1990- Kevyen musiikin koulutus X

Päiväämätön 1990 - Impro (Keskustelua musiikkikoulutuksesta - Vaasan läänin taidetoimikunta):        
Risto Vuorinen (ss.9-10): Hei, se tarvitaan sittenkin! (Rytmi-instituutti)

"... -Nyt ollaan tilanteessa, jossa voitaisiin alkaa keskustella asioista - eli mitä se "rock" on ja mitä se "kansanmusiikki" on. Ja mitä on "taidemusiikki". Mulla on haave, että voitaisiin puhua musiikista. Nyt on selvästi näkyvissä, että tämä voi olla mahdollista. Ilmapiiri on sellainen. Ei kannata perustaa jotakin ROCK-instituuttia. Nyt tarvitaan raja-aitoja kaatava instituutti", sanoo Kurkela. Laakkonen jatkaa, että jo instituutin nimi on ongelma. Rytmi-instituuttikin on keino-tekoinen. Olisi oltava vain musiikki-instituutti, tai jotakin karsinoimatonta.

Molemmat, Laakkonen ja Kurkela, muistelevat Ilpo Saastamoisen jo vuonna 1972 tekemää massiivista koulutussuunnitelmaa, joka käsitti jopa ihmisen maailmankuvan koulutuksen. Siinä ymmärrettiin musiikki "pelkkää musiikkia" paljon laaja-alaisempana asiana.

- Iljan työ oli ehdottomasti liian aikaisin valmis suomalaisen kulttuuri-ilmapiirin asteikolla. Nyt ollaan jo 90-luvulla ja yhä joudutaan käymään taistelua koko valtionhallinnon rakennetta, ministeriöitä jne. vastaan. Ne kun ovat tottuneet vuosikymmenten saatossa tekemään asiat sillä samalla tavalla, sanoo Vesa.
> Ilpo Saastamoinen: Musiikki luovuuden leikkinä s. 23-27

> Huhtikuu -90 - Muusikko - Pekka Nissilä: Institutionalisoidessaansakohaankaan?
Seinäjoelle ollaan puuhaamassa oikein tosimielellä Rytmimusiikki-instituuttia. Kannatusyhdistys saatiin perustettua viime vuoden lopulla ja toimintaa on kehitelty aktiivisti koko kevät. Taustavoimista voimakkaimmat ovat Vaasan läänin taidetoimi-kunta ja KEMU ry. Taidetoimikunta on julkaissut erityisen "alustuksen" aiheesta otsikolla IMPRO - KESKUSTELUA MUSIIKKIKOULUTUKSESTA. Siinä muutamat projektissa mukana olevat henkilöt tuovat esiin omia ja muidenkin käsityksiä aiheesta.

...IMPROssa on myös Ilpo Saastamoisen kirjoitus "Musiikki luovuuden leikkinä", mutta Ilpo itse kirjoittaa myös toisaalla tässä MUUSIKOSSA, joten kehoitanpa vain lopuksi hankkimaan tämän lehdykän käsiinne, jos nimittäin kiinnostaa - ja miksei kiinnostaisi? Jos ei esim. kirjastosta löydy, niin ainakin suoraan Vaasan läänin taidetoimikunnalta.  (> Improvisointi ja kulttuurin voima)

 

Päiväämätön kevät/syksy 1990:  ROCKMUUSIKOT RY
Raittisen Jussi, minä ja Leppäsen Leevi ollaan oltu mukana Seinäjoen Rytmi-instituutin perustamiskuvioissa. Ja nyt kannatusyhdistys on päättänyt sen käynnistää, Vaasan lääni ja Seinäjoen kaupunki lähtivät mukaan siinä määrin, että pomoa etsitään ja ekoja kursseja suunnitellaan. Ja onhan siinä myös (perustaja)jäsenemme Ilja Saastamoinen ollut mukana. Joensuun puolella on tapahtumassa isompia juttuja ja huhu kuului, että Helsingin nuorisoasiainkeskuskin olisi valtakunnallisesti mukana. Huhusta otetaan selvää.

Marraskuun syyskokouksessa käydään siis kevään jutut läpi, eli toimintakertomus, tilinpäätös jne. ja valitaan johtoremppa sekä tehdään suunnitelmat. Johdossa on siis nyt olleet puheenjohtajana Pekka Nissilä, varapeejiinä (nykyisin jälleen freelance) Janne Louhivuori ja loput - Anita Pajunen, Pirjo Aittomäki. Luumu Kaikkonen, Jan Noponen, Nono Söderberg ja Tommi Lindell. Kuka viitsii, ehtii, jaksaa ? Siinäpä pulma. Tekemistä kyllä riittää. Tarkkailkaa postianne
Motivoitunut (?) puheenjohtajanne Pekka Nissilä

 

> Musiikkiuutiset (?) -90 - Pentti Niemi: Voiko rockia opettaa?
"...Ilpo Saastamoinen vetäisi virkistävän luennon improvisoinnin merkityksestä etnisissä kulttuureissa, ja todisti läsnäolijoille, että alkuperäiskansojen musiikki onkin improvisoinnissa yllättävän monimutkaista silloinkin, kun 'melodia' koostuu yhdestä ainoasta sävelestä. Ykkönen ja nolla - siinä linkki etnisen musiikkikulttuurin ja tietokoneen välillä." (> Improvisointi ja kulttuurin voima)

 

Seinäjoella 18.5.90  To beat or not to beat - karjan valvontakirja...
"...Sitäpaitsi kuka soittaa rokkia nuottitelineissään Ilpo Saastamoisen kitarakirja?"

KEMUUTISIA: Rytmi-Instituutti
Rock-koulutus etenee filosofisen pohdiskelun ohella myös konkreettisesti. Asia on vireillä valtionhallinnossa ja erityinen suunnitteluryhmä (mm. Pekka Nissilä, Ilpo Saastamoinen), sekä koulutussuunnittelija Timo Ristilä profiloivat syksyn kursseja. Syksyllä on tiedossa viikonloppukursseja mm. slide-kitaristeille, rock-laulajille ja polyrytmeistä kiinnostuneille.

 

25.6.90         Juankoski - bändileiri

5.7.90           Juankosken sanomat: (> Kalevala-kirjoituksia: )
                    Ilpo Saastamoinen: Läntinen musiikki häipyy, maailmanmusiikki tulee

22.-23.9.90   Kuortaneen kansantanssin ohjaajakurssit - Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura (Arja Korjus-Hietala)
                   22.9. la klo 12: IS: 'Alkuperäiskansojen musiikki' + harjoituksia

(25-) 26.-27.9.90 Oriveden opiston kurssit (Sakari Seppälä); ugri- ja maailmanmusa.

19.11.90 Lahti - Kirje Aili Seppäseltä (koskien TV-lähetystä: 19.10.90  TV-2 -ohjelma mus. opetuksesta Tampereelta + Uusinta 19.11.90!)

Säveltäjä Ilpo Saastamoinen. Olen tää koira (kortin kuva) ja heilutan innokkaasti häntää sulle.
Näin nyt illansuussa ohjelman "Ihminen ja musiikki" Tampereen YL:n opetuksesta.

Miten upeasti toitkaan esiin tavoitteellisuuden, jossa opetus perustuu ihmisen erilaisuuteen ja myös lupaan tehdä virheitä! Olen huono musiikki-ihminen, mutta ymmärrän ne tavoitteiksi kaikessa opetuksessa ja sen kautta ihmisen elämässä. Ne ovat niin suuria pyrkimyksiä, että ne vapauttavat lapsen, ihmisen, saamaan itsestään esiin kaikki luovat kyvyt.

Minusta käsissäs ja tiedostettuna on nin upeat näköalat, että toivon itsellesi paljon voimaa täll tiellä.
Lämpimällä ystävyydellä yx erilainen - Aili Seppänen.

Ps. Toivoisin, että myös meidän eläkkeellä olevien erilaisuus tulisi hyväksytyksi, eikä pakoteta harmaaseen mummomassaan. Olen eläkkeellä kuv.taidon leht. virasta, taidemaalari.

 

 

1991:

4. IMPRO, MUUNTELU JA MUSISOINTI 3.-7. kesäkuuta [-91]
Kurssin tarkoituksena on tutustua muunteluun ja improvisointiin kansanmusiikissa ja musiikinopetuksessa. Opetus tapahtuu laulun, leikin ja soiton (5-kielinen kantele, orff-soittimet) avulla ja se on tarkoitettu erityisesti musiikkia opettaville sekä päiväkotien henkilökunnalle.

Opettajina toimivat Ilpo Saastamoinen, Harri Setälä ja Hannu Saha.
Kurssia on anottu sosiaalihallituksen 53 §:n mukaiseksi täydennyskoulutukseksi.

 

30.9.91 Jyväskylä SES 1/1: Suomalaiset vierailla mailla... (> Ks. Udeget)
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON MUSIIKKITIETEEN LAITOS: Maailman musiikkikulttuurit, musiikki kulttuurina, kuulonvaraisesti välittyvän musiikin analyysi sekä maailmanmusiikin kursseja kelttiläisestä, suomalais-ugrilaisesta-, Siperian kansojen-, kuubalaisesta-, isovenälaisestä- ja arabialaisesta musiikista.
Opettajina mm. E. Pekkilä, S. Armstrong, I. Saastamoinen, T. Jimeno Dias, K. Gorodnitski ja L. Karlson.

(Kuvateksti - UKM syksy 1991: Kesällä 1991 muunneltiin ja musisoitiin Ilpo Saastamoisen (oik.) johdolla.)

 

1992:

alk. 27.1.92   Tammi-helmikuu -92 JKL:n Konservatoriossa klo 9-10.30 (Lk. 301)
         Kansanmusiikkiin liittyvä kurssi kulttuuri/musiikinohjaajille
         (Ks. m. 30.1., 31.1., 3.2., 7.2., 10.2., 20-21.2., 24.2.)
         (Katri-M. Rantalin Mäkinen, Pirjo Ikkala, Ritva-Liisa Siirilä, Nina Jokela)

22.-23.2.92   Seinäjoki klo 13- Luovan sävellyksen kurssi   (Nuorisokeskus & MSL) Helmi Järviluoma?

> 23.2.92 Ilkka - ar: Luova säveltäminen kiinnosti Seinäjoella
(Kuvateksti I: Luovasta säveltämisestä kiinnostunet kuuntelivat säveltäjä Ilja Saastamoisen esitystä siitä, mitä improvisointi on. Kuva II: IS.)

Rytmi-instituutin järjestämä luovan säveltämisen kurssi käynnistyi lauantaina Seinä-joella. Kurssin opettajana toimii säveltäjä, muusikko Ilja Saastamoinen. Sunnuntaina jatkuva tapahtuma on osa Rytmi-instituutin ensimmäistä laajaa opetuskokonaisuutta. Tähän kaksivuotiseen opetuskokeiluun tullaan kytkemään useita kursseja ja kesäleirejä.

Vaikka kurssille saapuneet nuoret olivat olleet musiikin kanssa tekemisissä jo vuosia, korosti Saastamoinen, että kurssille voi tulla kuka tahansa. Ennakkotaitoja ei tarvita. Koska kurssilla improvisoidaan lähinnä laulaen ja oman äänen avulla, myöskään soittimia ei tarvita.

Ilja Saastamoinen kertoi aloittaneensa keikkailun vuonna 1957. Tämän jälkeen hän on toiminut säveltäjänä, muusikkona, tutkijana ja opettajana. Hän on myös julkaissut kirjoja. Saastamoinen on lisäksi tutkinut kahdenkymmenen kansan musiikkikulttuuria ympäri maapallon.

Kurssin aluksi Saastamoinen puhui improvisoinnista ja musiikista yleensä. Hän totesi miettineensä, voidaanko musiikki luokitella hierarkisesti arvokkaammaksi ja vähemmän arvokkaaksi.
- Mikäli joku ei pidä jostakin musiikkilajista, osoittaa se henkilön omaa rajoittuneisuutta, ei sitä, että musiikki olisi huonoa.

Improvisoinnin periaatteet ovat käänteisiä säveltämiselle. Saastamoinen mainitsi, että ensimmäinen periaate improvisoinnissa kuuluu: riko kaikkia mahdollisia sääntöjä.
- Sekatahtilajisuus, jossa kaksi- ja kolmijakoiset tahtilajit vuorottelevat epä-määräisessä järjestyksessä, on ominainen piirre varmasti yli puolessa etnisiä musiikkikulttuureja.

Niin joiut kuin karjalaiset itkuvirretkin nuodattavat tätä periaatetta. Saastamoinen murehtii sitä, että tällainen luovuus on hukattu länsimaisesta musiikista.
- Musiikista on kadotettu tekemisen ilo. Sama koskee paljolti myös kouluopetusta. Ei koulun laulukirjastakaan löydy sekatahtilajisuutta.

Ilja Saastamoinen yrittää kitkeä pois virheiden pelkäämistä: ne kuuluvat luovuuteen. Ryhmäidentiteetin korostaminen ei suosi virheitä. Sen sijaan pyrittäessä yksilö-identiteettiin ne ovat sallittuja, osa luovuutta.

Luovan säveltämisen kurssilla opiskelijat tutustuivat improvisointiin omaa ääntään käyttäen. Ilja Saastamoinen sanoi, että näin on helpompaa murtaa ennakkoluuloja omasta osaamattomuudesta. - ar

 

25.-28.6.92      Alavus – bändikurssi (& Miljoonasade) "Kesäservatorio"
                 (& Seinäjoki 24.6. Nuorisokeskus klo 13.30. sekä 28.6. klo 16.30-18) - Ks. 2 valokuvaa

"Parhaat Onnittelut 50-vuotiaalle Iljalle! Onnistuneesta leiristä kiittäen.
Rytmi-instituutti, Seinäjoki

28.-30.9. Etnoimproa Põlvan kulttuurikeskuksessa Virossa.
              Kulttuurijohtaja Rein Vill

 

1993:

7. - 17.12.1993  Virtain kansalaisopistoja Suomalainen musiikkiteatteri Sumute ry järjestävät Virroilla:

Muusikot montusta näyttämölle! -musiikkiteatteriworkshop 7. - 17.12.1993
Kurssille valitaan n. 12 soittajaa: jousisoittajia ja puupuhaltajia, sekä kitaran, luutun ja mandoliinin soittajat. Opetus ja majoitus ovat ilmaisia.

Workshop on tiivis 10-päiväinen alkusoitto muusikoiden musiikkiteatteri-koulutukseen. Koulutus tapahtuu yhtä aikaa Turun taiteen ja viestinnän oppilaitoksen musiikkiteatteri-ilmaisun ohjaajalinjan ensimmäisen syksyn viimeisen jakson kanssa.

Aloitamme etnomusiikilla, vanhalla musiikilla ja improvisaatioilla. Orkesteri-soiton lisäksi opiskellaan mm. laulua, näyttelijäntyötä ja liikuntaa, opettajina mm. Pekka Haapasalo, Ilpo Saastamoinen, Tuomas Airola, Pirkkoliisa Tikka, Erkki Saarela ja Marjo Hämäläinen. Lopussa esitämme Virroilla ja Turussa demonstraation, jossa ohjaajaopiskelijat ja muusikot laulavat, soittavat, näyttelevät, liikkuvat ja improvisoivat.

Musiikkiteatteri-ilmaisun ohjaajakoulutus on ensimmäinen Suomessa ja workshopin aikana tutkitaan, miten kokonaisvaltaista musiikkiteatterikoulutusta kehitetään eteenpäin.

Turun taiteen ja viestinnän oppilaitoksen, Sumute ry:n ja Virtain kansalaisopiston yhteistyönä:        
MINÄ, TUOLI JA PENSSELI - demonstraatio koulutuksesta

3,5-vuotisen musiikkiteatteri -ilmaisun ohjaajalinjan ja 10-päiväisen "Muusikot montusta näyttämölle "-workshopin yhteinen ilta, jossa eri koulutukset kohtaavat musiikkiteatterin merkeissä.

Muusikot: mm. Ilona Saastamoinen
Opettajat: Pekka Haapasalo, Marjo Hämäläinen, Monna Kamu, Erkki Saarela,
Ilpo Saastamoinen (Etnomusiikki, improvisaatio), Risto Suurla, Pirkkoliisa Tikka jne.
Muusikkokurssi: Airola, Haapanen, Haapasalo, Hämäläinen, Saarela, Saastamoinen ja Tikka.

> 16.-18.11.93   Sumute ry:n (Pirkko-Liisa Tikka) I kurssijakso Virroilla
                      - myös 22.11 - 24.11. sekä 9.-12.12.

19.12.93 Keskisuomalainen - Marja Kujala:  Musiikkiteatterilaisen pitää osata monta lajia
(Kuvateksti: Musiikkiteatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelijat esittelivät koulutustaan Virroilla. Kuva: Marja Kujala)

Nuoria, innokkaita ja lahjakkaita on hauskaa katsoa ja kuunnella. Virtolaisilla on se ilo vielä runsaat kolme vuotta. Sen ajan paikkakunnalla opiskelevat Turun taiteen ja viestinnän oppilaitoksen musiikkiteatteri-ilmaisun ohjaajalinjan opiskelijat Pirkko-liisa Tikan ja 15 muun taitajan johdolla.

Virroilla on juuri pidetty myös 10-päiväinen kurssi teemanaan Muusikot montusta näyttämölle, jolle osallistui kymmenkunta nuorta muusikkoa. Kurssia olivat toteuttamassa Sumute ry. ja Virtain Opisto, opettajina mm. Pekka Haapasalo ja Tuomas Airola.

Nuoret musiikkiteatterilaiset ja muusikot esittelivät yhdessä koulutustaan demonstraatiossa, jonka työnimi oli Minä, tuoli ja pensseli. Ohjelma sisälsi mm. Ilpo Saastamoisen musiikkia, joikuja ja antiikin aarioita. Tekstit olivat osittain opiskelijoiden itsensä kehittelemiä. Nuorikeskus Marttisen sali, satavuotiaan pappilan sali, toimi esityspaikkana. Esittäjien ja yleisön fyysinen läheisyys auttoi varmasti henkisenkin läheisyyden syntymistä. Intiimimpi ei teatteri juuri voisi olla.

Musiikkiteatteri-ilmaisun ohjaajalinjalaisilla on aikaisemmin hankittua perustaitoa niin laulamisessa, näyttelemisessä kuin liikunnassakin. Yhteisen tekemisen riemu oli ilmeinen. Pirkkoliisa Tikka luonnehtiikin porukkaansa fantastiseksi.

 

19.12.93 Aamulehti???: Musiikkiteatterikurssi on keihäänkärkikoulutusta
(Kuvateksti I: Muusikko Kalle Fält soittaa kurssin orkesterissa nipullista eri puhaltimia. Hän on kirjoittanut kaksi musikaalia.
Kuvateksti II: Kirjailija Daniel Katz (vas.) ja näyttelijä Erkki Saarela halasivat oopperalaulaja Pirkkoliisa Tikkaa, jonka tulisesta sielusta on saanut alkunsa musiikkiteatterin työllisyyskurssi.)

Virtain työvoimatoimiston johtaja Olli Vihanta vei Pirkko-Liisa Tikan koulutusidean läpi suomalaisesta byrokratiasta.
- Tämä kurssi on meidän alamme keihäänkärkikoulutusta. Otamme riskejä uuden kouluttajan kanssa, Vihanta kertoo.

- Kokeilemme näin uusia koulutusmetodeja. Päätökset on joustavasti voitu tehdä aluetasolla, ministeriöiden käsittelyjä ei ole tarvittu, vahvistaa Hämeen työvoima-piirin piiritarkastaja Matti Honkonen.

Virkamiehet kävivät katsastamassa musiikkiteatterilaisten työllisyyskurssia.
- Silloin kun kurssia suunniteltiin, niin Suomessa oli yli 3 000 viihde- ja taidealan työtöntä ja luku on siitä  kasvanut. Vaikka taiteilijoille voi olla kova pala tunnustaa työttömyytensä niin silti hakijoita oli satoja ja olisi ollut enemmänkin jos hakuaika olisi ollut pidempi, Vihanta kertoo.

Kurssi on jotakuinkin samanhintainen oppilasta kohden kuin muutkin työllisyys-kurssit. Honkonen ja Vihanta kertovat, että tällä hetkellä kartoitetaan muiden pohjoismaiden kiinnostusta tällaiseen kurssiin.
- Omalla alallaan tämä kurssi edustaa varmasti aivan uutta. Kurssin järjestämisestä kilpailivat Teatterikorkeakoulu ja Sumute. Ratkaisuun vaikutti erityisesti se, että täällä tuntui olevan enemmän sydäntä mukana, Honkonen naurahtaa.

 

1994:

5.-6.4.94   Sumute ry, Virrat (Pirkko-Liisa Tikka) -koulutusta.

> 23.12.94 Keskisuomalainen - Hannele Lyytikäinen-Käppi: > 4/96
                Sumute pyrkii taiteilijoiden uudenlaiseen osaamiseen. (Ei sisällä IS-materiaalia.)

1996 K: 16.-17.4.96  Turku (P. Haapasalo - P-L. Tikka -projekti
                            & Turun TVO - Hannes Päiväsalo) - koulutusta.
        K: 5.5.-7.5.96   Turun (mus.teatterikurssin?) opetusperiodi jatkuu.

1996:
8.2.96     Ii, Ala-aste 16-19.30 (Jari Ruonala);
             'Improvisointi & harrastajat mus.teatterin tekijöinä'

Esite: Iin ja Yli-lin Kansalaisopisto, Haminan koulu to 8.2.96 klo 16-11.30
Etninen improvisointi koulujen musiikinopetuksessa.
Keiteleen oudompi nuottikirja-kirjan tekijä Ilpo Saastamoinen kertoo improvisoinnin mahdollisuuksista henkilön omista lähtökohdista käsin. Improvisointiin ei tarvita välttämättä soittimia.

MUSIIKKITEATTERI
Nättepori to 8.2.96 klo 18-19.30

Harrastajat musiikkiteatterin tekijöinä. Ilpo Saastamoinen on säveltänyt musiikin Velho-oopperaan, jota on esitetty kolmena kesänä Ylläksellä. Kesällä 1996 saa ensi-illan Riekko-ooppera, joka myös on harrastajateatterille tehty teos. Saastamoinen saapuu kertomaan harrastajateatterilaisille ja muille asiasta kiinnostuneille musiikkiteatterin tekemisestä.

 

Etnoidi 1/1996, s.3 Jyväskylän yliopisto
Professori Matti Vainio toimii 1.8.1995-31.7.1996 Suomen Akatemian varttuneena tutkijana. Professorin virkaa hoitaa Jukka Louhivuori ja apulaisprofessorin virkaa Erkki Pekkilä.

Etnomusikologian opintojaksoja opettavat lukuvuonna 1995-96 vt. apul. prof. Erkki Pekkilä, lehtori Pekka Toivanen, lehtori Jouni Koskimäki ja tuntiopettaja Ilpo Saastamoinen.

 

1997:

Jazzrytmit 1/97, s.14  Suomalaisen pop/jazzhistorian koulutuksen legendaarinen "äiti-hahmo"
SEIJA KLASUN VAIMO JÄRVINEN

Intoa, päättäväisyyttä, huumoria, elämäniloa, ystävällisyyttä, energisyyttä, peräksiantamattomuutta...
Jokainen sana kohdallaan, muttei yksikään yksinään tarpeeksi riittävä etuheleeksi Seija Järviselle, Pop/Jazzkonservatorion rehtori Klaus Järvisen vaimolle. Vaimolle, jonka osuus Suomen kevyen musiikin ykköskoulutuslaitoksen historiassa on jäänyt suurimmalle osalle kansaa "levyraati" - Klasun varjoon.

- Ilman Seijaa emme seisoisi nyt tässä, totesi Klaus Järvinen taannoin tavatessamme Arabian nykyisissä pop/jazzkonservatorion tiloissa.

- En olisi jaksanut, enkä yksin pystynyt toteuttamaan tätä kaikkea näiden vuosien aikana tapahtunutta, ellei minulla olisi ollut Seija aisaparina ja vaimona. Hän on tehnyt uskomattoman määrän työtä ja samalla pitänyt henkisesti meikäläisen pään pinnalla, kun uskoni tulevaisuuteen on horjunut.

- Siksi minulle jaettu kiitos kuuluu yhtälailla hänelle. Mielestäni sanonta, että jokaisen menestyvän miehen takana on nainen ei pidä meillä paikkaansa, vaan Seijan paikka on rinnallani.

Alkupuhe
- Olin 14-vuotias. Olimme juuri tulleet mökiltä Mäntyharjusta kesävietosta, kun sukulaiset soitti, jostain heiskutinkukusta, että tulisivat ohikulkumatkallaan meille yöksi. Äitini ja isäni, jotka olivat maailman vieraanvaraisimpia ihmisiä tietysti toivottivat tervetulleeksi. Sitten äiti muisti, että meidän kaikki sängyt ja sänky-vaatteet ja muut tavarat olivat vielä tavaravaunussa Mikkelin rautatieasemalla, jonne ne olivat tulleet Mäntyharjusta. Oli lauantai päivä ja asema enää auki puoli tuntia. Silloin äiti sanoi, että polje asemalle ja hommaa vaikka millä konstilla meidän tavarat kotiin.

- Kerkesin asemalle juuri ennen toimiston sulkemista. Paperit kerettiin tehdä, mutta samalla kerrottiin, että vaunumme seisoi jossain ratapihan sivuraiteella, eikä sitä ollut mahdollista saada enää siirrettyä, koska ihmiset olivat lähteneet pois töistä.

- Minä kuitenkin juoksin ratapihalle ja löysin sieltä yhden veturin, jossa oli mies. Äiti oli lähtiessä myös sanonut, että käytä järkee, ole ystävällinen, mutta määrätietoinen. Ja minä olin. Ja se mies suostui. Ja minä juoksin hakemaan hevosen ja rattaat kaupungilta. Ja minä sain haluamani tavarat.

- Kun sitten joskus viiden maissa köröttelin kotiin lastin kanssa, se oli ikäänkuin riemusaatto ja voitonmarssi. Äiti ja isä sanoivat tuolloin, että Seija sinussa on ihan ainesta, että sinä todella saat tehtyä sen minkä sinä päätät tehdä.

- Mie muistan, miten onnellinen mie olin tajutessani, kun äiti aina sanoi, että jos tarpeeksi sitkeesti uskoo johonki asiaan, sen saa aina viedyksi läpi. Ja silloin miulle tuli syvällinen tieto sisääni, että jos ihan mahottamasti yrittää niin sie saat kyllä melkein mitä vaan ajettuu läpi.
- Ja tätä johtoajatusta mie olen pyrkinyt noudattamaan koko elämäni ajan.

Klassinen tausta
Mikkelin ratapihalta Seijan tie vei sittemmin Sibelius-akatemiaan, jossa hän suoritti pianon soiton ja musiikinopettajan tutkinnon. Klassisena tietysti.

Hänen varsinaiseksi työmaakseen tuli Helsingin uusi yhteiskoulu, jossa hän työskenteli 34 vuotta, jonka jälkeen opettajan uraan mahtui vielä kolme vuotta Suutarilan musiikkiluokkia.

- Minulla oli koulussamme mahottoman iso kuoro. Siin kuorossa lauloi mm. sittemmin julkisuuteen ponnahtaneet Kukonpojat, George Dolivo, puolet Muksuista ja Korpit. Se oli valtavan hieno kuoro, mutta kun osa kuorolaisista tuli miun luokse ja sanoi, etteivät he jaksa aina laulaa vain vanhoja perinteisiä juttuja. He halusivat ajanhengen mukaan laulaa mm kvartetteina. Miun ei auttanut muu kuin ruveta kopsaamaan epätoivoisesti levyiltä Four Freshmania ja muita sen ajan virtauksia. Ja arvaathan, että se oli vaikeaa klassisen koulutuksen saaneelle. Mutta mie kaivoin ja kaivoin äänet esiin ja homma pääsi jatkumaan.

Suuri rakkaus
Seija oli tuohon aikaan naimisissa ja neljän lapsen äiti. Silloinen avioliitto ei kuitenkaan ollut parhaassa mahdollisessa kunnossa, vaikka ulkoiset puitteet eivät sitä kertoneetkaan.

Mutta hänen elämänsä muuttui kertalaakista kesällä 1968, jolloin hän tanssi ensimmäisen cha chansa nuoren musiikinopettaja Klaus Järvisen kanssa.
- Myö rakastuttiin niin, ettei sillä ollut mittään tolkkua.
- Klasu oli nähnyt miut eka kertaa jo puoli vuotta aikaisemmin. Silloin hän oli ärsyyntynyt miun iloisuudesta ja avoimuudesta...

- Varsinainen ensitapaaminen tapahtui Varparannan musiikinopettajien kesäleirillä. Juttelin siinä aulassa, kun Klasu tuli pelaamasta tennistä. Keskustelukumppanini sanoi miulle, että siinä tulee nuori musiikinopettaja, jonka perässä kaikki naiset juoksevat. Mie käänsin Klasulle selän ja ajattelin, ettei oo miun makkuun, kun mie olen aina inhonnut naisten miehiä.

- Seuraava havainto oli, kun Klasu seisoi takanani ja pyysi minua daamikseen illan tanssiaisiin, mutta kieltäydyin, kun olin sopinut menon tohtori Aulinin kanssa.

- Mutta virallisen osuuden jälkeen yöllä pidettiin jatkot ja silloin se alkoi. Klasu teki minuun suuren vaikutuksen, kun hän tanssi mielestäni niin upeasti.
Tästä cha chasta lähti liikkeelle myös valtava mullistus suomalaiseen musiikinopetukseen.

Kapinallisia
- Kun mie kuulin Klasun Brass Bandin soiton, tiesin siltä siunaamalta, että tätä tää maa tarvitsee.

- Olin siihen aikaan musiikinopettajien hallituksessa ja sain suuren tappelun jälkeen aikaan, että Talvipäivien -69 konsertissa soittaa loppuosan Klasun bändi.

- Konsertissa yksi vanhempi nainen huusi ja kirkui pitkin Sibiksen käytäviä, että tämä on paholaisen musiikkia eikä tämä ole mitään musiikkia.

Matti Rautio nousi ylös ja totesi: Nyt se on sitten tapahtunut, koulujen musiikin opetus on löytänyt uomansa, jotain uutta ja vahvaa on tulossa. Ja siltä seisomalta hän soitti Moskovaan Musiikkipedagogien maailmankonferenssin -70 järjestäjille.

Moskovassakin
Koska kongressi oli heinäkuussa ja Brass Bandin soittajat olivat koululaisia, täytyi tietysti pitää kesäharjoitukset ennen Moskovaan menoa. Ne pidettiin Seijan Mänty-harjun mökillä ja tuosta "leiristä" alkoi kesäleiriperinne, joka jatkuu yhä edelleen.  

- Moskovassa ne luuli,että me ollaan tavallinen puhallinorkesteri. Kremlin kongressi-palatsin pihalla minua pidettiin "panttinakin" oikein konepistoolien kanssa.  

- Samperi, minkälaisessa maassa työ oikein asutte, kun Järvisen Seijaakin pittää oikein konepistoolein vartioida, mie oikein suutuin ja pyysin tulkin kääntäämään heille.

- Sitten tuli ensimmäinen harjoitus. Eka biisin jälkeen raivon punaiset politrukit huusivat meille; ette soita, länsimaista myrkkyä, menkää pois...

- Silloin me Klasun kanssa raivostuttiin ja annettiin tuutin täydeltä takaisin. Tilanne oli kamala, mutta sitten politrukkien takaa astui esiin ystävällinen, valkotukkainen mies, joka asteli luoksemme ja sanoi tekevänsä parhaansa, että soitto onnistuisi. Tuo mies oli maailman kuuluisa säveltäjä Kabalevski,joka sai kuin saikin politrukit myöntymään: yhteen kappaleeseen.

- Pääkonsertin alussa soitettiin 1,5-2 tuntia politrukkien sallimaa musiikkia. Sitten Klasu vei lavalle sydän pomppoillen Brass Bandinsa ja Kremlissä kaikui Herb Albertin musiikki. Kansa huusi ja hurrasi haltioissaan. Mutta yhden biisin jälkeen rautaesirippu laskeutui alas ja se riemu loppui siihen. Lisää ei saatu soittaa vaikka 6000 ihmistä buuasi ja huusi kurkku suorana lisää.

Uusia tuulia    
- Klasu oli hommannut Oulunkylään koululleen jo aiemmin erilaisia soittimia oppilaiden käyttöön musiikkitunneille. Tein saman tempun omaan kouluuni. Lainaksi ja vähittäismaksulla. Ensin ostin rummut, sähkökitaran, basson ja vahvistimen.

- Sitten mie opettelin itse niitten ja syntsan soiton. Saat arvata 25 kertaa, mitä minun kollegat tuumivat... Mie olin semmonen kummajainen.

- Mie alotin oppilaiden kanssa perusteista. Ja oppilaat soitti alkuun ihan päin prinkkalaa. Mutta siitä se pikku hiljaa alkoi. Yks soitti A-mollii, yks e-seiskaa... ja yhen äkkiä kaikki loksahti kohalleen. Heistä tuli hirveen innokkaita ja miusta varmastikin kaikkein innokkain. Se oli sellaista molemmin puolista arvostusta.
- Silloin myös valkeni, että tällaista opetusta pitää saada aikaiseksi koko Suomeen.

Ogeli
Vuonna 1972 oltiin käyty henkeviä keskusteluja mm. Ilja Saastamoisen, Paroni Pakkunaisen ja Klasun myötä mahdollisen musiikkiopiston perustamisesta. Hyvää tarkoittavat keskustelut päättyivät Iljan ja Paronin esittämiin miljoonan markan perustamiskustannuksiin, jotka tyrmättiin täysin naurettavina.

- Vaikka byrokraatit tyrmäsivät idean, niin polte erityisesti Klasun, mutta myös miun sisälläni puski ajatusta eteenpäin. Niinpä 29.6.1972 perustettiin Oulunkylän musiikkiopiston kannatusyhdistys ry. ja itse toiminta alkoi 3.9.1972 ilman pennin hyörylää.

- Klasu oli saanut luvan käyttää Oulunkylän yhteiskoulun soittimia ja luokkatiloja illalla tapahtuvaa toimintaa varten. Hän vastasi musiikkipuolesta ja mie hallinnosta ja taloudesta. Kansliaksi saatiin Ogelin karttahuone.

- Ensimmäisenä syksynä kulut peitettiin pelkillä lukukausimaksuilla. Monet pojat kyselivät maksuihin lykkäystä seuraavaan maanantaihin, kun olivat töissä pyhän-seudun. Kun mie sanoin, etteikö teidän vanhemmat vois maksaa, niin ne kauhistui ja pyysi, etten kertoisi mitään heidän vanhemmilleen. Niin kamalasti silloinkin vielä epäiltiin meidän musiikin soveltuvuutta nuorille. Ajattele 25 vuotta sitten...

Ammattilaisia...
- Heti alusta lähtien meillä oli ammattitaitoiset, huimaavan uhkarohkeat opettajat, jotka uskoivat asiaan kanssamme. Eka vuonna kuvioissa oli mukana Kaj Backlund, Olle Viberg, Raimo Sarkio, Markku Suoknuuti, Kauko Saari ja tietysti Klasu.

[IS-huomio 28.5.2013: Syksy-72/Kevät-73 Oulunkylän Popopisto-opetusta:
Oulunkylän pop/jazzopiston yhtyesoiton opettaja; Savonlinnan leirit 1972-73. Olle Vibergiä ja Raimo Sarkiota ei näkynyt kuvioissa niin kauan kuin minä olin Oulunkylän opetuksessa mukana. Ehkä en vain tiennyt heidän mukana olostaan. Sen sijaan Nono Söderbergin nimi on jossain vilahtanut.]

- Jo 60-luvun puolivälissä koulussa oppilaana ollut Upi Sorvali sai Klasun, joka oli tuolloin puhasverinen jazzari, uskomaan rockiin. Työmarkkinat eivät riitä pelkkään jazziin, täytyy soittaa sitä, mitä kuulija toivoo ja haluaa. Näin meidän opistosta tuli alunpitäen pop/jazz koulutuslaitos.

- Vähänhän minua pidettiin jazzihmisten piirissä sellaisena ja tällaisena, kun olin klassisen pohjan ihminen. Mutta kun mie korostamasta päästyänikin korostin, että klassisen musiikin suunnaton heikkous on improvisaation puute sekä osoitin oma-kohtaisesti yrittäväni vähän oppia pop/jazz-alaa, niin pikkuhiljaa minut ruvettiin hyväksymään. Mutta otti se ainakin viisi vuotta...

...ja vekseleitä
- Meillä oli Klasun kanssa omat musiikinopettajan päivätyöt. Illaksi kiiruhdimme Ogeliin. Yöt suunnittelimme, laskimme, pähkäilimme ja kirjoitimme avustus-anomuksia. Ja kaiken huipuksi meillä oli kotona suurperhe huollettavana.

- Pelkät lukukausimaksut eivät ihan oikeasti riittäneet alkuun edes opettajien palkkojen maksuun, joten jouduimme ottamaan Klasun kanssa omavastuisia vekseleitä, kun ei haluttu muita vastuuseen mahdollisen kompastumisen myötä. Pankinjohtajakin totesi meidät useampaan kertaan hulluiksi. Ja hulluuttahan se oli, kun vihoviimeisessä hädässä piti miun Mäntyharjun mökin puolikaskin pistää pantiksi.

- Mutta myö selvittiin! Vuoden 1973 kevätlukukaudelle saatiin valtiolta eka kertaa 5000 markan avustus ja kaupunki seurasi puolentoista vuoden päästä. Me tehtiin Klasun kanssa kolme vuotta ilmaista työtä, ja tärkeänä työtoverinamme kanslistina oli ystävämme Heli Aamurusko.

 

K: 12.-13.2.97     Pieksämäki, Naarajärven kansalaisopisto (Kari Mäkirauta)
                        -kurssi 10-17 + 9-14

K: 9.-10.4.         Pieksämäki (kurssi) tai:
                        K: 21.-22.5. Pieksämäki -kurssi (klo 10-17 & 9-16. Pasi Toivonen)

> 13.3.97 Pieksämäen lehti - Liisa Tanninen:
Oma motivaatio ratkaisee musiikkiteatterikurssin hyödyllisyyden

Teoriatunnit herpaannuttavat keskittymisen
Kuukauden verran musiikkiteatterikurssia käyneet oppilaat ovat valmistaneet ensimmäisen musiikkiteatteriesityksen ravintolaan, joka nähdään ensi lauantaina. Musiikkia kuullaan laidasta teatterikappaleen värittämänä.

... Kurssin hyöty on itsestä kiinni
Erkki Saarelan tunnit ovat oppilaiden mielestä olleet hyvin käänteentekeviä. Saarelan tunnilla on pakko olla tosissaan.
- Saarela kaataa ajatukset ihan nurin ja laittaa ajattelemaan ihan uudelta kantilta. Koskaan ei tiedä mihin mennään seuraavaksi. Lisäksi hän vaatii kovaa keskittymistä ja kuria, oppilaat toteavat.

Myös improvisaation opettaja Ilpo Saastamoinen on kurssilaisista hyvä.
- Ilpo on eräänlainen guru omalla alallaan. Hän taitaa improvisaation lisäksi myös etnomusiikin. Opettajana Saastamoinen on leppoisa ja omintakeinen tyyppi, joka saa ihmiset kuuntelemaan.

Kurssilaisten mielestä kahdeksan kuukautta kestävällä koulutuksella on mahdollisuus päästä moneenkin kouluun, jos itsellä riittää haluja yrittää.
- Meillä on täällä tasokkaita opettajia ja tämän kurssin avulla voi avautua ovet teatterikorkeaan tai konservatorioon. Kaikki riippuu siitä, kuinka vakavasti koulun-käynnin itse ottaa.

Kurssilaisten ensimmäistä opinnäytettä voi seurata 14. maaliskuuta ravintola Päärynäpuussa klo 20 alkaen.
Liisa Tanninen

 

1998:

K: 18.-20.09.98   Outokumpu (4+8+6 t.) - Äänellä improvisoinnin kurssi

ESITE:                Äänellä improvisoinnin kurssi 18.-20.9. (18t) Muurajan kartano
opettaja:             Ilpo Saastamoinen
Äänen tuottamiseeen ja äänellä improvisointiin tutustutaan musiikillisten pelien kautta. Jyväskyläläisen Ilpo Saastamoisen vetämä kurssi perustuu hänen kirjoittamaansa kirjaan "Keiteleen oudompi nuottikirja ". Tälle kurssille et tarvitse lauluääntä tai soittotaitoa vaan väljät ja mukavat vaatteet.

perjantaina klo 18-21.00, lauantaina klo 11-17.00 ja sunnuntaina klo 10-15.00

 

24.9.1998          OUTOKUMMUN TEATTERI
Terve!         Kiitoksia äänikurssista.
Kurssilta saatu palaute oli innostavaa ja jakso toimi hyvin meidän koulutuskautemme avajaisina. Arvosana opetukselle vaihteli hyvästä kiitettävään. Kiiteltiin asian-tuntevaa perusteellisuutta, rytmijuttuja, joitakin ääni-improja, iloisuutta,... Aika monessa palautteessa toivottiin vähemmän teoriaa ja enemmän käytäntöä. Joku toivoi vastauskäytännön muuttamista siten että vastaaminen olisi vapaa-ehtoista (esim. mielikuvaharjoitus) ja toinen taas illanvieton pakollisuutta.

Ylipäänsä kursin jälkeen on kuulunut hyviä ja liikkeellepanevia kaikuja, joten minä ainakin pidän jaksoa onnistuneena. Toivottavasti törmäämme vielä yhteistyön merkeissä.
Tomi Kervinen

 

1999:

1. kesäkuuta 1999         - Sibelius-Akatemia
MUSIIKKIPEDAGOGIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA 20 ov
- syventymiskohteina jazz ja kansanmusiikki 1998-1999

Hyvät kesäkurssilaiset,
Tervetuloa JAZZKAMUN kesäjaksolle Järvenpään Kallio-Kuninkalan kurssikeskukseen torstaina 10.6. Ohjelma alkaa klo 13.00, jolloin alkukahvin myötä siirrytään oman syventymiskohteen ryhmään; Mika Myllärille Jazzin jatkoryhmä, Kristiina Ilmoselle Kamun jatkoryhmä ja jazzkamu-yhdistetty ryhmä Ilpo Saastamoiselle. Kaikki ryhmät saavat myös nauttia näiden kolmen kouluttajan annista oheisen ohjelman mukaisesti. Perjantaina vierailevana kouluttajatähtenä saamme mukaan. Timo Mustosen Fiskarsista aiheenaan soitinrakennuksen ja vihdanteon salat. Ja tietysti kaikkina kurssi-iltoina sauna lämpenee iltakahdeksasta alkaen. Lauantaina tuuletellaan lähimaisemien kulttuuripoluilla patikoiden aluksi kivenheiton päässä olevaan Ainolaan, jossa oma oppaamme aloittaa klo 15.30 ryhmämme opastuksen. Kulttuurikävely jatkuu musiikista kuvaan, joko omilla autoilla tai vaihtoehtoisesti tilataksilla 3,5 km päässä sijaitsevaan Halosenniemen museoon. Siellä kierroksemme alkaa klo 16.45.

 

14.6. - 18.6.99 ma  Kaustinen (Antti Kettunen) (Laulu-puu-rumpu?)

Esite: Ala-Könni-opisto 1999  Laulupuurumpu 14.-18.6.1999

1. Ihamäki Asta

2. Lundberg Ritva

3. Naulapää Leena

4. Peltonen Eero

5. Sammalkorpi Anna

6. Vakkilainen Virpi

7. Ylikoski Kari

8. Sirén Hannu

9. Thiam Yamar

 

K: 24.9. - 26.9.99 Oulun yliopisto - Kajaanin Op.valm.laitos (Eija-Riitta Airo-Karttunen)
                           Käytännön musiikkikasvatus 15 OV - koulutusohjelma 1999-2000

Ohjelma syyskuulle - Keiteleen oudompi -kurssi 16 t.:

Pe 24.9.99  12.00 - 19.30 Intelli, Sonninen-sali
                  Ilpo Saastamoinen: Maailman musiikkikulttuurit/saamelaismusiikki        

La 25.9.        9.00 - 16.30         Ilpo Saastamoinen: Maailman musiikki...        

        

 

2000:

K: 21.10.00         Põlvassa käynti (Tarton eteläpuolella)

Esite: II EESTI RAHVAMUUSIKATÖÖTLUSTE FESTIVAL PÕLVAS
21. oktoober 2000.a kell 18 - AS Põlva Kultuurikeskuses

ŽÜRII KOOSSEIS:
helilooja           RAIMO KANGRO - Eesti Muusikaakadeemia dotsent, helilooja
helilooja           OLAV EHALA Eesti Muusikaakadeemia dotsent,
helilooja           ILPO SAASTAMOINEN - Maailmamuusika Keskuse president,
                                                         helilooja ja muusikateadlane Soomest
etnomusikoloog INGRID RÜÜTEL
                       Eesti Keele Instituudi etnomusikoloogia sektori juhataja, humanitaarteaduste doktor

                       PEETER AAS - Põlva Maavalitsuse Kultuuritalituse juhataja

II EESTI RAHVAMUUSIKATÖÖTLUSTE FESTIVALI JUHTMÕTE ON: Luua side vana ja uue muusika vahel, mis ei luba unustada meie juuri, kust oleme pärit ja annab võimaluse näidata vana vaimuvara uues kuues lähi kõigi tänapäeval olevate tehniliste võimaluste.
Meil on au paluda Teid II Eesti rahvamuusikatöötluste festivali puhul tõimuvale vastuvõtele kultuurikeskuse tantsusaalis pärast võistluskontserti
Põlva linnavalitsus

 

20.10.2000 SIRP, s.5  Rahvamuusikatöötlejad Põlvas
Homme toimub Põlva Kultuurikeskuses II eesti rahvamuusikatöötluste festival. Kell 18 algaval võistluskontserdil selgitab žürii koosseisus Raimo Kangro, Olav Ehala, Ingrid Rüütel, Vaike Sarv ja Ilpo Saastamoinen (Soome) seitsme esituse hulgast parima.

Oma projektidega astuvad üles Avo Tamme ja Helle-Mare Kõmmus Hiiumaalt, ansamblid Laululine, Peenid sörmed, Kristjan Priks ja Vägilased Viljandist, Kihnu poisid Kihnust, Tartu Junior Big Band ja Loit Lepalaan, Projekt Võrust. Festivali peaauhind on 10 000 krooni ning Ilme ja Riho Kulla pronksskulptuur "Laulev neiu". Külalisesinejaks on liivi lauljatar Julgi Stalte ansambliga Tulli Lum.

 

2001:

K: 28.-29.10.01 su-ma Imrovisaatiokurssi
                                 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa/konservatoriolla Kokkolassa
                                [Risto Blomster ja Kurt Linblad, joka kuoli äkillisesti 8/2002?,
                                 jolloin minua pyydettiin pitämään hänen opetustaan Kokkolassa.]

Esite:         Vierailija ILPO SAASTAMOINEN
Sunnuntaina kello 13-19 Pienessä salissa
Maanantaina kello 10-16 (penessä salissa ruokailuun saakka.
Jatko noin 13.30 alkaen luokassa 108 B)

Kurssi on tarkoitettu kaikille opettamisesta ja improvisoinnista kiinnostuneille opiskelijoille. Kurssin materiaalina on pääasiassa ulkoeurooppalainen musiikki.

Ilpo on toiminut monipuolisesti eri musiikin sektoreilla yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Han on toiminut mm. useissa eri yhtyeissä (Dopplerin ilmiö, Piirpauke, Pohjantahti), säveltänyt Velho-joikuoopperatrilogian, suunnitellut pedagogista opetusrnateriaalia (Keiteleen oudompi nuottikirja, Kansat soittavat), julkaissut tieteellisiä artikkeleita ja väitellyt lisensiaatiksi saamelaisesta joiusta.

Tutustu Ilpoon verkossa:
VELHO-TRILOGIA: http://www.netti.fi/~yllas/2ooppe.htm
PIIRPAUKE: http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/yhtyeet/piirpauke/biography.html

 

2002:

Teksti ja kuva 2002: Uusi Kansanmusiikki - Mikko Saarela  -  "Ilpo Saastamoinen 60 vuotta"

…"Olin pitämässä Suomen luullakseni ensimmäistä jazz-kurssia Virtain musiikkileirillä jo vuonna 1967. Sittenhän me Saunion Ilpon, Gronowin Pekan ja Paronin (Paakkunainen) kanssa olimme hyvin aktiivisesti ajamassa kevyen musiikin koulutusta Suomeen. Olimme eronneet Muusikkojen liitosta ja liittyneet SAK:oon ja meidät sitten sivuutettiin lopulta varsinaisen opetuksen aloittamisessa. Olin silloin varautunut - opettaja kun olin - paneutumaan ihan kokopäivätoimisesti pop- ja jazzmusiikin koulutukseen. Myöhemmin olen kyllä monesti kiitellyt luojaani, että niin ei käynyt!"


"En ole julkisuudessa arvioinut noita pop- ja jazzkoulutuksen aloittamisen aikoja, enkä taida arvioida nytkään - heh heh - mutta pikkuisen on jäänyt harmittamaan Klaus Järvisen myöhemmät lausunnot "nuorista vasemmistopoliitikoista, jotka sotkivat asioita". Mehän esimerkiksi teimme Paronin kanssa käytännössä kahdestaan vuonna -72 toimikuntamietinnön Pop/jazzkoulutussuunnitelma, kaikkine pitkine levylistoineen!"


 

2003:

8.3.2003 (Ohjelmaesite)
"AHJO 2003 Conference in Kokkola, March 5-9.3.
Saturday 9-12 Improvisation in folk music and in pedagogics  / Ilpo Saastamoinen, Heikki Laitinen

 

29.7-3.8 2003 Mikkeli - V Kansainvälinen Maailmankylä 2003
5 th INTERNATIONAL WORLD VILLAGE 2003, titled  "Ethnic Improvisation - Connecting Continents"
EDUCATIONAL World Music SEMINAR including Otava Happy Jazz Festival 03

Kouluttajat/ Presenters :

Ari Glage, Salzburg Austria,

Specialist in Rhythm Education and Pedagogy with All Ages

Matarr Gaye, Gambia, West African Djembe Drum Specialist

Ilpo Saastamoinen, Fin, Ethnic Improvisation

Markku Ryynänen, Fin, Dance in Finland Through Centuries

Harri Setälä & Jukka Siukonen, Program/ Harri Sandborg, JaSeSoi ry co-operator

Kurssimaksu/ Fee 325€ €, including program, food and accomodation, (sis. koulutus, ohjelm, majoitus jo ruoko)
World Village has the approval ond support of JaSeSoi ry and Ministry for Foreign Affairs of Finland,
Maailmankylä -tapahtumaa tukee Suomen ulkoministeriö yhteistyössä JaSeSoi ry:n kanssa

 

Otava Happy Jazz 1.-3.8.03, s.19:  Viides Kansainvälinen maailmankylä Mikkelissä
Maailmankylä on etnisen musiikin kansainvälinen työpaja, jossa eri kansat kohtaavat ja luovat pohjaa taiteelliselle vuoropuhelulle musiikin, tanssin ja rytmiikan keinoin. Nyt Mikkelin Marjoniemessä 29.7-3.8. 2003 pidettävä tapahtuma on viides juhla-seminaari, johon osallistuu kasvattajia ja taiteilijoita noin 10 eri kansallisuudesta. Maailmankylän kokoonpano esiintyy Otava Happy Jazzin puistokonsertissa lauantaina 2.8.

Maailmankylän koluluttajina toimivat: Ilpo Saastamoinen etninen impro, Ari Glage perkussiot,
Markku Ryynänen tanssi, Matarr Gaye Afro rummut.

 

syksy 2003-4?         ILMOITUS:

Jyväskylän Kansalaisopisto syksy 2003?:  Maapallon etniset musiikkikulttuurit (26 t - Kurssimaksu 28€)
Opisto, ma 6.9.-13.12. Klo 19.00-20.30
Ilpo Saastamoinen, FL, musiikkitieteilijä, muusikko
Peruskatsauksen runkona on Ilpo Saastamoisen kirja Kansat soittavat. Käymme läpi kirjan materiaalia kuuntelunäyttein ja syvennämme tietojamme keskustelemalla musiikin arvomaailmoista.

(Kurssi ei toteutunut osanottajien puutteen vuoksi!)

 

2004:

Friiti N:o 5/2004, s.54-55 - Antti Janka-Murros:  Kaaoksesta konsertiksi neljässä päivässä
(Paroni Kokkolassa)
… - Hektinen aikataulu tosin asettaa melkoiset vaatimukset sekä opiskelijoille että opettajalle. Sama tilanne oli viime vuonna kun Ilpo Saastamoinen piti samanhenkistä produktiota. Mira muistelee.

- Näin syksyn alkupuolella tällainen projekti, johon osallistuivat kaikki uudet opiskelijat, on mainio tapa tutustua. Kun viikon verran istuu täysiä päiviä samassa tilassa niin äkkiä siinä oppii tuntemaan toisensa. Ja Paroni on kyllä aika persoona, Mira naurahtaa...

 

2005:

Kevät 2005 Jyväskylän yliopisto
Kati Lappeteläinen: KALEVALAISTA JAZZIA
Pro gradu –tutkielma - Musiikkitiede

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/9992/URN_NBN_fi_jyu-200595.pdf?sequence=1

s.46-47:         Lehtonen kuvaa Saastamoista ärhäkäksi poleemikoksi ja populaari-musiikin kouluopetuksen ja Oulunkylän pop/jazzkonservatorion ideoijaksi.  
(Lehtonen, E. (1983b). Suomalaisen rockin tietosanakirja. Osa 2. Sointi-kirja 24. Tampere: Fanzine Oy., 508.) 

 

4-6.11.05          PYHÄ KOLI '05
     - 4.11.05 pe Kekri-juhla, kalevalainen tulijuhla:
                       Äänen voiman haltuunotto, kaikki yhdessä (Erkki Lehtiranta, Ilpo Saastamoinen)

- 5.11. la 21-22 Tulijuhla: "Kekristä Santtiin" Pyhänlähteen temppeli, uhrihalkeama
                    > Kapinetti Panussa maisemaravintolan perällä
                       Tulimusiikki ja äänen voima  (Erkki Lehtiranta, Ilpo Saastamoinen)

- 6.11. su 12.30-14.00 Päätöskekustelu: "Joko Vipunen laulaa meille?"
                      (Seppo Matinvesi, Seppo Huunonen, Erkki Lehtiranta, Kauno Mannonen, Ilpo Saastamoinen)

 

2006:

> K: 22.-26.5.2006 Suomalais-ugrilainen musiikkiperinne-seminaari Imatralla
         + 26.05. Esitelmä: Sekatahtilajit itäisessä musiikkiperinteessämme
         + Mordvalaisen SYULGAM (GMCD 0512) 2-CD:n julkistaminen

SEKARYTMIIKKAKURSSI
Suomalaisen maailmanmusiikin pioneereihin lukeutuvat Ilpo Saastamoinen ja Pekka Nylund johdattavat kaksipäiväisellä kurssilla itäisen musiikkiperinteen vanhimpaan kerrostumaan olennaisesti kuuluvan sekarytmiikan maailmaan. Kurssille voi osallistua soittimien kanssa tai ilman. Tarkempia tietoja Maailman musiikin keskuksen yhdessä Ugrijuhlan kanssa järjestämästä kurssista wwwugrijuhla.net tai www.globalmusic.fi.

Kurssiesite 12.4.06:
SEKARYTMIIKAN KURSSI IMATRALLA 25.-26.5.2006
Nyt on tarjolla korkeatasoista sekarytmiikkaan perehdyttävää musiikkikoulutusta Imatran Ugrijuhian yhteydessä. Opettajina alan asiantuntijat Ilpo Saastamoinen ja Pekka Nylund.

Vain harvat tietävät, mitä ovat ne "itäiset piirteet" musiikissamme, jotka kytkevät musiikkimme suomalais-ugrilaiseen yhteiseen historiaan. Tietämättömyys omasta menneisyydestämme on tietenkin musiikinopetuksen valintakysymys. Ja me olemme valinneet läntiset musiikkikulttuurit historiaksemme itäisten piirteiden sijasta.

Mitä ovat nuo itäiset piirteet? Yksi on ylitse muiden - sekarytmiikka joka on tunnusomaista kaikkien suomalais-ugrilaisten kansojen vanhimmalle musiikki-kerrostumalle. Meillä tuon sekarytmiikan jäänteenä on säilynyt enää vain ns. kalevalaisen melodiikan viisijakoisuus. Mutta elävässä muodossaan se löytyy vielä karjalaisista itkuvirsistä ja erityisesti itä- ja pohjoissaamelaisten henkilölauluista, joiuista, leu'ddeista ja luvvjteista. Karjalaisissa itkuissa ja itäsaamelaisten henkilölauluissa nuo rytmit ovat toistumattomia, jatkuvasti muuntuvia, koska musiikki on improvisoitua, mutta pohjoissaamelaisessa musiikissa rytmiset rakenteet ovat toistuvia - yltäen jopa 80 iskun toistuviin sykleihin, joita ei voi enää jakaa toistuviin pienempiin osiin.

Näihin rytmeihin ovat Ilpo Saastamoinen ja Pekka Nylund perehtyneet lukuisten yhdessä soitettujen vuosien varrella niin 80-luvun alun Piirpaukessa kuin myös suomalais-ugrilaiseen musiikkiin keskittyneessä, useita saamelaissolisteja säestäneessä Pohjantahti -yhtyeessä. He ovat samalla ensimmäisiä niiden harvojen spesialistien joukossa, jotka ovat näitä asioita opettaneet - Ilpo Saastamoinen erilaisilla kursseilla maamme yliopistoissa ja korkeakouluissa ja Pekka Nylund Sibelius-akatemian kansanmusiikkiosastolla täydennettyään kokemuksiaan mm. turkkilaisen maailmalla tunnetun lyömäsoittajan Okay Temizin kanssa yhteisillä kiertueilla.

Tämänkertainen sekarytmiikkaa käsittelevä kurssi on ainutlaatuinen tilaisuus upota sisälle kaikkia kansoja aikoinaan yhdistäneen, ikivanhan musiikillisen ilmaisukeinon maailmaan huippuasiantuntijoiden johdatuksella. Soittimet eivät ole kurssilaisille välttämättömiä.

Kurssi järjestetään Maailman musiikin keskuksen ja Ugrijuhlan yhteistyönä Imatran musiikki-instituutin tiloissa Imatran kulttuurikeskuksessa. Kurssimaksu (sis. opetuksen 12 h) on 60 euroa.

 

SUOMALAIS-UGRILAINEN MUSIIKKIPERINNE-SEMINAARI
Ugrijuhlan seminaarissa pohditaan tänä vuonna suomensukuisten kansojen musiikkia 1900-luvun muutosten ja nykypäivän näkökulmasta. Professorit  Nikolai ja Ludmila Bojarkin Mordvan valtiollisesta yliopistosta perehdyttävät mordvalaisen laulu-musiikin tyyliin ja perinteeseen. Luento tulkataan suomeksi. Tutkija Pekka Suutari Karjalan tutkimuslaitokselta kertoo karjalaisen kansanmusiikin muutoksista neuvostovallan aikana. Säveltäjä Ilpo Saastamoinen valottaa sekarytmiikan osuutta itäisessä musiikkiperinteessämme. Tilaisuudessa julkistetaan Maailman musiikin keskuksen julkaisemat mordvalaisten ja metsänenetsien musiikkia sisältävät levyt. Seminaarissa esittävät musiikkinäytteitä Gaige Moro ja Inehmo -yhtyeet.

SEKARYTMIIKKAKURSSI
Suomalaisen maailmanmusiikin pioneereihin lukeutuvat Ilpo Saastamoinen ja Pekka Nylund johdattavat kaksipäiväisellä kurssilla itäisen musiikkiperinteen vanhimpaan kerrostumaan olennaisesti kuuluvan sekarytmiikan maailmaan. Kurssille voi osallistua soittimien kanssa tai ilman. Tarkempia tietoja Maailman musiikin keskuksen yhdessä Ugrijuhlan kanssa järjestämästä kurssista wwwugrijuhla.net tai www.globalmusic.fi.

 

2009:

15.1.09 to klo 13-17 Musiikintutk. laitos, Tampereen yliopisto (Jarkko Niemi)
         + 16.1.09 pe (E021) IS: Improvisaatio! (kurssi)

Esite: Improvisaatio! - yksilöllisyys esiin musiikillisessa improvisoinnissa
Musiikintutkija-säveltäjä-muusikko-pedagogi IS:n legendaarinen improvisaatiokurssi

Marraskuu 2012         Muusikko (-lehti) - Ahti Vänttinen: Kommentti, s.21
["Kritiikistä ja sen puutteesta"] > Ks. 27.1.2013 & MAF-dokumentti

"...Se, että jokin osa rytmimusiikin tekijöistä ei "enää" kuulu liittoon, viittaa ajatukseen, että he joskus olisivat kuuluneet.Tämä voi sisältää historiallisen viittauksen aikoihin, jolloin mm. silloiset popmuusikot olivat järjestöllisesti ja poliittisestikin hyvin aktiivisia liiton toiminnassa. Siitä on kuitenkin vuosi-kymmeniä, ja oma analyysini on, että rytmimuusikkojen nykyinen kiinnostus liiton toimintaa kohtaan on ensisijaisesti ammatillista eikä poliittista. On syytä huomata myös, että liiton jäsenkunnassa ei koskaan aikaisemmin ole ollut yhtä paljon rytmimuusikoita kuin nyt."

 

Ks. kirjoitukseni 27. - 28.1.2013:  AMMATILLISUUS/POLIITTISUUS 28.1.2013
(Kommentti Muusikko-lehdessä olleeseen kirjoitukseen)

 

Loppukommentti:

7.11.13             - Helsinki, Kirjasto10 (n.20 kuulijaa)
         - IS: "Saamen säveleitä selvittelemässä"

11.11.13              Jkl, Palokan kirjasto (43)
         + 12.11.13  Jkl, pääkirjasto (23) (Marko Jouste dokumentoi filmille)
         - IS: "Saamen säveleitä selvittelemässä"

En enää täydennä tätä luetteloa koulutuksesta, koska se ei ole enää vastuullani. Nuoret tuntuvat tietävän nämä asiat paremmin ja osaavat panna asiat tärkeysjärjestykseen. Loppujen lopuksi ei ole väliä sillä, miten hahmotamme maailman, so. onko käsityksemme siitä "oikea". Merkitystä on sillä, olemmeko sopusoinnussa itsemme ja tekemistemme tai tekemättä jättämistemme kanssa.

Paljon tärkeämpää kuin tietää se, miten koulutuksen synty todella tapahtui on nähdä, kuinka heiluri on mennyt täydellisesti toiseen äärilaitaan, jolloin vuorostaan "klassinen" musiikki joutuu taistelemaan olemassaolostaan - kuten jazz ja "progressiivinen" kevyt musiikki, jotka kaikki ovat jääneet listamusiikin ym. sellaisten muotojen jalkoihin. On ikävä, etten itse juurikaan kuule tiedotusvälineistä sellaista musiikkia, jota olisi silloin tällöin kiva kuunnella muistojen virittämiseksi.

Sekään ei ole ongelma, koska tuota musiikkia on kotona kyllin tarjolla. Surullista on sen sijaan havaita, ettei yhteiskunta ole huolissaan ikäpolveni vanhuuden päivien ajanvietteestä. Ei Olavi Virta ja Brita Koivunen tai Laila Kinnunen riitä kaikille meille, vaikka olenkin itse ollut ratkaisemassa Virran taiteilijaeläkettä (-72?).

 

14.11.13
Eilen 13.11. oli Pelimannitalolla yliopiston kansanmusiikkiopetuksen näyttäjäiset, jossa Pekka Toivanen ja Jouni Koskimäki esittelivät opetussaavutuksiaan: afrikkalainen musa mm Botswanasta jne, saamelainen (Valgon guoika 75/8), ruotsalainen, suomalainen, karjalainen Philip Glass, Beatles, bulgarialainen, bosnialainen, keskiajan musa, Django Reinhardt, jazz/blues Marko Aron keskipohjalainen kanteletyyli jne.

Jouni Koskimäki sanoi, että ei tiedä yhtään muuta paikkaa maailmasta, jossa voitaisiin esittää näin monipuolista musiikkia koko maapallolta.

Tuli mieleen päiväkirjamerkintöni 60-luvulta, jossa olin eka kerran maininnut jostain tällaisesta haaveissani. Olenhan jollain tavalla ollut mukana kehittämässä tätä uutta lähestymistapaa:
5.7.63: Armstrong, bantu-neekerit, Andalusian mustalaiset, kiinalainen, arabialainen musiikki, gospel-song...

[4.11.2011: Ensimmäinen viittaus maailmanmusiikki-kiinnostukseeni.]