Runot IV 25.12.65

[Runot IV 7.11.65 - 25.12.65]

 

7.11.65          (~ Vrt. 13.5.73)

Niin

niin se on

niin.

Ruusu

Todennäköisyyslaskennan alkeita

lamppu, radio, avainnippu.

Niin...

 

Teema uudesta valkeasta maasta

rauhoittavaa valkeaa ruusuista maata

niin ruusuista lunta

niin ruusuista

säilöttynä kolmen lukon taakse

se kaikki.

 

Vieras mies, eksynyt varas

sytytellen valoja mielin määrin

mielivaltaisesti minne tahansa

sattumanvaraisesti.

Pöydässä kolme aleatorista ruusua

niin lumisia

niin rauhallisia.

 

Voi tätä elämää.

Mikään ei inhota minua

niin

kuin

se

on.

_____

 

Miten mukava asia onkaan radio...*

Minä kuulen saksalaisen esityksen ihmisestä,

hänen arvostuksistaan, kritiikistään,

hänen oikeuskäsityksensä suhteesta kansallisuuteen.

 

Minä kuulen

ortodoksisen kuoron laulavan

kauniita, haikeita, odotusta tihkuvia

lauluja jumalalleen.

Minä kuulen

erilaisia suhinoita, morsemerkkejä,

sanat: Jesus Christus

sanoja... latinaa

lauseita... et spiritu sancto

rukouksia... Pater noster

vuoropuhelua... Ave Maria...

 

Ne kiinnostavat minua,

koska ne ovat latinaa

viisasten kieltä.

Ja minä olen osa heitä,

vaikkakin ymmärrän vain juuri ne sanat.

Vaikka se onkin latinaa,

minä tunnen että he odottavat,

odottavat jotain

odottamatonta tapahtuvaksi -

samaan aikaan kun toiset kuuntelevat

autoradiosta varoituksia

liukkaista jäistä pikateillä

ja pelkäävät ...

 

He ovat lähellä

ja minä kuulen...

Minä kuulen

ihmisen puhuvan sanoja äänellä

Minä kuulen

kuinka kuka tahansa

on lähellä minua

häipyen ja palaten

avaruudesta avaruuteen

marraskuun seitsemännen päivän

lumisena iltana

 

He ovat lähellä

ja minä kuulen

kun he puhuvat sanoja.

Ja minä kuulen hiljaisena

kuin todennäköinen

ruusu

lumi

ja

kuu.

[Ks. myös + 13.5.73: Minun sanani eivät riitä kertomaan]

[* Sininen Blaupunkt Derby -matkaradio, Helsingistä tilattu.]

 

15.11.65

...Tieto-opissaan Nietzsche tulee hänen jälkeensä niin yleiseen relativismiin ja perspektivismiin, kantaan joka johdonmukaisesti ajateltuna veisi lopulta kaiken filosofian kieltämiseen...

- Kun kaikki filosofian peruskäsitteet on julistettu fiktioiksi, täytyy silloin niiden kannattaman            ajatusrakennuksenkin olla fiktio tai sitten lopulta mikään ei ole fiktio...

- Mutta Vaihingerin filosofia, joka eittää kategorioiden loogillisen pätevyyden, luhistuu siten omaan itseensä, osoittautuu siten itse kokonaisuutena fiktioksi, mahdollisimman suureksi sisäiseksi ristiriidaksi... jos taasen fiktionalismi on oikeassa, silloin ei ole mitään perustetta fiktio-käsitteelä, sillä kaikki hypoteesit, dogmit, fiktiot jne. ovat silloin fiktioita...

- "Elämänfilosofian" tietä tuskin enää voidaan päästä pitemmälle... jää jäljelle vain järjestymätön kaaos... Deweyn suoranainen deskriptiivinen metodi on täten mahdoton...

- Totuus voidaan todeta totuudeksi vasta aikana jolloin se ei ehkä enää olekaan totuus... Täten pragmatismin totuuskäsite johtaa lopulta totuuden täydelliseen nihilismiin...

- Eikö Deweyn moraalikäsitys johda lopulta kaiken moraalin kieltämiseen, arvojen hylkäämiseen...

- Filosofia, joka ei edellytä mitään ehdotonta totuutta on pelkkää ilmassa leijuvaa hapuilua?

- Bergsonin intuitio johtaa... kaiken filosofian kuolemaan, kukistuu oman itsensä mahdottomuuteensa...

- Miksi on yleensä olemista eikä ei-olemista? Mitä oleminen on luonteeltaan?

- Eikö tällainen epätodellinen todellisuuden perusta tee todellisuuttakin epätodelliseksi? Rickertin käsite, jolta puuttuu kaikki olemassaolo, mutta joka siitä huolimatta pätee, on tyhjä käsite... tekee saman virheen...

- Kaikki on turhuutta ja arvotonta. Joudutaan umpikujaan, mistä ei avaudu enää mitään tietä eteenpäin. Ei ole kiinteitä päämääriä, ei mitään pysyviä arvoja. Kaikki maailmassa on lopulta yhtä yhdentekevää, sokean kohtalon työtä, mikä totalistinen maailmankuva vie välinpitämättömyyteen. Siten Spenglerin maailmankuva johtaa omaan mahdottomuuteensa...

Minä luulin

maailmankaikkeuden kysymykset selvitetyiksi

ja syyn olevan VAIN minussa

kunnes aloin etsiä...

 

Olen syyllinen

ja muut

ja että

olin kuunnellut niitä

jotka sanoivat tietävänsä, että

kaiken tietämättömyytemme keskelläkin

meillä on yksi varma tieto:

RISTIINNAULITSE!

 

Luin Salomaan "Nykyajan filosofeja" (1924)

ja musiikki - radiosta tullessaan -

ei tietänyt mitään tästä kaikesta.

Mutta minä...

minä luin ja kirjoitin

ja luin vuotta 1924...

Luin tyhjyyttä ja epätoivoa...

ja sitten SOTA

pelasti heidät tästä kaikesta

- toinen maailmansota -

johon he purkivat tyhjyytensä

johon he saattoivat uskoa

johon he saattoivat peittää tietämättömyytensä...

 

Ja musiikki

ei tietänyt mitään tästä kaikesta

jota minä kirjoitin -

kaikesta kehästä

joka oli ollut ennen minua

ennen ollut.....

 

Minut valtaa hetkellinen masennus.

Ei ole leikin asia se mitä teemme

kun pilarit ovat muuttuneet

läpikuultaviksi ilmapalloiksi

jotka paukkuvat

meidän itkien pohtiessa

Kaarle IX:n vaimojen nimiä.

 

Vasta täällä

kuulustelulamppujen loisteessa         

minulle alkaa selvitä,

miksi tietämättömyys

voi pelastaa.

 

Minun elämäni

on jatkuvaa selviämistä

2000 vuoden humalasta.

 

17.11.65         Me kiitämme Sinua Jumala... > Ks. "Uskonto 60-l."

 

28.11.65         [Ks. "Monologi 28.11.65"]

Taiteen tavallisuus on tavallisen todellisuuden epätavallisuutta.
Tavallinen todellisuus on tavallisesti taiteen epätavallisuutta...

Ennen 28.11.65 (32/195?) [Ottaa käsikirjoituksen uudestaan esille.]:
......Nyt minä voin lukea kirjoitukseni uudelleen alusta......
- Mahdollinen näytelmän aihe... Ajan ja paikan variointia!

 

28.11.65

Minä olin huolissani...

Tunsin syvää murhetta niiden sieluista,

jotka pitkätukkaisina harjoittivat haureutta

samaan aikaan,

kun joku jossain kuoli nälkään

joka päivä.

 

Minä en halua sekaantua tähän,

eivät nämä asiat kuulu minulle,

koska en ole halunnut oivaltaa niitä.

Minä itse hiekkapohjaani uskoen: Mene pois!.

 

Minä vain tässä

nauttien omien ärsykkeideni varioinnista -

vastaanottajana ja välittäjänä.

 

Minä vain tässä - ärsykkeenä sinulle,

jotta puolestasi voit tiivistellä nämä sanat

ja luoda omat uudet variaatiosi.

 

Minä vain tässä valmiina mihin tahansa

vapaana kaikkiin nautintoihinkin,

joita en tarvitse.

 

ÄLÄ JÄTÄ RUOKAASI SYÖMÄTTÄ POIKANI.
ETKÖ TIEDÄ, ETTÄ VIETNAMIN LAPSI NÄKEE NÄLKÄÄ?

 

AIKA ON TULLUT!

On tullut aika,

jolloin mikä tapahtuma tahansa

koskee ketä tahansa,

jolloin kukaan ei voi enää paeta mitään,

vaan kaikki ovat läsnä

ja osallisina.

 

Minä ihminen

sattumanvaraisuudessani

ikuinen...

 

3.12.65         -

...kristittyjä kenraaleja,

militaristikappalaisia,

uskovaisia tuomareita,

vankilapappeja,

nukahtaneita taantumuksellisia heränneitä,

(kirkon nimessä vaatijoita).

 

Onneksi nämä kaikki ovat vielä jäljellä

jotta näkisimme...

_____

 

Vanha järjestelmä - hyvä

uusi järjestelmä - paha

vanha järjestelmä - paha

uusi järjestelmä - hyvä

 

pahempi - parempi - paras.

Niin - mahdollisesti se oli todennäköisesti niin...

 

Vanhan järjestelmän puolustaminen suhteessa vanhaan järjestelmään - HYVÄ

Vanhan järjestelmän puolustaminen suhteessa uuteen järjestelmään    - PAHA

Uuden järjestelmän puolustaminen suhteessa vanhaan järjestelmään   - PAHA

Uuden järjestelmän puolustaminen suhteessa uuteen järjestelmään     - HYVÄ

 

Vanhan järjestelmän pohjalta tehty hyvä suhteessa vanhaan järjestelmään - HYVÄ

Vanhan järjestelmän pohjalta tehty hyvä suhteessa uuteen järjestelmään   - PAHA

Uuden järjestelmän pohjalta tehty hyvä suhteessa vanhaan järjestelmään  - PAHA

Uuden järjestelmän pohjalta tehty hyvä suhteessa uuteen järjestelmään     - HYVÄ

 

Vanhan järjestelmän pohjalta tehty paha suhteessa vanhaan järjestelmään  - PAHA

Vanhan järjestelmän pohjalta tehty paha suhteessa uuteen järjestelmään    - HYVÄ

Uuden järjestelmän pohjalta tehty paha suhteessa uuteen järjestelmään      - PAHA

Uuden järjestelmän pohjalta tehty paha suhteessa vanhaan järjestelmään    - HYVÄ

jne. loputtomiin...

 

Aurinkoiset kedot ja kesäiset rinteet kukkivat

absoluuttista ikuista varmuutta

omista ansioistaan (mot.)

TIEDÄTKÖ MITÄ KAIKKEA TÄMÄ SUHTEELLISUUS MERKITSEE ?

_____

 

Minä olen kulkenut peilin läpi

ja katson itseäni katsomassa

peilistä katsovaa itseäni.

Nyt tiedän,

ettei kumpikaan puoli eroa toisistaan.

Ennen - tosiaan -

luulin itse katsovani

valheellista peilikuvaani, vastaminää,

jonka objekti loppujen lopuksi olen,

joka sanoo minulle:

SINÄ SAATANA

- kaiken sen hyvän jälkeen

mitä olen tehnyt.

 

Ja minun vihani kohde

oikealla puolen Kaikkivaltiasta.

Sinä saatana,

joka palasit

- tuhlaajapoika helmet kaulassa

ja siat ympärillä kotoisesti röhkien.

 

Olen taas valmis

kertomaan pojalleni totuutta Josefista

joka putosi kaivoon ja ennusti

- koska tiedän ettei hän ymmärrä...

 

Enkä enää toivo

että tasainen kunniallinen

hyvinvoipa elämäni

olisi kunniaksi kenellekään.

Piru parka on palannut takaisin kotiinsa Jumalan luo ja minä näen ilotulitusraketteja jotka kuinka täydellisen suhteellista mihin ne menevät itse kukin ja pian tulee joulu ja minulla on huoli kuka jaksaa syödä kaikki herkut ja kärsiä liikalihavuudesta. Minä toivon että intialainen fakiiri lukee tämän ja kertoo siitä nälkäisille jotta he palaisivat kotiinsa syödäkseen tuhlaajaisänsä...

...minä näen Aabrahamin teurastamassa Iisakia... nihilistinen rajoittamaton halu rakastaa lähimmäistään Jumalan ohjeiden mukaan... sä siunaa mielet vakaiset ja hurskaat työt ja aikehet... piispa taputti rautalankabändille miten liikuttavaa... tuo julki juonet ilkeät... että olisi ihmisiä jotka halveksisivat kymmenen käskyn rikkojia... on meillä aarre verraton... the commune members are like sunflowers... taas lapsemmekin uskoo kuin me uskomme... kunnian ja omantunnon kautta... ja hän keräsi kivipatsaat murensi ne jauhoiksi ja juotti kaiken tämän moskan veden kera kansalle yhä he kantoivat sormuksiaan ja kultakorujaan yhä he kantavat vielä nyt

_____

Olisin valmis keskustelemaan

Sokrateen

Shakespearen

Stalinin

Hitlerin ja

Korhosen Jussin kanssa

ja oman äitini kanssa

jälkeläisteni -

keskustelemaan siitä

kuinka sydäntäi lämmittää se että

kommunisti-Kiinassa kasvatetaan vihaamaan,

että on ihmisiä

joita maailmankatsomuksemme ei voi auttaa

joita maailmankatsomuksemme ei halua auttaa

joilta maailmankatsomuksemme voi ottaa sen vähän

mikä hellä on.

 

Olen valmis keskustelemaan

kaikkein yksinkertaisimpia sanoja käyttäen:

minä sinä te se tuo tämä ja sekä

että tai jos mutta koska sen tähden

vaikka siksi         tai joka...

Olen surullinen teeskennellysti

kaikesta siitä hyvästä

jota luulemme tekevämme.

 

Ylistetty olkoon Auschwitz!

Siunattu Sinä  Hiroshima!

Siunatut Katynin metsät!

Kiitetty olkoon Apartheid!

Kauan Eläköön Ku - Klux - Klan

Mustat Muslimit ja Black Dada Nihilismus!

Levätkää rauhassa Adolf ja Josef ikuisesti!

Suitsuttakoon mustat kynttilät

sinertävää huumaannuttavaa aarresavuaan

teidän päällenne!

 

Levätkää rauhassa!

Te ette tiedä valtavaa osuuttanne

sen maailman rakentamisessa

joka tulee jatkuvasti.

 

Levätkää rauhassa ihmiskunnan hyväntekijät

jotka vihasitte järjestelmällisesti,

jotta me oppisimme

loogisesti rakastamaan.

 

Ylistetty Siunattu Kiitetty

olkoon jokainen Murha ja Raiskaus,

sillä ne pakottavat joka kerta

jonkun ajattelemaan

- tietäväisyyttään ihmisten

korkeimmista arvoista

suhteessa sattumanvaraisuuteen

- tietäväisyyttään ihmisten

sattumanvaraisista teoista

suhteessa korkeimpiin arvoihin

- tietäväisyyttään ihmisten

korkeimmista teoista suhteessa

sattumanvaraisiin arvoihin

- tietäväisyyttään

korkeimpien ihmisten suhteellisesta arvosta

- tietäväisyyttään ihmisten korkeimmista suhteista

- tietäväisyyttään ihmisten todellisista teoista

suhteellisessa todellisuudessa.

 

Minun absurdiuteni on loogisempaa

kuin yhteensä ne sadat ideologiatukipilarimme

jotka minulle ovat suurin ja valtavin

vuosituhansien mittainen

mielettömyyden ajatusrakennelma

jonka tunnen.

 

Päivä toisensa jälkeen totean,

päivä toisensa jälkeen toistan:

A I K A  O N  T U L L U T !

 

On tullut aika

lopettaa rukous ja toimia

kääntyä korkeuksista

viereensä polvistuneen ihmisen puoleen,

keskustella hänen kanssaan

rukoilemisen merkityksestä lattialla,

jonka alla on

kellari ja haudat, 

karitsan verellä pestyt käärinliinat

nälkään kuolleen ympärillä karamellipaperina,

jonka alta

homesienet bakteerit hiiret kärpäset ja madot

löytävät jokapäiväisen tryffelitoffeensa:

 

p a n i s
a n g e l i c u s

 

Ihminen:

on tullut aika sinullekin

nähdä tämä kaikki,

olla unohtamatta

ja rakastaa.

[* Näitä runoja tuskin voi "ymmärtää" tutustumatta filosofiaani tuolta samalta ajalta.]


6.12.65

On meillä aarre verraton

tuo kallis isänmaa

jota ei vieras saa.

On isät täällä uskoneet ja taistelleet...

Taas lapsemmekin uskoo

kuin me uskomme...

 

"Sä siunaa mielet vakaiset

ja hurskaat työt ja aikehet.

Lyö maahan maansa pettäjät,

tuo julki juonet ilkeät."

 

19.12.65        

Minä kirjoitan,

koska minulla on

mistä kirjoittaa,

koska minulle ei ole mikään kunnia

sopeutua tähän maailmaan,

johon sopeutumista pidetään kunniana

ja joka on luonut itsensä

kärsimykseksi itselleen.

 

Olen tänäänkin nähnyt

ihmisten itkevän sisäisesti,

hautovan pakenemista

huoneessa, josta puuttuvat ovet,

ikkunat ja huonekalut -

sen jälkeen kun ovat oksentaneet

paljaaseen nurkkaan,

eivätkä voi välttyä näkemästä

ja tietämästä sitä, mitä ovat tehneet -

kun selitykseksi ei riitä se,

etteivät he voineet toimia toisin...

 

Tämän huoneen

he itse ovat rakentaneet.

Tässä steriilissä, puhtaassa huoneessa

asuu jalostunut

Pyhä Oikeudenmukaisuus,

joka ei tunne,

ei hyväksy         

likaista ihmistä...

_____

 

Ikuisessa ihmisessä

on jotain

Ihmisessä

Ikuista

Mätää

silloin

kun hänen ihanteenaan on

Syksykesäinen Metsälampi ja

Ruohikon Kastehelmien

Sulosointuinen Musiikki

samaan aikaan,

kun maailmassa on

sellaista kuin on

tällaista...

_____

 

AINOA KEINO

Ainoa keino välttää sota

on kieltäytyä taistelemasta.

Ainoa keino välttyä taistelemasta

on kieltäytyä vihaamasta.

Ainoa keino välttyä vihaamasta

on kieltää sellaisen totuuden arvo,

joka synnyttää vihan.

Ainoa keino välttää sellainen totuus

on uudistaa arvot.         

Ainoa keino uudistaa arvot

on olla uskomatta

sattumanvaraisuuteen Jumalana.

 

Ainoa keino välttää sellainen usko

on olla uskomatta

sattumanvaraisuutta jumaloivin ihmisiin.

 

Ainoa keino välttää sellainen usko

on etsiä itse,

uudistaa arvot abstraktioiksi

sattumanvaraisuuden yläpuolelle.

 

Ainoa keino etsiä itse

on tunnustaa tietämättömyytensä

ja epäuskonsa

kun muut

tunnustavat uskonsa.

 

Ainoa keino        

tunnustaa epäuskonsa

on tunnustaa uskovien vihaavan

sattumanvaraisten arvojen vuoksi...

_____

Minulla alkaa loma

kaukana niistä ihmisistä,

joiden kanssa haluaisin keskustella,

kaukana myöskin niistä ihmisistä,

joille minulla olisi asiaa,

jota he eivät tunne.

 

Minun asiani

ovat kaukana kaikista ihmisistä,

koska ne ovat asioita,

jotka koskevat läheisesti

kaikkia ihmisiä,

jokaista.

Siksi ne ovat kaukaisia ja vieraita

- sen jälkeen kun on todettu,

että olen todella vakavissani.

 

Eikä kukaan voi käsittää sitä,

ettei se sureta minua

ja minun tehtäväni

on puhua tästä mielettömyydestä,

jolle tämä hetki on mielettömyys...

 

Minä olen onnellinen,

sillä minä tiedän olevani,        

tulevani tarpeettomaksi

esimerkiksi kuolemani hetkellä.

Ja maailman ristiriidat kärjistyvät

siitä, mistään piittaamatta,

ja ne, jotka eivät ole vielä kuolleet,

toivovat kuolevansa

kun arvot romahtavat

minusta ja kenestäkään välittämättä.

         

Siksi minä olen tarpeeton        

siitä hetkestä lähtien

kun lakkaan olemasta

ja totuus paljastuu

välittämättä

Kennedystä, Hammarskjöldistä tai Schweitzerista

ja kuvapatsaista

ja/tai minusta -

_____

 

Jokainen epäoikeudenmukaisuus

on voitto

uudelle oikeudenmukaiselle järjestelmälle

synnyttäessään hämäännystä,

ristiriitoja, surua.

 

On tullut aika

jolloin ristiriitaiset ihmiset

ovat kypsiä omaksumaan

minkä tahansa uuden ajattelutavan

vapautuakseen siitä helvetistä

jonka he ovat luulleet olevan

totuuden elämästämme

 

ovat pitäneet hyvää huolta

epäoikeudenmukaisten epäjumalien periytymisestä

lapsilla, lastenlapsille ja lastenlastenlapsille

niin kauan kunnes

tabut eksyivät, periytyivät

väärään aikaan,

väärään paikkaan,

väärille ihmisille.

Ja silloin niille tapahtui jotain -  

tapahtuu juuri nyt.

 

Meidän tehtävämme on vapauttaa

ihmisjumala kitumasta

ja vapautua...

 

Sattumanvaraisuuden seita

on epäoikeudenmukainen

ikuisesti.

_____

 

Niin niin niin...

Niin me täällä koulun joulujuhlassa

puhumme pukista peikoista

tontuista keijuista ja haltijattarista

kun autot kulkevat ohi

antaen ruumiiden maata

rauhallisina tiepuolessa

ikuista talviuntaan.

 

Ketkä pakenevat

loppujen lopuksi?

 

Toiset pakenevat todellisuutta.         

Toiset etsivät pakoteitä.

Toiset puolestaan

ovat syyllisiä

loppujen

lopuksi -

niin.

 

Kuinka kauan kestää,

että opimme näkemään ihmisen

riippumatta siitä, mitä hän tekee?

 

Kuinka kauan kestää,

että ihminen oppii tekemään -

riippumatta siitä

näkevätkö muut häntä?

 

Kuinka kauan kestää

tehdä ihminen riippumattomaksi siitä,

millaisena muut hänet näkevät?

 

Niin niin -

Kuinka kauan

loppujen lopuksi toiset?

_____

 

Viimeinen koulupäivä

on ohi.

Palaan taas sinne

vieraaseen kotiin,  

jossa ihmiset

tapaavat toisiaan,

tervehtivät

ja keskustelevat.

 

Eikä heitä kiinnosta se,

mitä minä ajattelen.

Minun ajatuksissani

heitä kiinnostaa se,

mitä muut ajattelevat

minusta.

 

Minä puolestani ajattelen

tätä kaikkea.

Sellaista on.

_____

 

Minun voimani on siinä,

että tiedän* itseni tarpeettomaksi,

jolloin olen vapaa

asettamaan päämääräni

koko mahdollisen elämäni mittaiseksi.

 

Minun tarpeellisuuteni

ei ole muissa ihmisissä

vaan tietoisuudessani omasta itsestäni

sekä tietoisuudessani siitä, että

epäuskomme on vuosituhansien mittainen,

että sittenkin on ihmisiä,

jotka uskovat

uskovansa.

[* 25.11.13 = opin tietämään, koska tuolloin en vielä tiennyt!]

 

23.12.65        

Äiti joi oksalakkaa

isä joi tavallista lakkaa

poika oli poikkeava -----

Kourutaltta upposi        

melkein munuaisiin saakka

seuraavana päivänä

poikettiin olusille

käsi kädessä.

sellaista on        

tällaista

nyt.

 

Kuulin sellaista

kun poikkesin joulukaupassa

ostamassa viinalahjoja.

1 BEAUJOLAIS         

2 TOKAJI SZAMORODNI

1 EGRI BIKAVER

 

kun miehet - reppu selässä         

pyysivät         

*** viskiä,

***jallua

koskenkorvaa

tähkäviinaa ja

katajanmarjaviinaa.

 

tottuneet sormet tekemässä

tottuneita liikkeitä,        

tottuneet jonot tutussa liikkeessä

poikkeamassa pyytämään

tuttuja juomia

tutut kysymykset

saamassa tottuneita vastauksia.        

 

Liikkeeseen poikkeamaan        

sattuneita tuttuja -

ilmestyvät ilman syytä

ja palaavat sopivan ajan kuluttua

eikä kukaan meistä tiedä,

mitä on tapahtunut

sillä välin...         

Miksi minä arvostelisin näitä ihmisiä?

Miksi minä en arvostelisi sitä,

että tällaista on

sellaista

kuin nyt.

 

25.12.65         Joulupäivänä. > Ks. Uskonto 60-l.

...hikoilua kirkossa etsiviä katseita sekä kirkkoväkeen että nuottirivistölle jokohan tässä voisi istahtaa ottaa tuo laulaminen niin koville näin aamutuimaan ylä-d on bassolle ikävä laulettava - jos se toistuu monta kertaa onneksi kaveri tarjoaa salmiakkipastilleja keksipäs kanttori jättää säestyksen pois parista enkelitaivaan -säkeistöstä missähän se toinen pappi on kun simola pitää sekä alttaripalveluksen että saarnan pahus kun sattui oudot laulut enkä muistanut ottaa nuotteja mukaan ketähän tuttuja mahtaa parvella olla? muutamia arvokkaita nyökkäyksiä tervehdykseksi jokohan saisi istua kun väsyttää niin kovasti täällä lämpöisessä olisi sentään hassua jos kanttorinkin pitäisi maksaa joka kerta kolehtiraha olipa tipalla ettei simola laulanut liian lyhyeksi tuota nuottia enpä taida enää joutaa sairaalaan kirkkokuoron mukana laulamaan no niin puolitoista tuntiahan se vain kestää pasifismi isänmaassa ja enkeleillä hyvä usko ihmisiin ja niihin kaikkiin muihin jumaliin. amen.

Usko sattumanvaraiseen

epätodennäköiseen

epätodelliseen

antimateriaan...

 

Jossakin lukee joku runoja,

toivottaa työttömille työn iloa

taustallaan kolehtikolikoiden kilinä.

 

Annan kymmenykseni

Hampurin Suomalaisen Merimieskirkon hyväksi,

annan kymmenykseni voidakseni

antaa kymmenyksiä

vielä kymmenien vuosien kuluttua

uusien kirkkojen kiihtyvää rakentamista varten

sillä ongelmat lisääntyvät

suoraan verrannollisesti

kirkkojen määrän nähden,

ellei kirkkoja ennätetä rakentaa riittävästi

ongelmien poistamiseksi...

[jatkoa...]

Ei - vain Jumala puhuu pöntöstä

ja toiset puhuvat itsekseen

kuuntelevat omaa puhettaan

nukahtavat herätäkseen iloon

kun kirkonmenot loppuvat

ikuisiksi ajoiksi

ja Jumalan valtakunta tulee lähelle

yhdistäen lähimmäisenrakkauden

ja viidennen käskyn

yksityiselämän,

julkisen elämän ja uskon

uskon ja tiedon

tiedon ja teot

teot ja ajatukset

filosofian, tieteen, taiteen ja moraalin,

vapauden, pelastuksen ja ilon.

 

Koti » Päiväkirjat » Runot A 1963-1981 » Runot IV 25.12.65