2003 ESISELVITYS III

B2. Musiikin hahmottaminen - 15 ov tai enemmän

Säveltäminen on kaikissa saamelaisen musiikin kulttuuripiireissä ollut perinteisesti yhtä luonteva ilmaisutaito kuin esittäminenkin. Pohjoissaamelaisella alueella on ollut omat ’joikuseppänsä’ ja itäsaamelaisten keskuudessa henkilölaulut luodaan yhdessä tekstin kanssa joka esityskerralla yhä uudestaan perinteisistä sävelaiheista liikkeelle lähtemällä. Tästä johtuen perinnemelodioiden sävellystaito on tiukasti sidoksissa esittämiseen, joten uusien melodioiden luominen tapahtuu joko kerta toisensa jälkeen melodiaa hiomalla, improvisoimalla tai jossain vaiheessa myös nuottikirjoituksen avulla. Säveltämiseen tähtäävä koulutus on tässä tapauksessa katsottava jokaiselle pakolliseksi oppiaineeksi.

Jotta opiskelu nivoutuisi jatkuvasti myös nykyhetkeen, on tutkittava keinoja ja mahdollisuuksia, kuinka perinnemusiikki saadaan istumaan tämän päivän soittimiin ja hallittuun ryhmäesiintymiseen niin, että musiikin alkulähde on selvästi tunnistettavissa. Tämän kysymyksen merkitys tulee esille varsinkin esiintyjäryhmille tehdyissä musiikkisovituksissa ja sen taidon vaatimassa koulutuksessa.

Opetussisällön osa-alueet:

2.1 yleinen musiikin teoria (nuotti- ja sointumerkintä; musiikilliset muodot)

2.2 saamelaismusiikin luokittelutavat

- musiikillisin perustein (motiivianalyysi)

- aiheiden,

- aluejaon,

- käyttöyhteyden, omistussuhteiden, esitysnäkökulman

- aikaperspektiivin mukaan

2.3 saamelaismusiikinteorian ja säveltapailun perusteet

2.31 sekarytmiikka saamelaisen musiikin tunnuspiirteenä

 

’Sekarytmiikka’ -käsitteen valaisemiseksi mukaan on liitetty esimerkki siitä, mitä näitä asioita kuvaava ’rytmikaavajärjestelmä’ tarkoittaa. Seuraavassa taulukossa esiintyvät kaikki mahdolliset teoreettiset mallit siitä, kuinka monella tavalla 13-jakoinen ’sykli’ l. ’tahtilaji’ voi muunnella sisäisesti.

Tähdellä (*) merkityt versiot ovat niitä, joita on tavattu länsisaamelaismusiikin äänitteissä (Ruotsi, Norja, Suomi) tai samaa aluetta koskevassa kirjallisuudessa. Itäsaamelaista musiikkia ei ole huomioitu näissä esimerkeissä. Esimerkki osoittaa, että teoreettisista 32 variaatiosta noin 2/3 on tavattu käytännössä esiintyneinä kerran tai useammin. Kattavuusalue on välillä 5-30 (1/2-, 1/4- tai 1/2) täydellinen, jonka jälkeen

väliltä 30-50 puuttuvat elävät esimerkit sykleistä 31 ja 47-49. Väliltä 51-80 on tiedossa vain kymmenkunta autenttista esimerkkiä. Niiden luonnollisena jatkeena on itäsaamelainen vapaamittainen ja määrämitaton improvisoitu laulanta (leu´dd, luvvjt) (ks. yleisluokittelun kohta 3.34).

22-333* (tai 223-33*)

23-233* (tai 23-23-3*)

23-323*

23-332

32-233

32-323

32-332*

33-223*

33-232*

33-322

223-33

232-33

233-23

233-32

322-33*

323-23* (oik. 32-32-3*)

323-32*

332-23

332-32

333-22*

 

322-222*

232-222*

223-222*

222-322* (myös versio 13 x 3/8!)

222-232

222-223*

32-22-22

23-22-22*

22-32-22

22-23-22*

22-22-32*

22-22-23*

 

2.32 eri alueilla esiintyvät melodia-asteikot ja niiden esitystavat

2.33 äänenmuodostuksen perusteet, alueelliset erot (korusävelet, niekut)

2.34 improvisointimenetelmät (musiikki/teksti) ja niiden alueelliset erot

2.35 musiikin käyttö sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

2.36 henkilöjoiun ’liimautuminen’: musiikin ja henkilön välinen side

2.4 saamelaismusiikin nuotintaminen, laulutekstien litterointi

2.41 nuotinnusten rakenneanalyysi; improvisoinnin rakennemallit

2.42 tekstin ja musiikin rakenteiden päällekkäisyys

2.43 moniselitteisyys sävel-, rytmi- ja muotorakenteissa

(mm. joiun ’alku/loppu’ -problematiikka)

2.44 musiikin sanat runoutena, ’merkityksettömien’ tavujen merkitys

2.45 Tekstien moniselitteisyys (salakielisyys) verrattuna

- saamelaisten duaaliseen kielelliseen ja kulttuuriseen ajatteluun

- yleiseen kansanrunouden moniselitteisyyteen ja symboliikkaan

Esim. SKVR XV, s.58: Rukous maata mennessä:
” Anna maata maataxeni, pelto pjehtaroijjaxeni,
Sancta salva pajnajaxi, Neitty Maria nukuttajaxi!”

2.5 sävellys ja sovitus; musiikin muotorakenteet eri saamelaisalueilla

huomion kiinnittäminen erilaisten juhlien heterofoniseen laulantaan

2.51 sovittaminen nykysoittimille

2.6 kenttätyöt ja keräystoiminta (kesäkurssimuotoisia)

2.7 tietokanta-arkistojen käyttö ja tietoverkoston hyödyntäminen

 

B3. Laulu- ja soittotaidot - 30 ov - Tähän kohtaan kuuluva opetus on etupäässä henkilökohtaisesti ohjattua sisältäen kuitenkin opinnäytteiksi soveltuvia ohjattuja yhteisesti esitettyjä produktioita.

3.1 pääsoitin (laulu?); nuoteista soittamis- tai laulamistaito, 
kuulemalla oppiminen, opitun sisäistäminen ja ulkoa muistaminen

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joiun oppiminen esim. rytmikaavan avulla on vain välivaihe. Lopulta rytmikaava unohtuu ja jäljelle jää vain itse musiikki. Unohtaminen puolestaan tarkoittaa sitä, että Nils-Aslak Valkeapään 1970-luvun alussa 3-5 tuntia automatkalla sataan kertaan hioma uusi henkilöjoiku unohtuu joiun kohteelta jo seuraavana päivänä, eikä kukaan ikinä enää löydä kerran kadonnutta melodiaa uudestaan. Harmin tunnekin muistaa syntyä vasta 20-30 vuoden kuluttua.

3.2 sivusoitin; opetuspäämäärä sama kuin pääsoittimessa

3.3 improvisointikyky pää- ja sivusoittimilla;

- reagointikyky mus. ärsykkeisiin ’vuoropuhelujen’ muodossa

3.4 mahdollisesti toinen sivusoitin tai vaihtoehtoisesti jokin toinen saamelaisen musiikin osa-alue erikoistumiskohteena

3.5 musiikkikilpailuihin osallistuminen (motiivina ilo) ja muut esitysnäytteet

B4. Yhtyetaidot - 20 ov - sisältäen ohjatut esitysproduktiot ja opinnäytteet

4.1 vapaa säestys; sointumerkintätekniikan käytännöllinen hallinta sointusoittimilla, bassolinjojen itsenäinen muuntelu sekä vapaa lyömäsoitinsäestys

4.2 yhtyeharjoittelu (laulu/soitto);

- portaattoman säveltason nousun aiheuttamat säestysongelmat

- soitto/laulaminen toisia samalla kuunnellen

- ketjulaulu eri mittaisilla fraaseilla

- eri mittaisten samanaikaisten joikujen polyfonia/heterofonia

- leu´ddin duo- tai ryhmäesitysten heterofonia

- eri saamelaisalueen musiikkiaineiston käyttäminen ohjelmistossa

4.3 yhtye-improvisointi rajatuissa ja vapaamittaisissa muodoissa

- Suppeahkon ohjelmiston puitteissa (2-3 eri tahtilajia tai sykliä) keskitytään saamelaisen sekarytmiikan puitteissa tapahtuvaan improvisointiin

4.4 sointu- tai skaalaimprovisointi: Etsitään omaehtoista alueellista tyyliä vastakohtana afroamerikkalaisille improvisointimalleille.

4.5 yhtyeproduktiot, julkisiin esityksiin valmiit ohjelmakokonaisuudet

4.6 osallistuminen alueella tuotettaviin musiikkiteatteriproduktioihin

Toiminta antaa mahdollisuuden saada tasokasta ohjaajakoulutusta musiikkiteatterin alueella. Tuloksena on myös vuorovaikutuksen synty ympärillä asuvien muiden kieliryhmien kanssa yhteisen musiikkikoulutuksen ja taiteen tekemisen parissa.

4.7 äänentoisto- ja studiotekniikka; koulutus laitteiston käyttämiseen

4.8 musiikkikilpailuihin osallistuminen

B5. Ammatillinen toimintaympäristö - 5 ov

5.1 Tekijänoikeudet

Australian ab-originaalien musiikkia sisältävissä äänilevyissä on usein huomautus siitä, ettei levyä pitäisi soittaa ko. heimojen ihmisille ennalta varoittamatta, koska jotkut lauluista liittyvät vain salaisiin uskonnollisiin menoihin.

Saamelaiset henkilölaulumuodot ovat painavalla tavalla henkilökohtaisia ja niiden esittämisyhteyteen liittyy tavallisesti totuttujen sosiaalisten tapojen kirjoittamaton säännöstö. Musiikkikeskus tulee toimimaan saamelaisalueella, joten henkilölaulujen julkinen esittäminen tulee olla ennakkoon tarkkaan harkittua. Näistä seikoista on syytä  keskustella perinteen taitajien kanssa ja sopia yleisesti hyväksyttävistä menettelytavoista - sovitus-, harjoittelu- ja esitysoikeuksista, traditionaalisen käsitteestä ja siitä, kelle mahdolliset tekijänoikeuskorvaukset julkisista esityksistä tai levytyksistä kuuluvat. Musiikkikeskus ei saa tehdä virheitä tässä herkkäsävyisessä kysymyksessä. 

5.2 työelämätietous; lainsäädäntö, työsopimukset,

- tekijänoikeusjärjestöt (Teosto, Gramex ym.)

- ammattijärjestöt (Suomen muusikkojen liitto, Säveltäjät ja sanoittajat ry.)

5.3 musiikin tuottamisen perusteet - studio- ja levytuottaminen

5.4 mainonta, PR-toiminta, työympäristöpsykologia

5.5 manageritoiminta, yritysmuotoinen ansiotoiminta,

5.6 yksityisen työntekijän verotus, vähennysoikeudet, taiteilijaeläke

5.7 Apurahalähteet, apurahojen hakeminen ja käyttöselvitykset

 
B6. Valinnaiset ammatilliset opinnot - 10 ov

6.1 produktiotyönäyte

6.2 saamelaisrytmiikkaan pohjautuvan tanssin liittäminen musiikkiin;

sekarytmiikan ilmentäminen fyysisesti musiikkiesityksessä

6.3 saamelaismusiikin tuottaminen ja studiopalvelut (jatko-opinnot)

6.4 a) sävellys- ja sovitusopintojen täydennys

b) henkilökohtaisensoitinopetuksen täydennys

c) yhtye-esiintymisopintojen täydennys

6.5 lukio-opintojen mahdollinen täydennys

 
C. Vapaasti valittavat opinnot - 10 ov

Henkilökohtaisiksi räätälöidyissä opintosuunnitelmissa on oltava valinnanvaraisuutta, jotta jokainen opiskelija voi riittävästi erikoistua oman kasvuympäristönsä musiikkiin, vaikka hallitsee ainakin perusasiat muista saamelaismusiikin osa-alueista. Luoviksi ja esiintyviksi taiteilijoiksi aikoville tämä valinnan mahdollisuus on tärkeämpää kuin opetustyöhön aikoville, joilla laaja-alainen osaaminen on luonnostaan etusijalla.

C1. lukio-opintoja tai kohdan 3.4/B.1 sisältämiä oppijaksoja

C2. Laulun / soiton lisäopinnot

2.1 pääsoitin (täydennys)

2.2 sivusoitin (täydennys)

C3. saamelaismusiikin tutkimus:

3.1 kenttätyöt ja keräys (jatko-opetus)

3.2 arkistointi ja säilytys (jatko-opetus)

3.3 aineiston luokittelu, musiikin ja tekstin analyysi

3.4 julkaisutoiminta: toimittaminen, taitto jne.

C4. saamelainen mytologia; esikristilliset jumaluudet; myytit, tarut, sadut

4.1 noidan toiminnan historia suhteessa Siperian shamanismiin

4.2 suomalainen, karjalainen ja virolainen mytologia;

Kalevala, loitsuperinne, Kalevipoeg, Peko, Karjalan jumalat

4.3 arktisten kansojen mytologia suomalaisten ym. tutkijoiden keräämänä

C5. jokin muu kohdan 3.4 sisältämistä B.2-6 aiheista

 

3.5 Tutkinnon suorittamiseen tarvittavat opinnäytteet

Opinnäytteiden antamisen muodot selvitetään musiikkikeskuksen aloittaessa toimintansa. Osasuoritusten muodot ovat joko kuunneltuja luentosarjoja, seminaareihin ja ryhmäharjoituksiin osallistumisia (ilman erityistä tutkintoa), kirjallisia tutkintoja, seminaari- ym. työnäytteitä (myös mahdollisesti valmistettuja soittimia) ja erityisesti musiikkiesityksiä, sovituksia sekä sävellyksiä - yksin ja/tai ryhmätyönä.

Tutkinnon suorittamiseen tarvittavat työnäytteet sisältäisivät sekä suullisen/kirjallisen ilmaisutaitoa osoittavan näytteen että musiikillisen esityksen, joka voi painottua laululliseen ilmaisuun (sanojen kanssa tai ilman), soittoon tai sävellystuotantoon.

Pakollisena sävellystaidon näytteenä tulisi esittää yksi henkilölaulu millä tahansa saamelaistyylillä esitettynä. Esittävän puolen näytteistä ainakin osan tulisi olla säestyksettömiä sooloesityksiä.

3.51 Loppututkintoon vaadittavia opinnäytteitä voisi tässä vain luonnehtia muutamalla satunnaisesti valitulla mutta samalla vaatimustasoa osoittavalla esimerkillä:

A. äänenmuodostus ja melodian koristeleminen (eläin- ja luontoaiheet):

- vuolle-ilmaisu (Ruotsin saamelaismusiikki);

- sävelien aksentoiminen, korusävelet, falsetti, liu’ut

- luohti / joiku (pohjoissaamelainen intonaatio);

- ’Gumpe’, Ailu: ’Länsituuli’; Inga Juuso: ’Shamaanijoiku’

- itäsaamelainen leu´ddin ja luvvjtin melodian koristelutapa:

- Kaisa Gauriloff: Hiiren leu´dd, Jaakko Gauriloff: ’Kotkan leu´dd’,

- kildininsaamelaisen luvvjtin säveltason portaaton nousu, jyrkät katkot

- ’Peuran satu, Etelätuuli’, Nikolai Kuzmin: Karhun luvvjt

- ’laulullinen’ ilmaisu; (Tenonlaakso, merisaamelaiset, Marie Boine ym.)

B. vapaa joikuimprovisaatio (ilman sanoja) lyhyessä sekatahtilajissa:

Ingor Ante Ailu Gaup: ’Jienat jietnadit jienjaiguin’ (8/8 = 3-2-3) (IRLP-6)

C. määrämittaisten mutta sekarytmisten syklisten muotojen hallinta:

Duvvá: ’Val’gon-guoi’ka’ (~ 75/8), Inga Juuso: Biera Biera (~ 58/8)

D. improvisoidun tekstin ja musiikin päällekkäisrakenteiden yhdistäminen:

Nils Hotti: ’Dryckesjojk’, ’Jofanas’ tai kolmikieliset esitykset,

Tirén: N:ot 190-191 ja 515-516

E. soittonäytteitä: Mikkel P.A. Bongo: ’Sárgon-Sára’ (80/8),

- Kuolassa komien (poronsarviin kiinnitettävä) käyttämän

tatskan -kolistimen rytmikuviot

F. yhtyesoitto sekarytmisen joiku- tms. melodian pohjalta:

Wimme Saari: ’Háldi’ (säest. Pohjantahti) (11/8 = 32-33)

- ’Risten Anne Sara’ (N-A. Valkeapään yksityiskokoelmat)

(20/8 = 22-32-33-23)

Edellä olevan opetussuunnitelman viitteellisenä runkona on käytetty Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Musiikin ja taiteen yksikön (Kokkola) musiikkialan perustutkinnon opetussuunnitelmaa. Tästä syystä koulutuksen esisuunnitelmassa varataan mahdollisuus tulevaisuudessa muuttaa eri opetuslohkojen välisiä viikkotuntimääriä sisäisesti keskenään. Sama koskee pakollisten ja valinnaisten oppiaineiden välistä otsikointia, joita on voitava jossain määrin vaihdella keskenään.

 
3.6 Erikoistuminen ja jatko-opinnot

Pedagogiseen muodolliseen pätevyyteen johtava opetus (180 ov - sis. didaktiset opinnot, kasvatustieteen perusopinnot, opetusharjoittelun ja opinnäytetyön) on kandidaatintutkintoa laajempaa. Tutkinnon suorittamiseen vaadittava mutta nimenomaisesti musiikkikeskuksessa tapahtuva opetussisältö suunnitellaan vasta keskuksen kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana kertyvien kokemusten pohjalta. Varsinaiset pedagogiset opinnot (25 ov?) suunnitellaan ja hyväksytetään alan ammatillisissa korkeakouluissa. Yliopisto-opintojen ollessa kyseessä tarvittavat lisäopinnot ja näytetyöt suunnitellaan ko. laitoksen henkilökohtaisen opinto-ohjauksen yhteydessä.

 

4.Opetus- ja esitystilat sekä tekniikka

4.1 Opetustoiminnan päätilat sijaitsevat valmistuvan Saamelaiskulttuurikeskuksen yhteydessä sijaitsevassa saamelaismusiikkikeskuksessa. Joiltakin osin voidaan opetus- ja ehkä myös harjoitustiloja saada saamelaisalueen koulutuskeskuksesta ja mahdollisesti muualta (Sámi radio). Tällainen tilojen ja jopa opetuksen tarve koskee ainakin lukion suoritukseen tarkoitettua opetusta, soitinrakennusta sekä studioäänittämisharjoittelua, mikäli tarvittavia omia tiloja ei saada musiikkikeskuksen yhteyteen.

Tilojen tarve määräytyy osin päätoimiseen opiskeluun kaavaillun vuosikursseittain valitun opiskelijamäärän mukaan. Jos vuosittain otetaan kokopäiväisiä opiskelijoita yhden yhtyeen verran (= 5-6 opiskelijaa), on kokonaismäärä kolmen vuoden kuluttua musiikkikeskuksen valmistumisesta noin 15 päätoimista (max. 20?)) opiskelijaa, joiden lisäksi on otettava huomioon samanaikaisesti tapahtuva harrastajakoulutus.

Opetustilojen (yhteisluennot ja harjoitukset) tulisi olla monikäyttöisiä siten, että yhtyeharjoittelua pitäisi voida toteuttaa luentotilojen ollessa vapaina. Lisäksi tarvitaan useita pienempiä tiloja samanaikaisesti tapahtuvaa yksityistä laulun/soitonopetusta sekä opiskelua varten. Erityisen tärkeää tällaisten tilojen olemassaolo on, jos toimintaan liittyy musiikkikoulu- tai -opistotyyppistä harrastajatason opetusta päätoimisen opiskelun ohella.

Eräs vaihtoehto on, että opetus- ja harjoittelutilat rakennetaan konsertti- ja kongressisalin yhteyteen siten, että opiskelutiloista on suora yhteys näyttämö-studioon. Tilat olisivat siis samalla esiintyjien pukuhuone- ja sosiaalisia tiloja.

4.11 Musiikkiteatterin esitysmahdollisuudet.

Riippumatta toiminnan vakinaisuudesta tilojen tarve on aina yhtä suuri. Kestää vuosia, ennen kuin musiikkiteatteriproduktioita alkaa valmistua. Ennemmin tai myöhemmin tämä tarve tulee kuitenkin esille. Niitä odotellessa paikkakunnalle saatetaan tuottaa vierailevia saamelaisteatteriesityksiä. Tämä toiminta tarvitsee puitteet, jotka on huomioitava jollain tavoin jo alkuvaiheessa. Musiikkiteatterin rinnalla on muistettava myös tanssi, joka tarvitsee riittävästi näyttämöllistä liikkumatilaa - soittimiin sotkeutumatta. Tilaselvityksessä huomioidaan:

1) Kunnollisen kokoinen näyttämö taustatiloineen vaatii paloturvallisuuslakien mukaisen rautaesiripun näyttämö- ja salitilojen välille. Tämä voisi liittyä koulutustoimintaan siten, että se sallisi lähes päällekkäiset erillistoiminnot näyttämön studiotiloissa sekä varsinaisessa kongressisalissa.

2) näyttämötilojen riittävä laajuus sekä sivu- että syvyyssuuntaan lavasteiden ja sivunäyttämö- tai orkesteritilojen tarpeiden mukaan.

3) On kysymys myös siitä, onko teatteri- ja tanssiesityksissä soittajien paikka näyttämön sivussa - puolinäkyvissä vai olisiko näyttämön edessä oltava ns. orkesterimonttu, joka mahdollistaisi esim. tanssiliikunnan ulottumisen aivan etunäyttämölle. Hissillä toimiva orkesterilava voi olla nostettavissa myös kongressin paneelikeskustelu- yms. paikaksi näyttämön tasalle.

Musiikkiteatterin tarvitsemat lavastepajat ja ompelimot voidaan liittää johonkin muuhun opiskelutoimintaan, jolloin niille ei tarvitse varata omia tiloja näyttämön takaosasta. Paikan viereen tulee lisäksi olla mahdollisuus päästä suoraan kuljetusautolla.

 

4.2 Toimintaan varattavat tilat

- luentosali (soveltuu myös yhtyeharjoitteluun)

- studio (so. konserttisalin näyttämötila), joka soveltuu myös yhtyeharjoitteluun

- Tässä tapauksessa on etukäteen selvitettävä salin yleinen käyttötarve.

- studion yhteyteen liittyvä erillinen äänitarkkaamo äänipöytineen

- konserttisalissa oleva tila salin PA-äänitarkkailua varten (sis. äänipöydän tilan)

- mahdollisuuksien mukaan lisäksi yksi ryhmäharjoittelutila, jota voidaan käyttää

myös yksityisopetuksen antamiseen

- 4-5 yksityiseen opetukseen ja opiskeluun soveltuvaa pientä huonetta

- opettajainhuone yhdessä mahdollisesti johtajan toimistotilojen kanssa

- toimistohuone

- yhteinen vapaa-aikatila (opettaja-, opiskelija- ja esiintyjäkahvio)

4.21 Musiikkikirjasto

Kirjastossa tulee olla musiikin yksityisen kuuntelemisen mahdollisuus samanaikaisesti esim. viidelle opiskelijalle. Joissakin tapauksissa tämä on ratkaistu rakentamalla erillisiä musiikinkuuntelukoppeja, joissa kussakin on tarvittava kuuntelulaitteisto. Koska kirjasto on ennen kaikkea laitoksen sisäinen - ei siis julkisiin kirjastoihin verrattavissa - kuuntelutiloihin voitaisiin sijoittaa myös tietokoneet yksityistä opiskeluun liittyvää työtä varten. Luonnollisesti kirjasto on sopimuksesta käytettävissä myös ulkopuolisille vierailijoille, mutta kysymyksessä on ennen kaikkea musiikkikeskuksen käsikirjasto, josta lainattavissa on vain useina kappaleina hankittu opiskelumateriaali.

- painetut tai sähköisessä muodossa olevat äänitteet;

- Julkisten arkistoiden ja museoiden saamelaismusiikkiäänitteiden kopiot

- keskuksen oma keräysaineisto nauha- tai CD-muodossa; lahjoitukset

- äänentoisto- ja käsittelylaitteisto

- video-, DVD- ym. aineisto (myös arkistokopiot, lahjoitukset ja keräys)

- oppi- ja opetuskirjallisuus ja sen sijoittaminen tietokantaan

4.22 Ulkoalueiden tilatarve

Keskuksen pihalla sijaitsevassa ulkoilma-auditoriossa voitaisiin toteuttaa jopa täysin akustisia esityksiä tai kannettavalla vahvistinkalustolla (kaksi kaiutinta ja mikrofonit sekä tarkkailupöytä). Jokin kesäkongressin osaluento voitaisiin järjestää ulkoilmassa sopivan sään vallitessa. Tämä tarkoittaisi suurimmillaan 100 hengen hieman kaareutuvaa, syvennyksestä nousevaa katsomoa  kiinteine säänkestävine istuimineen ja ääntä heijastavine pikku estraadeineen. Sähköliitäntä pitäisi tuollaisessa paikassa joka tapauksessa varmuuden vuoksi olla.

 

5. Keräys-, arkistointi- ja tutkimustoiminta

5.1 Koska kenttätyöharjoittelu kuuluu opiskelijoiden pakollisiin perusopintoihin, on luontevaa, että keräystuotteet arkistoidaan asianmukaisesti. Yhtä luontevaa on, että kerättyä aineistoa hyödynnetään tulevassa opetuksessa.

5.2 Alkuvaiheessa on tärkeää tehdä kokonaiskartoitus siitä äänitetystä materiaalista, joka sijaitsee erilaisissa kokoelmissa saamelaisalueen ulkopuolella. Pohjoismaisten julkisten laitosten ohella on kiinnitettävä erityistä huomiota muualla maailmassa oleviin kokoelmiin, joista tulisi saada kopiota musiikkikeskuksen koulutuskäyttöön. Erityisenä esimerkkinä mainittakoon Robert Crottet'in perikunnan hallussa eri puolilla Eurooppaa olevat ääni- ja filmitallenteet sekä muut muistiinpanot kolttien, inarin- ja pohjoissaamelaisten elämästä 1950-luvulle saakka. Tiedossa on sodanjälkeiseltä kaudelta muitakin tuntemattomiksi jääneitä kokoelmia esim. Englannissa. Lisäksi tulisi saada ainakin varmuuskopiot pohjoismaisista yksityisistä kokoelmista, jotka saattavat sisältää harvinaista materiaalia (mm. kolttaitkut, pohjoissaamelaisten hääjuhlat, ’uuden joiun’ syntyvaiheet 1970-luvun alussa)

5.3 Keskeisellä sijalla on aineiston huolellinen dokumentointi, aineiston (laulutekstit, haastattelut) litterointi ja nuotintaminen sekä musiikillisten analyysien tekeminen. Laitos varaa mahdollisuuden tarjota opetusta tähän työhön erikoistumista haluaville opiskelijoille. Päämääränä on pitkällä tähtäyksellä käsitellä koko tallennettu mutta vielä tutkimaton saamelainen musiikkiaineisto johdettuna opiskelutyönä julkaistavaan kuntoon. Ainakin tärkeimmäksi katsottu osa tulee alkuvaiheessa käsitellä niin. että sitä voidaan hyödyntää opetustarkoituksiin. Kielen tarkastuksen osalta toiminta tapahtuu yhteistyössä paikallisten kielen tuntijoiden ja alan julkisen koulutusjärjestelmän (yliopistot) kanssa.

5.4 Saatuja tutkimustuloksia esitellään niin pohjoismaisissa kuin kansainvälisissäkin kongresseissa, symposiumeissa ja seminaareissa (ks. myös kohta 6. ’Julkaisu-toiminta’). Tämä ei vielä edellytä alkuvaiheessa päätoimista tutkijan vakanssia, koska analysointi tapahtuu johdettuna opiskelutyönä.

Tällainen toiminta edesauttaa musiikkikeskuksen tunnetuksi tekemistä ulkomailla. Seurauksena toivon mukaan on kansainvälisen kiinnostuksen syntyminen laitoksen toimintaa kohtaan, mikä puolestaan houkuttelee ulkomaisia opiskelijoita ennemmin tai myöhemmin hakeutumaan keskuksen tarjoaman koulutuksen piiriin. Kansainvälisyys tuo mukanaan ennalta-arvaamattomiakin vertailukohtia muualla maailmassa saavutettuihin alkuperäiskansojen musiikintutkimuksen menetelmiin ja tuloksiin. Tällainen vertailu antaa luotettavuutta valittuihin opetusmenetelmiin ja auttaa mahdollisesti välttämään virheellisiksi osoittautuvia lähestymistapoja.

 

6. Julkaisu- ja konserttitoiminta.

6.1 Julkaisutoiminnan sisältö käsittää alkuvaiheessa koulutusmateriaalin; kirjat, levyt, kuvanauhat ym. tuotteet. Aivan aluksi kirjallinen aineisto laaditaan luento- yms. monistemuodossa. Tämä ei kuitenkaan voi olla pitkän tähtäyksen tavoite.

Koska kirjallista oppimateriaalia ei ole olemassa tai sitä ikänsä ja harvinaisuutensa vuoksi on vaikea hankkia, musiikkikeskuksen tulisi vähitellen aloittaa myös oma oppimateriaalin julkaisutoiminta. Pääpaino on tällöin kirjallisessa tai sähköisessä muodossa julkaistavista tuotteista. Äänitteiden osalta tilanne on hieman helpompi, koska monet yksityiset yhtiöt julkaisevat jatkuvasti saamelaista musiikkia CD-levyjen muodossa.

Opetukseen liittyvä kenttätyöharjoittelu saamelaismusiikin keräämiseksi ja taltioimiseksi saattaa ajan mukana tuottaa myös tutkimusaineistoa, jota oppilaitoksen itsensä on mielekästä julkaista. Sama koskee opiskelijoiden itsensä opetussuunnitelman mukaisesti luomaa uutta musiikkia.

6.2 Musiikkikeskuksen tulee tarjota lukuvuoden aikana kourallinen konsertteja, jotka samalla ovat oppilastyönäytteitä. Olisi hyödyllistä saada mukaan vierailijoita, joiden esitykset antavat vihjeitä tyyliseikoista. Luonnollisesti esiintyjävierailut tulee kytkeä yhteen tilapäisopetuksen kanssa.

6.3 Oman lukunsa ansaitsee toteamus, että valmistuvan saamelaiskulttuurikeskuksen konsertti- ja kongressisali on sellaisenaan käyttökelpoinen myös mittavammille musiikkifestivaaleille.

Tällainen aloite on jo tehty Juha Guttormin toimesta Siidan ja Inarin talvimatkailun kehittämisprojektin ohjausryhmälle 25.02.02. Siinä esitetään, ’...että Inarin kirkonkylässä ryhdyttäisiin järjestämään vuosittain Alkuperäiskansojen musiikkifestivaalia tai –tapahtumaa’. Huhtikuun puolivälin paikkeille sijoittuva tapahtuma voisi olla 3-4 päiväinen ja siihen kutsuttaisiin eri alkuperäiskansoja edustavia artisteja ja muita esiintyjiä ympäri maailmaa.

Festivaali sopisi hyvin musiikkikeskuksen toimintaan, johon voitaisiin liittää alkuperäiskansojen vierailevien esiintyjien opetusta. Jos taakse perustetaan erillinen festivaaliyhdistys, niin musiikkikeskus osallistuisi suunnitteluun tarjoamalla rahoitusta opettajapalkkioiden ja osin jopa matkakorvausten osalta.

Pääpaino pitäisi  olla saamelaisalueen oman musiikin esittelyssä. Pelkkä ulkoa tuotettu taide kelpuuttaa paikalliset ihmiset korkeintaan vain lipunmyyjiksi ja ovimiehiksi. Tällöin arvot rakentuvat puhtaasti matkailun palvelemiseen ja pahimmillaan jopa estävät paikallisen kulttuurin vahvistumista. Musiikin esittäminen taloudellisesti varmalla pohjalla edellyttää kyllä molempien näkökulmien huomioimista. Jossain tulevaisuudessa häämöttää kuva festivaalista, jonka päätapahtumana olisikin oman kulttuurialueen piiristä lähtenyt tuotanto tai esitys, jota muualta maailmasta tullaan ihmettelemään. Kokemus osoittaa jo, että tällainen on mahdollista. Musiikkikeskuksen oman toiminnan on joka tapauksessa lähdettävä ajatuksesta, että se tarjoaa omalla alallaan maailman silmissä kadehdittavaa opetusta. Festivaalit olisi tällöin kukka, joka kerran vuodessa avautuessaan osoittaa maailmalle omat juurensa.

 

7. Yhteistyötahot.

7.1 Yksityisten kulttuuriperinnön taitajien lisäksi tuleva musiikkikeskus tarvitsee tiiviin kanssakäymisen musiikin alalla toimivien muiden laitosten kanssa. (Välttämätöntä tämä on aina silloin, kun on kysymys myös pedagogisista opinnoista.) Tämä varmistaa jatkuvan tiedon saannin muualla tapahtuvasta toiminnasta ja sen tuloksista. Esiintymistottumuksen lisäämiseksi laitoksen tulisi tarjota opinnäytteitään erilaisiin tilaisuuksiin - myöskin suurille festivaaleille, joilla on tarvetta tuoda saamelaismusiikkia esille uusien sukupolvien tarjoamassa muodossa. Huomiotta ei pidä jättää myöskään alueella mahdollisesti suunniteltavia suurproduktioita (musiikkiteatteri ym.), jotka tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden opetuksen vaatimaan käytännön harjoitteluun musiikin, puheen ja tanssin osa-alueilla ammattitaitoisessa ohjauksessa.

7.2 Pedagogisten laitosten (Suomessa sekä Norjassa) lisäksi lähimpiä yhteistyökumppaneita ovat - pohjoismaiset saamelaisjärjestöt ja instituutiot pois laskettuina - Rovaniemen ja Oulun yliopistot, Helsingin yliopiston suomalais-ugrilainen laitos sekä Kotimaisten kielten äänitearkisto, Turun yliopisto (Talvadas-projektin materiaali),  Tromsøn ja Göteborgin yliopistot, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sekä kaikki ne arkistot pohjoismaissa (Tromsø, Upsala, Tukholma), Virossa (Tallinna, Tarto) ja Venäjällä (Petroskoi, Pietari) sekä Unkarissa, joissa saamelaista musiikkikulttuuria on tallennettuna.

7.3 Tämän lisäksi rakennetaan kansainvälinen yhteysverkosto kaikkien alkuperäiskansojen musiikkikulttuureita käsittelevien instituutioiden välille. Yhteydet muodostetaan myös saamelaista mytologiaa tutkiviin laitoksiin eri maissa - esim. European Folklore Institute Unkarissa.

7.4 Festivaaliajatus vuosittaisena tapahtumana vaatii erikseen oman yhteysverkostonsa. Käytännössä tarvitaan ehdottomasti jonkinasteista yhteistyötä Norjan Riddu Riddu -kesäfestareiden järjestäjien kanssa (huom. d:n poikkiviivat puuttuvat), koska siellä on valmiit kontaktit esim. Siperian alkuperäiskansoihin, joten tuotakin verkostoa voisi hyödyntää ja tarjota vastapalvelukseksi jotain omaa tieto-taitoa. Festivaalit eivät syö toisiaan, koska ne ovat eri vuodenaikoina.

Toinen yhteistyöhön valmis instituutio on Maailman Musiikin Keskus Helsingissä, joka järjestää vuosittaisen EtnoSoi -tapahtuman ja jonka toiminnanjohtaja on jäsenenä MMK:n edustajana kansainvälisissä maailmanmusiikin festivaalijärjestäjien yhteenliittymissä.

Muita itsenäisiä festivaalien tuottajayksiköitä etnisen musiikin alueella Suomessa ovat Kaustisen ja Joensuun kesätapahtumat. Alussa riittäisi keskinäinen tiedonvaihto siitä, mitä kokoonpanoja on minäkin vuonna yleensä tarjolla sen lisäksi, mitä kukin festivaali tilaa itselleen.

Ajan saatossa olisi kuitenkin hyvä ottaa huomioon myös nykymusiikki, koska taidemusiikin puolella on myös paljon etnisen musiikin pohjalta syntyvää tuotantoa. Tästä esimerkkinä ainakin takavuosina aktiivisesti toiminut Unescon tukema Composers’ Workshop (Hollanti-Bulgaria -ketjussa) - vuosittainen symposium etnopohjalta lähteville klassisen musiikkipuolen säveltäjille.

7.5 Viimeisenä mutta merkitykseltään yhtenä tärkeimmistä on kiinteä yhteydenpito saamelaisorganisaatioiden ohella paikalliseen elinkeinoelämään. Näiden kaikkien kanssa etsitään ja luodaan yhteisiä kehittämissuunnitelmia, jotka edesauttavat kaikkien osapuolten henkistä ja taloudellista hyvinvointia ja jotka auttavat musiikkikeskuksen toiminnan vakiintumista tärkeänä saamelaisen kulttuurin lipunkantajana mutta samalla myös alueellisen itsetunnon vahvistajana.

 

8. Organisointi

8.1 hallinnon järjestäminen

8.11 Joko kulttuurikeskuksen hallintoelin tai oma hallitus

- ensin mainitussa vaihtoehdossa lisäksi kerran esim. vuodessa kokoontuva

musiikin alan edustajista koostuva valtuusto tehtävänään opetustoiminnan

yleisten suuntaviivojen seuranta ja kehittäminen

8.12 Musiikkikeskuksen taiteellinen johtaja (vakinainen kk-palkkainen virka tai toimi), jolta edellytetään erityisalaan sopivaa koulutusta ja kokemusta.

Johtajan tehtäväalueena on (8.24A:ssa mainitun tutkijan toimen puuttuessa):

- opetussuunnitelmat, organisointi, tutkimuksen johto; opettajien valinta

- osittainen opetusvelvollisuus teoreettisissa ja käytännön harjoitusaineissa

- lausuntojen antaminen alan koulutuskysymyksissä

- yhteydenpito eri tahoihin laitoksen kehittämiseksi

- osallistuminen kongresseihin; alan kehityksen seuraaminen

- Koska valmiita oppikirjoja ei ole olemassa, tulisi johtajalla (8.24A:ssa mainitun tutkijan toimen puuttuessa) olla aluksi riittävä osa työajastaan käytettävissä oppimateriaalin hankinta- ja suunnittelutyöhön - ainakin niin kauan, kunnes perusoppikirjat tai luentomonisteet ovat olemassa uusille vuosikursseille.

8.13 Organisointi ja taloudenhoito:

- aluksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimisto

- keskuksen valmistuttua saamelaiskulttuurikeskuksen oma hallinto

- jatkovaiheessa mahdollisesti hallinnollisen johtajan yhdistetty toimi

8.14 Musiikkikeskuksen toimisto; yksi toimistotyöntekijä

(vakinainen toimi)

 

8.2. muu henkilöstö

8.21 Yksilö- ja ryhmäkohtainen laulu/soitinopetus:

- Laulukoulutus; tuntipalkkaiset saamelaisalueen esiintyvät taiteilijat

(aluksi kurssimuotoista, myöhemmin säännöllistä viikoittaista toimintaa)

- Soitinkoulutus; edellisten lisäksi alueen muusikot ja musiikinopettajat

(tilapäispalkkaus); yhteistyö (?) Musiikkikoulujen ja opistojen kanssa

- Ulkopuoliset vierailevat kurssiopettajat koti- ja ulkomailta

8.22 Yleinen kulttuuriopetus; vierailevat luennoitsijat

(mytologia, kieli ja musiikki ym. erikoisalat)

8.23 Esiintymistekniikan opetus - vierailevat opettajat

- mus. teatteriin liittyvä tanssin ja liikunnan koulutus -vierailevat opettajat

8.24 Musiikintutkimus (2 vaihtoehtoa)

A. Päätoiminen tutkija tehtävänään oppimateriaalin tuottaminen ja

mahdollisesti siihen ohjaava ryhmäopetus (ei päivittäistä opetusvelvollisuutta)

B. - aluksi keskuksen taiteellisen johtajan osa-aikaisena tehtävänä.

Pitkällä tähtäyksellä tämä työ muuttuu päätoimiseksi.

8.25 Kirjaston ja luettelointijärjestelmän perustamisessa käytetään

ulkopuolista asiantuntijaa (siirto tietokantaan ja mahdollisesti tietoverkkoon)

- kirjaston kortistointi ja pienehkö lainaustoiminta toimistotyönä

8.26 Studiotoiminta; kulttuurikeskuksen yhteinen studiopäällikkö,

jonka tehtävänä on studion lisäksi:

- sali-PA:n teknisen laitteiston valvonta - osin yhteistyössä Sámi radion kanssa.

- vastata koko kulttuurikeskuksen yhteisestä äänentoistosta, hankintojen

suunnittelusta ja laitteiston huollosta tarvittavan apuhenkilöstön kanssa

- opiskelijoiden koulutus äänentoistotehtäviin, harjoitustöiden järjestäminen

8.27 Tulkkipalvelut (myös kirjalliset käännöstyöt)

- hankitaan tilapäistyösuhteina tarpeen mukaan.

 

9. Toiminnan rahoittaminen

Yhdistäminen Kulttuurikeskuksen yleisbudjettiin jää SOG:in ja Samediggin tehtäväksi.

A. Menot:

9.1 musiikkikeskuksen materiaaliset ylläpitokustannukset (sähkö, lämpö jne.)

- muut hallintokulut

9.2 palkat ja palkkiot, SOTU- ja eläkemaksut vakinaisille ja tilapäisille opettajille

sekä muulle osa-aikaiselle tai kokopäiväiselle henkilökunnalle

9.21 tilapäisopettajien matka- ja majoituskulut (sis. viikoittaista vierailuopetusta)

- erikoisopettajia tarvitaan ainakin alkuvaiheessa koko kalottialueelta

9.3 opetus- ja äänitysstudion perustamis- ja ylläpitokustannukset

- Konserttisalin yhteyteen liittyy

9.31 - studio (= salin näyttämö) ja sen tarvitsema lavamonitorointi

(+ mahd. oma äänipöytä esiintymislavan sivussa?)

9.32 - salin PA-äänentoiston tarvitsema äänipöytä (konserttisalissa),

9.33 - langattomien mikrofonien vaatima PA-järjestelmä + mikrofonit 

- (väh..10 kpl á 5000E.) sekä langallisia mikrofoneja

  9.34 - erillinen tarkkaamo äänipöytineen studioäänitystyötä varten

9.35 - tarvittava kaapelointi, nuotti- ja mikrofonitelineet yms. laitteisto;

9.36 - huoltokustannukset

Kokonaisuudessaan on em. hyväntasoisen laitteiston hankkimiskustannuksiin varattava asiantuntija-arvion mukaan noin miljoona euroa. Pääosa hankinnoista sijoittuu musiikkikeskuksen valmistumisvuoteen. Kongressitiloihin tarvittava simultaanitulkkausjärjestelmä ei kuulu tähän laskelmaan. Siitä vastaa kulttuurikeskuksen johto.

9.4 opetusvälineistö (audiovisuaalinen laitteisto, musiikin toisto, monistus jne.)

9.41 opetuskäytön vaatimat soittimet (sis. useita kosketinsoittimia, midilaitteistoja, lyömäsoittimia, erilaisia kielisoittimia sekä vahvistimia)

- ylimalkainen erittelemätön ennakkoarvio 200 000 euroa

9.42 tietokoneet (10) sekä ohjelmat johto-, toimisto- ja opiskelukäyttöön 9.43 tietoverkostokulut

9.5 Musiikkikirjasto:

9.51 painetut tai sähköisessä sarjatuotantomuodossa olevat äänitteet;

- Alkuvuosina tarvitaan kokoelman perustamispääoma

9.52 Julkisten arkistoiden ja museoiden saamelaismusiikkiäänitteiden kopiot

9.53 keskuksen oma keräysaineisto nauha- tai CD-muodossa

9.54 äänentoisto- ja käsittelylaitteisto

9.55 video-, DVD- ym. hankittu, kerätty tai arkistoista kopioitu aineisto

9.56 oppi- ja opetuskirjallisuus; Alkuvuosina peruskirjallisuuden hankkimiseen tarvitaan tavallista suurempi pääoma, koska kirjallisuus osin on vaikeasti saatavilla harvinaisuutensa ja ikänsä takia. Osa joudutaan hankkimaan käytettynä muista pohjoismaista.

9.57 musiikkikeskuksen toiminta-aluetta käsittelevät aikakausilehdet

9.6 Muut hankintakulut

9.61 Opetukseen sisältyvien kenttätyömatkojen kulut (matkat, välineistö)

- Sisällytetään vuosibudjettiin

9.62 Saamelaismusiikkiäänitteiden ja filmien kopioiden hankkiminen ulkomaisista laitoksista tai yksityisistä kokoelmista. Matka- ja hankintakulut katetaan erillisillä projektimäärärahoilla.

9.63 Musiikkikeskuksen edustajan kongressimatkakulut koti- ja ulkomailla.

- Katetaan osin vuosibudjetilla ja osin erillismäärärahoilla

9.64 Julkaisu- ja tiedotustoiminnan kulut

9.65 Vuosittaisen alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin kulut

- musiikkikeskuksen konsultointi- ym. toiminta-apu, osin opettajapalkkaus

Varsinaisista kuluista vastaa myöhemmin selvitettävä erillinen organisaatio

9.66 Tutkimusmäärärahat

 

B. Tulot:

9.7 - musiikkikeskuksen toimintaan myönnetty vuosibudjetti

sisältäen valtion ym. tahojen vuosittaiset toistuvat avustukset

9.71 - kansainvälinen tuki (EU, UNESCO, yht. pohjoismaiset ja muut

kansainväliset rahastot)

9.72 - Yksityinen sponsorointi ja lahjoitukset toimintaan tai erillisprojekteihin

9.8 - opiskelijamaksut

9.9 - tilapäiset tulot

9.91 - Esiintymis-, konsultointi-, opetus- ja julkaisutoiminnasta saatavat tulot

9.92 - Mahdollisesti studion vuokraamisesta saadut tilapäistulot

 

 

MUISTIO 13.1.2003

NEUVOTTELUT SAAMELAISMUSIIKKIKESKUSTA KOSKEVAN ESISELVITYKSEN LAATIMISESTA

Aika:  su 12. pnä tammikuuta 2003 klo 15.00-18.30

Paikka:  saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari

Läsnä:   Ilpo Saastamoinen

              Jaakko Gauriloff

              Lassi Valkeapää

              Juha Guttorm

              Juhani Nousuniemi (saap. klo 17.00)

 

1.  Aluksi

Juha Guttorm esitteli yleisesti vireillä olevaa Saamelaiskulttuurikeskushanketta.  Sen jälkeen hän kertoi, että kulttuurikeskukseen on kaavailtu erityistä saamelaismusiikkikeskusta ja että Saamelais-käräjät on tilannut asiasta esiselvityksen saamelaisalueen koulutuskeskukselta.  Asiasta on 9.12.2002 solmittu sopimus mainittujen organisaatioiden välillä  (liite).  Saamelaismusiikkikeskus perustettaisiin ensisijaisesti saamelaismusiikin opetusta varten.

Todettiin, että tämä palaveri on kutsuttu koolle mainitun asiakokonaisuuden kartoittamiseksi ja sen seikan selvittämiseksi, että voisiko Ilpo Saastamoinen mahdollisesti laatia kyseisen selvityksen.

 

2.  Yleistä keskustelua

Keskusteltiin yleisesti saamelaismusiikin opetuksesta ja tutkimuksesta Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä.  Ensiksi todettiin yksimielisesti, että saamelaismusiikkikeskukselle tässä tarkoitetussa muodossa on suurta tarvetta.  Sen jälkeen todettiin, että varsinaista saamelaismusiikin opetusta ei ole tällä hetkellä järjestetty Suomessa, Ruotsissa eikä Venäjälläkään.  Norjan puolella sen sijaan on tiettävästi jossain määrin järjestetty saamelaismusiikin opetusta.

Pohdittiin myös sitä, että olisiko opiskelu musiikkikeskuksessa sivutoimista musiikkiopistojen tapaan vaiko mahdollisesti päätoimista johonkin tutkintoon tähtäävää opiskelua.  Todettiin yksimielisesti, että tavoitteeksi on otettava päätoiminen, viime kädessä aina tohtorintutkintoon asti tähtäävä opiskelu.

Yksimielisiä oltiin myös siitä, että keskuksen toiminnan on alun pitäen oltava kansainvälistä niin että toiminta ulottuu myös Norjan, Ruotsin ja Venäjän saamelaisiin.

 

3.  Esiselvityksen pääasiallinen sisältö

Esiselvityksen pääasialliseksi sisällöksi sovittiin seuraavaa:

            1. Toimeksianto

- yhteys Saamelaiskulttuurikeskushankkeeseen

- sopimus Saamelaiskäräjien ja saamelaisalueen koulutuskeskuksen välillä

- esiselvityksen tavoitteet

- selvityksen tekijä

- ohjausryhmä

            2. Nykytilanne Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä

            3. Esitys saamelaismusiikkikeskuksen toiminnan sisällöksi

            3.1. Saamelaismusiikki peruskoulussa

            3.2. Opettajien täydennyskoulutus

            3.3. Erilliset kurssit

- laulamisen ja soiton opetus

- musiikin perusteoria

- saamelaismusiikin historia

- saamelainen mytologia

- säveltäminen ja sanoittaminen

- nuotintaminen

- esiintymistekniikka

- alkuperäiskansojen musiikkikulttuurit, mm. suomalais-ugrilaiset ja arktiset kansat

- saamelainen musiikkiteatteri

            3.4. Saamelaismusiikin kandidaattikoulutus

                  4.  Saamelaismusiikin tuottaminen ja studiopalvelut

                  5.  Saamelaismusiikin tutkimus

- arkistointi ja säilytys

- kenttätyöt ja keräys

            6. Opetus- ja esitystilat sekä tekniikka

- Saamelaiskulttuurikeskuksessa

- saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ja mahdollisesti muualla

            7. Organisointi ja rahoitus

- hallinnon järjestäminen

- henkilöstö

- toiminnan rahoittaminen

 

4.  Esiselvityksen tekijä ja ohjausryhmä

Sovittiin, että Ilpo Saastamoinen laatii esiselvityksen ja saa työstään palkan, palkkion tai muun työkorvauksen, josta hän ja saamelaisalueen koulutuskeskus sopivat tarkemmin keskenään.

Lisäksi sovittiin, että Saastamoisen tueksi ja työn ohjausta varten saamelaisalueen koulutuskeskus asettaa ohjausryhmän, johon nimetään jäseniksi Jaakko Gauriloff, Ulla Pirttijärvi, Niko Valkeapää ja Ilmari Mattus musiikkitaiteen edustajina sekä lisäksi Lassi Valkeapää saamelaisalueen koulutuskeskuksesta, Juha Guttorm saamelaiskäräjistä ja Juhani Nousuniemi Sámi Radiosta.  Lassi Valkeapää toimii ohjausryhmän puheenjohtajana.

 

5.  Esiselvityksen määräaika

Sovittiin, että selvitys valmistuu tammikuun 2003 loppuun mennessä.

 

6.  Neuvottelujen päättäminen

Neuvottelut päätettiin klo 18.30.

Muistion laati:  Juha Guttorm, hallintopäällikkö

 

(Lähetetty torstai-aamuna 23.01.03  klo 00-01 välillä.)

> juha.guttorm - samediggi

> lassi.valkeapaa - sogsakk

Hei!         Meinasi tulla paniikki, koska lähden loppuviikoksi Kokkolaan opettamaan. Herätys klo 5 torstaiaamuna. Lähetän Koulutuskeskukseen tämän saman materiaalin kirjeitse, koska en vielä osaa lähettää liitetiedostoja, enkä edes saanut kunnolla muunnettua AppleWorksia nätisti MS-Wordiksi Macillani. Esiselvitys tulee siis tavallisena E-mailina ja paperiversiosta sitten näkee, millainen lay-out pitäisi suunnilleen olla.

Työ oli noin kuukauden työ, jota tein viimeiset pari yötä aamu-neljään-viiteen. Siitä syystä tekstissä on aamuyön tuntien innoittamaa runoutta paikoitellen - erityisesti Norjan opetussuunnitelmia kohtaan, jotka sain Nikolta äskettäin.

Liitän mukaan myös saamelaismusiikkitoimintaani käsittelevän ansioluettelon - jos joudutte ulkopuolisille perustelemaan valintaani esiselvityksen tekijäksi...

Itse olen melko tyytyväinen esiselvitykseen. Se vain valitettavasti jäi oikolukematta aikataulun kireyden vuoksi. Olen utelias kuulemaan ensi kommentteja, koska kysymyksessä on joka tapauksessa historiallinen suunnitelma, jota on tietysti täydennettävä ja alistettava julkiselle tarkastelulle...

Terv. Ilpo Saastamoinen

 

ILPO SAASTAMOINEN: SUURIMMAT JA TÄRKEIMMÄT MUUTOKSET ESISELVITYKSEEN 27.01.03

|Jatkuu osassa IV]