille soveltuvien kotimaisten sävellysten luetteloinnin olevan tiedotuskeskuksen suunnitelmissa.

 

Päiväämätön -77: julkilausuma
Kuopiossa 12.6. kokoontunut ensimmäinen big band -tapaaminen pitää välttämättömänä, että välittömästi ryhdytään valmistelemaan big bandien oman kattojärjestön perustamista. Tätä tehtävää suorittamaan big bandien ja musiikkialan järjestäjien kokous asetti työryhmän. Kuopiossa järjestetään ensi kesänä toinen big band -tapaaminen, johon sisältyy big bandien koulutusta, konsertteja ja big bandien kokous. Tässä kokouksessa on tarkoitus perustaa big bandien oma järjestö. Nyt asetettu toimikunta valmistelee järjestölle säännöt ja huolehtii muista perustamisen vaatimista välttämättömistä toimista.

Samalla todetaan, että musiikin alalle suuntautuneiden kunnallisten määrärahojen pienuus aiheuttaa usein yksipuolisuutta musiikkimäärärahojen jakautumisessa. Tästä seikasta kärsivät mm. big bandit ja laajemmassakin mielessä niiden edustamat musiikin muodot. Koska big bandien ja näitä musiikin aloja edustavien pienkokoon-panojen toiminta tarjoaa vaihtoehdon massaviihteelle, niin kuntien musiikki-poliittisiin tavoitteisiin tulisi myös sisältyä mahdollisuus ennakkoluulottomaan, tasapuoliseen, eri musiikin alueiden kunnalliseen tarjontaan.

 

Päiväämätön (Kesä -77) (LK): KUOPIJON KOKKOUS
Tämänvuotisen Kuopio soi ja tanssii -viikon yhteydessä järjestettiin runsaasti big band -jazziin liittyviä tapahtumia. Ensinnäkin paikalla järjestettiin leiri, jonka ohjaajina oli alan huippuopettajia Suomesta ja lisäksi amerikkalainen pasunisti Slide Hampton. Leiriläiset antoivat opiskelunsa päätteeksi työnäytteen konsertin muodossa. Lisäksi myös UMO, Kajaanin Big Band, Tapiolan Big Band ja Imatran Big Band esiintyivät torilla ja mikä salissa mikä ravintolassa.

Tärkeätä oli, että viikon päätteeksi, 12.6. järjestettiin ensimmäinen valtakunnallinen big band -tapaaminen, jonka takana olivat Muusikkojen Liitto, MAF ja Suomen Jazzliitto.

Paikalla oli edustajia juuri näistä järjestöistä sekä Luovan Säveltaiteen Edistämis-säätiöstä, Elokuva- ja viihdesäveltäjistä ja luonnollisesti eri big bandeista - ei tosin niin runsaasti kuin olisi toivottu, mutta kuitenkin siksi edustavasti, että asioita saatettiin kunnolla käsitellä.

 

Seuraavassa joitakin hajanaisia otteita muutamista puheenvuoroista.

Martti Lappalainen: Big Band -nuotistoa on vaikeaa saada. Ulkomaisia sävellyksiä/ sovituksia voi hankkia tilausluetteloiden perusteella, mikä kuitenkin käytännössä on osoittautunut huonosti toimivaksi systeemiksi. Kotimaiset sävellykset saa paljolti henkilökohtaisilla suhteilla sekä YLE:n nuotiston tapauksessa Musiikin tiedotuskeskuksen kautta.

Seppo Paakkunainen: Paakkunainen piti tärkeänä, että jos koulutuksessa halutaan matkia USA:ta, mistä big band -musiikki on kotoisin, tulisi koulutuksen alkaa jo peruskouluasteella, missä tulisi pyrkiä pois ns. nokkahuilulinjalta ja luoda mahdollisuus soitinopetukseen "oikeilla" puhallinsoittimilla.

Ilpo Saastamoinen: Saastamoinen selvitti Kajaanin big bandin organisaatiota sekä totesi, että kaupungeissa, missä on sinfoniaorkesteri, pitäisi tasapuolisuuden nimessä olla myös kevyen musiikin orkesteri. Hänen mielestään jo 30 000 asukkaan kaupungin pitäisi kyetä tähän. Kevyen musiikin orkesteri saattaisi käsittää vaikkapa vain päätoimisista muusikoista koostuvan kvartetin, joka olisi ytimenä muodostettavalle big bandille.

Kauko Karjalainen: Luovan Säveltaiteen Edistämissäätiöllä (LUSES) on työ-välineitä, millä se voi tukea big band -toimintaa. Sillä on kaksi julkistamis-toimikuntaa, toinen klassista, toinen kevyttä musiikkia varten. Viimemainitun puheenjohtaja on Eino Virtanen.

Musiikin tiedotuskeskuksella on myös big bandeille soveltuvaa materiaalia. Periaatteena on, että tiedotuskeskus joko myy (kopioina) tai vuokraa materiaalia. Tämä on erittäin edullista ja big bandit saavat lisäksi 20%:n alennuksen. Tämän vuoden toimintasuunnitelmaan kuuluu aikaansaada luettelo, mistä ilmenee kaikki saatavilla oleva big band -materiaali.

Elokuva- ja viihdesäveltäjien (ELVIS) laatimassa omassa toimintasuunnitelmassa on kolme big band -kohdetta, jotka pyritään toteuttamaan tämän vuoden puolella:

-         valmistetaan englanninkielinen esite UMO:sta.
-         luetteloidaan radion, tiedotuskeskuksen ja eri kaupunginorkesterien viihde- ja jazzmateriaali.
-         luetteloidaan eri viihdemusiikin käyttäjät kohderyhmittäin kaupungin-orkesterit, big bandit, soittokunnat jne.

Lisäksi jamiteemakirja on tällä hetkellä painossa.

 

Eino Virtanen: ELVIS vastaanottaa mielellään kaikkia niitä tietoja, joiden perusteella  se voi edistää big band -toimintaa. Lisäksi se pyrkii kilpailujen ja muun toiminnan avulla edistämään suomalaisten big band -sävellyksien julkistamista. Toivon, että kaikki koulutukselliset ideat osoitetaan ELVIKSELLE ja keskustelen mielelläni kaikista tähän liittyvistä asioista jokaisen kiinnostuneen kanssa.

- Saastamoinen: Big band -toiminnan rinnalla tulee varmasti tapahtumaan myös pienyhtyetoimintaa ja tämä tulisi huomioida silloin kun luetteloidaan nuotti- ym. materiaalia. Ulkomaisten sävelmien keräily vaatii tietysti erikoisjärjestelyjä, koska LUSES ei voi siihen osallistua. Voitaisiin palkata ulkopuolinen henkilö tekemään se osa keräystyöstä, mikä käsittää ulkomaalaisen musiikin. Tämä osa rahoituksesta hankittaisiin muualta, jolloin ei syntyisi ristiriitaa LUSEKSEN toimintaperiaatteen suhteen.

Eino Virtanen: ELVIS pyrkii järjestämään seminaareja ja koulutustilaisuuksia niille muusikoille, jotka aloittavat taivaltaan, neuvomaan millaisia oppikirjoja tulisi hankkia ja miten tietoja voisi soveltaa omaan orkesteriin.

Saastamoinen: Kun materiaalia luetteloidaan, niin tulisi lähettää kiertokirje kaikille big bandeille, missä kysyttäisiin, keitä säveltäjiä ja sovittajia ko. bändi on käyttänyt hyväkseen. Ei varmaankaan ole big bandia, jolla ei olisi omia sävellyksiä ja sovituksia. Nämä teokset eivät sisälly mihinkään luetteloon.

Tapio Lipponen: Radion aikuiskasvatuksen koulutustoimitus on alustavasti suunnitellut syksyksi -78 musiikkisarjaa, mihin sisältyvät harrasteryhmät ja big band

-toiminta. Tähän big band -toimintaa käsittelevään ohjelmaan liittyy oheiskoulutus-materiaalia. Ohjelman taso tulee lähtemään aika matalalta, mutta materiaalilla voidaan aika hyvin hoitaa alkeiskasvatusta.

Lappalainen: On ryhdyttävä määrätietoisesti toimiin lääninapurahojen anomiseksi, koska on erittäin tärkeätä, että myös big bandit pääsevät osallisiksi näistä, niin kuin apurahaa jo vakituisesti nauttivat.

Keskustelun jälkeen päätettiin yksimielisesti ryhtyä toimiin katto-organisaation luomiseksi big bandeille. Valittiin toimikunta valmistelemaan sääntöluonnos ja lähettämään se lausuntokierrokselle kaikille tiedossa oleville big bandeille. Toimikunnan jäseniksi valittiin Martti Lappalainen, Ilpo Saastamoinen, Esko Linnavalli, Hannu Sopanen ja Rainer Koski.

 

Päiväämätön -77: Big bandit perustavat kattojärjestön
Kuopio tanssii ja soi -juhlilla esiintyneiden big bandien edustajat kokoontuivat sunnuntaina. Kokouksessa oli läsnä myös eri musiikkijärjestöjen edustajia. Kokous asetti työryhmän valmistelemaan sääntöjä perustettavalle big band -järjestölle. Perustava kokous on tarkoitus pitää vuoden kuluttua Kuopiossa.

Työryhmään valittiin Martti Lappalainen Espoosta, Esko Linnavalli Helsingistä, Ilpo Saastamoinen Kajaanista, Hannu Sopanen Imatralta ja Rainer Koski Turusta.

 

Päiväämätön -77 - Muusikko-lehti: Big bandit tapasivat Kuopiossa
Ensimmäinen big bandien tapaaminen Kuopiossa kesäkuun 9-12. päivinä sisälsi runsaasti hyvätasoista suomalaista big band -musiikkia. Erittäin tärkeätä oli kuitenkin toisaalta se, että big band -toiminnan asiantuntijoille tarjoutui tilaisuus syventyä yhdessä pohtimaan ratkaisuja niihin ongelmiin, joita big bandit maassamme nykyisin kohtaavat.

Puutteelliset taloudelliset edellytykset ja toistaiseksi vajavainen organisaatio ovat big bandiemme pahin murhe ja se näkyi myös Kuopion tapaamisessa siten, että suuri osa maamme kymmenistä big bandeista ei ollut saanut edustajiaan paikan päälle. Oikeastaan vain parhaat toimintaedellytykset omaavat orkesterit olivat mukana käsittelemässä asioitaan ja päättämässä siitä, miten niitä olisi tulevaisuudessa lähdettävä hoitamaan. Kuitenkin Kuopion tapaaminen sai osakseen varsin paljon huomiota julkisuudessa ja big band -toimintaa saatiin kaiken kaikkiaan esiteltyä suurelle yleisölle paitsi tietenkin konserttien myös tiedotusvälineiden kautta.

Kuopiossa esiintyi viisi big bandia: UMO, Tapiola, Kajaani, Imatra ja leirin osanottajista ja opettajista koottu orkesteri. Näistä UMO on muita edellä oikeastaan kaikissa asioissa. Sen muusikkoaines on ensiluokkaista, ohjelmisto modernia ja kiinnostavaa ja yhteissoittokokemustakin lienee enemmän kuin millään toisella isolla orkesterilla maassamme tällä hetkellä. Paljon ei UMO:sta jää jälkeen Tapiola, jossa ainakin Kuopiossa oli runsaasti samoja muusikkoja kuin UMO:ssa. Orkesterilla on myös runsaasti ohjelmistoa, jota siinä soittavat muusikot ovat säveltäneet ja tämä lisää omalla laillaan kiinnostusta kuulijoiden kannalta.

- Kajaanin big band purjehtii nyt myötätuulessa. Orkesteriin tulee kolme vakinaista tointa syksystä alkaen ja siitä tulee varsinainen päänavaaja maamme musiikki-historiassa. Varmaan se sinänsä aivan järkevä ratkaisu, jonka Kajaanin kaupunki tekee rakentaessaan big bandiaan, on kauhea järkytys ainakin niille, jotka ovat musiikillisesti rajoittuneet arvostamaan vain jotakin tiettyä musiikin lajia tai tietyin keinoin esitettyä musiikkia. Joka tapauksessa tulee olemaan hyvin mielenkiintoista seurata sitä kehitystä, joka Kajaanin musiikkielämässä big bandin kohdalla ja muutenkin tulee tapahtumaan.

Kajaanilaiset esittivät Kuopiossa varsin vaativaakin ohjelmistoa, mikä lienee käsitettävä vakavaksi pyrkimykseksi avartaa perinteisiä käsityksiä big band -soitosta. Tokihan orkesterilla on ohjelmistossaan vanhoja big band -evergreeneja, mutta se työskentelee myös modernin aineiston parissa ja esitti Kuopiossakin juuri Kajaanin orkesterille sävelletyn norjalaisen Jan Garbarekin sarjan big bandille.

Imatran big band käytti tehokkaasti hyväkseen ne voimavarat, jotka orkesterilla on. Soitto on puhdasta, mikä erottaa sen monesta muusta big bandista, jossa ei ole lainkaan ammattimuusikkoja. Sellaista briljanssia Imatra ei saa soittoonsa kuin UMO, mutta imatralaisten soitto svengaa ja se meni Kuopion torillakin suoraan suuren yleisön varpaisiin ja sormenpäihin. Imatralaisilla oli konserttiohjelmassaan runsaasti ns. perinteistä big band -musiikkia, mutta sen ohessa myös uudempaa materiaalia.  

Big band -leiriläiset muodostivat oman orkesterinsa ja mukana oli myös opettajia mm. Slide Hampton ja Eero  Koivistoinen, jotka tukivat omalla panoksellaan tätä tilapäiskokoonpanoa. Itse asiassa leiriläiset yltivät varsin tasokkaisiin esityksiin ja varmastikin mukana olleet saivat erinomaisen annoksen big band -oppia viikon aikana.

 

Päiväämätön -77: Big bandit leireilevät - K u o p i o (Lauri Karvonen)
Kuopio tanssii-ja-soi -viikon yhteydessä pidettiin viikon mittainen big band -leiri, jonka opettajina olivat Slide Hampton, Martti Lappalainen, Eero Koivistoinen ja Ilpo Saastamoinen. Myös Esko Linnavalli ja Esa Pethman olivat töissä ikään kuin ylimääräisinä ohjaajina.

 

Päiväämätön:
... bigband musiikkia, johon juhlaviikon soivalla puolella on keskitytty nyt ja on tarkoitus vastakin keskittyä. Uuden Musiikin Orkesteri eli UMO sekä Kajaanin, Tapiolan ja Imatran big bandit ovat vastanneet siitä, että pitkin viikkoa on ollut tasokkaita konsertteja. Tosin vajaille katsomoille. Kun sellainenkaan makupala kuin Slide Hamptonin ja Eero Koivistoisen yhteiskonsertti ei vetänyt salia täyteen, se kertoo että Kuopio on vielä neitseellinen jazz ja big band -kaupunki.

 

Päiväämätön -77: Kansan Uutiset - Tapio Lipponen: Kuopion big band -tapaaminen
Kunnallinen musiikkitarjonta vaihtoehto massaviihteelle
Suomessa on noin 50 big bandia. Kuopio tanssii ja soi -juhlien yhteydessä järjestettiin ensimmäinen big bandien valtakunnallinen tapaaminen. Tapaamiseen liittyi liki viikon mittainen soittokurssi, jota veti tunnettu amerikkalainen muusikko Slide  H a m p t o n. Kurssin muina opettajina olivat Esko Linnavalli, Martti Lappalainen, Eero Koivistoinen, Ilpo Saastamoinen ja Esa  P e t h m a n. Kurssille osallistui nelisenkymmentä muusikkoa eri puolilta Suomea. Joukossa oli harrastajia ja ammattilaisia kolmestatoista kolmeenkymmeneen ikävuoteen.

Kajaanin Big Bandin kapellimestari Ilpo Saastamoinen puhui kurssilaisille kunnallisesta orkesteritoiminnasta.
Tätä aihetta käsiteltiin laajemmaltikin kurssin loppuseminaarissa, jossa yritettiin löytää yleisiä ja yhtäläisiä suuntaviivoja suomalaisen big band -toiminnan eteenpäin-viennissä.

Big band -tapaamisen loppulausunnossa sanotaan mm., että välittömästi ryhdytään valmistelemaan big bandien oman kattojärjestön perustamista. Kuopiossa järjestetään ensi kesänä toinen Big band -tapaaminen, johon sisältyy big bandien koulutusta, konsertteja sekä big bandien kokous. Samalla lausunnossa todetaan, että musiikin alalle suuntautuneiden kunnallisten määrärahojen pienuus aiheuttaa usein yksipuolisuutta musiikin määrärahojen jakautumisessa. Tästä seikasta kärsivät mm. big bandit ja laajemmassakin mielessä niiden edustamat musiikin muodot. Koska big bandien ja näitä musiikin aloja edustavien pienkokoonpanojen toiminta tarjoaa vaihtoehdon massaviihteelle, niin kuntien musiikkipoliittisiin tavoitteisiin tulisi myös sisältyä mahdollisuus ennakkoluulottomaan, tasapuoliseen, eri musiikin alueiden kunnalliseen tarjontaan.

Kokouksen puheenvuoroissa nousi esille myös ajatus, että Helsingin seudulle pitäisi perustaa maan huippumuusikoista kokoonpantu big band esikuvaksi koko Suomen big band -musiikille.

 

13.6.77 Savon Sanomat: Big bandit tulevat ensi kesänäkin
Suomalaiset big bandit tapaavat Kuopiossa ensi vuonnakin. Sunnuntaina järjestetty ensimmäinen isojen orkestereiden tapaaminen päätti, että big bandien oman katto-järjestön perustamista ryhdytään valmistelemaan ja että perustava kokous pidetään vuoden kuluttua Kuopiossa. Ensi kesäksi suunnitellaan big bandien tapaamista, koulutusta, konsertteja ja vielä tuota kokousta.

Sunnuntain kokouksessa big bandien ja eri musiikkijärjestöjen edustajat asettivat työryhmän, johon valittiin Martti Lappalainen Espoosta, Esko Linnavalli Helsingistä, Ilpo Saastamoinen Kajaanista, Hannu Sopanen Imatralta ja Rainer Koski Turusta. Ryhmän tehtävänä on valmistella big band -järjestön säännöt ja muut ensi kesän kokoukseen liittyvät kysymykset.

Kokous totesi myös, että musiikkiin suunnatut kunnalliset määrärahat ovat niin pieniä, että ne aiheuttavat usein yksipuolisuutta varojen jaossa. Tästä kärsivät big bandit ja niiden alaan kuuluvat musiikin sektorit laajemminkin.

Kokouksen mielestä kunnallisen musiikkipolitiikan pitäisi tarjota vaihtoehto massaviihteelle ja juuri tässä big bandit ja samojen musiikinalojen pienkokoonpanot laajentaisivat kunnallista musiikkitarjontaa monipuoliseen suuntaan.

 

13.6.77         Aamulehti, Kuopio - Pirkko Savisaari:
Musiikin tarjonta voisi olla monipuolisempaa - Pieni ja suuri orkesteri eivät ole vastakohtia
[Jatkuu osassa II 1978]