Soidinmusiikki IX(c)

Soidinmusiikki IX(c): 17) LEIKKI-LUKU (sanaston baltt./slaav.+IE-osa + muut)

 

Latvia:

laiks                   1) aeg (aika); tähtaeg (~ liett. laikas id.)

         > laikā ’õigeks ajaks, tähtajaks; jooksul’

         2) laiks ’weather’ (sää, ilma) ~ pol. stulecie ’vuosisata’

         ~ brīvais laiks ’vapaa-aika’ ~ lit. laisvalaikis ~ vrt. ven. vremja ’aika’

         ~  ? Latv. ligo >? Gr. Lethe-virta; lex - legitim; lucia-leche < ? E. free, life

lēciens          ’hüpe’ (hyppy) >? les-sin; lisence

         >? ’täplä-luku-lasku-valo’; S. lasten, lesen; E. last; R. lek- (leikki-)

lēkāt                   1) hüplema, karglema; 2) keksima; 3) kepsu lööma (tepastella)

         ~ lēkt 'hüppama, kargama; (üles) tõusma';

         > saules lēkts ’päikesetõus’ >? R. leka (leikkiä)

         > lēkšus 'galoppi sõites, nelja joostes'; lēkts 'tõus' (nousu) >? LEX

         > aplēkt         'paarituma' (pāroties); aplecināçsana, aplēkšana 'paaritus'

Biezais (1972):         340.         lāhka > nykylätt. lēka ’hüpfen’ (hypellä ~ tanssia)

         >? R. lek(a)-leikki; Est: lahing ’tappelu’

līgava                  = mõrsja, pruut; Līgo ’juhannusilta’ ~ vrt. lit. liga ’sairaus’

         ~ līgot ’kiikutama; kiikuma; jaanip.laule laulma’

         >? gr. lýgos ’taipuva oksa’

 

Liettua:        

laikas           ’aika’; laisvalaikis ’jouto/vapaa-aika’

         >? E. leisure; lazy; leikki; S. Laich 'kutu'

láigyti          'wild herumlaufen'; ahd. leich 'Spiel' (F. leikki)

         ~ Got. laikan 'springen, hüpfen'; aisl. leika 'spielen' ~ ags. lācan 'springen

         > mir. lōig, lōeg, corn. loch 'Kalb' (? F. loikkia)

lgatj                   ’valehdella’ ~ Gr. leω, legω'sanoa, kertoa'; ~ logas 'jaarittelija'

         ~ lógos ’sana, puhe'; lágnos 'kiimainen'; S. lügen ’valehdella’

 

Ven.

lgatj                   ’valehdella’ > lgu ’I tell a lie’

         = S. lügen, E. lie, R. ljuga; pol. łgać  ~ lit. meluoti, lät. melot

losj                   ’hirvi’; ’Otava’ > ? lasso ~ S. Loch

ložj                  ’valhe’ ~ luku!

slóvo                  1) puhetaito, -lahja, 2) sana (manaus), 3) keskustelu, puhe'

         ~ slogj 'tavu; kieliasu' ~ slovtsó 'sananen' >? luvvjt-luvetella >? slaavit

Tšekki:         sloka 'säkeistö'  < slovo 'sana' < mluvit         'puhua'

Serbo-Kroatia:

lagan                   'leicht; leise; langsam' ~ lak 'leicht; mühelos; sanft'

         ~ lakom 'gierig, habsüchtig'; lakomislen 'leichtsinnig'

Serbia-Romaani(-Englanti):        

lek                   ’medicine, remedy’

          >? F. lääke >? luku; leikki ~ lügen ~ locken

IE:                 

~ Got.          laikan 'springen, hüpfen'; aisl. leika 'spielen' ~ ags. lācan 'springen

         ~ Lit. láigyti 'wild herumlaufen'; ahd. leich 'Spiel' (F. leikki)

         < mir. lōig, lōeg, corn. loch 'Kalb' (? F. loikkia)

 

Nord-etym:        

leg                 'Liegeplatz, Grabstätte; Öde' > lega 'Liegeplatz; Grabsätte'

         ~ nisl.–Norw. lega 'das Liegen, Lager, Krankenbett, Ankerplatz'

         ~ nschw. lega 'makuupaikka, makuus', adä. leje 'Lager'

         ~ shetl. lega 'Fischplatz im Meer'

Leisiö:              (Lyyra ja Pythagoras s. 112)         indoeur. *loig- 'loikata, hyppiä; leikkiä'

         > *germ. *laika- > isl. + m.nr. leika

         > m.ruots. leka 'liikkua, hypätä; tanssia, soittaa; leikkiä, pelata'

leika            1) 'Spielzeug' ~ nschw. dial. läiko

                   2) 'spielen'~ nschw. leka, ndä. lege > me. leiken, laike ~ ne.dial. lake

         ~ got. laikan 'springen, hüpfen', ae. lācan 'spielen, fechten'  ~ mnd. lēken 'springen, betrügen'

         ~ Gr. lıgainω 'singen, tanzen', élelizω 'schwingen'

         ~ ai. rejati 'erbeben lassen' med. 'hüpfen, zittern'

         ~ Lit. laigýti 'umherlaufen', air. lóeg 'Kalb' > leikr 1.

         ~ ? (Trier:) leika <  IDG. *lei > ~ ahd. leih 'Spiel, Melodie'

         ~ vrt. Gr. lizeı 'spielt' ~ Lat. ludus < *loidos 'Spiel' < *lim-

         ~ vrt. lim(r) 'Glied, Zweig (oksat)' = nnorw. lim, nschw. –dä. lem

leikr 1.        'Spiel', nisl. , fär. leikur, nnorw. leik, nschw. lek, ndä. leg

         > me. leik, laik > lpN læi'ka 'Scherz' > F. leikki > aruss.  leku 'Brettspiel'

         ~ got. laiks 'Tanz', ae. lāc 'Spiel, Kampf, Opfer', afr. lēk 'Spiel'

         ~ ahd. leih 'Spiel, Melodie' > ~ lecus ~ laicus ~  lác 'Tanz'

leikr 2.         'laienhaft' (maallikontapainen)

         ~ nisl.-fär. leikur, aschw. lēker, ndä. læg 'Laie' (maallikko)  < mnd. lēk < Lat. laicus

         >? S. Laich (Leich) 'mäti, kutu'; Leich 'keskiaik. lauluruno'

         > Laiche 'kuteminen, kutuaika (Leiche)'; laichen 'kutea'

         > Leib 'ruumis'; Leiche 'ruumis (Leichnam); raato; maahanpaniaiset'  > Lei 'katos, suoja'

Norw.-dänisch:

leg I                   ’Spiel’ (leikki); anord. leikr ’Spiel, Behandlung’; got. laiks ’Tanz’

         > ags. lâc ’Spiel, Kampf, Opfer, Gabe’, ahd. leih ’Spiel, Melodie, e.a. Lied’

         > lege, schw. leka, anord. leika ’spielen (m. soitinta) = tanzen, angreifen’

         > ags. lâcan ’sich hastig bewegen, spielen, fechten’;

         > mhd. leichen ’hüpfen, betrügen, schlecht behandeln’ (hyppiä kiivaasti)

         > lege ’koirasteerien parittelu’; Tanz > Spiel, Lied; nr.dial. leik tanssi+musa

         idg. *loig; lit. laigýti ’umherlaufen’, air. lóeg ’Kalb’, ~ skr. rejati ’lässt erheben’, med. ’hüpft, zittert’

         ~ gr. élelikho ’bringe zum zittern, schwinge’; germ.  > aslav. liku ’Spiel, Tanz’, likovati ’tanzen’

         >? F. liikkua; leikki; loikka; latv. ligo-laulut

         >? F. leikka ’äyskäri’ < ven. léjka ’viskain, äyskäri, kastelukannu’

         >? SSA: F. leikata; vi lõigata ’leikata, lävistää, iskeä’

         < germ. blajkan- ’lyödä pilkka puuhun’; *blaika- ’vaalea’

         ~ (ei sukua:) unk. lék ’vako, haava’; SamJr l'ekā- ’haljeta’ >? F. leka

leg II              kalojen/sammakoiden kutu/mäti;

         ~ schw. lek = mnd. leik, lek, nhd. Laich id. > nhd.dial. leichen ’sich begatten’

         >? E. leg ’jalka ~ S.  Lachs 'lohi' ~ liegen 'maata pitkällään'

leg                  (legg, læg) = S. Wade 'pohje' = R. lägg, anoed. leggr 'Wade' ~ ? E. leg

         ~ 'Knochenröhre, Stengel, Stamm, Geschlewchtslinie' =  vrt. kné

         nord. > E. leg 'jalka' (Bein) ~ langobard. lagi 'Schenkel'

         ~ Lat. lacterus 'Arm, Oberarm'  ~  Gr. álax 'Oberarm' > ωlékranon 'Ellbogen',

         ~ aslav. lakutı 'Ellbogen' = Lit. alkúne id., ulektis 'Elle'

         < I-germ. *leq, *laq > esim. Laar ~ vrt. germ. *lagja- ~ *lagwja-

Ruotsi:

leka                 1) ’leikkiä’, 2) (kaloista) kutea; (linnuista) olla soitimella; soida

         ~ lek       1) leikki, leikittely, 2) kalojen kutu, lintujen soidin 3) korttipakka

         = mnd lēk, schwed. lek, dän. leg 'Laich; Liebesspiel'; dän lege 'sich paaren'

          > (Lindström:) F. Kuden = 'leka (om fiskar)';
              Ostj. chujem 'lägga rom' >? Ostj. χ'u`t' (k'u`l') ’kala’ (DN)

-lek                   = -lik = -lig = -lis ~ läkare ’lääkäri’; läke 'lääke'

lok(k)ur             ’kutsuminen’; Varđlok(k)ur -loitsulaulu

Saksa:         

lahm                  'halvatud, lonkav' > lamaantua; lamassa

         >? E. leg ’jalka’; S. legen; >? lactos  >? collective; collection; esp. leche ’kerma’

         ~ F. leikki = R. lek >? S. Lachs ’lohi’ >? lakana; laiha

Laich                   (Lēich) ’(sammakon) kutu; mäti’ (ikivanha sana; perusm: ’Tanz, Spiel’)

         > mnd. lēk, R. lek = Dän. leg ’Laich, Liebenspiel’; dän. lege ’sich paaren’

         > S. laichen ’sich begatten; kudema’; Laiche (Leiche) 'kutuaika, kuteminen'

         ~ Rogen 'kalan mäti' >? E. leg ’jalka’; S. legen; F. leikki  > Ks. N:o 16

Lauf                    'juoksu' > läufig 'juoksullaan, kiimainen, kärväs'

         > Lauft  'otuksen jalka'

legen                  ’panna, asettaa’ (mhd. legen,lecken ’liegen machen’

Lēich                   'keskiaikainen lauluruno, jossa on vaihteleva runomitta';

         ~ Laich   '(kalan, sammakon) mäti, kutu' (> Ruotsi: lek) ~ 'Tanz, Spiel'

         ~ Lāiche, Lēiche  'kuteminen, kutu-aika'; laichen 'sich begatten'

         ~ Lēich-bier 'hautajais-oluet, peijaiset' < Lēiche (Laiche > Leichnam)(haudattava) ruumis; hautajaiset''

Leier           'lüüra': leiern 'väntorelit mängima; leierdama'

leihen          'laenutama; laenama' (lainata) > Leihhaus 'pandimaja'

Lese            'viini/hedelmäsadon korjuu'

lesen           'poimia; lukea; kerätä; kertoa'~? 'laskea'

         ~ lit. lesù, lèsti 'aufpicken'; hethit. lis-, les- 'auslesen'

         ~ lat. legere 'sammeln; lesen' ~ Gr. légein id.

~ vrt. ags.  rædan (engl. read) = anord. rāða (das Erraten der Runenzeichen)

         >? S. das Rätsel 'arvoitus' (Rat 'neuvo, Rede 'puhe')  = E. riddle

         ~ awest. rāδaiti 'macht bereit'; aslaw. raditi 'sorgen'; lit. ródyti 'zeigen' jne.

locken          ’houkutella’; lügen 'valehdella'        

Engl.                  

leg               'jalka'; wedlock'avioliitto' (~ skylark) < wed 'pledge' (pantti)

         < E. altered: lake 'sport' ~ ME laik, ON leikr,'play' ~ AS lāc 'contest'

         ~ OHG. leich 'melody, dancing-song'; Goth. laiks 'dance'

         >? E. leisure; lazy; leikki ~ Lachs/lax ~ S. locken

lewd              [lju:d]      'irstas, paha; tietämätön, oppimaton'

Frz.                loge         'Hütte, Zelt, Galerie' = mlat. lobia, It. loggia id.

loquace          [lok(w)as] ’puhelias, kielevä’ >? F. luku; kr. logos

Lat.        

legere            'poimia, valita; laskea, lukea' =  Gr. legein

         > loqui  ’puhuminen’; legem, lex ’laki (law, lag)'

logos              = sana; eritt. pila, - leikkipuhe > loqui ’to speak’;

Loquens         /Locutius (Ajus) ’ääni’

lūgeo              'murhettia, surra, valittaa (S. trauern)'

         ~ Lett.    lausīt  'das Herz brechen'; Lit. lúžti 'brechen'

         < ai.       rujáti 'zerbricht, peinigt' > rujā 'Bruch, Schmerz, Krankheit'

luscus          = silmäpuoli, yksisilmäinen;

         = einäugig; 'mit verschlossenem Auge, blinzelnd; bei Nacht blödsichtig'

         > luscinia = (luscus cano) hämärän laulaja; satakieli(kerttu); ilolintu

lusio                   (lusus) = leikinlyönti, peli > pila = pallon nakkuu  > lustrum

         >? Lucia-neito > Luciferus < lux >? lukio (gymnastics-gymnasium)

         > lu:sor     = leikinlaskija < ludo >? E. looser ’häviäjä’

lustrum               = (luo, lavo) lätäkkö, rapakko; luola; porttola (vino lustrique)

         ~ lustrum     = (luceo) sovintouhri ~ lyceum = gymnasiumi >? S. Lust ’ilo’

         ~ lux (luceo) = valo; ilo; pelastus > luxus = ylellisyys; hekuma, irstailemus

         ~ lavo  (lautum, lōtum) ’pestä, kylvettää; kastella, valella’ > lot, lotus = pesty

> Romania:                slava    ’Ruhm; Lobpreisung; Himmel, Luft’ ~ Gr. leksi  'sana'

Kreikka:        

laos    (laoi) 'kansa, ihmiset, joukko' > (ks. germ.) Leute (liuti) > ksl. ljudu

légein             ’count, tell; say, speak' ~ legω 'sammle, zähle, rede, sage'

leω                = legω (sanoa, kertoa, käskeä, luulla, arvella)

         > logos  (sana, puhe; syy) > mon.  ta logia (sanat); lexi 'sana'

         < logas  (jaarittelija) ~ Liettua: lgatj ’valehdella’ (= S. lügen)

laiki                'kreikkalainen kansanperinnemusiikkilaji'

Seireenit  (P. Commelin): - Parthenope 'Neitsyys', Leukosia 'Puhtaus' ja Ligeia 'Soitannollisuus'

 

Türkisch-etym:        

(jak.)                 luč(č)a (russkij) ~ (tung.) lūča, loči, lusa = ’Teufel’ (r ~ l)

osm.                  laγuta, lavuta ’Laute’ < it. liuto < ar. al-'ūd (eig. ’Holz’)

Tü lugat             'dictionary'; Azerb. lüğəti 'sõnaraamat'

Arab:                 

luga-t                 (pl. lugât) ’sana'; ’dialect, idiom, parlance; phrase ’;

         ’tongue, speech’ (puhekieli); lagz, lugz ’enigma’

Palestiina:        

lahin/alhān           'melody' ~ Persia: lahn 'tone, tune; way of speaking, intonation'

          ~ lahje ’accent; tongue, dialect’

Persia:        

lafz                   (> pl. alfaz ) ’word’  ~ loγat 'word, language, dialect, speech, idiom; dictionary' 

                     > loγavi 'verbal, literal' (= lafzi id. < lafz 'word') >? F. luku

Skr:        

lehka                   'zählen, rechnen'; rekhā, lekhā 'Strich, Reihe; luku'  > R. räkna ~ E. lection

Urdu:                  log         'väki, ihmiset'

Rgveda:              stotra ’Loblied’ ja śloka (soiminen, ääni, sointu)  >? Slav. slova 'sana' ~ slogan

 

Hakola, Hannu Panu Aukusti:

1000 Duraljan etyma, 2000 - 419: P-D:   *luku ’number, figure; to count’

         ~  Tam alaku 'number, calculation' (DED238);  J yaku 'Übersetzung'

~ Redei 1986: PFU *luke ’(An)zahl’; PN *luk’-/lok’ ’to gather, collect’