1978-82 Kevyen musiikin koulutus VII

14.-16.7.78 pe-su  Virtasalmi (Kangasniemi) - musiikkikurssi (kurssin johtaja)

> 16.7.78 (lehti?): PP: Kevyen musiikin taitojaopetellaanKangasniemellä
Kevyen musiikin opetus on meillä ollut lapsipuolen asemassa. Musiikkiopistoissa on lähinnä keskitytty klassiseen musiikkiin, ja vasta viime vuosina on alettu kehittää kevyen musiikin tasoa, kertoi Ilpo Saastamoinen, joka ohjaa Kangasniemellä järjestetyllä kevyen musiikin leirillä kitaransoittoa.
Leirillä on 20 kurssilaista Pieksämäen talousalueena kunnista. Viikonloppuleirillä nuoret saavat sekä yksilöllistä ohjausta että harjoitusta yhteissoitossa.

Kevyen musiikin kurssilla ohjaa kitaristeja Ilpo Saastamoinen ja basisteja lahtelainen Vesa Lattunen. Lyömäsoittimet ovat taas Kari Kumpulaisen alaa.

- Suurin osa kurssilaisista on aloittelijoita, joten opetuksessa kiinnitämme suuren huomion perusteoriaan. Jatko-opiskelua ei voida ajatellakaan ilman tiettyjä perusteorian valmiuksia, kertoi Ilpo Saastamoinen.

- Kukin oppilas saa yksilöllistä ohjausta noin puolen oppitunnin verran. Lisäksi pidetään yhtyeharjoituksia. Koska kurssi kestää vain viikonlopun, ei mitään valmista ohjelmaa ehditä  harjoitella.

Sähkökitara valitettavan suosittu
Sähkökitara on "valitettavasti" edelleen nuorison suuressa  suosiossa, Ilpo Saastamoinen kertoi. Etenkin puhaltaiia kaivattaisiin lisää varsinkin big band-kokoonpanoihin, joita alkaa pitkän tauon jälkeen esiintyä. Varsinkin sopraano-saksofoni ja huilu olisivat hyvin käyttökelpoisia big band -soittimia. Niiden hankinta ei olisi juuri sen kalliimpaa kuin kitaran. Kosketinsoittimia kaivattaisiin niin ikään lisää, mutta ne ovat kalliita.

Kangasniemen leirillä oli jo merkkejä uudesta suuntauksesta. Kitaristeja oli kuusi, mutta basisteja jo 7. Loput kurssilaisista olivat lyömäsoitinten väkeä.

Bluffilla ei soittaja elä
Kevyen musiikin alalla on vallinnut tila, että soittajat eivät ole hallinneet alaa kovinkaan hyvin: perustiedot puuttuvat, soitetaan korvakuulolta, 'bluffataan'.

Bluffilla ei soittaja ainakaan perhettä elätä, sanoo Ilpo Saastamoinen. - Kevyen musiikin alueella taso on kova: on osattava, jos tahtoo olla mukana. Tasoa kuvastaa jo se, että kevyen musiikin huippumiehiä on ilmoittautunut työttömyyskortistoon.

Kenties juuri alan opetuksen puute aiheutti sen, että takavuosina syntyi pikku-yhtyeitä, jotka soittivat korvakuulolta ja saivat joitakin keikkoja, koska esim. lähiseuduilla tarvittiin keikkamuusikoita.

Pyrkimys puhtaaseen ääneen
Kevyttä musiikkia leimaa usein kova ääni: yhtyeet käyttävät lujaa vahvistusta. Opetuksessa pyritään hiljaisempaan soittoon: se kehittää soittajaa ja sen aikana saadaan esiin niin virheet kuin oikea saundi. Kevyen musiikin perusongelmana on se, että tekninen laitteisto ei ole kehittyvyt niin paljon, että saataisiin esiin oikea saundi samaan tapaan kuin äänilevyiltä tai radiosta kuultuna.

- Kun soittajat opettelevat korvakuulolta, he käyttävät kovaa volyymia saadakseen saundin esiin samanlaisena kuin esim. kuulemaltaan levyltä. Levytyksessä tekniikka on kuitenkin toinen kuin yhtyesoitossa, ja niin äänen voimakkuus kasvaa kohtuuttomasti. Kuitenkin meillä on monta musiikin alaa - jazz, kansanmusiikki, popmusiikki - joissa ei kovaa volyymia tarvita.

Kevyen musiikin leirillä keskitytään teorian ja soittotekniikan oppimiseen. Saundille ei jää paljonkaan aikaa.

Kevyen musiikin opetus alkoi v. 1966 [= -67] Virroilla pidetyssä kevyen musiikin seminaarissa. Ilpo Saastamoiselle Kangasniemen kevyen musiikin leirikurssi on seitsemäs. Tätä ennen hän oli mm. Jyväskylän leirillä kesäkuussa opettajana.

Jorma Pohjalainen Pieksämäeltä on nyt toista kertaa kurssilla: hän oli Saastamoisen oppilaana Jyväskylän leirillä. Jatko-opiskelu sujuu nyt hyvin, koska opettaja tietää, mitä oppilas osaa ja missä hän erikoisesti tarvitsee ohjausta.

Kevyen musiikin leiriläiset ovat jokseenkin kaikki harrastelijoita. Muutamat ovat jo ehtineet hankkia perustaitoja ja -tietoja, mutta joidenkin kohdalla on pitänyt lähteä alusta.

Opettajat ovat alan kovia ammattilaisia. Ilpo Saastamoinen johtaa nykyisin Kajaani big bandia; hän on niitä harvoja kevyen musiikin ammattilaisia jotka saavat palkkansa kaupungilta. Ilpo Saastamoisen huippuyhtye Soulset oli 60-luvun kova nimi.

Kevyen musiikin opetusta ja opiskelua haittaa alan kirjallisuuden vähäisyys. Ilpo Saastamoinen käyttää kurssilla laatimaansa Kitarakirjaa oppikirjana. - Mielestäni se on paras suomenkielinen kitaransoiton oppikirja, tekijä sanoo ja lisää sitten: - Se on näet ainoa suomalainen.         

Kevyen musiikin nuotteja ei aina ole saatavissa painettuina. Niinpä niitä joudutaan kirjoittamaan mm. äänilevyiltä.

Kangasniemen kevyen musiikin leiri alkoi perjantai-iltana ja päättyy tänään. Järjestäjinä ovat Pieksämäen talousalueen nuorisolautakunnat. Useat oppilaista toivovat, että taitoja voitaisiin hioa myöhemmillä leireillä. - PP.

 

Päiväämätön: Kevyen musiikin viikonloppuleiri
20 Pieksämäen talousalueen nuorta opetteli kevyen musiikin tietoja ja taitoja viikonloppuleirillä Kangasniemellä. Kitaristeja opetti Ilpo Saastamoinen, rumpalit ja muita lyömäsoittimia soittavat saivat oppinsa Kari Kumpulaiselta, ja Vesa Lattunen opetti basisteja. Leirillä perehdyttiin etenkin perusteoriaan, sillä jatko-opiskelu käy mahdottomaksi ilman perustietoja.

Suurin osa leiriläsistä oli aloittelevia soittajia. Monet olivat korkeintaan jammailleet keskenään ja soitelleet silloin korvakuulolta. Leirillä kukin oppilas sai puolen oppitunnin verran yksilöllistä opetusta omassa instrumentissaan. Tärkeätä oli myös yhtyeharjoittelu.

KEVYTTÄ MUSIIKKIA EI OLE JUURI NOTEERATTU
Vaikka pop- ja muu kevyt musiikki on nuorison erityisesti suosimaa, ei perinteinen musiikin opetus ole juurikaan noteerannut tätä aluetta Musiikkiopistoissa on opetus ollut klassisen musiikin linjalla.

Vuonna 1966 [= -67] pidettiin Virroilla ensimmäinen kevyen musiikin opetusleiri. Sen jälkeen on viikonloppuleirejä pidetty muutamia. Ilpo Saastamoinen kertoi Kangasniemen leirin olevan hänen kohdallaan seitsemäs. Joissakin kouluissa on myös jo paneuduttu kevyen musiikin opiskeluun. Koulujen big bandit ovat syntyneet opiskelun myötä.

PUHALTAJIA KAIVATAAN
Kitara on - valitettavasti, Ilpo Saastamoinen sanoo - yhä nuorison lempisoitin Tosin Kangasniemellä jo näkyi hiukan suuntausta muuhun: kitaristeja oli 6, basisteja 7 ja loput lyömäsoitinten harrastajia. Varsinkin big band -kokoonpanoihin kaivataisiin puhaltajia.  Huilu ja saksofoni, esim. sopraanosaksofoni, ovat  hyvin käyttökelpoisia isojen yhtyeiden soittimia. Puhaltimet eivät tulisi juuri sen kalliimmiksi kuin kitarat. Kosketinsoitinten harrastusta vähentää soitinten kalleus.

AMMATTITAITO ON KORKEA
Suomalaisten muusikoiden ammattitaito on nykyisin sangen hyvä. Enää ei juuri menesty soittelemalla korvakuulolta. - Erittäin ammattitaitoisia soittajia on nykyisin työttömyyskortistossa, Ilpo Saastamoinen mainitsi.

Takavuosina oli etenkin pikkupaikkakunnilla jonkinlaisia bluffaajia: tarvittiin kevyttä musiikkia, tavallisesti tanssimusiikkia, ja kun tunnetut orkesterit olivat kalliita, hankittiin paikkakunnalta omat soittajat. Nämä olivat korvakuulolta soittajia, jotka saattoivat korvata laadun esim. äänen lujalla volyymilla.
- Jos lähtee soittajan uralle, on osattava, sanoo Ilpo Saastamoinen. -Enää ei maassamme pärjää näennäistaidoilla.

KIRJALLISUUDEN JA NUOTTIEN PUUTE HAITTAA
Kevyen musiikin opiskelussa on muutamia vaikeuksia. Yksi niistä on alan suomenkielisen kirjallisuuden vähyys.
Useille soittimille ei ole lainkaan saatavissa omalla kielellä oppikirjoja.

- Minä käytän opetuksessani laatimaani Kitarakirjaa, sanoo Ilpo Saastamoinen.
- Mielestäni se on paras suomalainen. On kyllä ainoakin suomenkielinen.

Läheskään aina ei kevyen musiikin nuotteja ole saatavissa. Silloin nuotit saadaan kirjoittamalla ne esim. äänilevyiltä.

KURSSILLA SOITETAAN HILJAA
Kurssilla pyritään soittamaan hiljaa: kevyelle musiikille melko tunnusomainen kova ääni on siellä julistettu pannaan.

Hiljaisempi ääni kehittää soittajia. Kun äänen volyymi säädetään pieneksi on helpompi havaita virheet. Mistä sitten on tultu kovaääniseen musiikkiin?

- Se johtuu paljolti teknisistä laitteista, sanoo Ilpo Saastamoinen. -Tekninen laitteisto ei ole niin kehittynyt, että niistä saataisiin irti soundit samalla tavoin kuin ne kuullaan vaikkapa radiosta tai levyiltä. Tässä unohdetaan, että levytys tapahtuu erilaisten teknisten säätöjen avulla, ei samalla tavoin kuin yhtyeen varsinainen soitto on. Kun pyritään samaan soundiin, käytetään volyymia liikaa.

- On monta kevyen musiikin alaa, jolla kovaa volyymia ei tarvita, sanoo Ilpo Saastamoinen.

JATKOKURSSIA TOIVOTAAN
Viikonloppukurssilla oppilaat pääsevät vasta hyvään alkuun. Monet heistä toivovat jatkoa. Jorma Pohjalainen Pieksämäeltä oli vastikään Jyväskylässä Ilpo Saastamoisen oppilaana ; siellä oli viisipäiväinen musiikkileiri.

- Jatko olisi toivottavaa, hän sanoo. -Leirin jälkeen voi kotona harjoitella opittuja taitoja, mutta uutta olisi opittava.

- Opettajan on hyvä jatkaa, kun tietää ennestään, mitä oppilas osaa, Ilpo sanoo. - Ei tarvitse jauhaa uudestaan enää oppilaan osaamia seikkoja, vaan voidaan lähteä oppimaan uutta tai paneutua havaittuun heikon kohdan korjaamiseen.

TASOKKAAT OPETTAJAT
Kurssileirin opettajat olivat tasokkaita soittajia. Ilpo Saastamoinen johtaa Kajaanin big bandia: hän on niitä harvoja kevyen musiikin ammattilaisia, jotka saavat kunnalta (kaupungilta) palkkansa. Myös Kari Kumpulainen on Kajaanista, samasta big bandista kuin Saastamoinen. Vesa Lattunen taas on Lahdesta.

Ilpo Saastamoinen oli 60 -luvulla tunnettu Helsingissä. Tällöin tunnettiin esim. sellaiset yhtyeet kuin Karelia ja ennen kaikkea Soulset.

Kurssilaiset asuivat Kangasniemellä peruskoulun kirkonkylän ala-asteen luokissa. Ala-asteen tiloissa pidettiin myös kurssi. Perjantai-illasta lähtien sunnuntain ilta-päivään kiirivät poprytmit kadulle avoimista ikkunoista.

 

Päiväämätön - Aamulehti (?), Tampere - Esa Arvekari:
Nuorten musiikki soi kesäleireillä - Tampere (Esa Arvekari)

Kevyen musiikin markkinavoimat jyräävät helposti syrjään omaperäiset musiikkivirtaukset. Esa Rosvall Tuiskulassa, Ilpo Saastamoinen Kajaanissa ja Pauli Leppälä Jyväs-kylässä käyvät omaa sotaansa kevyen musiikin markkinamyllyä vastaan. Heitä yhdistää halu antaa nuorille muusikoille mahdollisuus päästä musiikkileirillä eteenpäin soittamisen taidossa.

"Villi" leiriopetus alkaa olla merkittävä musiikkikoulutuksen muoto. Yksistään Tuiskulan, Kajaanin ja Jyväskylän leirien kautta virtasi kesä-heinäkuun aikana 300 esiintymisrutiinissa ja luovassa musiikillisessa ilmaisussa kasvanutta oppilasta.

Pelimanninmäki on koti ja leiri
Esa "Nätsi" Rosvall on keskeisen Satakunnan tunnetuin kansakoulun omistaja, eikä vähiten siksi, että hän järjesti neljännen kerran yhden maamme suurimmista musiikkileireistä. Tai paremminkin sarjan leirejä. Oppilaat vaihtuivat kesän kuluessa viisi kertaa.         

"Kulttuurirahasto kaivoi kukkarostaan 9 000 mk, Köyliön kunta 2 000 mk ja leiriläiset itse loput", laskeskelee Rosvall leirin tulopuolta.
"Ensimmäisen kerran taitaa jäädä itsellekin jonkinlainen palkka."

Niinpä Nätsi keräsi tänäkin kesänä ympärilleen ystävänsä Esa Kotilaisen (urut), Nono Söderbergin (kitara), Ippe Kätkän (rummut), Jarkko Leivon (basso) sekä Upi Sorvalin (rummut).
"Työ, mitä täällä tehdään, on verrattavissa musiikkiopistojen toimintaan. Villejä leirejä täytyy olla ja niiden täytyy saada tarpeellinen yhteiskunnallinen tuki niin kauan kuin musiikkiopistopaikkoja ei kyetä järjestämään nuorille riittävästi", Rosvall innostuu musiikkipolitiikkaan.

"Kesäleirit eivät voi korvata musiikkiopiston antamaa ympärivuotista opetusta ja siksi musiikkiopistoja on kiireesti kehitettävä myös kevyelle musiikille suotuisaan suuntaan", vaatii Rosvall.

Tuiskulan Pelimanninmäestä on hiljalleen muodostunut Köyliön kunnan tärkein tapahtumapaikka. Pelimanninmäki on huomioinut mm. kehitysvammaiset ja lapset järjestämällä heille leirejä ja tapahtumia. Nuoret eivät saaneet tietoa tapahtumista ja heiltä puuttui maaseudun oloissa välttämätön kuljetus.
"Paikka tiedetään nyt ja kuljetuksetkin ovat jo kunnossa", kehuskelee Nätsi toimivaa Pelimanninmäkeään.

Kainuussa on oma perinne
Musiikkielämän eteläkeskeisyydestä huolimatta leiritraditio elää myös Kainuussa, missä Paltamon popjazz-leiri järjestettiin seitsemännen kerran kesä-heinäkuun vaihteessa.

Kajaanin big bandin kapellimestarina työskentelevä Ilpo Saastamoinen on entiseksi etelän asukiksi hyvin kotiutunut itärajan tuntumaan. Hän vastasi leirin johdosta jo kuudennen kerran.
"Paltamon leiri on saanut säännöllistä avustusta Oulun läänin taidetoimikunnan sekä kunnallissektorilta, mutta musiikkiopistot eivät tue kesäleiriä", Saastamoinen kertoo.

"Mielestäni musiikkiopistojen tulisi osallistua aktiivisesti pop-jazzleirien järjestämiseen, koska tämä puoli musiikkiopistojen säännöllisessä opetuksessa on vielä pahoin heitteillä."

Avustusten riittämättömyyden vuoksi mm. Kajaanin leirillä on jouduttu perimään kohtalaisia kurssimaksuja. Vaikeuksista huolimatta näyttää siltä, että päättäjätkin ovat hiljalleen hyväksyneet Kajaanin leirin osaksi kehittyvää kainuulaista musiikkikulttuuria.

Kuten Nätsi Rosvall Tuiskulassa on Ilja Saastamoinen Kajaanissa henkilökohtaisten suhteittensa avulla kyennyt hankkimaan avukseen nimekkään ja ammattitaitoisen opettajakunnan. Kainuun leirillä nähtiin kesä-heinäkuun vaahteessa Paroni Paakkunainen (saksofoni), Olli Ahvenlahti (piano), Pekka Sarmanto (basso) ja Reino Laine (rummut). Isäntä Ilja Saastamoinen itse opasti kitaristeja.

J.A.M. toi uuden aallon
Tuiskulaan ja Kajaaniin verrattuna Jyväskylässä kesäkuussa järjestetty popjazzleiri oli vihreä ja viaton. Leiriperinteen liikkeellelähtö Jyväskylässä oli monin tavoin helpompi kuin muualla.

Syyn tähän tietää Jyväskylän  Amatöörirnuusikot ry:n puheenjohtaja Pauli Leppälä, joka kuului leirin järjestäjiin. "J.A.M. on viime talvena perustettu muusikoiden yhteistyöjärjestö, joka otti toimintansa yhdeksi tärkeäksi päämääräksi kevyen musiikin koulutuksen organisoimisen. Kesäleiri on ensimmäinen laaja näyttö tästä toiminnasta."

"Koska järjestämme klubi-iltoja, konsertteja ja opetusta rekisteröitynä yhdistyksenä, saimme yhteiskunnallista tukea heti alusta asti", Leppälä kertoo.

Jyväskylän leirin opetuksesta vastasi Ilja Saastamoinen: "Ottaen huomioon, että näille järjestäjille leiri oli ensimmäinen, järjestys ja organisointi toimi  erinomaisesti. Yhteiskunnan läsnäolon huomasi kurssimaksusta, joka oli muodollinen 40 markkaa."

"J.A.M:n kaltaisen musiikinyhdistyksen perustaminen ja harrastajien etujen ajaminen sen kautta on nähdäkseni ainoa keino taata musiikkitoimintaan tarvittava yhteiskunnallinen tuki", Saastamoinen sanoo.

 

8.-10.8.78         Kontiomäki/Koutaniemi - Kotkapäivät I (TSL Oulun piiri)

10.8.78         Pohjolan Työ: Musiikkileiriltä rohkeus harrastuksen jatkamiseen
(Kuvateksti: Nuorten Kotkien musiikkileiri Kajaanin Koutaniemessä pääsi jo leirin ensimmäisenä päivänä harjoittelemaan Kotkamarssia laulaen ja soittaen yhdessä Ilpo Saastamoisen opastamana.)

Kainuun musiikkitapahtumien sarjaa jatkaa tällä viikolla Koutaniemessä pidettävä Nuorten Kotkain musiikkileiri.          Leirin alussa kiteytti yksi ohjaajista, Sakari J a nk k o leiriläisille tämän leirin opillisen annin, jos on oppilas itse innokas:                  

- Opitte lukemaan nuotteja, pystytte oppimaan uusia lauluja sekä lukemaan tekstiä ja nuottia paperista samaan aikaan. Toinen merkittävä perusoppi kotkatoimintaan on Kotkamarssin oppiminen sekä sanoiltaan että säveleltään, onhan kotkamarssi perus-laulustoamme, josta tiedetään ketä me olemme ja mitä teemme,          sanoi Sakari Jankko.

Ilpo Saastamoinen pitää valitettavana sitä, että puhallinsoittimien opetusta ei juuri saa harrastajavoimille koko maassa Pohjanmaata lukuunottamatta. Hänen mielestään Pohjanmaalla voisi big-bandin ryhmän perustaa lähes jokaiseen pitäjään.

YHTEISTYÖ PUUTTUU JA HALU MYÖS
Useilla Kajaanin kaltaisilla paikkakunnilla olisi esim. varuskunnan soittajien ammattitaitoa hyvä käyttää myös harrastajien puhallinsoiton opetukseen, mutta niin ei vain tapahtu. Sakari Jankko sanoo, että puuttuu halua ja yhteistyökykyä. Hänen mielestään varuskunnan soittajia voisi käyttää hyvin opettajina esimerkiksi kansalais- ja työväenopistoissa.

TIIVIS HARJOITUSVIIKKO
Nuorilla Kotkilla on tällä viikolla ensin neljän päivän tiivis opiskelu musiikin teorian, lauluharjoitusten ja soitonopettelun muodossa ja loppuviikosta esiintymisiä Kainuun Työläistapahtuman tilaisuuksissa. Musiikkilerin esiintyminen huipentuu ensi sunnuntain pääjuhlaan. Harjoituksia leiriläisillä on viisi-kuusi tuntia päivässä sekä iltaläksyt niiden lisäksi.         

Sakari Jankko korostaa, että näin lyhyen leirin ajalta ei pidä odottaa vielä kovin valmista muusikkoa, tämän leirin tarkoitus on antaa valmiuksia ja rohkeutta jatkaa musiikin harrastamista leirin jälkeen ja seuraavilla leireillä.

Leirin osanottajat ovat Oulun ja Lapin läänien alueelta. Asiantuntijaohjaajina toimivat Ilpo Saastamoinen, Sakari Jankko, Pertti Mikkola, Arto Väisänen ja Ari Kallio.

3.-4.10.78         Lieksa-kurssi (Moisionkadun koulu) & (Koposen) TV-ohjelma?

11.-12.11.78 la-su         Keiteleen yläaste + Pielaveden kansalaisopiston musiikkikurssi

> 15.11.78 ke         Iisalmen Sanomat: Kitara soi
Kuvateksti: Kitarat soivat Keiteleellä viikonvaihteessa. Kitaransoittoa opiskeltiin 12 tuntia kestäneellä kurssilla, jonka kansalaisopisto ja nuorisolautakunta olivat järjestäneet yhdessä. Kurssin opettajana oli Ilpo Saastamoinen (kuvassa oikealla). Oppilaita oli mukana toistakymmentä.

> Päiväämätön - Pie-Kei?: Kitarakurssi Keiteleellä
Kansalaisopiston ja Keiteleen nuorisolautakunnan järjestämänä pidettiin Keiteleellä lauantaina ja         sunnuntaina 12 tuntia kestävä kitaransoiton kurssi Ilpo Saastamoisen antaessa opetusta. Oppilaina oli kaksi pielaveteläistä ja 11 keiteleläistä kitarasta kiinnostunutta nuorta ihmistä.        

Kurssin ohjelmaan sisältyi kitaransoiton alkeet: sointusäestys sekä yksinkertaisimmat soinnut ja lisäksi improvisoinnin alkeet. Kurssin tavoitteena on kyky laulusäestyksen itseopiskeluun sekä improvisoinnin harjoittamiseen. Oppikirjana oli Ilpo Saastamoisen Kitarakirja.

30.12.78 la    Teppana klo 12 (Nuoren Voiman Liitto: Kirjoittajaseminaari)
                  - esitelmäni runoon säveltämisestä (45 min.) klo 13.15

Päiväämätön: Kirjoittajaseminaari Kajaanissa
Kajaanin Nuori Voima järjestää perinteiseen tapaan kirjoittajaseminaarin
lauantaina alkaen klo 12 Teppanan koululla.
Yhteiskunnan ja maailmankatsomuksen suhdetta kirjallisuuteen selvittelevät tutkijat Lassi Kalleinen ja Matti 
L u k k a r i l a Oulun Yliopiston kirjallisuuden laitokselta. Kapellimestari Ilja  S a a s t a m o i n e n  havainnollistaa ja kertoo runon säveltämiseen liittyvistä seikoista. Teatterirjohtaja Kari Selinheimo puolestaan kertoo harrastajakirjoittajan ja teatterin välisistä mahdollisuuksista.

 

 

1979:

23.-27.7.79 (to)         Kotkaleiri (Nuoret Kotkat Koutaniemellä II)
                      26.7.? Koutaniemen koululla klo 18 nuotioilta (vanhemmille)

27.7.79 Kainuun Sanomat: Varhaisnuoret musisoivat Koutaniemellä
(Kuvateksti: Leirin taiteellisena johtajana toiminut Ilpo Saastamoinen harjoitti kitaransoittajia viimeisenä leiripäivänä ennen leirin kaikkien ryhmien yhteisharjoituksia.)
Toista kesää pitävät oulunlääniläiset Nuoret Kotkat musiikkileiriä Koutaniemen koululla. Viikkoon mahtuu runsaasti laulua, kitaran-, haitarin- ja hiukan myös sähköurkujen soittoa. Viikonlopuksi leiriväki matkustaa esittämään tuotantoaan Valkeakoskelle.

Kaikkiaan mukana on 31 varhaisnuorta leiriläistä. He ovat jakaantuneet eri instrumenttiensa ja lauluinnostuksensa mukaisiin ryhmiin. Ryhmät ovat harjoitelleet leirin alkupäivät omissa oloissaan - mikä luokassa, mikä saunatuvassa - samoja kappaleita.

Torstaina, viimeisenä varsinaisena leiripäivänä ryhmät koottiin ja järjestettiin yhteis-harjoitukset. Saman päivän vierailuillassa esitettiin taidot ensimmäisen kerran.

Viikonlopun leiri viettää Valkeakoskella, missä esiinnytään perinteisessä Työväen musiikkitapahtumassa. Oulunlääniläisten leirituotantoa halutaankin lähteä vakiinnuttamaan Valkeakoskelle tästä lähtien joka kesä.
- Pitemmän ajan puitteissa tästä tulisi näyttävä leiri, vakuuttaa yksi parikymmentä- -henkisen lauluryhmän vetäjistä, Sakari Jankko.

 

Torstaina 10 toukokuuta 1979 - Kainuun Sanomat?  -  Pop/jazzleiri taas elokuussa
Kajaanin pop/jazzleiri järjestetään jälleen tänä vuonna heinä-elokuun vaihteessa. Leiri järjestetään nyt jo kymmenennen kerran ja se pidetään Paltamon Savirannan koululla. Leirin Järjestää Kajaanin Seudun Rytmimuusikot.

Leiri järjestettiin ensimmäisen kerran kesällä 1970 Kainuun Kesäyliopiston toimiessa taustajärjestönä. Myöhemmin Kajaanin Seudun Rytmimuusikot r.y. on järjestänyt leirin aluksi yhdessä Kajaanin maalaiskunnan ja viime vuosien Paltamon kansalaisopiston kanssa. Säännöllisenä kevyen musiikin alan kesäleirinä on Kajaanin pop/jazzleirillä vanhimmat perinteet maassamme.

Opettajina on toiminut jatkuvasti maamme parhaimpia ammattilaisia. Oppilaita on ollut kaikkialta Suomesta niin Helsingistä kuin Rovaniemeltäkin, vaikka pääosa opetuksesta onkin suuntautunut kainuulaisille.

Tänä kesänä vietettävän vuosijuhlan merkeissä leiri järjestetään Paltamossa Savirannan koululla täysihoitoleirinä 30.7.-9.8. Opettajina toimivat Ilpo Saastamoinen (kitara, teoria ja kurssin johto), Ari Kataja (basso), Jouni Kesti (rummut) ja Markku  P e i m o l a (piano) jotka myös tunnetaan Kajaani-kvartetin jäseninä. Saksofonia ja huilua opettaa teorian ohella Pekka  P ö yr y.

Mahdollisesti Simo  S a l m i n e n  UMO:sta tulee myös opettamaan, mikäli halukkaita trumpetisteja ilmoittautuu riittävästi. Opetusta annetaan henkilökohtaisessa soittimessa, yhtyesoitossa sekä teoriassa. Leiri päättyy oppilas-konserttiin.

KAJAANIN POP/JAZZLEIRILLÄ KYMMENES KURSSI ELOKUUSSA
...Leirimaksu on mk 500,- (opetus, majoitus ja täysihoito). Ilmoittautumiset tehdään 15.6.79 mennessä osoitteella Ilpo Saastamoinen, Sammonkatu Kajaani. Tiedusteluihin vastaa myös Hannu Sovelius. Ilmoittautumisien yhteydessä suoritetaan ennakko-maksu mk 50,-.
KAJAANIN SEUDUN RYTMIMUUSIKOT

 

30.7. -9.8.79    Kajaanin pop/jazzleiri Paltamossa Savirannan koululla
                       Opettajat: IS g, Pekka Pöyry as, Ari Kataja b, Arto Piispanen p, Jouni Kesti dr
                     - Päätöskonsertti Kruununpuodinmäellä? (valokuva)

Päiväämätön - Kainuun Sanomat - (st): Popmuusikot leirille Paltamoon
"Kevyen musiikin tuki pienenee vuosi vuodelta"
Kymmenennen kerran kokoontuivat Kainuun popin ja jazzin soittajat leirilleen. Savi-rannan koulussa Paltamossa pidettävälle leirille osallistuu tänä vuonna nelisen-kymmentä soittajaa, pääosa lähikunnista, mutta kaukaisimmat Helsingistä ja Ivalosta.

- Leirin talous voisi olla paremmin kuin nyt, Hannu Sovelius Kajaanin Seudun Rytmimuusikoista kertoi. - Oulun läänin taidetoimikunnan apuraha pienenee vuosi vuodelta, vaikka meidän kulumme vain kasvavat. Joudumme rahoittamaan leirin suurimmaksi osaksi kurssimaksuilla.

- Kevyen musiikin tuki on läänissä tällä hetkellä aivan ala-arvoista, leirin johtaja Ilpo Saastamoinen totesi. - Klassiseen musiikkiin nähden vallitsee täydellinen epätasapaino.

Kurssin vetäjät arvelivat, että avustusten niukkuus johtuu siitä, että päättäjät eivät tiedä, mitä kurssilla tehdään. - Me olemme suuntautuneet taiteellisille linjoille. Tanssimusiikkia täällä ei opeteta, Sovelius sanoi.

Leiriläisten musiikillinen taso tutkitaan heti ensimmäisenä päivänä, jonka jälkeen jakaudutaan leiriorkestereihin. - Opetamme musiikinteoriaa. Henkilökohtaisesti neuvomme soittimen käsittelyä ja lisäksi ohjaamme yhtyesoittoa, Saastamoinen kertoo.

Puhaltimien soittoa opettaa Pekka P ö y r y, kitaraa Ilpo Saastamoinen, bassoa Ari Kataja, kosketinsoittimia Arto Piispanen ja lyömäsoittimia Jouni Kesti. Kitaristeja on leirillä eniten, Saastamoinen laskeskeli.

Elävää musiikkia Kajaaniin
Viime talven aikana syntyi Elävän musiikin yhdistyksiä ympäri maata takaamaan soittajille töitä ja yleisölle elävää musiikkia. - Meillä on olemassa yhdistys, Rytmimuusikot, joka voisi toimia kuten Elmut, Saastamoinen sanoi.

- Viime talvena yritimme markkinoida ajatusta mm. bändien SM-osakilpailun aikana, mutta selviä merkkejä toiminnan viriämisestä ei ole vielä näkyvissä. Ilmeisesti syksyn valtakunnalliset jazz-päivät Kajaanissa virkistävät tilannetta, Saastamoinen arveli.

- Ilmeisesti nuoret vierastavat meitä vanhoja, jo vuodet mukana olleita soittajia, Sovelius sanoi. - Eräänlainen sukupolvenvaihdos on menossa.

- Big bandkin lähti aikoinaan Rytmimuusikoista. Sitä paitsi Kajaani on pieni kaupunki, jossa on puoliammattilainen orkesteri, joka kyllä tyydyttää musiikki-tarvetta melkoisesti, Saastamoinen totesi.

Newportista Savirannalle
Puhaltajia neuvova Pekka Pöyry on jokin aika sitten palannut Newportin jazz-festivaaleilta USA:sta. Hän oli siellä Heikki Sarmannon mukana esittämässä tämän säveltämää jazz-messua. - Messu meni oikein mukavasti. Ainakin paikalla olleet pitivät siitä.

Pöyry totesi olevansa tällä hetkellä eräänlainen musiikin yleismies. - Vakituisesti soitan UMO:ssa, mutta kuljen myös Sarmannon mukana, ja soittelen Paroni Paakkunaisen kanssa. Tällä hetkellä minulta puuttuu selkeä maali, mihin tähdätä. Paltamossa Pöyry on ollut aiemminkin. - Minä olen opettanut hyvin vähän soittamista. Soittaa kyllä osaan, mutta sanoiksi pukeminen on jo vaikeaa. Opettaminen on vaativaa työtä.

Humpalla rahaa
Kitaristi Tapio  S w a h n  Kontiomäestä ja basisti Olli  A a r n i v a l a  Oulusta arvelivat oppivansa leirillä perustietoja, musiikinteoriaa. - Minä olin mukana jo viime vuonna, pari vuotta yhtyeessä soitellut Tapio kertoi.

Pojat kertoivat soittavansa kevyttä musiikkia laidasta laitaan. - Poppia, rokkia ja vähän vaikeampaa, Olli kertoi. - Tanssipaikoilla kaikkea.
Tapio on mukana kahdessa orkesterissa. - Toinen soittaa humppaa ja toinen rokkia. Rahaa saa vain humppaa soittamalla. (st)

 

Päiväämätön - Yhteishyvä?: KEVYT MUSIIKKI
on tullut jäädäkseen - millainen sen virallinen asema maassa on? Epävirallisestihan musa pauhaa omakotitalon kellarista toiseen, ravintoloissa ja radiossa päivittäin. Asiantuntijamme vakuutti, että vain yhdellä kunnalla - Kajaanin kaupungilla - on olemassa neljä kevyen musiikin muusikon virkaa. Sinfoniaorkestereissa työtä riittää ja eri musiikkiopistojen alan opettajapula on suuri. Kysyntää olisi siis, mutta samanaikaisesti koulutusta ei vielä ole saatettu viralliselle pohjalle.

 

1.11.79 to     Helsinki - Suomen Jazzliiton pressitilaisuus klo 14 (9.11. jazzpäivistä)
                   Jazzliiton toimiston avajaiset (> "Oma tupa")

2-3.11.79 -  (Uusi Suomi?): Oma tupa
Nyt Suomen jazzliitto haluaa kiinnittää huomiota siihen valitettavaan tosiseikkaan, että pääasiassa improvisointipohjalle rakentuvan pop/jazzmusiikin koulutukselle ei ole olemassa lähes minkäänlaisia puitteita.

Liiton mielestä Sibelius-akatemian yleiselle osastolle olisi luotava musiikin kandidaatin tutkintoon valmistava pop/jazz-musiikin suuntautumisvaihtoehto. Ynnä lisäksi vahvistettava Oulunkylän pop/jazzopiston asemaa ammattiin valmistavana keskiasteen oppilaitoksena ja luotava muihin keskiasteen musiikkioppilaitoksiin pop/jazz- musiikin ammattiin valmistava koulutus.

 

6.11.79 ti Keskisuomalainen: Pop ja jazz otettava musiikin peruskoulutukseen
                 >  Ks. 8.11.79 to Uusi Suomi, jossa sama tekstisisältö.

 

7.11.79? - Kansan Uutiset: Valtakunnan jazz-päivät Kajaanissa
Alan koulutus
Suomen Jazzliitto on ottanut kantaa musiikkikoulutuksen uudistamiseen ja vaatii pop- ja jazzmusiikin koulutuksen toteuttamista tasavertaisena klassisen musiikki-koulutuksen rinnalla. Se olisi huomioitava jo musiikin peruskoulutuksessa. Edelleen esitetään, että Oulunkylän pop- ja jazzopiston asema ammattiin valmistavana keskiasteen oppilaitoksena vahvistetaan ja että sen rinnalle luodaan muihin keskiasteen musiikkilaitoksiin alan ammattiin valmistava koulutus.

 

8.11.79 to Uusi Suomi: Suomen jazzliitto:  Pop- ja jazzmusiikin koulutus järjestettävä (Irtoleike)

- Pop- ja jazzmusiikin koulutus on toteutettava tasavertaisena klassisen musiikki-koulutuksen rinnalla ja otettava mukaan jo musiikin peruskoulutukseen.

- Oulunkylän pop- ja jazzopiston asema ammattiin valmistavana keskiasteen oppi-laitoksena on vahvistettava. Sen rinnalle on muihin keskiasteen musiikkilaitoksiin luotava alan ammattiin valmistava koulutus.

- Sibelius-Akatemian yleisen musiikin osastolle luotavassa musiikin kandidaatin tutkinnossa on yhtenä vaihtoehtona oltava myös tutkinto pop- ja jazzmusiikissa.

Näin ottaa kantaa Suomen jazzliitto tulevaan musiikkikoulutuksen uudistukseen. Liitto valmistautuu myös parhaillaan valtakunnallisille jazzpäivilleen, joita nyt ensimmäistä kertaa vietetään Kajaanissa. Päivien järjestelyistä päävastuun kantaa Kajaanin Seudun Rytmimuusikot yhdessä Kajaanin kultuurilautakunnan kanssa.

Kajaanin jazzpäivät
Valtakunnalliset jazzpäivät pidetään nyt toistamiseen näin pohjoisessa. Edellisistäkin on kulunut jo jokunen vuosi, sillä ne olivat Oulussa vuosikymmenen alkupuolella. Näin kertoo Ilpo Saastamoinen, Kajaanin Big Bandin johtaja, tulevasta kolmi-päiväisestä musiikkikatselmuksesta.

Kajaanin Big Band on kuluvan vuoden aikana ollut täystyöllistetty. Konsertteja on kertynyt Kainuussa jo runsaat puolisensataa. Vuoden loppuun mennessä Big Band on antanut 90 konserttia. Tämä on enemmän kuin mihin mikään muu alueorkesterikokeilussa mukana oleva orkesteri on likimainkaan yltänyt.

Kiinnostus paikkakunnalla jazziin on lisääntynyt, ja Rytmimuusikot-yhdistys on syksyn mittaan kokenut uuden, nuoren polven rynnäkön. Jäseniä on yhdistykseen uusina liittynyt kolmisenkymmentä.

Musiikkikiinnostusta on paikkakunnalla myös lisännyt kesäisin Kajaanissa toimiva jazz- ja popleiri, alan vanhimpia maassamme. Sillä tuli viime kesänä kymmenes kausi täyteen.

Jazzpäivien pääkonsertit aloittaa perjantaina 9. marraskuuta Kajaanin Big Band. Muina päivien esiintyjäniminä ovat Finnforest, Ahvenlahti-Johansson Quintet, Ramblers, Edward Vesala Trio, Conjunto Baron salsaohjelmineen ja Vladimir Shafranov trio.

Iltaisin järjestetään myös jameja ja erilaisia ravintolaesiintymisiä. Konserttien ja iltatilaisuuksien juontajana on Jussi Raittinen.

Sunnuntaisessa päätöskonsertissa kuullaan Ilpo Saastamoisen Kalevalaan pohjautuva sävellysteos Synty, joka on ensimmäinen osa laajemmasta Kalevala-teoksesta. Teos kuultiin ensi kertaa viimekesäisen Sana ja sävel -tapahtuman yhteydessä Kajaanissa. Solisteina olivat myös tuolloin Kalle Fält ja Pentti Lahti.

Päätöskonsertissa julkistetaan Jazzliiton tunnustus Yrjö-palkinto...

JULKAISUVAPAA PERJANTAINA 9.11 .79 klo 18.00
Valtakunnallisten Jazzpäivien avaus Kajaanissa Toiminnanjohtaja Jaakko Tahkolahti, Suomen Jazzliitto:

... Näitä juhlia, jotka ovat jazzliiton toiminnan yksi näkyvimmistä muodoista, ei vuosiin ole järjestetty näin pohjoisessa. Me uskomme kuitenkin, että ne puolustavat täällä paikkaansa, koska Kajaani on jo vuosia ollut pohjoisen Suomen jazzkeskus. Kiitos siitä kuuluu suurelta osalta Ilpo Saastamoiselle, joka on väsymättä työskennellyt Kajaanin big bandin ja sitä kautta tämän musiikinalueen hyväksi.

Ilja on usean vuoden ajan opettanut jazzin soittamisen perusteita ja vaikeampiakin asioita niin, että Kajaanin seudun rytmimusiikki on varmasti jo kasvanut ulos lapsenkengistään.

Musiikkikoulutus onkin juuri tällä hetkellä se asia, johon Suomen Jazzliitto haluaa kiinnittää erityistä huomiota, kun musiikkikoulutuksen uudistamista valmistellaan yleisen tutkinnonuudistuksen yhteydessä.

Jazzliitto on sitä mieltä, että pop/jazzmusiikin koulutus on vihdoin toteutettava tasavertaisena muun musiikkikoulutuksen rinnalla peruskouluasteelta lähtien. Koulutuksen keskiasteelta on voitava valmistua pop/jazzmusiikin ammattilaiseksi, ja korkeakouluasteelle on luotava musiikin kandidaatin tutkintoon johtava pop/jazz-musiikin linja.

Kunnes tähän päästään - ja siihen kuluu koulutusuudistusten jäykkyyden tuntien vielä kauan - meidän on vain luotettava siihen, että lahjakkaimmat etenevät omin neuvoin.

Omatoimisestihan pop/jazzkoulutus Suomessa on aloitettu.- Oulunkylän pop/jazzopisto Helsingissä - ainoa laatuaan Euroopassa muuten - on nyt toiminut seitsemisen vuotta, mutta kyennyt jo tuomaan soittolavoille lukuisia pystyviä ja lahjakkaita nuorukaisia. Kykyjen puutetta täällä Suomessa siis ei ole, kunhan ne vain saadaan esille...

11.11.79              - Kansan Uutiset: Jazzpäivillä huomio musiikkikoulutukseen.

24.-25.11.79 la-su  Kuhmo - musiikkikurssi (Kosken kurssikeskus)

Päiväämätön: Kainuun Sanomat: Musiikkileiri Kuhmossa
(Kuvateksti: kitaransoiton valinneita leiriläisiä oli kaikkiaan kymmenkunta. Kuvassa Ilpo Saastamoinen opastaa ryhmää, johon kuuluvat kuhmolaispojat Ari Kilponen (vas.), Aimo Karppinen, Esa Seppänen ja Jouni Kilpeläinen.)

Nuorten musiikkileirin järjesti Kuhmon nuorisolautakunta viikonvaihteessa Kosken leirikeskuksessa. Osanottajina oli 16 nuorta Kuhmosta ja kahdeksan Puolangalta.

Leirin vetäjänä ja kitaraopettajana toimi Kajaanin Big Bandin kapellimestari Ilpo Saastamoinen. Lisäksi antoivat opetusta lyömäsoittimissa Tero Kling, bassossa Lauri Antila ja pianossa Arto Piispanen.
"Kaksi päivää on niin lyhyt aika, että ehtii ainoastaan antaa vinkkejä", Saastamoinen totesi. Nuorille opetettiin mm. harjoittelumenestelmiä, soittotekniikkaa, sointuteoriaa ja improvisointia.

 

1980:

2.-6.6.80 ma    Kurikka - P/J-leiri (Panttila - Koiviston/Koskenkorvan vanha koulu)
                      Opettajina myös Miljoonasade ja Anssi Tikanmäki? (Ilkka, Vaasa)

> Päiväämätön - VAASA: Uutta oppimassa
(Kuvateksti: Ei täällä tähtiä tehdä, mutta lisätietoutta laulamisesta ja soittamisesta täällä saa. Tiedä, vaikka torstaina [5.6.] tulisi paikalle joku kykyjen etsijä, virnuilevat leiriläiset.)
Yhdestä luokkahuoneesta kuuluu kitaran näppäilyä, toisesta trumpetin puhallusta. Jossain soittelee kokonainen bändi, ja soundi tuntuu olevan kohdallaan. Menossa on Vaasan läänin kehittyvän musiikin yhdistyksen, KEMU:n, järjestämä musiikkileiri Koivistonkylän vanhalla koululla Kurikassa.

- Ei meistä täällä tähtiä tehdä, mutta uutta oppii jatkuvasti ja sitähän varten tänne tultiin. Opettajat ovat päteviä ja luontevia. Turhan lyhyt leiri vain on, mutta hyvä, kun edes tällainen saatiin, tuumivat leiriläiset, jotka istuivat koulun rappusilla kahvitauolla.

Ohjelma aloitetaan aamuisin teoriaopetuksella. Puolen päivän aikaan on vuorossa henkilökohtainen opetus ja iltapäivällä treenataan yhteistyöskentelyä. Leiriläisistä on muodostettu kuusi eri ryhmää, jotka kukin muodostavat orkesterin.
- Mukana on kaikkiaan noin 30 musiikinharrastajaa. Joukosta löytyy sekä aloittelijoita että pidemmälle ehtineitä. Oppilaat ovat pääosin Kurikasta, mutta lähi-kunnistakin on osanottajia.

Opettajina on oman maakunnan väkeä, kuten Roope Koistinen, Anssi Tikanoja, Jussi Tamminen, Heikki Nikula ja Raija Jääskä. Heidän lisäkseen on myös apu-opettajia, kertoi leirin vetäjä Ilpo Saastamoinen. Ilpo toimii Kajaanin Big Bandin kapellimestarina, mutta nyt hän on virkavapaalla ja ehtii vetää erilaisia musiikki-leirejä.

Tasokas pihakonsertti
Leiriläisten soittimina ovat trumpetti, piano, kitara, saxofoni ja lyömäsoittimet, Erityisesti on harjoiteltu pop- ja jazmusiikkia, mutta koko kevyen musiikin kenttä on haravoitu.

Torstai-illalla leiriläiset antoivat näytteen oppimistaan. Koulun pihassa pidetty konsertti osoitti, että lyhyessäkin ajassa oli saatu paljon aikaan. Leiriläisistä muodostetut orkesterit soittivat sopusointuisesti ja "yhteen".

Ei olisi uskonut, että kokoonpanolla oli harjoiteltu vain muutama päivä. Monet tutut kappaleet kuulostivat entistäkin hienommilta kauniissa ilta-auringon loisteessa. Puhaltajien taidoista antoi hyvän näytteen Davisin kappale So what.

Yleisöä oli kertynyt paikalle yllättävän paljon, kun ottaa huomioon ettei tilaisuudesta juuri oltu tiedotettu. Koiviston vanhan koulun pihamaalla kun kuunteIi musiikkia arviolta 70-80 henkeä.

Lerin järjestämistä varten Vaasan läänin taidetoimikunta myönsi 4 000 markan avustuksen. Myös Kurikan kaupunki on ollut avustamassa leiriä.
KOSTI AINTILA

 

8.6.80 Ilkka - al: Musiikki soi KEMU:n leirillä
(Kuvateksti: Kaunis sää sai leirijoukon aina välillä kerääntymään aurinkoiselle pihanurmelle. Kuvassa yksi torstai-illan [5.6.] konserttiyhtyeestä Juha Hänninen Ylihärmästä, kurssin johtaja kapellimestari Ilpo Saastamoinen, musiikinlehtori Jussi Tamminen sekä ylihärmäläiset soittajapojat Risto Holkkola, Antti Voutilainen, Arto Kleimola ja Jukka Kero)

Kurikassa Koiviston vanhalla koululla on tämän kuluneen viikon soinut musiikki. Yli kolmekymmentä nuorta on osallistunut KEMU:n järjestämälle musiikkileirille.

Leirin johtajana on toiminut kajaanilainen taiteilija kapellimestari Ilpo Saastamoinen, joka on opettanut aamupäivisin musiikin teoriaa ja iltapäivisin opastanut kitaran soittajia. Häntä on avustanut opetuksessa myös Juhani Syrjälä. Laulua leirillä on opettanut Raija Jääskä. Raimo Ahonen on opettanut bassosoittimissa ja Roope Koistinen lyömäsoittimissa apunaan Seppo Myllymäki. Heikki Nikula on toiminut saxsofonistien opettajana ja Jussi Tamminen puolestaan on opettanut pasuunan ja trumpetin soittajia. Anssi Tikanmäki ohjasi kosketinsoittimissa apunaan Jari Tuuri. Lisäksi helsinkiläinen musiikinopettaja Anssi Tikanmäki on toiminut teorianopettajana. Kaikki opettajat ovat osallistuneet iltapäivisin yhtyeiden harjoittamiseen. Tästä joukosta saimme kootuksi peräti seitsemän erilaista yhtye-kokoonpanoa torstai-iltaiseen leirikonserttiin, kertoo leirin johtaja Ilpo Saastamoinen.

- Konsertti pidettiin koulun pihamaalla lämpimän ja aurinkoisen sään suosiessa meitä jatkaa kapellimestari Saastamoinen. Koko leirijoukko jaettiin alkukokeiden jäkeen neljään ryhmään kunkin soittotason mukaisesti. Leirillä on käyty läpi yksittäistä soitonopetusta. Iltapäivisin on keskitytty yhteyeiden harjoittamiseen.

Leirijoukko on koostunut eri puolilta Etelä-Pohjanmaata. Lähes jokaisesta kunnasta on osanottajia. Vahvin edustus on tosin kurikkalaisilla. Olemme pyrkineet antamaan jokaiselle opetusta joka vastaa heidän tarpeitaan ja tasoaan. Aikaa vain olisi täytynyt varata enemmän, toteavat opettajat. Tämä on myös leiriläisten mielipide.

Juha Kalliomaa Kauhajoelta ja Matti Ylevä Kurikasta pitävät leirin antamaa opetusta varsin korkeatasoisena. Lisää tämäntapaista pitävät leirin antamaa koulutusta tarvittaisiin täällä päin he toteavat. Leiriläisten muonituksesta ovat huolehtineet Kaija Hirvelän johdolla kurikkalainen Kirsi Kuivamäki ja ilmajokelainen Anne Holma. -al

 

Päiväämätön: Koiviston koululla soi kevyt musiikki
Koiviston vanhalla koululla soi tällä viikolla. Maanantaina [2.6.] koululla alkoi Kemun järjestämä popmusiikin leiri, jolle osallistuu yli 30 eteläpohjalaista nuorta, suurin osa Kurikasta.
Leiriä johtaa Ilpo S a a s t a m o i n e n.

Leirillä on mukana aloittelijoista bändisoittajiin asti. Maanantain kokeitten perusteella soittajat on jaettu tasoryhmiin, joita teoriassa on kolme. Pääpaino teorian opiskelussa on sointuopissa, sillä se on improvisoinnin pohja, kertoo Ilpo Saastamoinen. Hänen mukaansa opetuksessa painotetaan yksilöllisyyttä. Oppilaille pyritään antamaan opetusta, joka vastaa heidän tarpeitaan ja tasoaan. Monetkin näistä soittajista vieroksuvat musiikkiopistoja, koska niissä noudatetaan tiettyä opetussuunnitelmaa, sanoo Ilpo Saastamoinen.

Leiriläisistä on koottu kuusi bändiä, joista yksi ns. big band. Yleisökin pääsee nauttimaan bändien soittamisesta, sillä torstai-iltana kello 19 leiriläiset pitävät Koiviston koulun pihalla leirikonsertin. Yleisöllä on tilaisuuteen vapaa pääsy.

Marja N u m m i ja Teija I s o h e l l a kertovat, että  heidät leirille toi innostus popmusiikkia kohtaan. Marja ja Teija ovat leirin ainoat  vokalistit, jotka maanantaina harjoittelivat laulujaan Mika L u h t a 1 a n säestäessä pianolla. - Musiikkiopistossa on vain klassisen musiikin opetusta. Kevyen musiikin opetusta sen sijaan ei saa muualta kuin tällaisilta leireiltä. Niin että mitä vain oppii, kaikki on uutta, sanoo Mika pianon ääressä.

Nelisen vuotta rumpuja soittanut Risto H o i s k a harmittelee, että Kurikasta ei löydy riittävästi porukkaa oman bändin perustamiseen.

Juhani S y r j ä l ä  on itse osallistunut vastaavanlaiselle leirille jo neljä kertaa. Tällä kertaa hän on mukana apuopena ja ohjaa kitaransoittajia. - Näiltä leireiltä saa paljon uutta tietoa, nuotteja sekä oppii soittotekniikkaa. Sen lisäksi saa uusia tuttavia ja uutta intoa harrastukseensa, sanoo Juhani.

 

23.-25.6.80         Sirola-opisto – KSL:n musiikkikurssi
KSL:n kesäkursseja Sirola-opistossa: Ohjelmakurssi 23.-27.6.1980
Kurssi on tarkoitettu ohjelmaryhmien jäsenille tai muuten ohjelmatoiminnasta kiinnostuneille. Kurssin tarkoituksena on parantaa osanottajien sekä laulu- että puheilmaisun perustoimintojen pohjaa.

Lauluilmaisua opettaa laulunopettaja Lauri Leinonen ja puheilmaisua logonomi Mikko-Johannes Hakala. Säestäjiä ja uusien laulujen harjoittamiseen opastaa kapellimestari Ilpo Saastamoinen. Kurssimaksu 550 mk.

 

Päiväämätön: ... Laulu- ja puheilmaisun opetus ovatkin olleet peruskoulutusalueita ohjelmakursseilla. Tietenkin ne ovat myös tänä kesänä mukana Sirola-opiston ohjelmakurssilla. Musiikin teorian alkeita, sovitusta ja säestäjiä opettaa Kajaanin big bandin kapellimestari, tunnetun kitaraoppaan tekijä Ilpo Saastamoinen. Lisäksi kurssilla on muutama luento ideologisista sekä kulttuuriin ja ohjelmatoimintaan liittyvistä kysymyksistä.

Kurssi palvelee ohjelmaryhmien ja esiintyjien ilmaisullisen valmiuden kehittymistä. Kurssi sopii mainiosti myös ohjelmaryhmiin kuulumattomille, mutta muuten esiintymisestä kiinnostuneille. Kurssin ohjelma voidaan eriyttää niin, että se palvelee sekä vasta-alkajia että pitemmälle ehtineitä. Olisi hyvä, jos ohjelmaryhmistä pääsisi useampi jäsen mukaan, jotta päästäisiin harjoittelemaan ryhmäesiintymistä, mutta toki yksityisille jäsenillekin on kurssista paljon hyötyä. Kurssi tyydyttää myös säestäjien koulutustarpeita. Kurssin alaikäraja on 17 vuotta...
KSL:n ohjelmasihteeri RISTO LAMPIVUO   

 

7.-9.7.80         Kiljavan kurssikeskus - musiikkikurssi (myös Reino Bäckström)

Päiväämätön: Musiikkikurssi aloittaa ay-opiston kulttuurikesän
Musiikkikurssilla yhteislaulua

Ensimmäistä kertaa järjestetään Kiljavalla tänä kesänä myös musiikkikurssi. Sen tarkoitus on lähinnä antaa opetusta yhteislaulun vetäjille ja säestäjille - ay-liikkeen tilaisuuksien kannalta keskeinen kulttuuritoiminnan muoto.
Kurssilla opetetaan mm. kitaran ja harmonikan käyttöä yhteislaulun säestyksessä. Opettajina ovat Reino Bäckström ja Ilja Saastamoinen , molemmat pitkäaikaisia ja kokeneita työväenmusiikin koulutajia. Kurssille osallistuu 11 ay-aktivistia ja musiikinharrastajaa, jotka käyttävät monenlaisia soittimia aina trumpetista sähkökitaraan.

 

Päiväämätön: Henkinen minä hallitsevana kesäkursseilla
Kuvateksti: Kiljavan kesäkuhinat ovat sivuuttaneet puolivälin krouvin. Musiikki- ja kirjoittajakurssit huipentuivat viikonvaihteessa pidettyyn kirjailijatapaamiseen. Kielikurssit jatkuvat vielä tämän viikon, jolloin Kiljavalla pidetään myös kuvataide- ja valokuvakurssit. Musiikkikurssille osallistuneen kajaanilaisen  paperimiehen Matti Hiekkalinnan mukaan kurssi on ollut täysipainoinen ja opetus korkeatasoista. Hän pitää välttämättömänä, että musiikkikurssit sisältyvät systemaattisesti kesän ohjelmaan myös tulevaisuudessa. Musiikki on työväenliikkeen väline, Matti sanoo.

 

10.-16.7.80         Viitasaari - pop/jazzleiri

> 22.7.80 Viitasaaren sanomat: Niukka osallistujamäärä Kevyen musiikin leirille
(Kuvateksti: Leirin ohjaajat vas. Jouni Ohtamaa, Ilpo Saastamoinen, Pekka Asunta ja Ari Kataja.)
+ Jukka Viitasaaren piirros

Viitasaaren, Pihtiputaan ja Kinnulan vapaa-aikalautakuntien yhteisesti järjestämä viikon kevyen musiikin leiri huipentui viime keskiviikkona Viitasaaren torille järjestettyyn päätöskonserttiin, jonka esiintyjäkokoonnanot oli koottu leirille osallistujista.

Kaikkiaan Koliman leirikeskukseen järjestetylle musiikkileirille osallistui kymmenen nuorta harrastajamuusikkoa. Osallistujamäärillä ei ainakaan tällä kertaa päästy kehumaan. Olihan odotukset 30 henkilön luokkaa. Muun muassa Kinnulan musikantit loistivat täydellisellä poissaolollaan.

Leirillä opiskeltiin pääasiallisesti musiikin teoriaa, yhteissoittoa ja bändiharjoittelua sekä itseharrastukseen suuntautuvaa henkilökohtaista harjoittelua. Ohjaajina olivat tunnettu kitaristi ja kitaransoiton opettaja Kajaani Big Bandin kapellimestari Ilpo Saastamoinen sekä myöskin Kajaani Big Bandissa bassoa soitteleva Ari Kataja. Lyömäsoittajien ohjauksesta vastasi Pekka Asunta sekä Jouni Ohtamaa Viitasaarelta.

Uutta asiaa sekä virikkeitä saatiin viikon aikana kaikilta kevyen musiikin alueilta sulateltavaksi pitkäksi aikaa. Huolimatta suppeasta osallistujamäärästä kaivattaisiin vastaavanlaista kurssiopetusta enemmänkin. Koliman leirikeskus soveltuu erin-omaisesti tällaiseenkin toimintamuotoon ja leiriläiset viihtyivät varmasti leiriemäntä Irman valmistaman maukkaan ruoan ja luonnonkauniin Kolimajärven kera.

 

29.8.80         Oriveden opisto (Perinne nykymusiikissa –esitelmä ~ 20 min.) klo 14
                  - Pohjoismainen perinnekulttuuriseminaari

> 30.8.80  Keskisuomalainen:  Oriveden seminaari aloitti: Perinteessä kaiken kulttuurin juuret
Kaikki kulttuuri juontaa juurensa perinteistä. Tämä todettiin jo avajaispäivänä pohjoismaisessa perinnepoliittisesa seminaarissa Oriveden Opistolla perjantaina. Kolmipäiväisessä seminaarissa on 70 osanottajaa, näistä valtaosa Suomesta. Muista pohjoismaista on kustakin muutaman hengen ryhmä.

Perinteen oltava rehellistä
Perinnepolitiikassa on kyse myös rehellisyydestä, muistutti Laurila. Varsinkin silloin kun menneisyydestä tehdään kaupallista muotia, voi perinteiden maailmasta tulla pakopaikka, johon vetäydymme unohtaen tai vältellen niitä ratkaisuja, jotka meidän on tehtävä 80-luvun pelottavassa maailmassa.

Perinteet opettavat ja antavat meille arvaamattoman paljon, mutta sellaisinaan ne eivät vastaa kaikkiin meitä ympäröiviin kysymyksiin. Tämä koskee mm. rakentamista ja se koskee myös asenteitamme. Myöskään taiteilija ei voi päästä tuloksiin vain kopioimalla perinnettä, hänelle perinne voi olla innoittava lähtökohta jos hän näkee perinteen läpi ja takaa oman aikansa ihmisen itsensä ja muut. Kun Eino Leino Helkavirsissään loi muinaisaikain ihmisiä vieläpä vanhoja runomittoja käyttäen ne syntyivät runoilijan omasta maailmasta. Perinne ja uusi saattavat myös yhtyä kun Veijo Meri kertoo juttuja, hän liittyy ikivanhaan kertomisen perinteeseen kuvittamalla ja jännittämällä, mutta niiden juttujen näkemys onkin uusi, toisinaan vallan anarkistinenkin.

Rehellisyyttä ja tutkimusta on suhtautumisessa perinteeseen edellytettävä aivan erikoisesti silloin kun perinnettä kätketään taiteessa ja rakentamisessa. Vain tältä pohjalta on mahdollista välttyä virheiltä ja väärennyksiltä ja vain ennakko-luulottomuus ja rehellisyys johtavat hedelmälliseen suhteeseen, painotti Laurila.

Avajaispäivänä tarkastelivat perinteen vaikutusta nykykulttuuriin musiikin osalta muusikko Ilpo Saastamoinen, tapakulttuuriin lehtori Birgitta Klarström Göteborgin yliopistosta, esinekulttuurista kertoi George Melleman Breden kansallismuseosta Tanskasta, tanssiin liittyvätä perinteestä professori Jean Petter Blom Bergenin yliopistosta ja arkkitehtuuriperinnearvoista ja niiden soveltamisesta arkkitehti Hannu Puurunen Suomen Museovirastosta. Ilta oli omistettu perinnekulttuurille, se sisälsi mm. kotiteollisuustuotteiden esittelyä ja perinteistä musiikkia.

 

1981:

25.4.81 la    Maaninka - koulutustapahtuma (Kesäteatterin virikepäivä harrastajille)
                  Kuopion läänin harrastajateatteriyhdistys
                - läänintait. Sirkka-Anneli Martikainen - Savon Sanomat -artikkeli

 

Päväämätön -80: Kesäteatterin virikepäivä harrastajille
Kuopion läänin harrastajateatteriyhdistys järjestää Maaningalla lauantaina kesäteatterin virikepäivän, jonka aiheena on musiikki. Luennoitsijana on säveltäjä-muusikko Ilpo Saastamoinen.

- Kesäteatterin musiikki on liian usein kovin sovinnaisesti koottua ja toteutettua. Perinteinenkin näytelmä sietää seurakseen uusia musiikillisia ilmeitä. Pelimanni-yhtyeen tai haitarinsoittajan käyttö ei aina ole paikallaan, yhtä hyvin voitaisiin vetää mukaan paikkakunnan 'elmuja', elävän musiikin harrastajia, kertoi läänin-taiteilija Sirkka-Anneli Martikainen.

Läänin taidetoimikunnan tukeman kurssin luennoissa käsitellään musiikkiperinnettä ja sen uusia sovellutuksia teatterimusiikissa.

 

 

1982:

3/82 Oma markka - Esa Tuominen: Taiteen tyyssija, kulttuurin koulu

(Oriveden Opistosta: 21.-24.2.82 Oriveden opiston kurssi - Louhivuori)
Kuvateksti: Muusikko Ilpo Saastamoinen vierailee opettamassa musiikkikurssia.
Oppilaina Heikki Kiiski, piano, sekä Markku Verkkoniemi, saksofoni.

 

25.-29.7.82 su-to  Teatterileiri - Pohjois-Savon kansanopisto, Kuopio  (Sirkka-Anneli Martikainen)

TEATTERIMUSIIKIN KURSSI
Kurssi on tarkoitettu harrastajateatteriryhmien jäsenille sekä muille teatterimusiikista kiinnostuneille. Ilmoittautumiset ja tiedustelut viikon aikana Kuopion läänin harrastajateatteriyhdistys ry, sihteeri V. Miettinen...

 

> Päiväämätön -82 - Savon Sanomat: Teatterimusiikissa oppia harrastajillle
(Kuvateksti: Muusikko Ilpo Saastamoinen johti kurssilaisista muodostettua yhtyettä, jossa bassoa soitti Heimo Konttinen (oik.) Maaningalta, kitaraa Pekka Yläjärvi Juankoskelta, flyygeliä, Annamari Kähärä Kuopiosta, Saastamoinen itse kitaraa. Takana siilinjärveläinen Risto Auvinen, joka esitti harjoitustyössä Väinämöistä.)

Musiikin sovellutuksiin teatterissa on perehdytty kuluvalla viikolla Pohjois-Savon Opistolla, joka yhdessä Kuopion läänin Harrastajateatteriyhdistyksen kanssa järjesti teatterimusiikin kurssin.

Kurssin pääopettajana on ollut muusikko Ilpo Saastamoinen, jonka johdolla tuotettiin läänintaiteilija Sirkka-Anneli Martikaisen kokoamasta Väinämöisen käyntiä Vipusessa kuvaavasta teksistä äänellinen dramatisointi. Toteutuksessa keskityttiin kuulokuvan luomiseen. Apuna oli tavanomaisten soitinten - kitaroiden, basson, pianon lisäksi erilaisia rytmisoittimia.

Kurssilla on tutkittu ilmaisukeinoja, jotka ohittavat perinteisen teatterimusiikin käsitteen; 'musiikkia' eivät ole vain puheteatteriesitykseen sijoitetut laulut tai soittokappaleet, vaan laajemmassa mielessä musiikki voidaan käsittää kokonaisvaltaisena ääni-ilmaisuna, johon teatteriesityksessä kuuluu yhtä hyvin tekniikalla kuin näyttelijöiden itsensä käytössä olevin keinoin tuotettu äänimateriaali, Ilpo Saastamoinen kertoi.

Martikainen on koonnut tekstin lähinnä ilomantsilaisista runotallennuksista. Kurssilaiset ovat itse säveltäneet omat solistiosuutensa 'kalevalaisessa' hengessä.

- Kansanmusiikki ei sinällään välttämättä puhuttele tämän päivän ihmistä. Uusilla sanoituksilla ja sovituksilla voidaan yhdistää perinnettä ja nykypäivää, Saastamoinen kertoi. Vaikka ulkomaalaisesta musiikista on löydettävissä hyvää materiaalia, on Saastamoisen mielestä kotimainen kansanmusiikki tärkeä lähde, koska se liittyy omaan historiaamme ja kulttuuriimme.

Omakohtaisen teatterimusiikin tekemisen lisäksi kurssilla perehdyttiin sointu-teoriaan, jolla pyrittiin luomaan pohjaa ns. vapaan säestyksen hallitsemiselle. Kapellimestari Lassi Kataja luennoi nk. graafisesta notaatiosta eli musiikin kirjoittamisesta käyttäen muita merkitsemiskeinoja kuin perinteistä nuottikirjoitusta. Laulunopettaja Maija Turunen veti kurssin aänenavusharjoitukset, jotka ovat näyttelijälle tärkeitä myös puheilmaisun, ei pelkästään laulamisen, kannalta.

 

29.7.82 Iisalmen Sanomat: Teatterimusiikkia pianon sisältä (Irtoleike)
Viisitoista ennakkoluulotonta harrastajateattereissa toimivaa musiikin harrastajaa etsii Pohjois-Savon Opistossa tuntumaa teatterimusiikkiin aivan uudelta pohjalta. Musiikkia tehdään mm. pianon sisältä, pianon kannella, käsillä ja jaloilla tömistämällä, vetämällä kitaran kieltä pitkittäissuuntaan. Kurssin järjestää Kuopion läänin Harrastajateatteriyhdistys ry. yhdessä Pohjois-Savon Opiston kanssa.
Kurssin pääopettajana toimii kansanmusiikkiin erikoistunut muusikko Ilpo S a a s t a m o i n e n Keiteleeltä.

- Harrastajateattereiden tyypillinen ongelma, musiikin hyväksi käyttö teatterin tekemisessä mielekkäällä tavalla, oli sysäyksenä kurssin järjestämiseen, sanoo KulHy:n sihteeri Varpu Miettinen. Kurssille osallistumisessa on havaittavissa jopa suoranaista arkuutta, vaikka varsinaista rimaa kursseille ei asetettukaan. Jokainen mukanaolija on kuienkin saanut aikaisemmin opetusta musiikissa.

Teatterimusiikin kurssin pääteemana on ollut läänintaiteilija Sirkka-Anneli Martikaisen lähinnä ilomantsilaisista runotallenteista kokoaman Väinämöisen Vipusessa-käyntiä kuvaavan uusredaktion äänellinen dramatisointi.

Kaikki, mikä käsikirjoituksessa ilemenee äänenä, käsitellään tasavertaisena tekijänä musiikin kanssa, sanoo Ilpo Saastamoinen. Näitä ääni-ilmiöitä ovat puherytmi, puheen tietoinen harventaminen, käsien ja jalkojen käyttö ym. Ne, joilla harjoituksessa on solistisia tehtäviä, ovat säveltäneet oman osuutensa.
- Kansanmusiikin osuus kurssilla on niin merkittävällä sijalla, että jokainen on lähtenyt sävellystyöhön kalevalaisella mielellä, sanoo Ilpo Saastamoinen.

Kurssin tarkoituksena on luonnollisesti ''poikia'' kurssilaisten avulla maakuntaan, rikastuttaa harrastajateattereiden ilmaisua.

[Jatkuu osassa VIII: 1983]