Runot VI 1966-73

[Runot VI 11.9.1966 - 17.11.73]

HELSINGIN AIKA:

11.9.66

Syksy ja kaupunki

sen turvallinen epävarmuus

Toiset ystävät lähellä

toiset kaukana

ja toiset...

 

Kuin kostea lepattava sadetuuli

siellä täällä

joka on sama vain kerran        

jokaisena hetkenä

ja kuitenkin on aina

jokaisessa kellertyneessä lehdessä.

Eikä mikään ole poissa.

 

Minä tulen ja menen

kaiken tämän keskellä

ihmetellen

minne sateenvarjoni on kadonnut. [> Ks. 9.10.66]

......

KAIKKI TARPEETON ON TARPEETONTA

Kaikki tärkeä on lähellä

ja sitten taas lipuu hetkeksi kauas

taas palatakseen

kerran jokaisena sopivana hetkenä

tänne kauas

ja sitten taas

ja kauas aina tänne

tarpeettomiin kellertyneisiin lehtiin

KAIKKI TÄRKEÄ ON TÄRKEÄÄ
KAIKKI TÄRKEÄ ON TARPEETONTA

Tavanomaiset kurjet ovat lentäneet

tavanomaisten kellertävien ja punertavien

syksyisten lehtimetsien yli

myötätuulessa johonkin suuntaan.

 

Autojen sateenvarjojen ja aaltojen

etääntyvä ja palaava liike

kiertävät nousevat ja laskevat mainosvalot

heiluvan tyhjän pyykkinuoran värinä tuulessa

(valtameri,) tuuli joka palaa ja lähenee

tavanomaiset kuunkierrot

nousu- ja laskuvesi

lepattavat sekunnit mainosvalot

etenevät ja lähenevät askelparit

sateen tasainen ropina

tippuvat vesipisarat

 

seisova hahmo

seisovat hahmot kylmässä

sateessa tuulessa ja auringossa

seisovat hahmot jossain

- missä tahansa -

[pullon tasainen tai epätasainen

nouseva ja laskeva liike vedessä]

auringossa kylmässä tuulessa yössä

yössä tai auringossa,

sateessa ja poissa

siellä täällä

aina seisovien ja liikkuvien hahmojen keskellä.

 

Suuri todennäköisyys

sydän jyskyttää

kivitalon kolmannen kerroksen portaissa

vaikka et soittaisikaan ovikelloa

nähdäksesi mitkä tahansa kasvot

vieraat tai tutut

kellon samantekevä tikitys

Kaikkien niiden ohikulkevien

ja taaksejäävien kellojen

samankaltainen tikitys

 

minkä tahansa kadun varrella

savuava palava mopedi

liikenne

tai pysäköityjen autojonojen täyttämät

hiljaiset kadut

jotka kenties salaavat tärkeää merkitystään.

 

starttipistoolin laukaus

10000 metrin juoksun alkamisen merkiksi

palaaminen maaliin

jatkaminen

ja yliastutun heiton uusiminen

ohiastuminen

ohijuokseminen ja jälleen ohijuokseminen

läheltä ja kaukaa suoritetut ponnistukset

merkitsevät pisteet tarpeettomat virheet

ja samantekevä lopputulos

joka ei ole samantekevä

 

KAIKKI TARPEETON ON TÄRKEÄÄ

ja kaikki se on lähellä jotain

joka on poissa

kaukana kaikesta siitä

mikä on sille tarpeetonta

kunnes kaikki taas palautuu hetkeksi

hyvin lähelle

kuin nenälle pudonnut sormi

ystävällinen pisara

tai syksyn lehtien punainen suudelma

niin lähellä

niin lähellä.

 

9.10.66        

Vihreät niityt

violettien peltojen ympäröiminä.

Violetit ja vihreät pellot

keltaisten koivukujien ympäröiminä.

 

Katajapensaat

käärittyinä kuolleisiin ruskeisiin saniaisiin.

Kivet ja sammalet

peittyneinä kuolleisiin kellanruskeisiin lehtiin.

Keltaiset lehdet

peittyneinä putoilevien keltaisten lehtien alle.

 

Metsä - sumuun eksyneenä

mäet, rinteet, mäenrinteet

ja sumuverhoiset koivikkorinteet.

Laaksoihin pysähtynyt raskas ilma

Kuopat sadeveden täyttäminä.

Linnut - vapaina lähtemään.

 

24.12.66          - Joulu kotona [ks. sävellys]

ta datta dam

ta dam dam

kolme sinivalkoista kynttilää

kaksi sinistä kynttilää         

kaksi oranssinväristä kynttilää         

yksi sininen kynttilä         

kaksi valkoista kynttilää         

kaksi pitkää sinistä kynttilää

violetti ja sininen kynttilä

keltainen kynttilä

kaksi vaaleansinistä kynttilää

kaksi puoliksi palanutta sinivalkoista kynttilää

kaksi violettia lyhyttä kynttilää

taitaa tulla joulu

 

pakkasaurinko

vesirieskan leivonta

huurteiset puut

karjalanpiirakat

mykykeitto

tortut ja joulukortit

joulutodistus

liukumäen jäädyttäminen

filmit kesäisistä järvistä

joulujamit [tänä iltana] poikien kanssa

paksu vihreä hautakynttilä laatikossa

lasisia kynttilänjalkoja

puusta sorvattuja kynttilänjalkoja

peltisiä kynttilänjalkoja

perhosenmuotoiset kynttilänjalat seinällä (pellistä)         

kirjoituskone (rautaa)

messinkisiä kynttilänjalkoja

porkkanalaatikkoa

maalaukset seinillä

joulujännärit (neljä luettua)

Straussin valssi radiosta

joulujännärit (kolme lukematonta)

hartiahuovat tuolilla

huopa oven edessä

 

matot sängynpeitteet tuolienpeitteet        

kaapinverhot joululahjapaketit

kukkien paljous

pöytäliinat kaulaliinat tyynyt

maalaukset seinillä valokuvat

asiakirjat uuni tuolit

kynät laskukoneet tuhkakupit

tupakat vaatteet peilit

hatut sukat käsineet kengät         1

lämpömittari ilmanpainemittari soittorasia

lehdet silmälasit liitinkoneet päivyrit

lamput kirjeet viivottimet

televisio luodikot haulikot pistooli

pokaalit liput vaakunat kompassi puukot

poronsarvet pöydät kynänterottimet kumit mustepullot

 

kolme violettia palanutta kynttilää kaapin päällä

ta dam dam

uuni ikkunat öljylamppu kontti laskukone

salkut sängyt kiulu olkipukki kauneudenhoitovälineet

puvut takit kassit

nimet jotka siirtyvät tähän...

 

9.1.1967

Elämä on nykyään kummallista:

En tunne mitään,

en näe mitään,

en kuule mitään

ja kuitenkin koen tämän kaiken

saamatta mistään kiinni.

 

Alan jo hyväksyä sen,

etten tavoita itseäni koskaan.

Vaivun taas

näihin onnellisiin, pinnallisiin keskusteluihin

ihmisten kanssa

pyrkimättä minnekään,

pyrkien leivän ansaitsemiseen

kertomalla tuttavistani

- tullakseni itse hyväksytyksi tuttavaksi

pyrkien kertomaan taidoistani

- tullakseni hyväksytyksi ansaitsemaan leipääni

ja yhä lähestyy se päivä, jolloin...

tulen pettämään kaikki

valmistamatta heitä siihen.

 

Kuinka monta vuosituhatta

Kuulinkaan olevan takanani...

 

Kummallista tämä minun nykyinen elämäni,

joka ei usko erehdysten olemassaoloon.

 

3.5.67                 

Tähti joka keinuu...

Tämän päivän rauha,

tämän yön kirkkaus -

sen vapinan, sen kauhun

minänkin  sulautumisen jälkeen.

rauhalliset hitaat tyynet kuviot

jokaisessa ajatuksessa,

sanassa ja teossa.

 

Kaikki portit ovat auki

ja anteeksi antava vesi

huuhtoo kierrellen kaikki käytävät,

puutarhan nurkat

- peittäen kaiken

palatakseen.

Kaikki on avoinna.

Rauhallinen veden solina

hyväksyvästi

toimittaessaan loputonta tehtäväänsä.

 

Taulu seinällä on

seinäkello käy

tuuli - niin hyväilevä, läheinen -

vapaasti kierrellessään huoneesta toiseen.

hämmästyneet uteliaat linnut laskeutuvat

lähemmäksi ja lähemmäksi.

 

Ja yhtäkkiä me kaikki olemme siellä

- me kaikki -

kukkivina,

hämmästyksestä värisevinä metsätähtinä

tuulen ja veden väreilevässä kehdossa.

- me kaikki -

iltatuulessa lehdet väristen.

 

Me kasvamme kaikesta siitä

mikä on siellä

mikä tulee sinne.

Me sulatamme itseemme

kaiken unohtuneen

ja unohtumattoman

kaikki auttavat ja ottavat kädet

kaiken ulkopuolisen

sisään tunkeutuvan ja pois virtaavan.

 

Me kukimme myös tappavasta,

hedelmättömyyttä itkevästä vedestä.

kaikki on siellä:

Pelolla on koti

tuskalla on koti

rakkaudella on koti

- meidän maailmamme.

 

Muistojen vääryys ja oikeudenmukaisuus

lähestyvät ja koskettavat varovasti toisiaan.

Toiveet ja pettymykset kulkevat yhteistä tietä,

joka erehtymättömästi johtaa kaikkialle

rauhallisena kaareillen,

katsellen hiljaisuutta,

kuunnellen tätä kirkasta valkeaa hetkeä,

kun metsätähdet yhtyvät kimpuksi

ja soluvat hiljalleen virran mukana ulos

missä me kaikki olemme

taas onnellisuutta itkevän joen mukana

palataksemme sinne

missä aina olemme olleet

- kaikkeuteen -

kuulemaan ja kertomaan rakkaudesta

joka on voima.

 

26.6.67        

Miten on mahdollista,

että sinä yleensä olet osallisena

toisten ihmisten riennoissa?

......

Sinä, jossa ei ole enää mitään luovaa,

koska haluat luoda,

vaikka et aikoihin

ole ottanut vastaan

mitään.

 

Sydämesi jyskyttää -

sinä selittäjä, valitsija, hyväksyjä.

Olet taas täynnä omaa itseäsi.

Sinua ei kiinnosta mikään muu

kuin oma elämäsi.

Juuri siksi

kadut ovat niin tyhjiä

ja polttavia.

 

11.07.1967  [Caxtonilla tietosanakirjan myyntityössä]

pandaa pannaan otetaan pandaa

pandaa otetaan

ja sitten pannaan pandaa päähän tai pannuun

tiedättekö että mitä minä tiedän että teen

jos tiedätte

mitä minä eilen ja nyt pannuni kanssa

kun vaihdoin vaihtopääni vaahtopäähän

skladamps

 

setti diili kitti rentti hausi orderi

ja tiedättekö senkin kesälesket kukkakaalimaassa

joka jyrkän vasemman takana

satanen lasissa ja humps

 

sitten skladamps räiskis ja huh huh

ja sitten  hetken hiljaisuus

jonka jälkeen esille rukousnauha

ja sitten pannaan pandaa päähän

ja tehdään työ

auringonlaskusta auringonnousuun

ja kustaan lasiin laskusta nousuun

aina pandaan saakka

kunnes party päättyy

ja sammunut kaarti laskee rahansa

vanhalla hovissa krouvissa tai grillissä

eikä mitään suuria seteleitä

vaikka tuhansia

ja sitten

 

tiedättekö mitä minä ja sinä ja sinä ja

tis + tis + nus        

TEAMWORK MUST BRING RESULTS:

huh         huh         huh   huh  huh huh huhhuh

huh      huh    huh   huh huh huhhuhhuh        

HUUUUUUUHHHH

tiedättekö olenko tehnyt tätä aikaisemmin?

 

jos sen lisäksi pandaa

niin tiedättekö mitä silloin

jos tiedätte jo että yritys ja erehdys

ja soitto hyvässä hausissa hyvään hausiin

hyvään aikaan

ennen ja jälkeen kello kymmentä

ja sitten otetaan taas

 

tiedättekö mitä panda tekee

kun se nousee tai kiipeää kupoliin

ja mitä minä silloin

kun sinä istut siinä ja panda siinä

minä teen sen ensi kerralla

ensi viikolla meillä on suuri

ja seuraavalla viikolla vielä suurempi

mikäli kaikki menee hyvin

kuten on mahdollista

ja sitä sattuu aina hiljaisuudenkin keskellä

oli sitten loma tai työ

tai loma hiljaisuuteen työn keskellä

missä vain musiikki

ja sitten sade ja sitten musiikki

taas vähän kauempana auringossa

tai jossain vielä kauempana

nykyisten setelien takana

sillä kaikki ne ovat erikseen

jos haluaa pitää toista parempana kuin toista

eli soittoa parempana kuin viinaa,

viinaa parempana kuin laulua

- ellei niitä välttämättä halua yhdistää zenistien lailla

jos haluaa aloittaa ja lopettaa samalla kertaa

ennen kuin on tehnyt kumpaakaan

pandan kera tai ilman

tai tiennyt mitä minä

kun ilta pimenee ja sinä ja sinä

ja ne kaikki ujot tähkäpäät,

ensikertalaiset, moralistit toimittajat

toimistot huoneistot

kirjahyllyt ja toiminta

 

suuret ajatukset suuret lupaukset

suuret haaveet ja anteeksipyynnöt

totuuden tai skladampsin paljastumisen jälkeen

tiedättekö sen että aika

- tuo reumatismikeuhkoinen huolimaton vanha akka -

sammahtaa kello kaksi

ja sitten neljältä töihin

tai aamulla duuniin ja illalla himaan

ja aamulla duuniin ja illalla himaan

ja aamulla duuniin ja illalla himaan

ja aamulla duuniin

ja sitten tilit vaimolle jos on,

jos ei ole niin

illalla duuniin ja aamulla himaan

ja taas aamulla duuniin

ja illalla ja aamulla

ja sitten tiedättekö mitä minä ja panda

kun keskustelemme jos olisi auto

ja se mistä yleisesti keskustellaan

kun vanhat ja viisaat toteavat

että yritys voi tuoda erehdyksen

ja siinä kaikki...

         Siellä me emme olleet

         koska olimme mukana

         missä tämä kaikki tapahtui.

         Tiedättekö mitä se oli

         millaista oli skladamps?

         Silloin se vasta oli

         viidenkympin arvoinen

         kesä.

 

17.9.67        

En osaa hoidella raha-asioita...

Aion myydä yhden kitaran.

Minulle jää kaksi kitaraa.

Ja huomenna on levytys.

Illalla soitan KSO:ssa.

Ylihuomenna menen laulutunneille rva Liinpään luokse.

Annan kitaratunteja Tuulalle.

Tiistaina alkaa Kinnusen estetiikan proseminaari.

Siellä on esitelmä

statistiikan käytöstä kirjallisuuden tutkimuksessa.

 

Päivät ovat kuumia ja yöt kylmiä.

Johanssonin Requiem meni levytykseen.

Se tietää lisää rahaa.

Aion ostaa uuden vahvistinlaitteen.

Harri antaa siinä neuvoja.

Ostan joko Ampegin tai Fenderin.

Kohta menen katsomaan filmin Accident.

Ikkuna on auki.

Ovi on auki.

Radio on kiinni.

Suuni on kiinni.

En voi syödä munkkia nuolaisematta huuliani.

...

On keksitty konetekniikan huippu:

kone, joka sammuttaa itse itsensä

heti kun sen panee käyntiin.

......

Minulla on nauhalla Les Paulin "Whispering"

ja Beatlesien "All You need is Love".

 

Kohta lähden  elokuviin.

Sammutan valot.

Ja elokuvissa sammutetaan valot.

Sitten minä palaan ja sytytän valot

ja sammutan ja menen nukkumaan.

Ja niin päättyy jakso,

jonka nimi on

TÄMÄ PÄIVÄ.

 

25.11.67         VARPUSELLENI

Kun maass on rauha

ja järki jäässä

tititakakutananasutasutisut

ja silmä pyyhitty kuivaks on

viuh viuh viuh.

Tähän tämä runo loppui.

 

Ja joulun alla nyt lapsi talvisäässä

pää märkänä housut jäässä,

PA kun on - PA kun on.

 

17.2.68         - Matkalla Jyväskylään

Sekoitus tarkoitusta

ja tarkoituksettomuutta

music for instance.

Sekoitus yritystä ja erehdys

eroa ja erottamattomuutta

erillään ja yhdessä.

 

Olen kyllästynyt

palkkioihin ja rangaistuksiin.

Joskus palkitsen

kun tehdään jotain.

Joskus palkitsen

kun ei tehdä jotain (muuta).

Joskus iloitsen puhumisesta -

siitä että toiset puhuvat.

 

Joskus rankaisen siitä.

Joskus pidän puhumattomuudesta.

Joskus iloitsen puhumisesta

(minun luvallani esimerkiksi)

vaikka se yleensä sekoittaakin kaiken.

Joskus rankaisen siitä,

kun ei tehdä mitään.

 

Kaikki riippuu niin monista

tilannetta helpottavista

tai sekoittavista tekijöistä.

Joskus kiitän yhtä.

Joskus rankaisen kaikkia.

Joskus rankaisen yhtä.

Ja muut ovat ainakin

silminnähtävästi helpottuneita

- elleivät aivan kiitollisia.

 

Sitä paitsi joku ei halua tulla palkituksi

- kieltäen sen arvon.

Silloin palkitsen hänet pakon voimalla.

Joskus joku haluaa saada välttämättä

määräämäni rangaistuksen.

Silloin en näe muuta keinoa kuin

rangaistukseksi olla rankaisematta häntä

- ainakaan hänen haluamallaan tavalla.

 

Useimmiten rangaistusta ei haluta kärsiä.

Silloin olen onnistunut tehtävässäni.

 

Joskus en tiedä

ketä rangaistaan...

Se tapahtuu silloin

kun minut halutaan

saada määräämään rangaistus.

Ja siitä hymyillään.

 

Joskus minä palkitsen,

jotta minun ei vähään aikaan

tarvitsisi rangaista.

Ensin on saatava selville,

mitä joku pitää rangaistuksena

tai palkkiona.

 

Joskus minua rangaistaan

kieltäytymällä antamastani palkkiosta.

Ja mitä tapahtuu silloin

kun rangaistus ei ole enää rangaistus?

Mitä minun olisi silloin tehtävä?

Kiitettäväkö?

Entäpä sitten,

kun palkkiosta kieltäydytään

ja halutaan rangaistus?

 

Sitä paitsi sitä pidetään joskus

jopa oikeudenmukaisena.

Joskus sitä halutaan,

koska sitä pidetään epäoikeudenmukaisena.

Palkkio puolestaan:

Joskus sitä pidetään ansaittuna.

Joskus minua vain käytetään hyväksi.

Joskus palkkiota ei haluta:

Joskus sitä ei tarvita

Joskus halutaan näyttää

että sitä ei tarvita.

JOSKUS PALKKIO EI OLE PALKKIO.

 

Joskus kaikki on samantekevää.

On vain pimenevä ilta.

Ohi maisemien katson hämärtyvää maata,

pakkastaivasta ja lunta,

puhdasta hankea, latuja, teitä.

 

Jokaisessa rankaisussa

tunnustan hävinneeni.

Jokaisessa kiitoksessa

on takana petos.

 

Toisaalta: Jotta minä kiittäisin.

Toisaalta: Jotta voisin kiittää uudelleen.

Kiittäminen on minulle

Vaivaton, halpa ratkaisu

Ja muille -

OMITUISTA ETTÄ SE ILAHDUTTAA KAIKKIA.

 

"Muistan puiston kaunehimman..."

[25.11.13: Voisiko runo olla muistuma Vapaaniemen koulun tuurauksista, jotka kalenterin mukaan olivat ainakin maaliskuussa. Ehkä kävin siellä perjantaisin jo helmikuussa.]

 

25.5.69         - I Helluntaipäivä

Täällä me eletään

hankitaan leipää

ja parannetaan maailmaa

(tai) huononnetaan sitä

parannusyrityksillämme

ja nauramme toisille

paremmille parantajille

huonoille parantamisyrityksille ja

hyville parantamisyrityksille

käännämme selkämme,

sillä itse asiassa

emme toivo maailman parantumista

jostain objektiivisesta näkökulmasta käsin,

vaan toivomme maailman muuttuvan

meidän mielemme mukaiseksi.

Vain hyvät voivat toivoa

muiden tulevan kaltaisikseen

ja pääsevän osallisiksi

taivasten ja kärsimysten valtakunnasta.

 

24.6.69? - Juhannuksen tienoilla:

ÄLÄKÄ KÄÄNNÄ SELKÄÄSI PUOLEEMME

SINÄ JOKA OLET MAASSA

ANNA MEILLE MAASI

JA RAUHASI.

 

SUS SIUNATKOON MEITÄ

JA OLKOON MEILLE ARMELIAS

KUTEN ISÄ MEIDÄN

KÄÄNTÄKÖÖN SELKÄNSÄ

NIIDEN PUOLEEN

NIINKUIN MEKIN VARJELEMME VOIMAA.

 

(??.6.1969)         - Juhannuksen jälkeinen sunnuntai

Meidän käärme-isämme

joka olet puussa ja maassa

pyyhitty olkoon sinun pyhä pyhättösi

tulkoon sinun voimasi ja kaikusi.

Äläkä käännä selkääsi

puoleemme.

Tapahtukoon sinun (puusi) putoaminen

niin maassa kuin myös puussa.

Valaise kielesi meille

ja ole oksalla

jossa sinun paikkasi on

taivaan ja maan välillä.

 

Anna meille meidän iltamme

yömme aamumme

ja seuraavan päivän valkea omena.

Anna meille meidän velkamme ja voimamme

niin kuin mekin -

jokapäiväinen anteeksianto

kunnia ja 

kaiken iankaikkisesti anteeksi rikkomukset

niille jotka käärmettä vastaan

joka päivä iankaikkisesti velkaantuvat.

 

Äläkä päästä meitä puuhun vaan

vie meidät kiven luo

pahasta kiusauksesta.

Sillä sinun on puu ja maa

käärme kivi ja sana

joka kääntyy puoleemme

selkä ylöspäin

sormi valtakunnan kivellä

iankaikkisesti amen.

-----

Herra

Sinun jumaliasi me kaikki olemme

niin kuin myös meidän vuorellemme

astui alas laaksoon

epätodelliseen etäisyyteen asti

halki elonkorjuupetojen

buddha suussaan

päättäneenä vakaasti

ilmaista itseään saniaisilla

hämmentymättä

pihlajanmarjoilla

tarkkailematta itseään

ulkopuolelta käsin

käsillään

hämmentämättä

ulkopuolisten tarkkailevia ajatuksia

marjoista ja saniaisista.

Marja sinun ajatuksistasi.

 

Käsittämättä

kuinka käsitöntämä

kaikki oli.

 

23.4.71        

Naura sana itkeviä tekojasi

jotka eivät (?)

Älä tee itkeviä sanoja

jotka nauravat kuitenkin

 

Naura sana itkeviä tekojasi

aamujen kalenterissa

Itke teko sanattomia tekojasi

ja ole sanaton.

 

Kiitetty olkoon sanaton teko

joka nauraa

Mene nauru tekojesi aamuun

joka sana

Sanaton olkoon tekojesi aamu

joka itkee (kuin lilja)

Ketojesi kiitos sinä sanaton aamu

Teoistasi.

 

Kiitetty sana joka itkee

Sana meidän joka olet meidän

Ole armollinen

meidän kiittää

Kiitetty suo ettei

Kun kerta meidän

on isiemme

ettei meitä

armollinen

 

Sana sinunkin on kuulas

Ettei meitä kiittää

Tekojesi tähden mene

Ellei meiltä sanasi

Lennä sana kotiin

kaksineuvoiseen maailmaan

Tule rakastettu mieli

sanan johdatukseen

 

Kätemme työt

Jotka tasapainottavat

tien? kysymyksen? meidät?

 

Kysymys

johda tiettemme tasapainoon

Paina tiesi meidän työhömme

ja anna meidän tasoittua

ettemme sanoittaisi

puoliväliin kysymystä

vaan tekisimme

tiemme valmiiksi

 

Älä anna meille

työtöntä tietä

Äläkä sano

miten nauru johdattaa

ettemme eksyisi.

 

Ole luonamme

päivän työ

ettemme väsyisi.

 

Väsy ilta

Nuku tie

sillä kysymys valvoo

sillä maa

vetää sitä puoleensa

ja tähdet

tasapainottavat yön.

 

Nuku tie

sillä äitisi valvoo

puolestasi.

Kaikki sulkeutuu puolestasi

jos elät - tietysti

Väsy maa.

Nuku tie.

Äitisi tasapaino

johdattaa.

 

17.12.71        

...Minun geneettinen koodini valvoo.

Minun kuolematon karmani on.

Minun rakentava mieleni

kokoaa jätteitä

rakentaakseen niistä

uuden jätemaailman,

jätemaan jätekansan

jäteuskonnon

rappiotaivaan.

 

Mustat koodipisteet silmissäni

minä  suunnistan

kohti yötä ja aamua.

Joku päivä se vielä valkenee.

 

17.1. - 19.3.73         (Päätin kerran kokeilla, tulisiko minusta iskelmänikkaria. Se jäi elämäni ainoaksi iskelmäyritykseksi. Uskoin kerta yrittämällä, että se on muiden touhua - ei minun:)

Tahdon luokses tulla

kun parempaa ei paikkaa mulla

liene varmaan.

Luona armaan

saan mä rauhan 

jätän arjen karvaan.

Tahdon luokses tulla vaan.

 

Tahdon luokses tulla.

Kai lämpöä nyt riittää sulla

antaa mulle

kunnes aamuhetken tullen

sanon: Rakkaimpani kuule,

tahdon luokses tulla taas.

 

Päivä taas kun koittaa

arkihuolet minut voittaa.

Vihaan, pelkään,

(vaadin, alistun)

annan lupausteni lentää.

Sitten jää vain hiljaisuus.

 

Tahdon luokses tulla.

Vain sylistäsi löydän sen

rakkauden.

Siksi yhä uudelleen

kuiskaan sulle totuuden:

Tahdon sinuun löytää tien,

muuten rauhaa saa mä en...

 

13.5.73 - KUN MERI KOHDISTAA SANANSA KUULIJOILLEEN.

Kun meri kohdistaa sanansa kuulijoilleen

ei heiltä mitään puutu

kun se antaa puheenvuoron tulijoille

ei mitään

ei mitään.

 

Kun laiva joutuu tuuliajolle

liimautuvat katseet ruutuun

kun taas nousee vuorovesi kallioille

ei mitään

ei mitään

mikä merkitsisi ratkaisua

tämän puoleiselle elämälle.

Vesi virtaa taivaansiltaa

- ei mitään multa puutu.

 

Te Suomen uljaat nuoret miehet

ei teiltä mitään puutu.

Kun yö laskee meren aavan laitamille

ei mitään

ei mitään.

On kuin ei mitään -

ei se mitään.

 

13.5.73         (Vrt. 16.-17.1.73 & 7.11.65)

Minä kuulen maailman

kaipaavan sanoja hiljaa.

Minä kuulen

kuinka kaikki sanat

tulevat lähelle minua

sanoen ja hiljeten

kaikkeudesta kaikkeuteen

nykyisten iltojeni hehkuvina päivinä.

 

Ne ovat lähellä

ja minä kuulen

kun ne nuuhkivat minua

ja minä ymmärrän

hiljaa kuin valmistautuva sävel

kevät ja kesä.

 

Minä kuulen

ihmisen puhuvan sanoja.

Minä kuulen

kuinka kuka tahansa

on lähellä minua

häipyen ja palaten

avaruudesta avaruuteen

keväisen sunnuntain

kirkkaana aamuna.

 

He ovat lähellä

ja minä kuulen

kun he puhuvat sanoja

ja minä kuulen hiljaisena

kuin todennäköinen ruusu

aurinko/sade

ja kuu.

 

Minä kuulen

ihmisten kaipaavan sanoja hiljaa.

Minä kuulen,

kuinka kaikki sanat

tulevat lähelle minua

sanoen ja hiljeten

kaikkeudesta kaikkeuteen

nykyisten aamujeni

sateisina/hehkuvina päivinä.

 

Sanat ovat lähellä minua

ja minä kuulen

kun sanat tulevat minulle

häipyen ja palaten

kuin sävel

kesä ja puu.*

[* Ne ovat lähellä

ja minä kuulen,

kun ne nuuhkivat minua

ja minä ymmärrän hiljaa

kuin sävel

kesä

ja puu.]

 

Minä kuulen ihmisen soittavan.

Minä kuulen

kuinka kaikki voisivat

olla lähellä toisiaan

toukokuun päivän

hämärtyneenä iltana

etääntyen ja lähestyen

kuin sähköpianon ääni

viileänä kesäiltana,

kesäinen ruusu, aurinko ja puu

syksyinen sade, hämäryys ja yö

talvinen uni, kaamos ja työ.

 

Minä kuulen etääntyviä ääniä

jotka kuuluvat maailmaan

jotka ovat lähellä minua.

Niin lähellä ne ovat

että on hyvä olla

kuin ruusulla, kivellä ja suulla,

kun kivi puhuu kuin ruusu.

 

Ja maailma on lähellä minua

tämän toukokuun yön savuisessa salissa

löytyen ja kadoten

kuin aamu, ilta ja yö

kuin savu, sävel ja tehty työ.

 

Minä kuulen

kuinka ihmiset

tekevät tehtyjä ja tekemättömiä tekoja

vaihtaen ne uusiksi teoiksi

joiden tekeminen tapahtuu nyt

tai siirtyy tulevaisuuteen

tai jotka toistuvat

tai jäävät toistumatta.

 

Kuitenkin kieli

joka kertoo näistä teoista

on aina sama.

 

Sanat ovat lähellä minua

Sanat tulevat minulle

Sanat lähtevät minusta

häipyen ja palaten

kunnes

 

16.-17.5.73 klo 04.20                 

Tässä arkipäivän elämässä

minä elän arkipäivän aamua,

jolloin suuri joukko ihmisiä herää

ja valmistautuu menemään työhönsä,

kun minä valmistaudun

menemään nukkumaan

ilman omantunnon ongelmia.

 

Sillä minulla ei ole

kesämökkiä, puutarhaa

eikä lapsirikasta perhettä,

ei osaketta, ei purjevenettä

eikä väritelevisiota.

 

En ole säästäjätyyppi

enkä säestäjätyyppi.

Minä tulen ja menen

kuin itse tahdon

ja kuinka Luoja sen suo

ja maailma...

 

23.5.73 ja risat.         
Ihmiset elävät samaan aikaan eri fiiliksissä.

Nyt soi buusterikitara.

Kuuntelen vielä hetken

ja menen sitten nukkumaan.

"Mun kanteleeni kauniimmin",

ja kerran viel pojat,

Mun kanteleeni vielä kauniimmin

ja Ritun kanssa on kiva elää.

 

Ja toisilla on puolivuotinen apuraha.

Ei se mitään.

Minä sen kun vain kuuntelen nauhaa

Ja mietin,

kuka tämän maailman parantaa,

jos en minä.

 

Nyt tuli akustinen kitara

ja ilmeetön nainen katsoo seinältä (Fenix‑lintu)

Mutta minä otan pienet

ja nukahdan kamariin.

Sävel on D‑duuri,

vaikka hiillos sammuu.

 

3.9.73         

Muusikon maailma on usein

kaukana yhteiskunnallisista ongelmista

koska muusikot näkevät

vain omat ongelmansa

tietämättä niitä yhteiskunnallisiksi.

 

Aika on täyttynyt

nähdä yhteiskunta ongelmallisena

kaiken ekstaasin ja kilpailun keskellä.

Huomata, että mikään

edellä mainittu propositio

ei sulje toistaan pois,

joten teksti ei itse asiassa

sano yhtään mitään.

 

Ei ole mitään sanottavaa

toisten puhuessa ajan täyttymisestä.

Aloitan kampanjan valtion tuen saamiseksi

viihde‑ ja tanssimusiikille,

joka sekin ehkä edesauttaa

tätä logiikan sekasotkun syntymistä,

joka pakottaisi yhteiskunnan huomaamaan,

että kaikki on joskus

rakennettava uudelle pohjalle.

 

Ihmiset enimmäkseen toimivat kuin robotit

itse sitä kuitenkaan huomaamatta.

Minäkin kirjoitan konemaisesti

yli 20 vuotta sitten opitulla tavalla.

VAIN ASIAT OVAT VAIHTUNEET

‑ kellä on kellä ei.

 

Voi maailma,

käännä katseesi puoleesi

opi näkemään itsesi        

ja anna itsellesi

jokapäiväinen sähköshokkisi

jotta lakkaisit ihailemasta

mitään, ketään,

jotta välttyisit

paranoidisilta harha-aistimuksiltasi

piintyneistä harhamielteistäsi

pettymystä tuottavilta harha-kuvitelmiltasi

henkisiltä harhanäyiltäsi

ja vuosituhantisista harha-askeleistasi

historian fiksaamilla harhapoluilla.

 

Voi maailma

käännä korvasi sisällesi

opi kuulemaan itseäsi, itkujasi

ja ota itseltäsi jokaöiset päiväunesi

jotta lakkaisit halveksimasta mitään,

tuomitsemasta ketään,

jotta välttyisit

historian fiksaamilta harhapoluilta.

  

12.9.73         syyskuisena tiistaina.
Joku päivä alan kirjoittaa siitä

mitä tapahtuu todella...

Sitä ennen:

lukujärjestys

tupakkalakko

laihdutuskuuri

päämäärä.

......

Haluaisin harjoitella soittamista,

mietiskelemistä.

Joka päivä on tehtävä jotain sellaista

joka saa osakseen kaikkien hyväksymisen.

Sen jälkeen aloitamme

kaiken uudelleen alusta.

Tasoissa ollaan.

 

Tässä tilassa tapahtuu koko ajan paljon;

Sadattuhannet motiivit ja reaktiot

ärsyttävät sekä lamaannuttavat.

Tapahtumat

tuikkivat lävitseni mielikuvitusavaruudestani,

käpertyvät pienimpiin sokkeloihini,

nukahtavat väsymyksestä,

ja jäljelle jäävät vain askelteni jäljet,

joita en tunne,

oman tuoppini jäljet...

EI KUKAAN TIEDÄ.

 

Niin paljon olen elänyt turhaan,

niin paljon olen sitä turhaan pohtinut.

OI TURHUUKSIEN TURHUUS.

Turhaan olen elänyt turhauttavaa elämää,

jonka ympyröissä toiset pakertavat,

tärkeilevät pienissä

ja toiset suurissa...

 

On niin vaikea samaistua.

Miksi on niin tärkeää tietää,

mitä keskiverto suomalainen ajattelee.

Yhtä hyvin voisi yhtä hyvin

elää omat ajatusrakennelmansa

yhä rohkeammin,

asettua norsunluutorniin kultarannikolle

kello kaulassa

taustalla susien enkelikuoro.

 

Tosiasioiden yhdisteleminen

on niin vaikeaa

mutta siitä huolimatta tavallista

epätavallistenkin ihmisryhmien ulkopuolella.

 

17.11.73.          lauantai-ilta.
Olen Havannassa... > Ks. "1973 Kuuba" -dokumentti
[Jatkuu osassa VII: 20.1.74]


Koti » Päiväkirjat » Runot A 1963-1981 » Runot VI 1966-73