POHJANTAHTI I 1984-85
POHJANTAHTI -YHTYE
Kalle Fält "Kuihkamo"
Pekka Nylund "Huuhkana"
IS "Hyyperö"
Anna-Leena Siikala: Itämerensuomalaisten mytologia, SKS, Helsinki 2013
s.380 Ansapolkujen, Tapiolan, sekä laajempien riista-alueiden, Mehtolan, suojelijoiden lisäksi metsästäjät vetosivat eläinlajeja suojeleviin haltijoihin. Näiden nimitykset ovat helposti muuntelevia ja paikallisia muotoja saavia. Ne ovat jääneet myös varmoja tulkintoja vaille. Argillanderin edellä esitetyssä kuvauksessa mainittua Kuiktilassia ei loitsuista löydy. Sen sijaan loitsuissa esiintyy Kuippana metsän kuningas. Jänistä pyydettäessä apua antoi Kuihkana metän kuningas tai Hyyperö, hyvä emäntä. Hyypiö, hyvä emäntä...
...Lajinhaltijoiden nimien palauttaminen roomalaiskatolisten pyhimysten nimiin on joissakin tapauksissa luontevaa. Siten esimerkiksi Kuippana ja Hyypiö-, Hyyperö-nimet voisi johtaa Hubertukseen, vuonna 727 kuolleeseen frankki herttuan poikaan, jota muissa Pohjoismaissa palvottiin metsästyksen suojelijana.
> Loppukesä -84? Iisalmen Sanomat - Nadja Nowak: Jazzahtavan kalevalainen Kalle Fält
...Näinä aikoina koulukehotukset ovat vaihtuneet huikeisiin Kalevala-tulkintoihin Ilpo Saastamoisen Jazz-Kalevalassa. Siinähän Kalle Fält tulkitsee huimalla laulullaan ja herkällä huilullaan Kalevalan puolitoista ensimmäistä runoa...
... Yhteistyö keiteleläisen Ilpo Saastamoisen kanssa ei ainakaan kirjoitushommien takia keskeydy, sillä suunnitelmissa on mm. koulukonsertteja. Unohtaa ei myöskään pidä lähestyvää Kalevalan juhlavuotta -85, johon jazz-Kalevalan joukkue on rynnistämässä täysillä mukaan...
Joulukuu 1984 - ei päiväkirjoissa mainintoja Pohjantahti-yhtyeen harjoitusperiodista.
19.12.84 Valtion taiteilija-apurahahakemuksesta (koskien Kansat soittavat -kirjaa > ks. 23.11.84):
- Kuten hakemuksesta ilmenee, olen joutunut ottamaan väliaikaisen opettajantoimen varmistaakseni perheemme talouden, sillä vaimoni kaksi vuotta kestänyt toimen sijaisuus Blueman Oy:n toimistossa päättyi kuluneena syksynä. Pitkäjännitteinen taiteellinen yms. työskentely on siis kuluvan talven osalta enää pelkkä haave. Konkreettisena esimerkkinä mainittakoon Tammelle lupaamani kansanmusiikki-kulttuureja esittelevä soitto-opas, jonka valmistumisen olen joutunut siirtämään vuodella eteenpäin - 1985 loppuun.
Seuraavassa muutamia suunnitelmia tuleville vuosille:
...3) Erityisesti perehtyminen suomalais-ugrilaisiin kansanmusiikkikulttuureihin sekä Kalevalan musiikin takaiseen maailmaan, mytologiaan yms.
4) Pari kolme kiertuetta vuodessa tekevän yhtyeen toiminnan koordinointi
(1985 Kalle Fältin ja Pekka Nylundin kanssa) Teemoina 1985 Kalevala ja suomalais-ugrilainen musiikki...
- Suomen Kansanmusiikkiliitto ja Pielaveden-Keiteleen kansalaisopisto järjestävät 15.-17.3.85 II kansainvälisen kansanmusiikin seminaarin Keiteleellä asiantuntijoille ja harrastajille. Aiheena kalevalaisen kansanmusiikin ja suomalais-ugrilaisten kansojen musiikin sovittaminen nykysoittimille. Lähempiä tietoja Suomen Kansanmusiikkiliitosta.
- Koulu-TV lähettää Ilpo Saastamoisen Kalevala-sarjan II osan Kalevalanpäivänä 28.2. Esiintyjinä Uuden Musiikin Orkesteri, joht. I.S., solisteina Kalle Fält ja Pentti Lahti.
- Pielaveden mieskuoron 30-vuotisjuhlakonsertti keväällä -85. Kantaesityksenä Ilpo Saastamoisen mieskuorosävellys Antero Vipunen (n.30 min.)
Esitekirjelmä:
Keitele 11.12.84: KALEVALAN JUHLAVUODEN TAPAHTUMATARJOUKSIA:
1) KALEVALA (Maailman synty - Iso tammi), säv: Ilpo Saastamoinen, Esitt: Jyväskylä big band, joht: I.S., solistit: Kalle Fält / laulu, Pentti Lahti / saksofonit, huilu. Kesto: lh 20min(+ väliaika).
2) Em. sävellykseen liittyvä pastellitöiden näyttely - tekijänä säveltäjä. Mahdollisuus heijastaa työt myös diakuvina sävellyksen yhteydessä (yht. n. 250 diakuvaa).
3) Trio ILPO SAASTAMOINEN (bassokitara), KALLE FÄLT (laulu) ja PEKKA NYLUND (kielisoittimet) konserttikiertueella 23.2. - 17.3.85 välisenä aikana. Koulu- ja iltakonsertteja.
- YLÄASTE JA LUKIO: Lyhennelmä KALEVALA-sävellyksestä (Kalevalan 1 ½ ensimmäistä runoa: Maailman synty, Sotkan muna, Väinämöisen synty, Sampsa Pellervoinen, Tammen kasvu, Vaskinen mies, Tammen kaato.
- ALA-ASTE JA YLÄASTE: Kalevala-aiheisia sävellyksiä (Kalevala, Eino Leino ym.), Antero Vipunen -musiikkiteatteri-happening, jonka tekoon oppilaat osallistuvat.
- ESIKOULUASTE: Antero Vipunen; lapset tuottamassa itse musiikkiteatteria (kesto n. 2h)
- ILTAKONSERTTI: KALEVALA-sarja sekä muita Kalevalaan liittyviä sävellyksiä. Kesto: 2 x 45min.
4) VIIKONLOPPUSEMINAARI HARRASTAJASOITTAJILLE: Aiheena suomalaisen kansanmusiikin sovittaminen yhtyeille; "Sähköistettyä Kalevalaa". Kesto n. 2 x 6 tuntia sisältäen mahdollisesti oppilas- ja opettajakonsertin. Kouluttajina yllämainittu trio.
Kalevala-ohjelmistomme muodostuu kahdesta aiheesta:
1) Suomalais-ugrilaisten kansojen musiikki erityisesti Neuvostoliiton alueella.
2) Uutta musiikkia Kalevala-teksteihin - poimintoja Ilpo Saastamoisen Kalevala -sarjasta
(Maailman synnystä Ison tammen kaatoon) sekä yhtye-versio Antero Vipunen -teoksesta
(Pielaveden mieskuoron kantaesitys huhtikuussa -85).
Kiertueaikataulu:
24-.2. - 2.3.85 Pohjois-Savo ja Kainuu (+Karjala)
3.3. - 8.3. Lappi, Pohjois-Suomi ja Oulun lääni (+Pohjanmaa)
9.3. - 14.3. Tampereen seutu ja Keski-Suomi
15.-17.3.85 Kansanmusiikkiseminaari Pielavedellä
KALLE FÄLT
- PARADISE-yhtye 1972-76 (Alma Ata /NL, Pohjoismaat)
- Free lance -studiolaulajana ja -muusikkona 1975-80 (YLE:n edustajana Nordring-festivaaleilla Hollannissa 1975, Eurovision sävelmäkilpailuedustajana eri lauluryhmissä: Ranska -78, Israel -79 ja Hollanti -80)
- Kajaanin Big Bandin kapellimestari 1980-82
- Opintomatka USA:ssa 1977 - 1/2 vuotta.
- "Suomi poikki" -musiikkiteatterikooste Rovaniemen kaupunginteatterille (ensi-ilta -84). Teksti ja musiikki.
- Paradise-LP:t (3), Kalle Fält -solo-LP, Kalle Fält Band, Edward Vesala: Mau Mau, Nono Söderberg: Rare Bird, lastenlevyjä.
- Ilpo Saastamoisen Kalevala-sarjan laulusolisti v:sta -79 (Kalevalan 150-vuotisjuhlaviikon eniten esitetty teos TV:n ja radion yhteislähetyksinä; yht. 5x40min.) 1985,UMO.
- POHJANTAHTI -yhtyeen sanoitukset.
PEKKA NYLUND
- Jukka Gustafsonin SAHTI ja ALONE TOGETHER -yhtyeet 76-78.
- PIIRPAUKE-yhtye 79-83 [Kukko-Nekljudow-Nylund- (1980-83) Saastamoinen]: Konserttikiertueita Saksan Liittotasavallassa, Sveitsissä, Itävallassa, Luxemburgissa, Hollannissa, Tanskassa (mm. Roskilde-festiv. -80) ja Ruotsissa (yht. noin 200
esiintymistä), Bombayn jazzfestivaalit -80, konserttikiertue Turkissa Okay Temizin kanssa -82. LP:t: Live in der Balver Höhle, Birgi Bühtüi, Kirkastus, Piirpauke Live in Europe, Nie wieder Krieg. TV-, filmi- ja radiomusiikkia. Kansanmusiikkia koko maailmasta.
- LOS USTADS (Nylund-Nekljudow-Saastamoinen) 1984: kansanmusiikkia akustisilla originaalisoittimilla (Intia, Jugoslavia, Turkki, Ruotsi, Suomi, Afganistan ja Azerbaidzan -kansanmusiikkiaineistoa)
- Akustinen duo Marketta Saarisen kanssa; etupäässä orientaalista laulukansanmusiikkia ja lastenkonsertteja -82 lähtien. Marketta Saarinen -LP/83, esiintyminen NL:ssa, TV-esiintymisiä.
ILPO SAASTAMOINEN
- Radion sinfoniakuoro 66-68,
SOULSET ja KARELIA (Paakkunainen ja Vesala) 68-72 (Bulgaria, Ruotsi), DOPPLERIN ILMIÖ 72-74 (Kuuba), Berlin/DDR -73 (Saijonmaa, Sari),
KAJAANI BIG BAND - kap.mest. 74-80 (Ruotsi, NL),
NILS-ASLAK VALKEAPÄÄ ENSEMBLE 73-77 (Norja, Ruotsi, NL),
PIIRPAUKE 80-83, LOS USTADS -84
- Lukuisilla LP-levyillä.
- Stipendimatkoja: Ruotsi, BRD, Armenia, Gruusia ja Hollanti.
- Taiteilija-apurahoja, Kritiikin kannukset -73, Valtion tiedonjulkistamispalkinto -75
- Säveltänyt runsaasti lauluja, filmi- teatteri-, big band- ja kuoromusiikkia. Pääteos "Kalevala" big bandille (1h20'). Kaksi kitaransoiton oppikirjaa, opetustyötä, lehtiartikkeleita jne...
1985:
POHJANTAHTI; Kalle Fält - Pekka Nylund - Ilpo Saastamoinen
Tämä kolmen shamaanin ryhmä on syksystä -84 lähtien paneutunut suomalais-ugrilaisten kielisukulaistemme kansanmusiikkiin - siis suoraan "esikalevalaiseen" aikaan hetkellä jolloin muut ovat vasta löytämässä vinkkejä Kalevala-maailmamme suuresta kirjokannesta.
Kalevalaista maailmaa Kalle ja Ilpo ovat tulkinneet jo vuodesta -79 jolloin sai kantaesityksensä Ilpon säveltämä Kalevala-sarjan I osa Kajaanissa. Tämän big band -teoksen joku ehkä sattui kuulemaan kokonaisuudessaan radiosta tai Koulu-TV:stä taannoin Kalevala-viikolla.
POHJANTAHTI sen sijaan löysi etsintänsä tuloksena musiikkimateriaalia mareilta (teshremisseiltä), mordvalaisilta, udmurteilta (votjakeilta), syrjääneiltä (komilaisilta), hanteilta (ostjakeilta), manseilta (voguleilta) ja vaikkapa vepsäläisiltä - saamelaisiakaan unohtamatta Näitä musiikin muotoja käsiteltiinkin Suomen kansanmusiikkiliiton järjestämässä II Unohtuneet musiikkikulttuurit -seminaarissa Pielavedellä 15.-17.3.85. Tämä musiikki on nyt saatavilla suurenkin yleisön tietoisuuteen konserttimuotoisena esiintyjien ilmestyessä historian hämärästä shamaanipukuihin, kalannahkoihin ja -pyrstöihin, poronsarviin, jäniksenkäpäliin sekä korpinkynsiin ja -kalloihin piiloutuneina.
Taakse ovat jääneet Kallen Paradise-ajat sekä Eurovisio-taustalaulut 70-luvulta yhtä hyvin kuin Pekan ja Ilpon yhteiset vuodet Piirpauken 1980-83 -kokoonpanossa.
kevät 1985:
POHJANTAHTI-yhtyeen perustamisidea lähti liikkeelle keväällä 1984, kun maamme ensimmäisessä eri maiden kansanmusiikkikulttuureja käsittelevässä "Unohtuneet musiikkikulttuurit" -seminaarissa päätettiin valita vuoden 1985 teemaksi suomalais-ugrilaisten kansojen musiikkiperinne. Lähdeaineiston keruu alkoi välittömästi yhteistyössä Kalevi Immosen ja Ilpo Saunion kanssa, jotka olivat aikaisemmin tuottaneet NL:n kansojen musiikkia käsittelevän laajan "Pororumpu ja balalaikka" -ohjelmasarjan yleisradiolle sekä siihen liittyvän kirjan. Äänilevyjen lisäksi käytettävissä olivat mm. Unto Miettisen Yleisradiolle tuomat nauhoitteet NL:ssa asuvien kielisukulaistemme musiikista.
Muuta materiaalia on saatu mm. Suomalais-ugrilaisen seuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden seuran julkaisuista sekä Ilpo Saastamoisen omasta NL:n kansojen musiikkia sisältävästä levykokoelmasta. Oman arvokkaan lisänsä saatavilla olevaan materiaaliin antoi Suomen kansanmusiikkiliiton järjestämässä II "Unohtuneet musiikkikulttuurit" -seminaarissa maaliskuussa -85 vieraillut prof. Pertti Virtaranta Tverin karjalaisten itkuvirsinauhoituksillaan.
Jonkin kansanmusiikkikulttuurin sisäistäminen edellyttää paneutumista myös kansan henkiseen elämään yleensä. Tässä lähdeaineistona ovat olleet Kalevalaa käsittelevän kirjallisuuden lisäksi Suomen suvun uskonnot -kirjasarja - erityisesti Uno Harvan 'Altain suvun uskonto'. Siitä lähti liikkeelle idea hankkia shamaanipuvut esiintymis-asuiksi poronsarvineen, korpinkynsineen, teerenpyrstöineen, jäniksenkäpälineen, sudennahkoineen, kalanpyrstöineen ja noitarumpuineen. Asut on kopioitu lähinnä siperialaisilta kielisukulaisiltamme obinugrilaisilta (ostjakit-hantit, vogulit-mansit), joiden musiikillinen osuus yhtyeen ohjelmistossa tulee lisääntymään, kun loppuvuodesta -85 valmistuvat maamme ensimmäiset kopiot heidän soittimistaan lyyrasta (nars-juh) ja harpusta (torop-juh). Kukaan ei ole shamaani syntyessään...
Pääosa ohjelmistosta koostuu Volgan mutkan ugrilaiskansojen musiikista (tsheremissit-marit, votjakit-udmurtit ja mordvalaiset). Mausteena on lisäksi komi-syrjäänien, vepsäläisten sekä saamelaisten musiikkia.
Kulttuurit ovat olleet jatkuvassa käymistilassa - vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Niinpä POHJANTAHTI-yhtye ei pyri autenttisuuteen vaan soveltaa materiaalia nykypäivään: sanoitukset (Kalle Fält) ovat uudet samaistuen pikemminkin alkuperäistekstin äänneasun samankaltaisuuteen kuin tekstisisältöön. Soittimet ovat etupäässä sähkövahvisteisia ja sovituksellisia ideoita on etsitty YLEENSÄKIN mm. arktisten kansojen musiikista. Vain asiantuntija erottaa vivahteet esim. ainujen, itelmeenien, tuvalaisten tai vaikkapa gruusialaisten musiikista. Lopputulos on UUTTA musiikkia.
HYYPERÖ, HUUHKANA, KUIHKAMO (Esittely); Linkki arktisten kansojen yhtenäisen kulttuuritaustan välillä? Kolme suomalaista metsänjumaluutta on yhdistetty Kanadan eskimoiden, Siperian lamuuttien ja Japanin ainujen käyttämään ns. kurkkulaulusysteemiin. Teema on aina improvisoitu. Lopussa on pisteenä välähdys erityisesti Altain vuoristossa suositusta kaksiäänisestä laulutavasta.
POEKA POES (Sodasta palaavan äidin kehtolaulu aseistakieltäytyjäpojalleen); Sävelmä on alunperin vepsäläinen kansanlaulu Kastepisara. Alkuperäissävelmän kiinnostavuus piilee sen erikoisessa asteikossa sekä riitaintervalleja sisältävässä kuorotaustassa. Olisiko sittenkin kysymyksessä äidin hätä shamaanipojastaan?
EMMÄ TIIÄ (missä mennään); Alkuperäissävelmä on udmurtien/votjakkien häälaulu ja -tanssi, jonka erityispiirteenä on kolmisävelikköön pohjautuva teema ja 2-3-3 -tahtilaji. Pohjantahti-versio on muuttunut shamaanin välitilassa tapahtuvan loveenlankeamismatkan kuvaukseksi.
KYYNEL PUTOAA; Komi/syrjäänien alkuperäisnimi tälle kuorolaululle on käkiaiheinen Nakukovala kukutshka. Laulutekstin ei välttämättä tarvitse olla surumielinen. Voihan kysymyksessä olla päättyvän itkun viimeinen kyynelpisara.
ITKU; Vanhan mari/tseremissinaisen jälkipolville säilyttämässä laulussa kiinnittyy huomio epäsymmetriseen rytmikuvioon 4+5. Pohjantahtiversiossa on loppuun sijoitettu kolmiääninen kaanonhokema: "Itku alakaa, itku loppuu, itkulla se jatkuu".
TAUTI KAATAA; Marien säkkipillinsoittoon on kuulunut voimakkaasti synkopoiva katkonainen pohjaääni, joka usein ilmenee myös hanurimusiikissa. Näistä katkoäänistä syntyi idea tämän tanssisävelmän tekstiriffiin.
HAAPANAN UNI; Laulu on yhdistelmä marineitosten laulusta ja tanssisävelmästä. Eräs monista Unto Miettisen yleisradiolle löytämistä helmistä.
SISKOLLE SULHASIA; Marilaissävelmään pohjautuva tarina isästä, joka etsii sulhasta väkivaltaiselle tyttärelleen.
TAIVAS JA MAA; Melodia on alunperin marilainen - yhtä outo kuin nimikin "Shokte mydir". Esimerkki ikivanhan laulun monista mysteereistä.
[Deutsch - Salme Jalovaara]
KALLE FÄLT - Gesang - Schamanentrommel Perkussion - Fl - soprsax
ILPO SAASTAMOINEN - Elbass - Gesang
PEKKA NYLUND - Elgitarre - Elorg - Gesang
Diese Gruppe dreier Schamanen hat sich seit Herbst 1984 mit der Volksmusik unserer fenno-ugrischen Sprachverwandten befasst - notabene mit der Zeit vor der Ära, in dem unser Nationalepos Kalevala spielt, und zu einem Zeitpunkt, an dem andere erst Hinweise suchen in dem breiten Spektrum der Kalevala-Welt.
"WIEGENLIED DER MUTTER EINES KRIEGSHEIMKEHRERS" (für ihren Kriegsverweigererjungen)
(Sodasta palaavan äidin kehtolaulu aseistakieltäytyjäpojalleen)
Text: "(Meiner) Junge, (fort) zurück! ("Poeka poes!")
- Die Melodie wurde dem wepsischen Volkslied "Trautropfen" entlehnt. Der Reiz der ursprunglichen Melodie liegt in ihren ungewöhnlichen Skalen und in den "verqueren Intervallen" in dem hintergründingen Chorgesang.
"WIR WISSEN NICHT WOHIN" (Emmä tiiä missä mennään)
- Die ursprünglichen Melodie ist ein Hochzeitslied und -tanz der Wotjaken, bei dem das viertönige Thema und der 2-3-3-Takt auffällt. Schlicht und schön. Die Version von POHJANTAHTI schildert den Trancezustand eines Schamanen, der in Ekstase gerät:
Ich weiss nicht woher ich kam / Ich weiss nicht woher ich kam
doch ich bin gekommen / doch ich bin gekommen / doch ich bin...
Ich verstehe ein Wort von dort / ich versteh ein andres von hier
ich verstehe ein Wort / ich versteh ein andres / ich verstehe...
Glaubte Gebein gelenkig / bumste baumab bewusstlos /
glaubte Gebein / bumste baumab / weil er glaubte...
Wohin das weiss ich nicht / was weiss ich wohin /
ich nicht / wohin weiss / wohin was / weiss der Teufel...
Mich gibt es gar nicht / mich gibt es mitnichten /
mich gibt es / mich gibt nichten / ich bin so gar nicht...
Lange Reise Mannesreise / Reisemannes Reise lang /
Mannesreise / Mittagsreise / Wandersmannes Wanderreise...
Wenn sie gegangen sind sie gegangen / wenn sie gekommen sind sie gegangen /
die ferne Zeiten / so sind sie gegangen / wie sie gekommen sind ...
"EINE TRÄNE FÄLLT" (Kyynel putoaa)
- Der komi-syrjänische Originalname dieses reizenden Chorliedes mit Kuckucksthema ist "Nakukovala Kukutska". Der Liedtext ist nicht unbedingt schwermütig. Es kann sich ebensogut um die letzte Träne handeln, die das Weinen beschliesst.
"WEINEN" (Waldmaris / Tscheremissen) (Itku)
- Bei dem ursprünglich von einer alten Frau besungenen Lied fällt die holprige, unsymmetrische Struktur auf: 4/4 und 5/4. Auch die POHJANTAHTI-Version hat ihre Besonderheit, einen Kehrreim am Endes des Lieds als Kanon im Dreiklang: "Das Weinen beginnt, das Weinen hört auf, mit Weinen geht es weiter..."
"KRANKHEIT TÖTET" (Eine marische Tanzmelodia) (Tauti kaataa)
- Die marische Dudelsackmusik zeichnet sich durch einen stark synkopierten, abgehackten Grundton aus wie auch das Akkordeonspiel. Die abgehackten Töne inspirierten zu dem Kehrreim: "Krankheit tötet!.."
NORDTAKT HAT TAKTRAFT/TATKRAFT SOGAR DIE tAUBEN Tauben ZU VÄINÄMÖIZIEREN!
(Svensk - Salme Jalovaara)
POHJANTAHTI (Polar Beat)
Kalle Fält (sång-schamantrumma-percussion)
Ilpo Saastamoinen (sång-elbass)
Pekka Nylund (sång-elgitarr-orgel)
Denna grupp de tre schamanerna har sedan hösten 1984 satt in sig i vara finsk-ugriska språkfränders folkmusik - alltså de har satt in sig direkt i den "förkalevalistiska" tidsepoken, i en tid då de andra först håller på att finna vinkar om vår kalevalistiska värld.
(LP-tekstit:)
1) HYYPERÖ - HUUHKANA - KUIHKAMO (Introduction)
Namn av gamla finska skogsgodar (eskimo-style throat-singing)
2) EMMÄ TIIÄ (Jag vet inte var vi/man går)
Den ursprungliga melodin är Votjakkernas (Udmurternas) bröllopsång och -dans, vars särdrag är ett fyr-melodiskt teema och 2-3-3 -takt. Vackert på ett kragt sätt. POHJANTAHTI-versionen har förändrats under den schamanska epoken till att ge en bild av försjunkande i extatiskt tillstånd. En kännetäcknande sång för orden kulturpolitiska gärningar?
"- Jag vet inte hur vi har kommit/ jag vet inte hur vi har kommit /
vi har bara kommit / vi har bara farit / vi har bara...
- Jag vet ett ord härifrån / jag vet ett ord därifrån /
jag vet ett ord / och jag vet ett annat / ja vet.
- Trodde på benen i exstas / fällde sitt träd utan medvetande /
trodde på benen / fällde sitt träd / såframt trodde.
- Inte vet förloppet var jag är/ men jag vet var förloppet är /
förloppet vet / var jag / var förloppet / sku veta det.
- Jag finns inte till / inte tillvaro utan jaget /
inte tillvaro / inte jaget / finns bara tomt som går.
- Lång resa en mans resa / resemannens resa är lång /
mannens resa / ditvägen / färdmannens icke färd.
- När det har gått så har det gått / när det har kommit så har det farit /
tiderna långa / så har de farit / som de har kommit...
3) TAUTI KAATAA (sjukdomen stjälper) En tjeremissisk dansmelodi.
Till det tjeremissiska (mariska) säckpipspelandet har hört ett kraftigt syncoperande avbruten grundton, som ofta även kommer fram i dragspelmusik. Av dessa avbrutna toner kom iden till den ofta återkommande ramsan: Sjukdomen stjälper - tauti kaataa.
4) TAIVAS JA MAA (Himmelen och jorden) (En tjeremissisk sång)
Ett mysteriskt originalnamnet: Shokte mydir.
5) ITKU (Gråten) - Skogmaris eller -tjeremisser.
När sången sjungs på det ursprungliga sättet av en gammal kvinna fäster man uppmärksamhet vid den "klenkande" osymmetriska konstruktionen: 4/4+5/4. Det speciella med POHJANTAHTI-versionen är den tre-stämmiga kaanon ramsan i slutet: "Gråten börjar, gråten slutar, med gråt det fortsätter".
B - SIDA:
1) HAAPANAN UNI (Drömmen av en vattenfågel) En marisk sång och dansmelodi. En av de vackraste ...
2) SISKOLLE SULHASIA (En brudgum för den systern) Tjeremisser.
Far försöker att finna en brudgum för sitt våldsamt dotter...
3) KYYNEL PUTOAA (En tåre faller)
Komi - ett syrjänskt ursprungsnamn för denna ljuvliga körsång är göktemat "Nakukovala kukutshka". Sången behöver inte nödvändigtvis vara sorglig. Det kan ju vara fråga om den sista tårdroppen i en gråt.
4) POEKA POES (Pojken bort... )
En från kriget hemkommande mors vaggvisa åt sin vapenvägrare son. Melodin är ursprungligen en vepsisk folkvisa "Daggdroppen". Det intressanta i den ursprungliga melodin är dess speciella skala och de "trätonintervaller" som ingår i körsången. Den nya versionen ger en bild av moderns ängslan för sin schaman-son.
Segovia 1986:
La mayor parte de nuestro repertorio es musica de gente de Finlandia, los montes Urales y del rio Volga.
No intentamos reproducir exactamente estas fuentes ya que la letra es de Kalle Fält y el arregio inspirado en la musica de las gentes del arctico.
1) (Esittely: Hyyperö, Huuhkana, Kuihkamo). Son nombres de dioses ancestrales de los Bosques de Finlandia. Combinacion de estilos de cante esquimales y siberianos.
2) (Poeka poes) "Vuelve hijo vuelve". Es una madre que vuelve del campo de batalla y le canta a su hijo que es pacifista. Cancion de tribu/gente cerca de Leningrado.
3) (Emmä tiiä / Who knows) "Quien sabe". Originalmente cancion de boda de la region de los rios Volga y Kama - adaptada para descrubir el viaje iniciatico del echicero.
4) (Siskolle sulhasia / Suitor for a sister) Cancion popular de la region de los rios Volga y Kama. "Pretendiente para una hermana peleona".
5) (Haapanan uni / Waterbird) 'Sueño de un pajaro del aqua". Cancion popular de los rios Volga y Kama.
6) (Itku) 'Lament'
7) (Kyynel putoaa / Fallin tears/tear-drop) 'Lagrima cae'. Cancion popular de region al norte de Moscu. (Komi-syrjäänit).
8) (Joiku) 'Cancion laponie (del Laplandia)'
9) (Tauti kaataa / Sickness strikes) 'La enfermedad abate'
- (Taivas ja maa / Heaven and Earth) 'Cielo y tierra'
POHJANTAHT1
KALLE FÄLT song, shaman drum, percussion
ILPO SAASTAMOINEN el. bass, song
PEKKA NYLUND el. guitar, organ, song
The main part of Pohjantahti's repertoire consists of music of the Cheremissians from the Volga-Finnic group, Zyrians/Komi and Votyaks/ Udmurts who are from the Permian group and Vepsians who belong to the Baltic-Finnic group.
Cultures are influenced by reciprocal relations. Therefore the Pohjantahti-group does not strive for authenticity, but applies the material to today: the lyrics by Kalle Fält are new, bearing resemblance rather to the phonetic structure of the original than its content. The arrangements are also inspired by the music of the arctic peoples in general.
Al HYYPERÖ, HUUHKANA, KUIHKAMO (Introduction)
The names of the Gods. A combination of the singing-styles of the Eskimos and Siberians.
Composition, arrangement and lyrics: Kalle Fält, Ilpo Saastamoinen, Pekka Nylund.
A2 WHO KNOWS
A shamanistic wedding song. Votyaks/Udmurts from Mari [?] ASSR.
Comp.: Trad.; Arr.: KF, IS, FN; Lyrics: KF
WHETHER WE HAVE COME OR NOT
WHETHER WE HAVE GONE OR NOT
WHETHER WE HAVE COME
WHETHER WE HAVE GONE
WHETHER WE HAVE .........
WHETHER I KNOW A WORD
WHETHER I KNOW ANOTHER
DO I KNOW A WORD
DO I KNOW ANOTHER
DO I KNOW .........
TRUST MY BONES IN TRUST TO BE
DROP MY TIMBER LACK TO BE
TRUST MY BONES
LACK MY TREE
JUST TO BE IN TRUST
JUST DON'T KNOW WHERE TO GO
GOING WHERE E JUST DON'T KNOW
WHERE CAN I BE
WHERE DO I GO
I JUST DON'T KNOW
THERE IS NO ME ANYMORE
ANY ME THERE IS NO MORE
AIN'T ANYTHING
AIN'T EXISTING
JUST EMPTINESS WANDERING
IT IS A LONG WAY FOR A MAN
TRAVELLING MAN FOR A LONG
THE LONGER THE MAN
THE LONGER JOURNEY
ONE WAY JOURNEY TROUGH YAWNING
AS WE GO THE SAME WE COME
AS WE COME THE SAME WE GO
SAME WE GO
AS WE'RE COMING
COME OR GO THE SAME AS NOTHING
A3 THE SICKNESS STRIKES LOW
A Cheremissian folk song from Medvedevskogon-area, Mari ASSR.
Comp.: Trad.; Arr.: KF, IS, PN Lyrics: KF
A4 HEAVEN AND EARTH
A folk song from Mari ASSR
Comp.: Trad; Arr.: KF, IS, PN; Lyrics: KF
HEAVEN AND EARTH
BOTH ARE PREPARED
MOONFEVER
IS DEPRESSING MY UNWELL MIND
COME TO CHARMING
BUT HUMBLE HOME
A WHISPER TO THE MIRROR
ENTER HER LOG CABIN
CURLY HAIR TEASING THE AIR
HEAVEN AND EARTH
THEY ARE READABLE
MOONFEVER
THE STEADY PATH OF ETERNITY
LIKE FOR HERSELF
BEING DIVINE WHISPERS
LOW ME, BE MINE
READ ME, KNOW ME
CURLY HAIR STEADY MY WAY
A5 LAMENT
A forest-Cheremissian folk song from Mari ASSR.
Comp.: Trad.; Arr.: KF, IS, PN; Lyrics: KF
CRYING BEGINS WHEN YOU FEAR TO BE HORN
AND YOU LEAVE THE DARKNESS
AND WARMTH OF YOUR MOTHER'S WOMB
THERE'S A PAUSE IN THE CRYING
WHEN YOU FIRST START YOUR MELODY
YOUR EYES ARE FILLED WITH THE JOYS OF HEAVEN
CRYING IS BRIGHT
LIKE A SOURCE OF THE FOUNTAIN
WHEN YOUR LOVER'S
AND YOUR FUTURE UNITE
CRYING CONTINUES
WHEN YOUR FATE IS TO LEAVE
YOUR NEWBORN BABY'S WORLD ROUND AROUNDING RIGHT
BLACK SO BLACK IS THE MIND OF THE MAN
WHEN THE WORLD TRIES TO TURN
HIS INFANT'S HEART TO STONE
CRYING WAS THE WORK OF THE WIFE
ALL THOSE NIGHTS WHEN SHE GIRT UP
FOR REVENGE HER OWN LAST SON
BLACK SO BLACK IN THE DEPTH OF THE WOODS
WHEN THE WILL TO OBSERVE DARKENS
AND BRINGS THE NIGHT
CRYING ENDS
WHEN THE POLES OF THE HEAVEN
LET THE MOULDINGS EASE IT FROM SEVEN
B1 A DREAM OF A WATER-BIRD
A folk song from Mari ASSR
Comp.: Trad; Arr.: KF, IS, PN
B2 SUITOR FOR A SISTER
A Forest-Cheremissian folk song from Mari ASSR.
Comp.: Trad; Arr.: KF, IS, PN; Lyrics: KF
RODE A WHILE AND DROVE A WHILE
IN A SEARCHING FOR A SUITOR ,
A SUITOR FOR MY SISTER
WHATEVER THE PRICE MAY BE
IN SILVER AND IN COIN
THE OLD MAN PROMISED ME A WHIPPING
JUST LIKE THAT IF I CANNOT FIND A SUITOR FOR MY SISTER
IN SILVER AND IN COIN
SO, DOWN FROM THE GRANARY
HIS LAP FULL OF COIN, HE CAME
A RANSOM TO HIS SISTER FOR A SUITOR
IN SILVER AND IN COIN
WITH A LAP FULL OF COINS HE CAME
DOWN FROM THE GRANARY
A RANSOM FOR HIS SISTER FOR A SUITOR
IN SILVER AND IN COIN
B3 A FALLING TEARDROP
A Zyrian/Komi folk song from Komi ASSR.
Comp.: Trad.; Arr.: KF, IS, PN; Lyrics: KF
MOTHER MOTHER
DO YOU THINK
A TEAR IS FALLING NOW
KANNEL KANNEL
DID YOU HEAR
A TEAR IS FALLING NOW
CHILD, OH MY CHILD
DID YOU THINK
A TEAR WAS FALLING DOWN
TUNE, MY TUNE
'O DID YOU HEAR
A TEAR IS FALLING NOW
TEAR, MY TEAR
'O DO YOU BELIEVE
YOUR FALLING IS IN VAIN
B4 SON, COME BACK!
A mother arrives from the field of battle and sings to her pacifist son.
A Vepsian folk song. - Comp.: Trad.; Arr.: KF, IS, PN; Lyrics: KF
POHJANTAHTI-PÄIVÄKIRJA:
21.1.85 - Kalevala-kuukausi lähestyy. Kirjoitan nuotteja, kirjoitan artikkeleita, mietimme shamaaniasuja ja suomalais-ugrilaista musiikkia. Mikä tästä vuodesta tulee?
[3.6.2011: Tämä on ensimmäinen maininta Pohjantahti-yhtyeen toiminnan aloittamisesta. Ennen asujen miettimistä olemme varmaan jo harjoitelleet ohjelmistoa - joko kotona nauhoja kuunnellen tai yhdessä Keiteleellä.]
27.1.85 Iisalmen Sanomat - Rauni Paananen: "Kansanmusiikilta haaste läntiselle nykymusiikille"
... Pohjantahti-trio lähtee kiertämään
Kun me tavalliset suomalaiset olemme juuri ja juuri yltämässä Kalevalaan esittävän ja luovan taiteen edustajien johdatellessa tulkintoineen, on Ilpo Saastamoinen kumppaneineen pykälän edellä. Saastamoinen, jo Piipaukkeen takavuosien kokoonpanosta tuttu Pekka Nylund sekä Kalle Fält ovat muodostaneet Pohjantahti-trion ja harjoitelleet ohjelmiston, jolla he vievät kuulijan "esikalevalaiseen" aikaan.
Ryhmä on kaivanut esiin suomalais-ugrilaista musiikkia, ostjakkien, vogulien ja tseremissien musiikkia, porautunut vanhoihin lähteisiin ja tehnyt uusia sanoituksia. Ohjelmiston toisen puolen muodostavat Saastamoisen Kalevala-aiheiset sävellykset. Noitarumpu on mukana symboloimassa vanhoja soittimia ja herrat muuntuvat ulkoisestikin shamaaneiksi.
RAUNI PAANANEN
19.2.85 jälkeen - päiväämätön Pie-Kei: Vuoden apuraha Ilpo Saastamoiselle
...Ilpo Saastamoisen säveltämän Antero Vipusen kantaesitys kuullaan Pielaveden mieskuoron esittämänä huhtikuun lopulla.
Ilpo jatkaa jälleen tauon jälkeen esittävänä taiteilijana Pohjantahti-nimisessä kokoon-panossa. Ryhmään kuuluvat myös entinen Piirpauke-kitaristi Pekka Nylund sekä Kalle Fält. Ryhmä soittaa suomalais-ugrilaista musiikkia, ostjakkien, vogulien ja tseremissien musiikkia. Ohjelmiston toinen puoli koostuu Ilpo Saastamoisen omasta kalevalatuotannosta.
20.2.85 Kalle (Fält) ja Pekka (Nylund) tulevat I? Pohjantahti-harjoituksiin
21.2. to Varkaus - klo 14. Pohjantahdin I koulukonsertti Kauppaoppilaitoksessa
- Päätuomarina Varkauden rockyhtyekilpailuissa Tori-Torpalla (22.2. I keikka)
21.2.85 to Savon Sanomat (Irtoleike > Lehtiartikkelit 67-90):
Monto, Äkkijyrkkä, Saastamoinen - Kolme vuoden apurahaa Kuopion läänissä
Edellisestä urakasta selvittyään on Ilpo Saastamoinen jo valmistautumassa seuraavaan. Hän on yhdessä Pekka Nylundin ja Kalle Fältin kanssa perustanut Pohjantahti-nimisen kokoonpanon, joka ensiesiintyy Varkaudessa ensi viikon torstaina.
Miehet soittavat suomalais-ugrilaista musiikkia ja esiintyvät shaamaaniasuisina. Aluksi on tarkoitus keskittyä Neuvostoliiton alueella asuvien kielisukulaisten musiikkiin. Samaan teemaan keskitytään Unohtuneet Musiikkikulttuurit -seminaarissa Pielavedellä maaliskuun puolessa välissä. Trio toimii seminaarin opettajina. Seminaari oli viime vuonna Keiteleellä. Sen järjestävät Suomen Kansan-musiikkiliitto ja Pielaveden-Keiteleen kansalaisopisto.
> 22.2.85 pe Warkauden lehti: Omaperäinen Pohjantahti luo perinteestä uutta
(Kuvateksti I: Kunnioitus vanhaan säilyy, vakuuttaa Ilpo Saastamoinen.
Kuvateksti II: Pekka Nylund on Hesan poikia ja ollut mukana mm. Piirpauke-yhtyeessä.
Kuvateksti III: Pohjantahdin sanoituksista vastaa vanha sananikkari Kalle Fält.)
- Me yritämme tuoda perinnettä nykyihmisen tietoisuuteen luomalla sitä uuteen muotoon omalla tavallamme, sanoo Pohjantahti-yhtyeen sielumuusikko Ilpo Saastamoinen musiikistaan. Yhtyeen ensiesiintyminen kuultiin ja nähtiin Varkauden kauppaoppilaitoksella torstaina koululaisesityksenä. Poikien käynnin Varkauteen järjesti nuorisolautakunta.
Idea Pohjantahti-kokoonpanon perustamiseen ja unohdetun musiikin esittämiseen lähti liikkeelle viime keväänä, jolloin Keiteleellä järjestetyssä "Unohtuneet musiikki-kulttuurit"-seminaarissa asiaa pengottiin oikein ison väen voimin. Seminaari tutustui kalevalaisen sävelmaailman sovellutuksiin improvisoidussa musiikissa. Myös suomalaisugrilainen musiikki laajemmin oli tarkan tutkinnan kohteena. Yhdessä ideoitiin ja pohdittiin, miten hommaan saisi vipinää.
Yhtyeen perustamisessa Ilpo Saastamoisella on eittämätön osuutensa.
- Seminaarin ja muun kiinnostuksen pohjalta meillä oli jo ennestään materiaalia aika paljon kasassa. Talven aikana kokosimme sitä lisää ja syksyllä aloimme harjoitella sitten yhdessä. Nyt olemme liikkeellä ensimmäistä kertaa, Ilpo kertoo.
Pojat sanovat esittävänsä musiikkia ilman sarvia ja hampaita, kaikille tasapuolisesti.
- Haluamme esittää musiikkia ihmisille, jotka ajattelevat sitä pintaa syvemmältä. Haluamme osoittaa, että vanhakin musa on nykyaikaa, Ilpo sanoo.
Pohjantahti-kokoonpanon tulkinnat neuvostoliittolaisten suomalais-ugrilaisten kansojen musiikista ovat räväköitä ja persoonallisia. Mukana on esityksiä Kalevala-sarjasta sekä jokunen Eino Leinon runoon sävelletty esitys.
- Alkuperäinen yhteys tulee aina säilymään, vakuuttaa sanoituksista vastaava Kalle Fält. Niin se taitaa olla, koko porukanmeiningistä paistaa kunnioitus vanhaa ja unohtuvaa musiikkia kohtaan. Poikien musan lähtökohtana on tuoda vanhat musiikkikulttuurit nykyajan ihmisen ulottuville nykymusiikin keinoin. Esityksessä kuultaa vahva jatsin leima, joskin poikien kansanmusiikillinen tausta on tulkinnoissa selvästi esillä.
Sanoitus mielenkiintoista
Kalle Fält on tuttu lähinnä Paradise-yhtyeestä, jossa hän oli mukana seitsemisen vuotta. Sittemmin hän lyöttäytyi Expressin leipiin, kokeili soolouraa ja toimi studiomuusikkona.
Nykyisin Kalle asuu Iisalmessa. Sieltä käsin on hänen mukaansa helppo työskennellä Keiteleellä asuvan Ilpon kanssa. Sanoitukset Pohjantahdin esityksiin ovat Kallen käsialaa.
- Hyvin mielenkiintoista, Kalle sanoo sanoitustyöstään.
- Originaalisanoitukset ovat suomensukuisia, joten intuitioiden tekeminen on jokseenkin helppoa, Kalle luonnehtii. Kalle hoitaa kokoonpanossa laulupuolen.
Sanoitusten lisäksi hän on kirjoittanut myös jonkun verran näytelmiä, joita hän luonnehtii lyhyesti anarkistisiksi tuotteiksi.
Piirpaukkeen poikia
Kitaramiehet Ilpo Saastamoinen ja Helsingissä asuva Pekka N y l u n d kuuluivat molemmat Piirpauke-yhtyeeseen ja olivat sen perustajajäseniä [!]. Saastamoisen Ilpo on keskittänyt paljon voimavarojaan popin ja jazzin saralle laatimalla mm. aiheesta laajoja koulutusohjelmia. Hän on ollut lisäksi Kajaanin Big Bandin kapelli-mestarina. Viimeisin suururakka on Kalevala-sarjan valmistuminen, joka kuullaan ensi viikolla radiossa sekä televisiossa.
- Kalevala-sarja oli mielenkiintoinen haaste. Se vaati laajaa perehtymistä kalevalaiseen kirjallisuuteen sekä suomalaiseen kansanperinteeseen yleensä. Kun kalevalainen maailma alkoi hahmottua yksityiskohtaisesti, pääsi Kalevala-sarjan synty liikkeelle, Ilpo kertoo sarjan syntyvaiheista.
Iso Tammi
Kalevala-sarjan tekstit ovat suoraan Kalevalan toisesta runosta, jossa Väinämöinen nousee puuttomalle maalle ja saattaa Sampsa Pellervoisen puita kylvämään.
"Joka ilta kasvaa yön tammi levittäen tumman oksistonsa maailman peitoksi. Päivä päivältä kasvaa hengen pimeys levittäen rakkaudettoman synkkyytensä heikon lepattavan järjen valon ylle rakkaudettomassa maailmassa. Joka aamu tulee vaskinen olematon mies täynnä kalpeaa kajastuksen hohdetta - kasvaen lopulta niin suureksi ettei sitä enää erota. Antaa ihmisille pienen mahdollisuuden etsiä tietoa päivän ajan, koska tietoa ei osata etsiä yöllä."
Tässä ote Ilpon Kalevala-sarjasta, jonka hän sävelsi vuosina 79-80 laulusolisteille, saxofonisolistille ja big bandille.
Teoksen esittävät Uuden Musiikin Orkesteri UMO solisteinaan Kalle Fält, laulu ja Pentti Lahti, saxofoni. Teoksen johtaa säveltäjä.
Esityksen ensimmäinen osa on kuultavissa radion rinnakkaisohjelmassa 25.2. klo 12.50 ja yleisohjelmassa 1.3. klo 20.50.
Toinen osa esitetään koulu-TV:ssä tiistaina 26.2. klo 10.10 ja perjantaina 1.3. klo 12.25.
28.2.1985 Kunhan tästä juhlat pääsevät vauhtiin, lähden väliajalla Vanhalle keikalle - shamaaniasu päälle puettuna. Yhtye on Pohjantahti ja jäsenet...
1.3.85 Korson yläaste - Pohjantahti (> Opettaja-lehti 12.4.85:)
Monissa kouluissa Kalevala-juhlaan kuului perinnenäyttely. Korson yläasteella Vantaalla opettajat ja oppilaat olivat kantaneet innolla tavaroita ihmeteltäviksi ja ihasteltaviksi. Korson juhlassa esiintyi mm. lauluyhtye Pohjantahti esittämällä ugrilaista kansanmusiikkia shamaanivaatteisiin pukeutuneena.
9-10.3.85 Tampere, Vapaan Sivistystyön liiton opintokerhopäivät (musiikkikurssi)
9.3. la klo 10.30-20 Äänellinen ilmaisu eri kansanmusiikkikulttuureissa -kurssi
+ i-Klubi klo 21 (Pohjantahti: "Kalevalatulkintoja")
+ 10.3. su klo 12.30-15 Samuelin Poloneesi (P-tahti)
8.3.85 Iisalmen Sanomat: ...[Samuelin] poloneesitunnelmaan viritytään kuitenkin jo edellisenä iltana, jolloin kuullaan Pohjan tahtia eli yläsavolaistuneitten Ilpo Saastamoisen, Kalle Fältin ja Pekka Nylundin trioa. Lauantai-illan soittajaiset järjestetään i-klubilla klo 21.
15.-17.3.85 Pielavesi; II Unohtuneet Musiikkikulttuurit -seminaari
(Virtaranta-Saunio) - suomalais-ugrilainen musiikki - suunnittelu ja johto IS.
> 6.3.85 ke Iisalmen Sanomat: Pielavedellä kalevalaiseen sävelmaailmaan
> Päiväämätön: Kansanmusiikkiseminaarissa kalevalainen sävelmaailma
> 14.3.85 to PieKei: Unhoon jääneitä musiikkikulttuureita etsitään Pielavedellä
> 16.3.85 Savon Sanomat Pielavedellä kansanmusiikkiseminaari
> 16.3.85 Helsingin Sanomat: Ugrimusiikki ja uudet sovitukset
> 16.3.85 Iisalmen Sanomat - Kalervo Manninen:
Valtakunnallinen seminaari Pielavedellä: Unohtunutta musiikkikulttuuria elvytetään
(Kuvateksti: Sunnuntaina Keiteleen yläasteella esiintyvässä Pohjantahti-yhtyeessä soittavat Kalle Fält, Ilpo Saastamoinen ja Pekka Nylund.)
Suomen Kansanmusiikkiliiton viikonloppuseminaari alkoi perjantaina Pielavedellä tutkija Ilpo S a u n i o n katsauksella suomalais-ugrilaiseen musiikkiin jatkuen illalla ryhmätyöskentelyllä.
- Suomalais-ugrilaisessa musiikkikulttuurissa on omat erityispiirteensä. Toisin kuin yleensä kuvitellaan, ei kuitenkaan ole olemassa mitään yhtenäistä suomalais-ugrilaista musiikkiperinnettä, painotti Saunio realistiselta pohjalta lähteneen katsauksensa johdannossa.
Jokainen suomensukuinen kansa on vuorollaan joutunut vieraan vaikutuksen alaiseksi ja tällaisia kerrostumia voi olla useita. Monien suomensukuisten kansojen musiikkia tunnetaan vielä niin vähän, että mitään yhteistä kantamusiikkia ei kannata yrittääkään rekonstruoida. Yhteisiä alkuperäisiä piirteitä ovat yksiäänisyys ja usean toiston avulla syntyvä sävelmä. Tästä syystä kansanmusiikki saattaa tuntua ikävältä. Näin myös kalevalainen lauluperinne, ellei ymmärrä rikasta runokieltä.
Vanhimmalle suomalais- ugrilaiselle musiikille on ollut ominaista hyvin vapaa rytmisyys. Symmetriset muotorakenteet ovat vierasta vaikutusta ja tulevat Aasiasta. Sekundäärisiä seikkoja ovat kaikkien suomensukuisten kansojen käyttämät kantele ja puhallussoittimet.
Esitellessään näytteitä suomalais-ugrilaisten kansojen musiikista Saunio selvitteli ansiokkaasti niin paikallisia kuin ajallisiakin erikoispiirteitä.
Eestiläisen kansanmusiikin yhteydessä paljastui mielenkiintoisena seikkana säkkipillin yleisyys kansansoittimena. Mordvalaiset puolestaan ovat käyttäneet itkuvirsiä niin häissä kuin hautajaisissakin.
Ryhmätyöskentelyssä Kalle F ä l t i n aiheena olivat esikalevalainen laulu, ihmisäänen käyttö suomalais- ugrilaisissa kulttuureissa sekä kansalliset äänenkäyttö-tapamme.
Pekka N y 1 u n d puolestaan ohjasi kielisoitinten runolaulua improvisointi-harjoituksena Ilpo Saastamoisen selvitellessä runolaulun sovitusongelmia. Tapahtuman avauksessa kurssin johtaja Ilpo Saastamoinen käsitteli kansanmusiikin ja Kalevalan myyttejä metafyysiseltä pohjalta. Kansalaisopiston tervehdyksen esitti rehtori Raimo Niskanen.
Lauantain ohjelmassa on mm. professori Pertti Virtarannan esitelmä Tverin karjalaisten itkuvirsistä. Illalla soittaa trio Pohjantahti. Sunnuntaina on vuorossa vanhaan musiikkiin liittyvää soinnutusta, tekstitystä ja sovitusta.
17.3.85 Iisalmen Sanomat - PIELAVESI - Pertti Malinen: Itkuvirsi elävää perinnettä Karjalassa
(Kuvateksti: Pienryhmissä perehdyttiin itkuvirsien ja yleensä perinnemusiikin nuotittamiseen. seminaarin johtaja Ilpo Saastamoinen opastamassa ryhmäänsä.)
Viimeinen runonlaulaja ei liene vielä syntynytkään, totesi Joensuun yliopiston professori Pertti Virtaranta Pielavedellä Unohtuneet musiikkikulttuurit -seminaarissa pitämässään esitelmässä Tverin karjalaisten itkuvirsistä. Neuvosto-Karjalassa runonlaulua tavataan vielä aitona.
Karjala on Pohjolassa erittäin mielenkiintoinen alue monessa suhteessa. Se ei ole mukautunut valtiollisiin rajoihin, vaan sen länsiosa on kuulunut Ruotsiin, myöhemmin Suomeen, itäosa taas Venäjään, myöhemmin Neuvostoliittoon. Karjalaisten uskonto on siitä saakka kun kirkollisesta elämästä voidaan puhua, ollut kreikkalaiskatolinen, vasta myöhemmin osaan Ruotsin (myöhemmin Suomen) puoleista Karjalaa tuli protestanttinen (luterilainen) uskonto.
Henkisen perinteen alalla Karjala on ollut erityisen rikas. Kalevalan juhlavuonna on syytä pitää mielessä, että se runoaines, jonka pohjalta Lönnrot kirjoitti Kalevalan, on kerätty Karjalasta, molemmilta puolin rajaa, jonkin verran myös Inkerin ortodokseilta, jotka ovat hekin vanhaa Karjalan juurta.
- Suomalaisten tutkijain sodan jälkeiset tutkimusmatkat Neuvostoliittoon perustuvat Suomen ja Neuvostoliiton välillä v. 1955 solmittuun tieteellis-teknilliseen yhteis-toimintasopimukseen. Tämä tärkeä asiakirja on antanut mahdollisuuden niihin matkoihin, joita vuodesta 1957 lähtien olen - tavallisesti yhdessä vaimoni kanssa - tehnyt sekä Neuvosto-Karjalaan että karjalaiskyliin entisessä Tverin läänissä eli nykyisellä Kalinin alueella.
- Ensimmäinen matkamme, kuukauden kestänyt, oli sikäli historiallinen, että se oli ensimmäinen tuon sopimuksen perusteella toteutettu kenttätutkimusmatka. Tällainen pioneerimatka tuntui aluksi jännittävältä. Jälkeenpäin jo ensimmäisen matkan jälkeen voimme sanoa, että kaikki on sujunut yllättävän hyvin, sekä järjestelyt tutkimusalueella että vastaanotto kylissä haastatteluineen päivineen. Kaiken kaikkiaan näitä matkoja on kertynyt Neuvosto-Karjalaan kymmenkunta ja Kalininin alueen karjalaiskyliin kuusi.
Mitä enemmän noissa kylissä kiertää, haastattelee, sitä enemmän haluaa tietää karjalaisten mielenkiintoisesta ja yllättävän hyvin säilyneestä kansankulttuurista ja myös karjalan kielestä, jota sivilisaatio ei ole päässyt turmelemaan, eikä kirjakieli tasoittamaan.
Professori Virtarannan itkuvirsien sisältöön lienee mahdollisuus palata tarkemmin uudelleen. Matkoilta kertyneestä mielenkiintoisesta ja ainutlaatuisesta nauhoite-materiaalista kuultiin Anna ja Andrejevnan laulamia vaikuttavia itkuvirsiä. Vertailuksi kuultiin myös vepsäläistä itkuvirttä sekä aito lyydiläinen Kullervo Kalervon poika.
Virtaranta esitti seminaarin osanottajille vetoomuksen, että paikalla olevat asian-tuntijat ryhtyisivät nuotittamaan ja tarkistaisivat jo saksalaisen musikologin, Hoffmannin tekemät nuotinnukset kuulluista itkuvirsistä.
Nuotintamisen problematiikka keskusteluttikin seminaaria erittäin vilkkaasti. Todettiin, että musiikkiperinteen nuotintaminen on vain tuki sille, mitä kuullaan aitona nauhoituksista. Autenttisesta merkinnästä tulisi nuottikuvana vaikeasti luettavaa.
Itkuvirsien ja yleensäkin suomalais-ugrilaisen lauluperinteen rytmiikasta, soundeista ja sen sovittamisesta käytäntöön perehdyttiin vielä ryhmätöissä.