1994-95 TULINUOLI I

TULINUOLI
Duplikaatit osittain Velho-trilogian (= Velho) dokumentissa erottelemattomina.

Päiväkirja: 28.09.94 klo 00.15.  ... ja nyt kaksi suurta sävellystilausta: Riekko ja Tulinuoli.

28.9.1994 Mirjami Lehto:  TULINUOLI
Tulinuoli on kertomus peräpohjalaisten vaiheista historian eri aikoina. Esitys on tarkoitettu suurille joukoille. Puheosuuksien ohella musiikilla, liikkeillä ja valoilla on siinä keskeinen sija.

Sisältö:

I Metsästys

II Pirkkalaiset Lapissa: - Veronkeräys - Pappi ja tietäjä

III Kasakat Tornion seudulla: - Hyökkäys - Sairaiden parannus

IV Tornion markkinat:

         - Kauppiaita (suomalaisia, ruotsalaisia, lappalaisia, venäläisiä, karjalaisia)

         - Ilveilijä ja ihmetohtori

         - Maistraatin tiedotuksia

         - Herrnhutilainen matkustaja

         - Lappalaisten ilottelua

         - Tornion mahtikauppiaita         

         - Naiset ostoksilla

Ryhmien loppulaulu.

Esityksen tarkoituksena on peräpohjalaisen identiteetin kohottaminen. Kuten tiedetään, Peräpohjola ja etenkin Tornio, on ollut erittäin vilkas kansainvälinen keskus, Tukholman ruoka-aitta ja sen nahkurien raaka-ainevarasto.

Kokoamalla yhteen eri taiteenalojen edustajat isoon esitykseen, näytämme, että meillä on taitoa ja yhteishenkiä ja että Peräpohjola elää väkevästi myös tänä päivänä.

28.9.1994 Mirjami Lehto

 

TULINUOLI-ESITYKSET POHJAN STADIONILLA!

Keskiviikkona         21.2.96         klo 19.00         Ensi-ilta

Torstaina              22.2.96         klo 19.00         oppilaitokset

Perjantaina           23.2.96         klo 19.00

Lauantaina            24.2.96         klo 19.00

Sunnuntaina          25.2.96         klo 19.00

 

TULINUOLI-juliste: AK-95

TULINUOLI - esitelehti (tammikuun lopussa 1996?):
"Kuunnelkaa! Viimantuomaa, muinaista tarinaa.
Kuunnelkaa! Se lähenee - lähenee, se on jo täällä"

- Musiikkiteatteria kaamoksen keskelle!  -  Tornio, Pohjan stadion 21. - 25.2.1996 klo 19.00

s.2
Maaherran tervehdys.
Onneksi olkoon Tornio - onnea musiikkiteatteri Tulinuolelle
Hannele Pokka

Kaupunginjohtajan tervehdys.
Tornion kaupungin täyttäessä tänä vuonna 375-vuotisjuhlaansa on juhlavuoden kunniaksi valmisteltu lukuisa määrä erilaisia tapahtumia ja hankkeita.

Torniolla on kunniakas historia, kehittyvä nykypäivä ja luja luottamus tulevaisuuteen. Maineikkaan historian varrella on ollut värikkäitä tapahtumia, tuskan hetkiä, kukoistuksen valtakausia - kaikkien näiden vaiheiden jälkeen voimme todeta sen rikkaan kulttuuriarvon, joka 375-vuotisella kaupungillamme on.

Juhlavuosi painottuu kolmeen tapahtumajaksoon, jossa ensimmäisellä vuosikolmanneksella tutustumme Tornion historiaan, toisella nykypäivän olemukseen ja viimeisellä kolmanneksella luomme näkymiä tulevaisuuteen.

Historiallisen jakson merkittävin luomus on 21.2.1996 ensi-iltansa saava musiikki-spektaakkeli Tulinuoli, joka esitetään yleisurheilun pyhätössä Pohjan Stadionilla.

Tulinuoli -esitys on erinomainen oiva esimerkki tuotteesta, jonka toteutuminen on ollut vahvasti kiinni ihmisten omasta lujasta uskomuksesta  hankkeeseen. Muutaman henkilön ydinryhmä on todella aikaan saanut valtavan innostuksen ja näyttämisen halun alueen kulttuuriosaamisesta. Mirjamin, Ilpon, Liisan, Karinin ja Esko-Pekan loihtima kokonaisuus osoittaa jälleen kerran vapaaehtoistyön ulottuvuudet loistavan kannustuksen ja todella hyvän yhteistyön aikaansaamana. Tulinuoli on saanut liikkeelle yli 400 esiintyjää, joista kuorolaisia on 120 henkilöä.

Musiikkiteatteriesitys Tulinuoli edustaa Tornion alueen yhteistä kulttuurin huippu-saavutusta, jonka menestykseen meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa jos ei muuten, niin ainakin seuraamalla esitystä.

Toivotan kaupungin puolesta loistavan nautinnollisia elämyksiä Tulinuolen toteuttajille ja ennen kaikkea katsojille, nauttikaamme vahvan alueidentiteetin luomuksesta täysin rinnoin.

Ystävät läheltä ja kaukaa olkaa sydämellisesti tervetulleita Tornion 375- vuotis-juhlavuoden kulttuurin huipputapahtumaan'.
Raimo Ronkainen Vs. kaupunginjohtaja

s.3
Tulinuoli ja sen 70-vuotias taustajärjestö
… Toiminnallemme näyttää olevan edellytykset tulevaisuudessakin, sillä ihmisille arvokas vapaa-aika lisääntyy omine ongelmineen, jolloin tulisi voida tarjota kaikille henkistä ja fyysistä vireyttä, mahdollisuutta ja taitoa terveisiin elämäntapoihin, lisää tietoa ihmisen ja luonnon käyttäytymisestä, kulttuurin taustoista ja koko elinympäristöstä.

Tulinuoli-projektissa vastuullisena taustayhteisönä          toimiminen on vastaamista edellä mainittuihin haasteisiin parhaimmillaan. Tässä yhteydessä Peräpohjolan Valistus-liitto haluaa esittää parhaat kiitokset Tornion kaupungille ja pääsponsorille Hartwall - Lapin Kullalle sekä muille lukuisille tukijoillemme, jotka ovat mahdollistaneet jo vuosia sitten käsikirjoittaja Mirjami Lehdon esille ottaman ajatuksen tällaisen produktion toteuttamisesta. Asian ajankohtaisti Tornion 375-vuotisjuhlavuosi ja kaupungin päättäjien halu lähteä ennakkoluulottomasti toteuttamaan mittavaa produktiota.        
Alkuneuvottelut käytiin kaupunginjohtaja Hannes Mannisen johdolla ja asian hoitamiseksi perustettiin Tulinuoli-toimikunta, johon kuuluvat Raimo Ronkainen (vpj.), Pirkko Kauppi (siht.), Anna-Maija Lauri, Juhani Pelttari, Anja Yli-maunu, Tapio Salo ja Antti Matala (pj). Lukuisten informaatiotilaisuuksien ja seura-kierrosten jälkeen Tulinuolen valmistamiseen osallistuu 17 eri yhdistystä jäsenineen, lukuisa joukko vaatelahjoittajia ja runsaasti talkooväkeä. Vaikka teoksen säveltäjä Ilpo Saastamoinen, ohjaaja Liisa Kivimäki ja kuoronjohtaja Karin Rööp ovat alansa vahvoja ammattilaisia, esitystä voidaan pitää kansanoopperana, jossa yli neljäsataa peräpohjalaista - lapsesta vanhukseen - kertoo musiikin, liikkeen ja valon keinoin Peräpohjolan värikkäästä ja monikansallisesta historiasta, muinaisesta metsästyskulttuurista Tornion markkinoiden kulta-aikaan saakka.

Peräpohjolan Valistusliitto haluaa jo nyt 70-vuotis-juhlavuotenaan kiittää kaikkia produktiossa tavalla tai toisella mukana olevia. Paras kiitos kuitenkin meille kaikille on, että alueemme väestö antaa Tulinuolen "lentää sydämeen" ja saapuu sankoin joukoin katsomaan, kuulemaan ja kokemaan Tulinuolen yhdistävän voiman, joka nousee järjestömme perusajatuksesta: ihmisen sitkeydestä, sammumattomasta uskosta ja toivosta parempaan epätoivon ja työttömyydenkin keskellä.
Antti Matala
Peräpohjolan Valistusliiton pj.

s.5
Peräpohjolassa
on laulettu kuoroissa, näytelty seurantaloilla, tanssittu kansantanssia, lausuttu, pidetty puheita ja kirjoitettu. Eletty rikasta henkistä kulttuuria jo kauan.

Ihmisen mieli hakee yhä syvempää, ylevämpää... Niinpä syttyi "Tulinuoli" -ajatus. Kun ajatus sytyttää riittävän monen voimakkaan mielen, se on toteutettavissa. Tämä ajatus syttyi Peräpohjolan Valistusliiton ihmisissä. Tahto tehdä yhdessä kansannäytelmä, mikä merkitsi mielissämme kansanliikkeen omaista syttymistä harrastustoimintaan.

Tavoite on suuri. Tahto ja kyky tehdä yhdessä enemmän, nostaa peräpohjalainen maa kuntahenki ja maakunnan tunnettuus.

Niin sitten tapahtui, että "Tulinuoli" sytytti yhä useamman ihmisen, joka ymmärsi myös, millainen mahdollisuus tässä yhteydessä oli saada hyvää koulutusta korkea-tasoisten opettajien ja ohjaajien johdolla omalla harrastusalallaan.

Pienellä budjetilla, joka penniä venyttäen, harrastajien talkootyöllä, syvältä sydämistä lähtevällä kotiseuturakkaudella me teemme peräpohjalaisin voimin tapahtuman Pohjan Stadionille Tornioon.

Tulemme Tervolasta, Keminmaasta, Ylitorniolta, Torniosta, Ruotsin puolelta joki-vartta ja Haaparannasta. Teemme Peräpohjolan historian ensimmäisen yhteisen näytöksen neljänsadan harrastajan voimin.

Pidän harrastustoimintaa elämän suolana. Saan tutustua voimakkaisiin erilaisiin ihmisiin. Joudun panemaan itseni "likoon" ja ottamaan toiset ihmiset huomioon, että homma hoituu. Tunnen olevani "vierivä kivi", viihdyn ja saan voimia.

Haluan kiittää Tornion kaupunginjohtoa ja erityisesti Anna-Maija Lauria, joka ennakkoluulottomasti syttyi "Tulinuoleen" ja näin mahdollisti Tornion kaupungin tuen, mikä köyhälle Peräpohjolan Valistusliitolle oli tärkeä.
Anja Ylimaunu
Peräpohjolan Valistusliiton sihteeri

ss. 6-7
Tulinuoli kokoaa osaamisen ja innokkuuden voimat
(Kuvateksti I: - Esiintyjistä on löytynyt todellista tsemppi-henkeä, kiittelee ohjaaja Liisa Kivimäki.
Kuvateksti II: Kuoronjohtaja Karin Rööp harjoituttaa kuorolaisia tiiviisti ensi-iltaan asti. Ensi-illan lähestyessä harjoitustahtikin kiihtyy.
Kuvateksti III: Tulinuolen musiikki ja teksti on vaikea ja vaatii sinnikästä hiomista. Kuorolaiset ovat johtajansa mukaan osoittaneet ihailtavaa peräänantamattomuutta.)

Kuoronjohtaja Kari Rööpin ei tarvitse odottaa kuorolaisten saapumista. He kaikki ovat paikalla sovittuna aikana nuottivihkoineen, ääniään availlen. Harjoitukset käynnistyvät välittömästi.
- Otetaan vielä uudestaan se vaikea kohta. Se, mitä viimeksi kovasti harjoiteltiin, huikkaa Karin ja istahtaa pianon ääreen.

Tulinuolen sävellykset ovat vaikeita ja niiden opetteleminen on teettänyt rajusti töitä sekä kuorolaisille että kuoronjohtajalle. Karin Rööpin johdolla kuoro on harjoitellut viime syksystä lähtien.
- Tämä on musiikkina erilaista, kuin mihin kuorolaiset ovat aikaisemmin tottuneet. Vaihtelevat tahtilajit, uudet soinnut poikkeavat kovasti perinteisestä, Karin Rööp myöntää.

Tulinuolen musiikin hiominen on vaatinut lukuisia harjoituskertoja, eikä tiukkana kuoronjohtajana tunnustusta saanut Karin halua jättää Tornion juhlavuoden suurinta koitosta puolitekoiseksi.

Vaikka kuorolaiset eivät kaikki olekaan musiikin ammattilaisia, kertoo Karin ihailevansa heidän innokkuuttaan ja peräänantamattomuuttaan.
- Kuorolaiset ovat selviytyneet koitoksesta hyvin ja onhan tämä varmasti ollut niin heille kuin minullekin taas uusi ja erilainen, lisää taitoa tuova kokemus.

Kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta Karinin opissa ei kuulla vihaisia kiukunpurkauksia tai solvauksia. Iloisuus näkyy ja kuuluu.
- Kuoronjohtajana onnistun, kun kuorolaiset jaksavat tulla taas seuraaviin harjoituksiin ja kuulostaa taas hieman paremmalta. En mielestäni ole pauhaavaa tai tyhjänpäiten hermostuvaa tyyppiä, Karin naurahtaa.

Tsemppi-henkeä
Tulinuoli-näytelmän harjoitustahti tiivistyy sitä mukaa, mitä lähemmäksi ensi-iltaa kuljetaan.

- Vielä ei ole paniikkia, mutta jonkin asteisena se varmastikin tulee, kuten aina on tapana, veikkaa Tulinuolen tuottaja Esko-Pekka Mattila nelisen viikkoa ennen ensi-iltaa.

Mattilan mukaan Tulinuolen aikataulu on pitänyt hyvin kutinsa, vaikka näytelmää on ennen loppurutistusta koottu kasaan pieninä palasina monella taholla.

Ohjaaja Liisa Kivimäki on elänyt Tulinuolen mukana jo reilun vuoden. Suurproduktioon on tarvittu lukuisten ihmisten mittavia työpanoksia.

- On mahtavaa nähdä, kuinka tosissaan näytelmässä mukana olevat ovat tämän homman ottaneet. Kokonaisuus ei synny pelkästään siitä, mitä kunkin  kuuluu tehdä, vaan onnistumiseksi vaaditaan myös sitä omaa panosta. Tällä joukolla on todellista tsemppi-henkeä, ohjaaja kiittelee. Liisa Kivimäki uskoo, että Tulinuoli on monelle esiintyjälle myös omakohtainen seikkailu, elävä kurkistus oman alueen historiaan ja tapahtumiin. Monet Tulinuolen esiintyjät ovat olleet mukana myös pari vuotta sitten rajan yli vaeltaneessa Evakkokulkueessa.

- Ehkä kulkueestakin jäi mieleen hyviä juttuja näille ihmisille. Se oli silloin kaikille uutta ja erilaista.

Osallistujien määrää vaikea arvioida
Kun Tulinuolta on suunniteltu, valmisteltu ja talkoiltu nyt  reilun vuoden ajan, on produktioon osallistuvien määrää jo vaikea tarkkaan arvioida.

- Esiintyjiä on 350-400, mutta kun ajatellaan talkoopanosta kaikkiaan, niin mukana on huomattavasti enemmän väkeä, Liisa Kivimäki vakuuttaa.

Tulinuolen tekijät, toteuttajat ja vastuuhenkilöt eivät ole laskeneet työtunteja, eikä kenelläkään heistä ole tarkoin rajattua toimenkuvaa, mikä ei suinkaan tarkoita sitä, että harjoituksissa tai niiden välillä vallitsisi hallitsematon sekasorto.

Hyvänä esimerkkinä koko alueen aktiivisuudesta oli viime keväänä käynnistetty materiaalikeräys Tulinuolen puvustoa varten. Keräys käynnistettiin kevätsiivouksen aikaan, mutta tavaraa tuli vielä syksylläkin.

- Tavaraa tuli ihan mukavasti. Monet lahjoittajista olivat selvästi tyytyväisiä siitä, että saavat jotenkin olla mukana, vaikkeivät varsinaisesti esiinnykään itse näytelmässä, Kivimäki sanoo.

s.8
Musiikkinäytelmä tempaisi mukaansa koko perheen -
Peräpohjolan menneisyyttä eletään monessa pitäjässä
(Kuvateksti I: Julmailmeinen mies lupaa vielä näyttäytyä.
Kuvateksti II: Suurin osa esiintyjien rooliasujen materiaaleista saatiin kerättyä kokoon lahjoituksina. Peräpohjolan väkeä menneisyydestä.)

Puvustamossa käy valtava kuhina. Hameet, turkit ja viitat löytävät oikeat kantajansa pienen etsinnän jälkeen.

Joku moitiskelee kuumuutta ja toivoo ensi-illaksi hieman viileämpää keliä. Toinen aikoo jo ryhtyä etsimään nuorempaa vaimoa, koska oma rupesi rooliasussaan näyttämään turhankin iäkkäältä. Vaatetusvuorossa on tuona sunnuntai-iltapäivänä enimmäkseen Raumon nuoriso-seuran väkeä, joista on koottu Tulinuoli-näytelmän metsästäjäporukka.

Peräpohjolan historiaa kuvittavan suurproduktion valmistamiseen ja toteuttamiseen osallistuu satoja harrastajia nuorisoseuroista ja muista yhdistyksistä noin 70 kilo-metrin säteellä Torniosta. Tulinuoli on koonnut kulttuuriväkeä pitkästi yli pitäjän-rajojen.
- Kysy keneltä vaan, niin tämä harrastus varmasti Kauniit ja Rohkeat voittaa.

Näytelmää on harjoiteltu eri puolilla maakuntaa. Yhtä kohtausta on treenattu Keminmaassa, toista Raumolla, kolmatta Tervolassa... ja muutamaa viikkoa ennen ensi-iltaa paloja aletaan kasata yhteen. Lise-Lotte Ylikitti on ollut päivän harjoittelemassa Pohjan Stadionilla. Harjoitusten jälkeen on vuorossa vaatteiden sovitus Porthanin koululla. Lise-Lotte kertoo Tulinuolen innostaneen omassa kylässä Raumolla kymmeniä harrastajia. Nuorisoseuran väki on pitänyt viime aikoina tiiviisti yhteyttä ja näytelmän valmistumista odotetaan kuumeisesti.
- Talkoohenki elää kyllä Raumolla muutenkin, mutta tämä on saanut mukaan kaikenikäisiä ja monet ovat koko perheen voimalla Tulinuolta tekemässä.

Porukan koossa pitäminen ei ainakaan Raumolla ole tuottanut hankaluuksia. Lise-Lotte on nuorisoseuran yhdyshenkilö ja viestit kulkevat sukkelaan talosta toiseen.

Ulla Aholasta tuli puvustamossa pistäytymisen jälkeen muinaisaikana Perä-pohjolan metsiä samoilleen metsästäjän vaimo. Vaikka Tulinuolen valmistuminen on pitkä projekti, eivät harjoitukset tai pitkät päivät ole Ullan mielenkiintoa näytelmään vielä vieneet.
- Tämä on ollut kaikkinensa todella mukava kokemus. Niin kuin oli Evakko-kulkuekin, jossa sain olla mukana.

Tervolalaisen Mirjami Lehdon käsikirjoituksen pääpaino on Tornion markkinoissa, joiden aikana Peräpohjolassakin nähtiin ennen muinoin monenkirjavaa väkeä.

Ihan kuten joskus aikoinaan kokoontuvat Tornioon taas suomalaiset, saamelaiset, ruotsalaiset ja venäläiset. Ja kuuluvathan markkinoille myös varkaat ja humalaiset, ihmeparantajia ja ilotyttöjä unohtamatta. Tulinuoli-näytelmän väki on liikkeellä tosissaan ja sama vire aiotaan säilyttää alusta loppuun asti, tippaakaan tinkimättä.

s.10
Tulinuolitunnelmia arpelaisittain
Ettei kävisi niin kuin Putte-possun synttärilaulussa sanotaan: "ja siellä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisin saanut olla mukana!". Eli mukaan vaan, ettei tarvitse jälkeenpäin haikailla! Näin me ajattelimme Tulinuoliprojektiin "näyttelijöiksi" lähtiessämme. Vaikka kylläkin osaan meistä innostuksen kipinän iski kylän jumppaohjaajana häärivä Hilkka Ranta-mölö. Kesän -94 Maaseutunäyttelyn yhteydessä järjestetty evakkojuhla kulkueineen oli niin suurenmoinen kokemus mukana olleille, että varmasti sekin osaltaan vaikutti monen päätökseen osallistua Tulinuoleen. Myös Kolarin Velho-oopperan hyvä tunnelma ja esityksen onnistuminen innostaa ja antaa uskoa Tornionkin projektille ja siinä mukana oleville.

Nuorisoseuroilla on Tulinuolessa suuri "rooli" eli seurojen kautta on mukaan värvätty suurin osa näyttelijöistä ja muista työntekijöistä ompelijoista kulissien rakentajiin. Monet meistä Arpelan osallistujista toimivat muutenkin nuorisoseurassa tavalla tai toisella, mutta paljon on aivan uusiakin kasvoja mukana.

Tulinuolen sivutuotteena on jo nyt nähtävissä se, miten tällaisessa projektissa mukanaolo kasvattaa ihmisten, kylän ja eri kylienkin välistä yhteishenkeä. Monia asia kiinnostaa myös historian kannalta, tuleehan tässä menneisyys ja varsinkin oman alueen historia konkreettisella tavalla lähemmäksi.

Useimmille mukanaoleville tämä on täysin uusi kokemus, jossa saa kokeilla omia rajojaan ja josta jälkeenpäin voi olla ylpeä "kun tuli tehtyä". Ihminen haluaa arkisen aherruksensa sekaan myös vaihtelua, uusia asioita ja ihmisiä, huumoria ja hyvää tunnelmaa. Kauniitten ja rohkeitten jälkeen tämä antaa kaikkea sitä, eikä mukanaolo vaadi kuin vähän rohkeutta; ei edes sitä kauneutta.

Harjoitusten edetessä tunnelma varmasti vielä tiivistyy, mutta tähänkin mennessä on ollut hauskaa. Innostus on vain lisääntynyt, kun erilaiset ja eri ikäiset ihmiset, vanhat, nuoret ja lapset kaikki yhdessä tehdään välillä aika hullujakin juttuja ja nauretaan itsellemme ja toisillemme.

Joka tapauksessa me uskomme Tulinuolen onnistuvan ja antavan sekä mukana oleville että sille suurelle yleisömäärälle, joka toivottavasti tätä esitystä tulee seuraamaan, ennen kokemattomia elämyksiä ja uskoa yhteishengen voimaan!

Näyttelijättäret Arpelasta ja Sattajärvestä: Pirkko Mommo, Hannele Kristo, Auli Pietikäinen

s.11
Tornion markkinoilla
"Tornion markkinoooilla, nuilla kuuluisilla joooilla, on piikaa, renkii, herraskaaaista, miestä naista, ruskii lappalaaaista, ja viinaa vaikka minkälaaaista."

- Kašš sie neidine, kaššo silkkie - ylen šoma! iltasella kišah rubetah!

- Bäze dearvan, bäze dearvan, gal mol oaidnaletne pourist! Pourist oni!

- Aaa, finskije mâljithik, shvedsky bârin - vodka da rommu - sjudâ, sjudâ!

- Hva fan har hän här att göra? Han lurade oss grunligt. Va ha ni att pjyta i da?

- Ich möchte einem mächtigen Pelzkaufman treffen! Ich habe niemals so viel Schnee gesehen. Ja, so ist es: auch von der Arbeit lebt man, aber durch Handel wird man reich!

- Comment, dans une ville aussi petite pent-il-y avoir tant de gens? Vous donner une image aussi noble, aussi fidele que possible de ce charme frangais inénarrable? Je vais m'y efforcer.  

- Täältä tiukuja, kulkusia, kelloja! Taattuja kaakamalaisia messinkiheloja!

- Kanfärttitippojaa, lautastroppia rintatauthiin, kolnikkiaa, hommatroppiaa, riihilato-troppiaa, pirunpaskaa pahansuopia vasthaan!

- "I Umeå är alit fint, I Piteå handlas on nålar, i Luleå gör man ingenting, i Torneå drickas skålar!"

- Hvor lenge har du vaert her? Jeg har vaert her siden fredag. Jeg er her første gang.

 

- Tervolalaisila näkkyy olevan lohensuolivelliä evhäänä!

- Jokos rovaniemiläisilä pääsi olkileipä loppumhaan?

- Koljoontunnu mae haiskahtaa - muoniolaisia on tulossa!

- Onkos Turtolan tuppivarekset ja Pellon puuropalkhet jo tulhet?

- Kemiläiset ja rovaniemiläiset ovat mettäpökköjä - ei etes naisrauhasta tiä!

- Varokhon torniolainen kinthaithan!

- A kolme päiveä joimma romua kaupuzzih, tuldih lujasti humalassa!

Pitkävartisissa saappaissaan, hillerilakeissaan, susiturkeissaan, värikkäät villahuivit rinnan yli ristiin sidottuina liikuskelevat mahtavat Peräpohjolan isännät väen keskellä. Tervolan lohitalojen isännät erottuvat joukosta rahasta pullottavine punaraitaisine liiveineen. Hyörinän keskellä vilahtelee valkoisia, sinisiä ja punaisia lapinpukuja ja sametinpehmeitä koristeltuja purkapeskejä, punaruskealla revon-nahalla reunustettuja puuhkalakkeja, näädännahkalakkeja ja suuria karhunnahka-kauluksia. Joukossa näkyy myös sarkapukuisia miehiä kotitekoisine tallukoineen ja suuriin paksuihin villahuiveihin kääriytyneitä naisia.

Ja tavaraa on: oravan, majavan, saukon, näädän, hillerin, kärpän, ilveksen, ahman, puna- ja mustaketun upeat tuuheat nahat vaihtoivat ahkerasti omistajaa. Lappalaiset hankkivat turkiksilla, höyhenillä, rouoilla, hilloilla, porontaljoilla ja verivattoilla suolaa, koruja ym. tarvikkeita.

Ruotsalaisilta saatiin nisuja, ohria, rukiita, rautapatoja ja vaskiastioita. Venäläiset, joita liikkui markkinoilla todella paljon, levittivät myyntipöydille koruja, upeita kankaita, silkkihuiveja, viinaa, sarkaa, pellavaa ja hamppua.

Tinkiminen velloi kiihkeänä ja käsien lisäksi tarvittiin tulkkeja välien selvittelyyn. Näin pohjanlahden perukan kuuluisa kauppakeskus kuohahtaa lyhyinä talvipäivinä suuren maailman kaltaiseen riehakkaaseen menoon.    
Mirjami Lehto

Musiikki:

Kevät 1995  Sävellys (Kuoro: Orientoituva vaihe)

Kesä 1995:  Sovitus (Kuoro: Orientoituva vaihe)

Syksy 1995: Kuorokohtainen harjoitus (Saastamoinen, Rööp)

Kevät 1996: Toteutus (Saastamoinen, Pohjantahti-yhtye)

 

TULINUOLI - KUVIA MENNEISYYDESTÄ

Musiikkiteatteriesitys TULINUOLI kertoo ihmisten, musiikin, laulun ja valojen avulla Tornion kaupungin ja Peräpohjolan värikkäästä ja monikansallisesta historiasta. TULINUOLI ei kuitenkaan ole mikään historiankirjan kuvitus, vaan käyttää taiteellista vapautta yhdistäessään tapahtumia ja aikakausia toisiinsa.

Esityksessä lähdetään liikkeelle muinaisesta metsästyskulttuurista ja ihmisten "pakanallisesta " maailmankuvasta. TULINUOLESSA kerrotaan Pirkkalaisista mahtimiehistä ja Lapin voutien verotus- ja ryöstöretkistä, sekä siitä synkästä ajasta, jolloin Tornion kaupunki ja Peräpohjolan asutus tuhottiin kerta toisensa jälkeen kasakoiden toimesta.

Musiikkiteatteriesitys TULINUOLEN pääpaino on kuitenkin Tornion markkinoissa, jonne kokoontuivat ostamaan, myymään, juhlimaan ja tuttaviaan tapaamaan niin suomalaiset, lappalaiset, ruotsalaiset, karjalaiset, venäläiset kuin myös manner-Euroopasta saapuneet ihmiset. Parhaimmillaan markkinoille oli palkattu tulkkeja kuudelle eri kielelle kaupankäynnin onnistumiseksi. Tähän ihmiskirjoon mahtui tavallisen markkinaväen lisäksi "sekalainen seurakunta " saarnaajia, ihmeparantajia, varkaita, ilotyttöjä, ilveilijöitä, kerjäläisiä ja humalaisia. Tämän värikkään ihmisten ja tapahtumien kirjon pyrkii TULINUOLI tuomaan katsojien nähtäville.

TULINUOLI koostuu lähinnä joukkokohtauksista, mutta esille nostetaan myös yksilöitä, tavallisia ihmisiä ja heidän kohtaloitaan historian ankarassa riennossa.

TULINUOLEN kantava perusajatus on ihmisen sitkeys ja sammumaton usko ja toivo parempaan epätoivon ja hävityksenkin keskellä. Tämä ajatus yhdistää esityksen vahvasti myös omaan aikaamme, jossa ihmisten elämä on yhä muuttuneesta maailmasta ja kuluneista vuosisadoista huolimatta koottu samoista rakennusaineista.

Composition: Ilpo Saastamoinen
Text: Mirjami Lehto - trad.  (1995)
(Tilausteos Tornion kaupungin 375-vuotisjuhlaan 1996)

TULINUOLI

Sekakuoro
Nuorisokuoro
male/female vocal solos

ten.&sopr.sax
synth.
keyboard
bass
(optional) guitar
percussion

            Nimi:                                  Aika                Tempo / min.         Tahtilaji         Sol./K

 

1)         Kaukaa tulee laulu.           10’ 35 < 15’                 120                  seka                  S/K

2)         Metsän ukko                      2’ 30 < 10’                  75                    4/4 +seka         K

3)         Nyt tulevat                        5’ 30 < 10’                  150 - 240          seka                 S/K

4)         Olen tullut takaisin             2’ 45 <  5’                   85                    4/4                   S/K

5)         Ukkonen iskeköön              2’ 30                           260                  seka                 S

6)         Tornion markkinoilla           2’ 20                          160                   2/2                  S/K

7)         Flickorna i Stockholmsstad   3’ 15                          70                    4/4                  S/K

8)         Olin pieni                           2’ 05                          140                  4/4                   S/K

9)         Marknadtiden                     3’ 20 <  5’                  180 (1/8)          12/8                 S/K

10)       Piäty veri vuotamasta          4’ 40 < 6?                   65?                  5/4-4/4             S/K

11)       Neitsyt Maaria                    4’ 25                           120 -180          3/4                  S/K

12)       Nuku nuku                         3’ 30 < 5                      65                   4/4                  S

13)       Laulu kerro meistä             6’ 10                            120                  4/4                  S/K

 

Total time (music) ~ 53’ 35 < 85’ = 1h 25’ (+ 6 ylim. numeroa)

Ilpo Saastamoinen  21.7.1995 klo 03.28 Jyväskylä .

Päivitys 6.10.95 -  11.10. 95 - 26.12.95

Partituurien puhtaaksikirjoitus syyskuussa 2002

 

 

PÄIVÄKIRJAMERKINNÄT yms.

1994:

28.09.94 klo 00.15. ... ja nyt kaksi suurta sävellystilausta: Riekko ja Tulinuoli.

23.11.94          - Jyväskylä - (XXX: s.120>) Uskomatonta! Maanantaina viime viikolla [14.11.] viimeinen Riekon teemaidea paperille ja nyt keskiviikkona viimeinen Tulinuolen teemaidea paperille. Jälkimmäisen teko kesti vain viikon! On kyllä todettava, että käytin paljon vanhoja 70-luvun laulusävellyksiäni apuna. Mutta niitä ei muutoin esitettäisi julkisesti. Miksei siis uusilla sanoilla, kunhan vain pääsevät esille. Olen käyttänyt molemmissa näiden vuosien aikana kertynyttä kansanmusiikki-aineistoa, mutta "so what?" Ne muuttavat paljon muotoaan. Olennaista on, että tunnen kokonaisuuksiin sisältyvän tunteita, jotka ihmiset tulevat aistimaan.

K: 26.11.94         Tornio - Liisa Kivimäki (ohjaaja ja Esko-Pekka Mattila - tuottaja);
            klo 14-18 kuorojen tapaaminen

14.12.94          - Jälleen Jyväskylässä töissä... Perhe on Põltsamaalla, jossa ehkä vietämme joulun. Riekon ja Tulinuolen teemat suurin piirtein selvillä ja elämä suht.koht. raiteillaan.

 

1995:

23.1.95 Pohjolan Sanomat -Äkäslompolo, Heikki Liimatinen:
Riekko-ooppera saa vaikutteita kirkko- ja saamelaismusiikista
Tornion kaupungille valmistumassa "Tulinuoli"-teos
Saastamoisella on syntymässä sopimus myös Tornion kaupungin kanssa. Hän säveltää Riekko-oopperan rinnalla suurelle kuorolle teosta "Tulinuoli", joka tultanee esittämään kaupungin 375-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä.

- Myös tämä on ulkoilmaesitys, joka tullee ulos -96 helmi-maaliskuun taitteessa. Uskon myös Velhon olleen rohkaisemassa tällaisen ohjelman valintaa, sillä "Tulinuolen" esiintyjäjoukkoa on koottu samalla periaatteella kuin Velho- ja Riekko-oopperoiden, hän kertoo.

Kaupunginvaltuusto ei ole vielä käsitellyt "Tulinuolen" rahoitusta, mutta tekee sen aivan lähiaikoina, jonka jälkeen toteutuminen varmistuu, jos on varmistuakseen.

K: 26.-29.1.95 Tornio (Tulinuoli) (475 km); 27.1. klo 8.30 aamupalaveri
              > K: 25.-26.2. > K: 17.-19.3.  > K: 20.-21.4. > K: 27.-28.5.

28.1.95 la Pohjolan Sanomat - Kemi, Kalervo Toiviainen (Kuva - Pauli Järvinen):
Tulinuoli tuo terveiset kaukaa historiasta
Torniolaishankkeessa mukana puolen tuhatta ihmistä
(Kuvateksti I: Liisa Kivimäki, Mirjami Lehto, Ilpo Saastamoinen - ohjaaja, käsikirjoittaja, säveltäjä.
Kuvateksti II: Mirjami Lehto on sitä mieltä, ettei peräpohjalaisten tarvitse olla kontallaan mihinkään suuntaan.)

Torniossa kehitellään suurinta teatterihanketta vuosikymmeniin. Kaupungin 350-vuotisjuhliin valmistuu tervolalaisen Mirjami Lehdon kirjoittama, Ilpo Saastamoisen säveltämä ja Liisa Kivimäen ohjaama Tulinuoli-produktio. Hankkeen tuottaa Esko-Pekka Mattila. Puolen tuhatta ihmistä vaativa hanke esitetään ensimmäisen kerran ensi talvena helmikuussa Torniossa Pohjan stadionilla. Suurproduktion keskeisimpinä taustaryhminä toimivat Tornion kaupunki ja Peräpohjolan Valistus-liitto. Tulinuolen kustannusarvio on mittava: 700 000 markkaa. Tornion kaupungin osuus siitä on 200 000 ja hankkeen pääsponsorin Hartwall-Lapin Kullan 100 000 markkaa.

Tulinuolen toteuttamisessa ovat mukana lähialueen nuorisoseurat, kuorot, harrastajateatterit, tanssiryhmät, kaupungin oppilaitokset ja kymmenet asiasta kiinnostuneet ihmiset. Tulinuolen käsikirjoittaja Mirjami Lehto määrittelee esityksen välähdykseksi Peräpohjolan historiasta, se ei ole siis puhdasoppinen historian tunti. Liisa Kivimäki näkee eri taiteen alojen harrastajien yhteistyön ohjaamisen haastavana tehtävänä. "Kun hanke toteutetaan talvella, sen keskeiset elementit ovat tuli, lumi ja jää." Aika ei Tulinuolessa etene kronologisesti, vaan sisäkkäisinä kerroksina, esityksessä on ristiriita alkukantaisen ja urbaanin elämänmuodon välillä. "Toivon, että Tulinuoli lentää tekijöiden sydämistä katsojien sydämiin," Liisa Kivimäki sanoo.

Tornion kulttuuriasiainkeskuksen päällikkö Anna-Maija Lauri on varma siitä, että parin, kolmen vuoden kuluttua koko Suomessa Tornionlaakson hiustoria on tullut tutuksi. Niinikään hän ei epäile, etteikö torniolaisproduktio menestyisi naapurikaupunkien produktioiden rinnalla.

"Mahtava historia, pohjaton varasto"
Mirjami Lehto teki käsikirjoituksen Joensuun laulujuhlille Kaikukeihäs-esitykseen. Kaikukeihästä varten suunniteltiin Kemijokivarren nuorisoseurojen kanssa myös toista esitystä, mutta Torniosta otettiin yhteyttä Mirjami Lehtoon ja kysyttiin käsikirjoitusta Tornion juhlavuoden produktioon.

- Tornionlaaksolla on mahtava historia, pohjaton varasto kerta kaikkiaan. Tornio on aikanaan ollut tutumpi kuin Turku konsanaan," Mirjami Lehto sanoo.

Tulinuoli sivuaa niin muinaista metsästyskautta kuin pirkkalaisten Lapin verottamistakin. Se kuvaa kasakoiden hyökkäystä Tornioon ja Tornion markkinoita.

Tornion markkinat olivat kansainvälisestikin ottaen eurooppalainen merkki-tapahtuma. Lohi- ja turkismarkkinoilla puhuttiin viittä, kuutta kieltä, kauppiailla piti olla omat tulkit. "Tornio oli ainoita paikkoja, joita Suomesta yleensä Euroopassa tunnettiin. Turku ei ollut sen rinnalla mitään."

Tulinuoli pyrkii kohottamaan peräpohjalaista identiteettiä, "meidän ei tarvitse olla yhtään kontallaan sen enemmän etelään kuin mihinkään muuhunkaan ilmansuuntaan."

Mirjami Lehto ajattelee Tulinuolen suuria joukkoja, on upeaa koota eri taiteenalojen harrastajia yhteen. "Näytelmässä puhutaan suomen lisäksi venäjää, ruotsia ja vienankarjalaa." Mirjami Lehto ei unohda mainita myöskään sitä vaikutusta, jonka Tulinuolen tapainen hanke aiheuttaa mukanaolijoille. "Vaikutus on unohtumaton, he muistavat sen lopun ikänsä."

Ilpo Saastamoisen kanssa on Mirjami Lehdon mielestä ihanaa tehdä työtä. "Ilpo tekee selkäydinmusiikkia."

"Tämä uudistaa kulttuurihistoriaa"
Säveltäjä Ilpo Saastamoinen on viimeisen parin vuosikymmenen aikana työskennellyt harrastajien kanssa. Hän on vuorenvarma siitä, että Tulinuolen kaltaiset produktiot muuttavat ja uudistavat Suomen kulttuurihistoriaa.

Harrastajien kanssa tehty taide on vuosikymmeniä ollut kadoksissa, ja sen aiheuttamat jäljet ovat tänään nähtävissä. Nyt suunta on muuttumassa ja jo muuttunut. Suomessa esitetään ihmisten tekemää taidetta, ei tuotettua, jossa paikalliset ihmiset ovat kelvanneet korkeintaan lipunmyyjiksi.

Suomalaisessa kulttuurissa on eletty vuosikymmeniä, joiden aikana ihmiset ovat kelvanneet vain taiteen vastaanottajiksi, eivät sen tekijöiksi. Kun pohjakulttuuri putoaa, putoaa myös kulttuurin harrastus. Kansa taiteen vastaanottajana -ajattelutapa on muuttanut koko kansan suhtautumista kulttuuriin. Se on tullut passiiviseksi.

Tulinuolen kaltaisen produktion Ilpo Saastamoinen kokee henkilökohtaisesti tärkeäksi ja haasteelliseksi. Hän on jo 1970-luvulta lähtien paneutunut suomalais-ugrilaiseen musiikkiin ja hyödyntänyt sitä töissään. Sama jälki jatkuu myös torniolaisproduktiossa.

Torniolaisen Tulinuolen kaltaisen hankkeen Ilpo Saastamoinen näkee vasta alkuna uudelle suunnalle. "Jos saamme tavalliset ihmiset vastaaviin mukaan, tällaisia voisi olla sadan kilometrin säteellä vaikka viisi. Sitä paitsi: aina tällaisen katsominen yhden televisioillan voittaa."

 

28.1.95 la Lapin Kansa - Tornio, Raimo Laitila:  Tornion Tulinuoli -produktio kulttuurin yhteisponnistus
(Kuvateksti: Kirjailija Mirjami Lehto, ohjaaja Liisa Kivimäki ja säveltäjä Ilpo Saastamoinen rakentavat jättimäisen Tulinuoli-produktion.)

Jopa 100 henkeen nouseva joukko eri taiteenalojen harrastajia, nuorisoseuraväkeä ja vapaaehtoisia osallistuu Tornion kaupungin 375-vuotisjuhlallisuuksiin liittyen toteutettavaan Tulinuoli-produktioon, joka kertoo Tornion historiasta ikimuistoisista ajoista 1700-luvulle.

Tornion kaupungin ja paikallisen elinkeinoelämän tuella toteutettavan produktion työstäminen alkaa jo tänään kuoroharjoituksilla. Esitys Pohjan stadionilla on valmis helmikuun lopussa 1996, jolloin Tornio aloittaa juhlintansa kaupungin perustamisen 375-vuotismuiston merkeissä.

Tulinuolen käsikirjoituksen on tehnyt tervolalainen opettaja Mirjami Lehto ja musiikin säveltää Kajaanin Big bandin [ex-]johtaja Ilpo Saastamoinen.

Tekijäparilla on jo aiempaa kokemusta vastaavasta yhteistyöstä, sillä he toteuttivat Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkeissä Joensuun laulujuhlille Kaikukeihäs-produktion, jossa oli 1000 laulajaa.

Tornion produktion kustannusarvio nousee 700 000 markkaan, kertoo kaupunginjohtaja Hannes Manninen.
Tornion kaupunki on osallistunut siihen 250 000 matkalla ja iloksemme Hartwall-Lapin Kulta on lupautunut mukaan sponsorina 125 000 markalla, Manninen kertoo.
Lisäksi tarvitaan Mannisen mukaan mittaamaton määrä talkootyötä, jotta Tornion-laakson historian valtakunnalliseen tietoisuuteen nostava produktio valmistuu.

Paikallinen tekeminen kunniaan
Kirjailija Mirjami Lehdon mukaan käsikirjoitus ei ole historian kirjoitusta sivu sivulta, vaan kavalkadi menneistä ajoista joka todistaa Tornion olleen mm. suuri kansain-välinen markkinapaikka, jossa puhuttiin kuuttakin kieltä.

- Tornion lohi- ja turkismarkkinat olivat niin eurooppalainen tapahtuma, että täällä tarvittiin tulkkeja. Markkinoidensa ansiosta Tornio tunnettiin Euroopassa ennemmin kuin esimerkiksi Turku, Lehto toteaa.

Ilpo Saastamoinen pitää kaikkein kiitettävimpänä asiana produktiossa sitä, että ns. tavalliset ihmiset pääsevät tekemään kulttuuria itse.
- Tämä oli meiltä liiankin kauan kadoksissa ollut ajatus. Hierarkia, jossa vain muualta tuotetut ammattilaiset ovat jotakin, kahlitsi meitä vuosikymmeniä, Saastamoinen sanoo.

Hänen mielestään monet paikalliset kulttuuritapahtumat ovat menossa konkurssiin siksi, että ne rakennettiin liiaksi ulkopuolisen "korkean tason" varaan ja paikalliset pääsivät korkeintaan lipunmyyjiksi.
- Tämä on eräs näyttö siitä, että kansan arvostus kulttuurin tekemiseen on palaamassa. Jos on itse mukana tällaisessa, voi myös vierailevia esityksiä kohtaan syntyä aivan uudenlainen kiinnostus, Saastamoinen korostaa.

Hän aikoo rakentaa produktion musiikin paljon rakastamansa suomalais-ugrilaisen musiikkiperinteen pohjalta saamelaisjoikua unohtamatta.

Taiteenalojen yhteistyöstä voimaa Tulinuolen ohjaajaksi valittu Liisa Kivimäki pitää edessä olevaa haastetta valtavana.
- Erityisesti eri taiteenalojen harrastajien yhteistyö on tässä kiinnostavaa. Jo nyt on iso joukko vapaaehtoisia ilmoittautunut mukaan, ohjaaja kertoo.

Kivimäen mukaan esitys ei tule etenemään suoraviivaisen kronologisesti, vaan sisäkkäisiä syklejä noudattavana. Sisällöllisesti produktiosta löytyy useita taiteellisia ristiriitoja. Mm. ristiriita alkukantaisen ja urbaanin kulttuurin välillä tulee ohjaajan alkuhahmotelmien perusteella olemaan mukana esityksessä.

Tulinuoli, jonka tappura on isketty liekkiin tuluksilla, lentää kirjailija Mirjami Lehdon kuvitelmissa ilman halki historian pimeydestä. Ohjaaja Liisa Kivimäki haluaa sen iskeytyvän esityksestä katsojien sydämiin.

Esityksessä Peräpohjolan talviyössä korostuvat liikkeen, musiikin, valon käyttö Toistaiseksi on päätetty viidestä esityksestä helmi-maaliskuussa 1996, mutta Tornin kulttuuritoimenjohtaja Anna-Maija Lauri ennakoi, että esityksiä tulee paljon lisää.

Tulinuolen taustayhteisöinä ovat Tornion kaupungin lisäksi Perä-pohjolan Valistus-liitto, joka myös 1996 juhlii 70-vuotista toimintaansa, Lapin Nuorison liitto ja Vapaan sivistystoiminnan liitto.

 

31.1.95 ti Haparandabladet - Riitta Kapraali:  Tulinuoli lentää Pohjan Stadionille
Tornio juhlii 375-juhlaansa jätti musikaaliproduktiolla
Kuvateksti: Tulinuolen luovasta puolesta vastaava joukko, vasemmalta tuottaja Esko-Pekka Mattila, Ilpo Saastamoinen, säveltäjä, Mirjami Lehto, käsikirjoitus, ja edessä Liisa Kivimäki, ohjaus (kuvat RK)

Tulinuoli; nuoli, jossa on palava tuppura kärjessä, lentää Tornion Pohjan Stadionilla helmikuussa 1996. Silloin kaupunki täyttää 375 vuotta ja kyseessä on produktio, musikaali, johon kootaan niin itse kaupungin kuin Tornionlaaksonkin värikästä historiaa. Muutaman ammattilaisen lisäksi produktion toteuttamiseen osallistuu 400-500 henkilöä.

- Produktion pääelementit ovat tuli, jää ja lumi. Itse esityksessä on sisällöllisesti taiteellinen ristiriita. alkukantainen ja urbaani elämä. Tämä on kaikkiaan mahtava haaste, oli ohjaaja Liisa Kivimäen tunnelma. Haastavinta hänestä on eri taiteenalojen harrastajien yhteistyö. Hän kertoi, että vapaaehtoisia on jo nyt tullut mukaan, mikä osoittaa, että ihmiset haluavat tehdä itse taidetta.

Mitään kovin varmaa -96 nähtävästä produktiosta hän ei halunnut vielä sanoa, koska suurin osa on vielä visiointia. Sen hän kuitenkin paljasti, että asiat eivät etene kronologisesti, vaan kyseessä on sisäkkäisiä teoksia sisältävä ilmiö.

Produktion säveltäjä Ilpo Saastamoinen näkee Tulinuolen jopa käänteentekeväksi teokseksi koko Suomen kulttuurihistoriassa.
- Ihmiset ovat väsyneet katsomaan passiivisena muualta tulleiden ammatilaisten esityksiä. Sellaisella kulttuurilla, jolla voi olla vain vastaanottaja ei ole arvoa. On tärkeää, että paikalliset ihmiset saavat tehdä itse, hän sanoi.

Keskeisimmäksi aiheeksi historiasta muodostuvat Tornion markkinat 1600-luvulta.
- Se oli hurjaa aikaa ja elämää, Markkinat olivat kansainvälinen tapahtuma, jossa nuoret tapasivat, kauppiaat tulivat eri maista eksoottisine mausteineen, hienoine kankaineen ja viineineen. Täkäläiset ihmiset katsoivat tuota kaikkea peskit päällä ja suut ammollaan ihmetyksestä, kuvaili produktion käsikirjoittaja, tervolalainen Mirjami Lehto.

700.000 markan budjetista 200.000 koossa
Jos produktioon tarvitaan lukemattomat talkoot, hirvittävä määrä materiaalia, henkisiä ja fyysisiä apuvoimia, niin on budjettikin komea 700.000 suomen markkaa. Tornion kaupunki satsaa 200.000 ja suurin sponsori Hartwall - Lapin Kulta sitä puolet. Sponsoreita etsitään kaiken aikaa.

Kyseessä on oikeastaan koko Perä-Pohjolan ja Lapin yhteinen voimainkoitos. Mukana ovat niin Peräpohjolan Valistusliitto, Lapin Nuorison Liitto Ry ja Vapaan Sivistystoiminnan Liitto Ry. sekä paikallisia oppilaitoksia. Esiintyjäjoukko koostuu Tornion ja lähialueiden kuoroista, joita on mukana toistakymmentä ja teatterin harrastajista niin Suomen kuin Ruotsin puoleltakin. Tulinuoli on laajin eri  taiteen-alojen yhteistyöproduktioista Torniossa.

Yhteismarkkinointi naapurikaupunkien kanssa
Samaan keväänaikaan järjestävät myös naapurikaupungit omat ''talvijuhlansa". Haaparannalla on Auroraa Borealis -viikko ja kemiläiset taas paljastavat maailman suurimman lumilinnan.

Kaupungit ovat jo päättäneet tapahtumien yhteismarkkinoinnista, etteivät veisi vieraita toisiltaan, vaan yhdessä saada ylös väkeä niin paljon kuin mahdollista ja huomiota koko alueelle.

- Kyseessä on joka tapauksessa Tornion kaupungin juhlavuosi, emmekä voi ajatella, että esimerkiksi Haaparannan kanssa olisi jotakin yhteisiä rahoitussuunnitelmia, vaan Tornio vastaa niistä. Mutta muuta yhteistyötä kulttuuri-ihmisten kesken luonnollisesti on. Näyttelijöitä ja eri kielistä väkeä todella tarvitaan, puhutaanhan esityksessä viittä eri kieltä, toteaa kaupunginjohtaja Hannes Manninen.

- Markkinointi toteutetaan yhdessä naapurikaupunkien kanssa. Tämän produktion jälkeen Tornio, Lappi ja Tornionlaakso ovat kaikille tuttuja, lupasi kulttuuriasiain-keskuksen päällikkö Anna-Maija Lauri.

Tuottaja pitää ohjat käsissä
Tulinuoli-produktiontuottaja Esko-Pekka Mattila sanoo olevansa oikeastaan organisaattori. Hän ei pitele rahapussin nyörejä.
- Pidän huolen siitä, että kaikki toimii, aikataulut, yhteydet, markkinointi. Produktion koossapito on minun tehtäväni, hän sanoo.

Itse tapahtuma Pohjan Stadionilla on jo yksinomaan sääolosuhteiden vuoksi erittäin vaativa tekniikan toimivuuden vuoksi.
- Yleisöllä ei varmasti ole hätää, kaikki tulevat sinne ottaen huomioon talviolosuhteet pukeutumisessaan.

Tarkoituksena on, että paikalla on myös muuta oheistarjontaa yleisölle, niin että he viihtyvät pitempäänkin kuin noin tunnin esityksen ajan, hän sanoo. Esko-Pekka Mattila lupaa, ettei paikasta tule pinnallista "markkinakrääsä" -paikkaa, vaan kaikki sovitetaan Tulinuolen henkeen.

Tulinuolta on suunniteltu esitettäväksi ainakin neljä kertaa, mutta esityksiä voidaan  lisätä aivan niin paljon kuin yleisöltä riittää kysyntää.
Riitta Kapraali

 

31.1.95 ti Haparandabladet - Riitta Kapraali / AM (Sama juttu ruotsiksi kuin edellä)
En eldpil kommer att flyga på Pohjan Stadion Torneå firaar 375 års jubileum med jättelik musikalproduktion Närmare 500 personer är engagerade.

(Kuvateksti I: De ansvariga för skapandet av Eldpilen. Från vänster producenten Esko-Pekka Mattila, manusförfattaren Mirjami Lehto, regissören Liisa Kivimäki och längst fram Ilpo Saastamoinen, kompositör. Foto: Riitta Kapraali)

En eldpil; en pil spetsad med brinnande material, kommer att flyga på Pohjan Stadion i Torneå i februari 1996. Då fyller staden 375 år, och det är frågan om en produktion, en musikal, som bygger på själva stadens och hela Torne-dalens färgstarka historia. Förutom några professionella deltar dessutom 400-500 personer i produktionens förverkligande.

- Produktionens huvudelement är eld, is och snö. I själva föreställningen pågår en konstnäri konflikt mellan det ursprungliga och det urbana livet. Det här är en total utmaning, är regissören Liisa Kivimäkis uppfattning. Den största utmaningen tycker hon att samarbetet mellan olika konstutovare är. Hon berättare att många frivilliga redan anmält sig, vilket tyder på att det finns en vilja hos folk att själva få skapa konst.

Något helt bestämt vill hon inte säga om produktionen sorn visas -96, eftersom det mesta än så länge är visioner. Hon avslöjade i alla fall att händelserna inte kommer  att framkrida i kronologisk ordning, utan att det är frågan om ett innehåll där händelserna går in i varandra.

Förnyar finsk kulturhistoria
Produktionens kompositör Ilpo Saastamoinen ser Eldpilen som ett verk som innebär en nydaning för hela Finlands kulturhistoria.

- Människor är trötta på att passivt sitta och titta på professionella föreställningar som kommer någon annanstans ifrån. En sådan kultur, som bara har en mottagare, har inget värde. Det är viktigt att de lokala människorna får skapu sjäilva, säger han… (osv…)
…"Eldpilen" är den största samproduktionen mellan olika konstformer i Torneå någonsin. (Jatkuu…)

 

Päiväämätön: Nuorten Lappi '95, s.5 - M. Lehto: Tulinuoli katkaisee kaamoksen
Mikä Tulinuoli? Tulinuoli on suurten joukkojen monitaiteellinen kokonaisuus. Sen tarkoituksena on kohottaa peräpohjalaista identiteettiä ja tukea omaehtoista kulttuuritoimintaa.

Esityksen pääjoukkona ovat nuorisoseurat, lisäksi mukana on laulajia alueen eri kuoroista ja esiintyjiä ja työntekijöitä muista harrastusryhmistä. Itsestään selvänä ryhmänä ovat mukana ruotsalaiset, eihän varhaisempina vuosisatoina rajaa ollut.

Tulinuolen on liikkeelle ampunut Peräpohjolan Valistusliitto. Produktion muita tausta- ja tukiryhmiä  ovat Vapaan Sivistystoiminnan liitto, Lapin Nuorison liitto, Tornion kaupunki ja Länsipohjan Ammattioppilaitos. Tornion kaupunki on tukenut taloudellisesti hanketta ja pääsponsoreina on Lapin Kulta.

Tulinuoli aloittaa 1996 Pohjan Stadionilla Tornion kaupungin 375-vuotisjuhla-vuoden. Projektin käsikirjoituksen on laatinut Mirjami Lehto, ohjauksesta vastaa taideaineitten opettaja Liisa Kivimäki ja tuottajana on Esko-Pekka Mattila.

Musiikin on säveltänyt tunnettu etnisen musiikin tutkija ja säveltäjä Ilpo Saastamoinen. Esityksessä on  mukana myös hänen yhtyeensä Pohjantahti.

Mistä Tulinuoli lentää? - Se lentää kaukaa muinaisuudesta, se tuo mukanaan ahneet pirkkalaispäälliköt, ryöstelevät kasakat ja lopulta kokonaisen, kirjavan monikielisenä vellovan markkinakentän.

Ison produktion tekemiseen tarvitaan kuoron ja esittäjien lisäksi paljon muutakin väkeä. Tarvitaan valo-, sähkö- ja kirvesmiehiä, ompelijoita, muonittajia, lastenkaitsijoita, lipunmyyjiä jne. jne.

Tämänhetkinen tilanne? - valmistelut ovat olleet käynnissä syksystä lähtien. Nuorisoseurojen puheenjohtajille on pidetty palavereja, ohjaaja, kirjoittaja ja tuottaja ovat kiertäneet lähes kaikki alueen nuorisoseurat. Kuoro on harjoitellut Ilpo Saastamoisen johdolla, sen valmennuksesta muulloin […?] toukokuussa aloitettiin Tulinuoli-iltamien vietto Aapajoen nuorisoseuralta. Kierros etenee seuralta seuralle aina jouluun asti. Tarkoituksena on saada nuorisoseuraväki kontaktiin keskenään.

Nuorisolle Tulinuoli tulee olemaan välähdys oman alueen historiaa oppikirjaa elävämmässä muodossa. Siitä tullaankin antamaan tietoa kouluille. Kaikesta ankeasta ajasta (erityisesti täällä pohjoisessa) huolimatta elämää ja hengen voimaa on susirajan takanakin.

Eivät lopu laulut revontulten maassa,
eivät lopu, niitä tulee, tulee.
Syntyy uusi laulu, singahtaa avaruuteen.
Piirtyvät uudet kuviot koskemattomalle hangelle.

Nähdään Tulinuolen nuotioitten ääressä!
Mirjami Lehto

 

K: 26.-29.1.95     Tornio - Tulinuoli (475 km);
                          27.1. klo 8.30 aamupalaveri

K: 25.-26.2.         Tornio - Tulinuoli

K: 17.-19.3.         Tornio - Tulinuoli

K: 20.-21.4.         Tornio - Porthania-koulu

K: 27.-28.5.         Tornio - Tulinuoli -harjoitukset

PK: 31.05.95 Umpikujassa töiden kanssa. (Riekko-ooppera + Tulinuoli)

26.07.1995          - Tulinuoli on periaatteessa tehty. Riekon orkestrointi alullaan... Mutta nyt tappelen tietokoneohjelmien kanssa. Energia menee musiikin tekemiseen.

> TULINUOLI: 119 sivua 4-8 -rivistä partituuria

 

Syksy 1995 Mirjami Lehto Tervola (Kirje koskien Tulinuoli-produktiota)
...Irrallisessa lapussa on ilveilijää varten pari pikku laulua. .. Markkinakohtauksen alkuun toivoisin sinun kehittelevän poronkellojen ja erilaisten tiukujen "sinfonian", se kuuluisi ennen markkinoiden alkua.

Meillä on ollut ohjaajan kanssa puhetta, että osa puhetekstistäkin voisi tulla kuorojen kautta rytmisenä puheena. Mutta siitä nyt ei enempää vielä. Mieti, sopisiko miesten metsällemeno-runo myös rytmittää kuorolle puheeksi... Meillä on kokous 6.10. jolloin laadimme valtuustolle anomuksen ja esittelemme jutun lyhyesti paperilla... Mirjami.

02.10.95    Tulinuoli on jo lähes valmis (~ 50 min.). Riekko on jo nyt 1h 50 min,
mikä tekee noin 200 partituurisivua.

K: 27.-28.10.95         Tornio - loput Tulinuolen kuoronuotit.

K: 25.-26.11.95         Tornio. Tulinuoli-kuoroharjoitukset.