1978 Kuopion BB-kesä II
13.6.77 Aamulehti, Kuopio - Pirkko Savisaari:
Musiikin tarjonta voisi olla monipuolisempaa - Pieni ja suuri orkesteri eivät ole vastakohtia
(Kuvateksti: Ilja Saastamoinen miettii big bandien toimintamuotoja - ehkä vähitellen voisi löytää sutjakkaan suomalaisen vastineenkin englanninkieliselle 'big band' -nimitykselle, vai mitä Ilja?)
Erillisen, ammattitaitoisen, solistisiin suorituksiin pystyvän päätoimisen yhtyeen perustamista alueorkesterin rinnalle ehdottaa Kajaanin Big Bandin johtaja Ilpo "Ilja" S a a s t a m o i n e n tehoruiskeeksi alueorkesteri-kokeilulle, jotta päästäisiin tavoitteeseen, jota ainakaan vielä ei ole saavutettu: monipuoliseen eri musiikinalojen tarjontaan kaikille kuluttajapiireille.
Ideana on että tämä alueorkesterin rinnalla toimiva yhtye tarvittaessa harjoittaa myös itsenäistä konserttitoimintaa valtionavun turvin ja toimii lisäksi sivutoimisen tai avustajapohjaisen big bandin runkona.
Selvitellessään laaja-alaisen alueorkesteritoiminnan organisaatiokysymyksiä Kuopio tanssii ja soi -viikolla Ilpo Saastamoinen toi esiin yhtyetoimintaa korostavan vaihtoehdon kehityskelpoiselta tuntuvana mahdollisuutena.
Big band -toimintahan on meillä paria poikkeusta lukuun ottamatta kokonaan yhdistyspohjaista, mikä Saastamoisen mukaan kuvastaa kunnallishallinnon "lievästi sanoen varovaista" asennetta big band -tyyppisen toiminnan vakiinnuttamiseen sinfoniaorkesteritoimintaan verrattuna. Toisaalta yksikään big bandia ylläpitävä yhdistys ei ole niin varakas että voisi taata soittajilleen päätoimen. Olisikin löydettävä jokin muu organisaatiomalli.
Ilpo Saastamoinen sanoo että yhtyetoimintaa korostavan vaihtoehdon tarkoitus ei ole väheksyä sinfoniaorkestereiden eikä big bandien aluetoiminnan merkitystä. Molempien suurten orkesterityyppien on täydennettävä alueellisen yhtyetoiminnan luomaa pohjaa muutamalla keskitetyllä aluekonsertilla vuodessa. Yhtye taas pystyy säännölliseen koulu-, työpaikka- ym. vastaavaan konserttitoimintaan ja samalla kasvattaa kuulijakuntaa ottamaan vastaan harvemmin tapahtuvat sinfonia- tai big band -konsertit.
Niin kauan kuin alueorkesteritoiminta käsitetään vain suurorkestereiden tehtäväksi, ollaan pyrkimässä taloudellisia edellytyksiä korkeammalle liian pienillä soittaja-voimilla, liian vähällä harjoitusajalla ja muusikkojen liian suurella musiikillisella harjoittamisella. Parempi vaihtoehto Saastamoisen mielestä on suuren ja pienen kokoonpanon työskentely yhdessä ja toisiaan täydentäen.
18.6.77 Iisalmen Sanomat: Big bandeille oma kattojärjestö (Irtoleike)
Maassamme toimivien big bandien oma kattojärjestö perustetaan ensi kesänä Kuopio tanssii ja soi -viikon yhteydessä pidettävässä toisessa alan muusikoiden valta-kunnallisessa tapahtumassa. Asiasta päätettiin Kuopiossa viikon vaihteessa.
Järjestön perustamista valmistavaan työryhmään valittiin Martti Lappalainen, Esko Linnavalli, Ilpo Saastamoinen, Hannu Sopanen ja Rainer Koski.
Kuopiossa pidetyn ensimmäisen valtakunnallisen big band -tapaamisen antamassa julkilausumassa korostetaan, että musiikin alalle suuntautuneiden kunnallisten määrärahojen vähyys aiheuttaa usein yksipuolisuutta musiikkimäärärahojen jakautumisessa. Tästä kärsivät mm. big bandit ja niiden edustamat musiikin muodot.
1978:
21.4.78 pe Savon Sanomat?: Big bandien neuvonpito Kuopiossa > Ks. 9.6.78
- Big band -kilpailut ja -leiri sekä yhteistyöneuvottelut niin big bandien kuin puhallin-orkesterienkin osalta sisältyvät Kuopio tanssii ja soi -viikon musiikkipuolen keskeisiin tapahtumiin ensi kesänä, kertoo musiikinjohtaja Lauri S i i m e s.
- Big band -kilpailun ilmoittautumisaikaa on jatkettu 12.5. saakka. Kilpailusäännöt edellyttävät, että yhtyeet soittavat vakituisesti toimivassa kokoonpanossa. Tuomaristoon kuuluvat Martti Lappalainen, Seppo Paakkunainen, Juhani Aalto ja Simo Salminen sekä Kuopio tanssii ja soi -viikon edustajana Lauri Siimes.
Musiikinjohtaja Siimes tähdentää koko maata kattavan big band -organisaation tarvetta. Sen tehtäväksi tulisi myöhemmin laatia säännöt ja ohjelma tulevia kilpailuja varten.
Tämänkertaisessa big band- kilpailussa jaetaan palkintoina voittajalle 3000 mk, toiseksi sijoittuvalle yhtyeelle 2000 mk sekä kolmannelle 1000 mk, minkä lisäksi tuomariston harkinnan mukaan jaetaan 2000 mk jollekin tai joillekin nuorten soittajien muodostamalle big bandille.
Kuopion kesäyliopiston puitteissa järjestetään leiri big band -soittajille 3.-11. 6. Leirillä tullaan opiskelemaan kaikkea big band-toimintaan liittyvää taitoa ja tekniikkaa. Opettajina ovat alansa tunnetut spesialistit. Leirin johtajana on Martti Lappalainen. Ilmoittautumisaika tälle leirille päättyy 15.5.
Edellä mainittu. big band -tapaaminen on Kuopiossa 10.6. klo 15 Työnkulman juhlasalissa. Tilaisuudessa esitellään 12.6.77 asetetun työryhmän tuloksia ja päätetään tulevasta yhteistyötoiminnasta.
Samassa paikassa kokoontuu 11.6. klo 10 maamme puhallinorkesterien yhteistyötä koskeva kokous, mikä niin ikään sai alkunsa Kuopiossa viime syksynä. Aiemmin esitetyillä Kuopio tanssii ja soi -viikon tanssikursseilla on vielä tilaa ja mahdollista ilmoittautua.
9.6.78 Kuopio - BB-kilpailut klo 18 (Slide Hampton)
- Torikonsertti klo 11-11.30, (3.-11.6. BB-leiri)
10.6.78 BB-tapaaminen, yhdistyksen ideointi - Jamit illalla (Ks. valokuvia)
9.6.78 pe Savon Sanomat: Yhteistyön puute on haitannut - Vain viisi yhtyettä big band -kilpailussa
Toiset valtakunnalliset Big Band -kilpailut pidetään Kuopiossa perjantaina. Kilpailut pidetään yksipäiväisinä, koska ilmoittautuneita yhtyeitä on vain viisi. Valtakunnallisen Big Band -organisaation puuttuminen on vaikuttanut, musiikin-johtaja Lauri S i i m e s Kuopio Tanssii ja Soi ry:stä sanoo. - Etupäässä ammattilaisista koostuvat bandit eivät tule kilpaan mukaan, koska haluavat antaa tilaisuuden harrastajille, musiikinopettaja ja muusikko Martti Lappalainen toteaa puolestaan.
Nämä big band -kilpailut tulevat jatkumaan seuraavinakin vuosina, mutta tänä vuonna on tarkoitus luoda uudenlainen pohja kilpailuille. Sunnuntaina järjestämme big band -tapaamisen, jossa on tarkoitus luoda valtakunnallinen big bandien yhteisjärjestö, Lauri Siimes sanoo.
- Kun yhteistyötä varten on organisaatio, kilpailujärjestelytkin voidaan hoitaa paremmin. Tulevaisuudessa on myös harkittava olisiko järkevää, että kilpailussa olisi eri sarjat nuorille soittajille ja ammattilaisille, Siimes toteaa. Hänen mukaansa big band -organisaation puute näkyy siinäkin, että kaikille bändeille yhtenäistä, pakollista kilpailukappaletta ei ole voitu tilata. Samoin siinä, että kilpailulla ei ole varsinaista sääntöjä, ainoastaan järjestäjien antamat ohjeet. Siimes kertoo, että tällä hetkellä ei ole edes kerättynä tietoja, mitä kaikkia big bändejä maastamme löytyy.
Leirin taso korkea
Kuopion tanssii ja Soi viikon aikana, Kuopion kesäyliopiston ohjelmaan kuuluvana on järjestetty Big Band -leiri. Leirillä on muodostettu kaksi big bandia, toinen nuorista soittajista ja toinen kauemmin soittaneista. - Taso on hyvä, vanhempien soittajien big band on lähes ammattilaistasoa. Jo viime vuonna taso oli hyvä, nyt vielä parempi, Martti Lappalainen, leirin johtaja kertoo.
Martti Lappalainen valittaa, että big band -musiikkia ei vieläkään arvosteta tarpeeksi. - Jos joku viulisti harjoittaisi Vivaldia kellarissa, se olisi skandaali. Mutta niin meidän muusikkomme harjoittelevat. Kuopio Tanssii ja Soi -viikolla big band ja puhallinpuoli jää Lappalaisen mukaan liian vähälle. - Johan sen näkee Kuopio Tanssii ja Soi -julisteestakin, että musiikki on tanssin jaloissa, hän naurahtaa.
Valtakunnallinen big band -kilpailu otetaan Lappalaisen mukaan muusikkopiireissä lähinnä bändien katselmuksena. - Kyllähän kilpailu tietysti kannustaa orkestereja, hän sanoo. Lähinnä ammattilaisista koostuvat big bandit, kuten Uuden Musiikin Orkesteri UMO ja Tapiola Big Band eivät osallistu kilpailuun, koska katsovat, että veisivät mahdollisuuksia harrastajayhtyeiltä.
Harrastajabandit mukana
Kilpailuun osallistuvat Kajaanin Big Band, Helsingin NMKY:n Big Band, Imatran Big Band, Heinolan Big Band ja Joutsan Big Band. Big bandien on kilpailussa soitettava vakituisessa kokoonpanossaan. Tilapäisavustajia ei saa käyttää niin paljon, että se vaikuttaisi olennaisesti soittotulokseen. Tuomaristo ottaa arvostelussaan huomioon yhtyeessä soittavien ammattimuusikkojen osuuden.
Kilpailuun osallistumisedellytyksenä oli, että big bandin kokoonpano on perinteisen big bandin luonteinen. Big bandiin kuuluu vaski- ja puupuhaltimet sekä rytmiryhmä. Yleinen kokoonpano on neljä trumpettia, neljä pasuunaa, neljästä kuuteen puupuhallinta sekä piano, basso, kitara ja rummut.
Tuomariston muodostavat maamme big band -asiantuntijat: Martti Lappalainen, Seppo Paakkunainen, Juhani Aaltonen ja Simo Salminen, jotka myös ovat opettajina tämän viikon kestävällä big band -leirillä. Kuopio Tanssii ja Soi kilpailun järjestäjä ja Tanssii ja Soi -viikon edustajana kilpailussa on tuomarina Lauri Siimes.
Kunkin big bändin esityskokonaisuus kestää viisitoista minuuttia. Kukin tuomari voi antaa esityksestä enintään 25 pistettä, joten enimmäispistemäärä on 125 pistettä. Kilpailun ensimmäinen palkinto on suuruudeltaan 3 000 mk, toinen 2 000 mk, kolmas 1 000 mk sekä lisäksi tuomaristo jakaa 2 000 mk harkintansa mukaan jollekin nuorten soittajien big bandille.
10.6.78 TÄMÄ KUNNIAKIRJA annetaan tunnustukseksi Kajaanin Big Bandille osallistumisesta Kuopio tanssii ja soi juhlaviikon big band -kilpailuun saavuttaen jaetun toisen sijan.
Kuopiossa, kesäkuun 10. pnä 1978, Kuopio tanssii ja soi ry.
11.6.1978 su Savon Sanomat - Osmo Palonen: Epätasainen big band -kilpa
Kuopion toinen valtakunnallinen big band kilpailu oli osoitus kahdesta päin-vastaisesta asiasta: toisaalta kunnianhimoisesta yrittämisestä, toisaalta velttoudesta ja leväperäisestä suhtautumisesta.
Ensin mainittua eli kunnianhimoista yrityshalua oli niillä orkestereilla, jotka olivat tulleet mukaan. Velttoutta ja leväperäisyyttä taas niillä vakituisesti toimivilla big bandeilla, jotka eivät kisaan viitsineet lähteä.
Samaa syytä on myös kilpailujen järjestäjällä eli Kuopio Tanssii ja Soi -koneistolla, joka ei ole järjestänyt edes tyydyttäviä puitteita kilpailulle. Ei voi olla vain big bandien vika, jos maan kymmenistä big bandeista vain viisi osuu kilpailuun.
Kilpailun viidestä osanottajasta KBB oli selvästi ohjelmistoltaan ja taidoltaan muiden yläpuolella. Toisen ryhmän muodostivat Heinolan ja Imatran isot orkesterit sekä niitä taidoiltaan heikompi Helsingin NMKY:n big band. Nuorison taide-tapahtumassa menestynyt Joutsa big band puolestaan kuului omaan kastiinsa nuoriso-orkesterina, jonka keski-ikä oli vähän toistakymmentä vuotta.
Sarjajako tarpeen, jos...
Epätasaisuuden takia käytti tuomaristo tasoitusjärjestelmää, jossa orkesterissa soittavien ammattimuusikoiden määrällä oli ratkaiseva osuus. Tämä tapa on tietysti nykytilanteessa pakollinen, mutta ei välttämättä oikea. Kun kilpailuja käydään näinkin harvoin, pitäisi mukaan saada niin paljon osanottajia, että voitaisiin toteuttaa edes jonkinlaista sarjajaon tapaista. Tätä paikkasi nyt jonkin verran se, että neljänneksi sijoittunut Joutsa big band sai tunnustuspalkinnon.
Kajaanin big band tuntuu varmistaneen otettaan vanhetessaan. Verrattuna viime vuonna järjestettyyn parituntiseen konserttiin vei KBB lyhyen kilpailuohjelman lävitse tiiviimmin ja tarkemmin. Orkesteri on vuoden aikana saanut varmuutta ja solistien osuudet ovat saaneet lisää väriä ja ilmettä. Erityisen kunnioitettava oli Ilpo Saastamoisen harjoittama ohjelmisto , jota voi nimittää todella vaativaksi.
Heinolan musiikinystävät ry:n big band oli koottu nuorista harrastajamuusikoista, joita johti Teuvo Salminen. Heinolalaiset soittivat kilpailuohjelmansa reippaasti ja ilmavasti. Vikoja tietysti tälläkin ryhmällä oli. Orkesterin sektioiden sointi ei pysynyt koko aikaa yhtenäisenä ja rytmiryhmä oli turhan pehmeä. Heinolan big band ohitti imatralaiskilpailijansa raikkaammalta ja puhtaammalla soinnillaan.
Imatran muusikot ry:n big band svengasi puolestaan niin hyvin, että joukko itse tuntui odottelevan voittoa, mutta toisin kävi. Kauas imatralaiset eivät kuitenkaan Heinolan big bandista jääneet. IBB:n yleisilme oli kuitenkin jonkin verran raskaampi. Puhallinsektioiden yhteistyössä imatralaisillakin on vielä tekemistä. Toinenkin yleinen suomalaisten harrastaja- big bandien puute eli solistivoiman kapeus pätee myös Imatralla.
Joutsan big bandin ohjelmisto on selvästi muita helpompi, mutta näin pitääkin olla kun on kyse kouluikäisistä kootusta orkesterista. Harjoituksen jälki näkyy kuitenkin ryhmässä selvästi ja nuorilla joutsalaisilla on selvästi oikea perusajatus työssään. Tästä lankeaa kiitos tätäkin orkesteria johtavalle Teuvo Salmiselle.
Helsingin NMKY:n big bandin ote oli selvimmin harrastelijamainen. Sen ohjelmisto oli kuitenkin eniten suomalainen, josta orkesteri saikin kunniakirjan. Orkesterin parasta oli saksofonisektion sointi. Puutteista päällimmäisinä olivat epäpuhtaat vaskisoittimet (trumpetit, pasuunat) sekä laiskanlaahaava yleisilme. Mutta helsinkiläiset olivat tuskin tulleet tänne voittamaan, vaan osallistumaan ja kuulemaan muita. Tämähän pitäisi olla kilpailun tarkoitus. Siitä vielä ylimääräinen kunnia-maininta.
Kilpailun siirto ei ihmetyttäisi
Jos big band kilpailun oheen olisi liitetty viikonvaihteenajaksi muutakin big band -muusikoita kiinnostavaa ohjelmaa, saattaisi tilanne kilpailussa olla parempi.
Nykytilanteessa ei ole ihmeteltävä, jos Pori jazz saisi myös big band -kilpailut haalittua itselleen. Kuopion järjestelykoneiston olisi oltava enemmän yhteis-toiminnassa alan muiden yhteisöjen kanssa, niin että kilpailut saataisiin pidettyä täällä Kuopiossa. Itä-Suomessakin on kuitenkin paikkakuntia, joissa tämän alan toiminta on vireämpää: eturivissä Kajaani ja Mikkeli.
Syytä hieman läsähtäneeseen kilpailuun on myös seuraavissa: Oulunkylän Big Band (Helsinki), Martin Brushane Big Band (Helsinki), Break Big Band (Tampere), Pori Big Band, Polar Big Band (Oulu), Mikkeli Big Band, Kuopio Big Band jne. Suomalainen soittaja tahtoo olla niin laiska ja ujo, että rimakauhu tällaiseen kilpailuun yllättää monet, vaikka osallistuminen ei nolaa ketään.
OSMO PALONEN
PS Näinä aikoina soitteli Helsingissä muuan Cecil Taylor -niminen pianisti. Olisi saattanut kiinnostaa Kuopiossa leireilleitä ja muuten kokoontuneita bigbandistejakin.
sama
Kajaani ja Heinola kärjessä
Ensimmäistä palkintoa ei big band-kilpailussa jaettu, mutta toiselle palkinnolle pääsi kaksi orkesteria: Kajaanin big band ja Heinolan musiikinystävien big band. Molemmat saivat 78 pistettä ja 2 500 markkaa. Kolmannen palkinnon, 70,5 pistettä ja 1 000 markkaa sai Imatran muusikoiden big band. Neljänneksi sijoittui Joutsan soittajien big band, joka sai 46 pistettä ja 1000 markan tunnustuspalkinnon nuorten soittajien muodostamalle orkesterille. Viidenneksi sijoittui Helsingin NMKY:n big band, joka sai 40 pistettä. Orkesterille annettiin lisäksi kunniakirja suomalaisten sävellysten ja sovitusten käyttämisestä ohjelmistossa.
Big bandien yhdistys perustettiin
Suomen big bandeille on perustettu oma etu- ja yhteistyöjärjestö, joka on nimeltään Suomen big bandit ry. Liiton perustamista on valmisteltu vuoden ajan. Ensimmäisessä valtakunnallisessa big band -tapaamisessa nimettiin valmisteleva toimikunta ja nyt perustettiin yhdistys.
Big bandien yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Martti Lappalainen Espoosta. Vaalissa saivat lisäksi ääniä Ilpo Saastamoinen Kajaanista (6) ja Klaus Järvinen (1) Helsingistä.
Yhdistyksen hallituksen jäseniksi valittiin Saastamoinen ja Järvinen sekä Teuvo Salminen Joutsasta, Hannu Sopanen Imatralta, Esko Linnavalli ja Ossi Runne Helsingistä, Juhani Aalto Porista, Rainer Koski Turusta, Antero Pirskanen Joensuusta ja Juhani Hartikainen Kuopiosta. Big bandien liittoa oli perustamassa 16 ison orkesterinedustajat pääasiassa Etelä- ja Itä-Suomesta.
(OP)
11.6.78 su Iisalmen Sanomat (Irtoleike): Big Band -kilpailussa Kajaani ja Heinola jakoivat voiton
KUOPIO, lauantaina (Reijo Holopainen)
Kuopio tanssii ja soi -viikolla järjestetty Big Band -kilpailu on ratkennut. Tuomaristo asetti kaksi orkesteria jaetulle toiselle tilalle, ja molemmat saavat palkintona 2 500 markkaa. Voittajat tällä kertaa olivat Kajaanin Big Band ja Heinolan Musiikin-ystävät ry. Kolmannelle sijalle tuli Imatran Muusikot ry, joka sai tuhat markkaa. Tämän lisäksi tuomaristo päätti myöntää tuhannen markan tunnustuspalkinnon Joutsan soittajille.
Tuomariston mielestä tällä kertaa oli havaittavissa huolellista paneutumista kilpailuun. Ohjelmiston valinta oli kesimääräistä vaativampaa ja monipuolista. Edelliseen kilpailuun verrattuna oli tapahtunut huomattavaa edistystä, sanotaan tuomariston kannanotossa. Erityistä huomiota tuomaristo kiinnitti sointiin vaikuttaviin sointuasentoihin ja rytmiryhmiin. [?]
Tuomariston mielestä Kajaanin Big Bandin hyvä taso johtui suurelta osin ammatti-muusikoiden suuresta määrästä. Heinolan musiikinystävien kohdalla tuomariston huomio kiintyi erityisen terveeseen Big Band -soundiin. Kajaanin osalta tuomaristo piti myönteisenä erityisesti vaativaa ohjelmistoa sekä kunnianhimoisia tavoitteita. Myönteistä huomiota tuomaristo kiinnitti niin ikään myös hyvään rumpu- ja bassosooloon.
Kajaanin Big Bandin osalta tuomariston mielestä viritykseen ei oltu kiinnitetty tarpeeksi huomiota eikä aikaa, joka ilmeni ajoittaisena epäpuhtautena. Myös rytmisektion ja puhaltimien balanssissa havaittiin epäsuhdetta, sanotaan tuomariston arvostelussa. Samoihin seikkoihin tuomaristo kiinnitti huomiota myös Heinolan musiikinystävien Big Bandissa, joka tuli jaetulle toiselle tilalle...
11.6.78 su Keskisuomalainen (Irtoleike): Joutsan Soittajat sai 3. palkinnon big band -kilpailussa
...Kajaanin Big bändin hyvä taso johtui suurelta osin ammattimuusikoiden suuresta määrästä. Esityksessä oli myönteistä erittäin vaativa ja kunnianhimoinen ohjelmisto sekä hyvät rumpu- ja bassosoolot. Instrumenttien viritykseen ei sen sijaan kiinnitetty tarpeeksi huomiota, joka ilmenikin ajoittaisena epäpuhtautena. Lisäksi rytmiryhmän ja puhaltimien tasapainossa oli epäsuhdetta...
... Kokonaisuutena kilpailun ohjelmiston valinta oli tuomariston mukaan keski-määristä vaativampi ja monipuolisempi. Asenne kilpailuun oli myönteinen ja tehtävään paneutumisessa kuvastui selvä vakavuus. Kapellimestari Lauri Siimeksen mukaan edellisestä eli maamme ensimmäisestä big band -kilpailusta oli siten tapahtunut selvää edistystä.
Puhallinmusiikin ja big bandien ongelmia ja tulevaisuutta pohditaan vielä viikon-vaihteessakin orkestereiden yhteisneuvottelussa. Tarkoituksena on aikaansaada valtakunnalliset organisaatiot hoitamaan molempien musiikkisuuntien asioita ja kehitystä. Lisäksi tarkoituksena on perustaa työryhmä kehittämään kuopiolaisten juhlaviikon musiikillista toimintaa.
11.6.78 su Uusi Suomi (Irtoleike): Big band -kilpa Kuopiossa: Ensimmäinen sija jäi jakamatta
Maamme big band -musiikki on viime vuosina kehittynyt ja mennyt muutenkin eteenpäin. Tämä tuli selvästi esille Kuopio tanssii ja soi -viikolla, kun alan musiikin harrastajien ja ammattilaisten leiri päättyi konserttiin sekä orkesterien kilpailuun. Yllättävintä big band -leirillä oli se, että toistakymmentä 9-12-vuotiasta nuorta olivat innolla mukana perehtymässä tämän musiikkimuodon vaikeisiin kysymyksiin.
Valtakunnallisessa big band -orkesterien kilpailussa taso ei hyvästä kehityksestä huolimatta yltänyt siihen, että tuomaristo olisi jakanut ensimmäisen palkinnon. Toinen sija jaettiin ja siten Kajaanin big band ja Heinolan Musiikinystävät ry:n orkesteri saivat kumpikin 2500 mk. Kolmannen palkinnon 1000 markkaa sai Imatran Muusikot ry. Saman summan suuruisen tunnustuspalkinnon 1000 mk sai Joutsan Soittajat. Kunniakirja myönnettiin Helsingin NMKY:n big bandille erityisesti suomalaisten sävellysten ja sovitusten sisällyttämisestä ohjelmistoon.
Kajaanin Big bandin hyvä taso johtui suurelta osin ammattimuusikoiden suuresta määrästä. Esityksessä oli myönteistä erittäin vaativa ja kunnianhimoinen ohjelmisto sekä hyvät rumpu- ja bassosoolot. Instrumenttien viritykseen ei sen sijaan kiinnitetty tarpeeksi huomiota, joka ilmenikin ajoittaisena epäpuhtautena. Lisäksi rytmiryhmän ja puhaltimien tasapainossa oli epäsuhdetta.
Heinolan musiikinystäväin orkesterin eristyksessä korostui erityisesti terve big band -sointi. Hiukan parempi rytmisektio ja huolellisemmat jäsentelyt olisivat olleet paikallaan. Soitinten viritykseen käytettiin aikaa ja tämä ilmeni kirkkaana soitin-puhtautena. Sen sijaan rytmisektioon tuomaristo toivoi enemmän jäntevyyttä ja sähäkkyyttä.
Kokonaisuutena kilpailun ohjelmiston valinta oli tuomariston mukaan keskimääristä vaativampi ja monipuolisempi. Asenne kilpailuun oli myönteinen ja tehtävään paneutumisessa kuvastui selvä vakavuus. Kapellimestari Lauri Siimeksen mukaan edellisestä eli maamme ensimmäisestä big band -kilpailusta oli siten tapahtunut selvää edistystä.
Puhallinmusiikin ja big bandien ongelmia ja tulevaisuutta pohditaan vielä viikon-vaihteessakin orkestereiden yhteisneuvottelussa. Tarkoituksena on aikaansaada valtakunnalliset organisaatiot hoitamaan molempien musiikkisuuntien asioita ja kehitystä. Lisäksi tarkoituksena on perustaa työryhmä kehittämään kuopiolaisten juhlaviikon musiikillista toimintaa. (> Ks. Keskisuomalaisen identtinen juttu)
11.6.78 su Helsingin Sanomat - Julius Heikkilä (Irtoleike): Big band -musiikki Kuopion vähemmistönä
(Kuvateksti: Helsingin NMKY:n big band Kuopion esiintymislavalla.)
Kuopio (Julius Heikkilä) Kuopio tanssii mutta ei varsin soi, on toteamus jonka jazzia ja täältä sen eräänä teemana pidettyä big band -jazzia nimenomaan hakemaan lähtenyt, joutuu oikopäätä tekemään. Sillä big bandin leiri on nyt kaikesta huolimatta kuin nurkkakunnan hipat - hyvistä opettajistaan ja pursuavasta innostuksestaan huolimatta.
Eniten väriä Kuopion jazzillisiin soiviin tapahtumiin maalasi tietenkin big bandien kilpailu, siitäkin huolimatta, että siihen osallistui ainoastaan viisi orkesteria. Varsinainen bigband -leiri sen sijaan piti sisällään pääasiallisesti kuopiolaisia musiikinharrastajia. Kuopiossa puhaltimien soiton harrastus onkin aivan erityisen lukuisissa käsissä. Asioita vierestä seuranneet kertovat mm. vain hivenen yli kymmenvuotiaita soittajia olevan noin 200.
Monilukuista ja viitseliästä on myös paikallinen varttuneempien big band -soittajien joukko, josta löytyy ammattimuusikoitakin melkoinen määrä. Erityisen ilahduttavaa ja aivan poikkeuksellisen mittavasta innostuksesta kertovaa on todeta monen heistä lohkaisseen osan kesäloma-ajastaan kurssiin osallistuakseen.
Itse asiassa big bandien leiri liittyy Kuopio tanssii ja soi -tapahtumaan vain välillisesti, sillä sen todellinen pystyttäjä oli Kuopion kesäyliopisto, joka vastasi kuluista ja kaikista asiaan liittyvistä käytännön järjestelyistä.
Big bandit soivat kuitenkin myös tavalliselle kuopiolaiselle musiikin kuluttajalle. Tästä yhtenä voimannäyttönä oli 1auantai-iltapäiväinen lopettajaiskonsertti kauppatorilla.
Kauppatorin konsertti osoitti varsinkin junioreista, keskimääräiseltä iältään vain noin 11-vuotiaista kootun big bandin ilmiömäisen kehityskaaren vain viikon pituisen hien lennättämisen jälkeen. Yhteissoitto parani kurssin johtajana toimineen Martti Lappalaisen mukaan hyvinkin puolella, eikä seitsemäntuntinen päivittäinen askartelu puhaltimien kanssa jäähdyttänyt kiehuvaa intoa astettakaan.
Varttuneempien big band ulottui kauppatorin konsertissa täysin melko vaateliaaseen ammattitasoon. Suurin murhe kurssin loputtua onkin hajottaa yhtye, joka juuri oli saanut ilmaa siipiensä alle korkeampiinkin taiteellisiin tavoitteisiin kohotakseen.
Tarmokasta työtä Työn kulmassa
Päivä big bandien instituutiksi osuneessa Työn kulmassa alkoi jokaisena leiripäivänä yhdeksältä jatkuen ruokahetket sisältäen klo 17:ään iltapäivällä. Brassia harjoitti sekä yhdessä että sektioittain vasta viran saanut läänintaiteilija pasunisti Jussi Aalto. Simo Salmisen niskoilla olivat lähinnä trumpetistit.
Luennot improvisoinnin teoriasta piti Seppo Paakkunainen, joka luonnollisesti harjoitti sen lisäksi saksofonistit ja muut puupuhaltajat ryhminä. Martti Lappalainen kasasi sitten palaset yhteen, jos kohta haluaakin korostaa kaikkien opettajien osallistuneen tasarinnoin orkesterien johtamiseen.
Välillä koko yli 30-päinen joukko rynnisti Kuopion kaupunginkirjastoon kuuntelemaan suurorkesterimusiikkia laitteista, joista kaupungin on aivan syytä olla ylpeä. Aivan erityisen lisän kurssissa muodostivat jokapäiväiset prima-vista -harjoitukset sekä senioreilla että myös nuoremmasta joukosta kootulla orkesterilla. Tätä varten oli paikalle haalittu erilaista big band -nuottimateriaalia peräti 50 kappaleen veran, jotka kaikki käytiin viikon kuluessa läpi.
Parhaimmistoon Kajaani ja Heinola
Työnkulmalla läpiviety big bandien kilpailu asetti tuomariston - Seppo Paakkunainen, Lauri Siimes, Simo Salminen, Martti Lappalainen, Jussi Aalto - varsin vaikean ongelman eteen.
Kajaanin orkesterihan on sen johtajaa Ilpo Saastamoista myöten koottu pääasiassa ammattimuusikoista, kun taas Heinolan big band ponnistaa kohden pintaa enemmänkin amatöörien - tässä tapauksessa kuitenkin huomattavan pitkälle ehtineiden - voimin.
Kajaanilaisten ohjelmisto oli kunnianhimoisuuttaan vaikea, mutta esitysten tasoa pudotti epätarkka viritys ia heikonlainen puhallinsektioiden tasapaino. Heinolalaisten sointi sitä vastoin todettiin edellistä puhtaammaksi ja sointikirkkaaksi.
Ns. vaihtosoittimet olivat Heinolankin muusikoiden heikkoutena virityksen kannalta. Samoin piti jury sen rytmisektiota vaisuhkona.
Niinpä tuomaristo katsoikin olevan perusteltua jättää ensi palkinto jakamatta ja antaa sen sijaan kaksi toista palkintoa Kajaanille ja Heinolalle, jotka kummatkin keräsivät pisteitä 78. Molemmille ojennettiin lisäksi tunnustukseksi 2 500 markkaa.
Melkoisia solisteja sisällään pitänyt, siististi soittanut Imatran big band sai pisteitä 70,5 ja luokiteltiin kilvassa - kolmanneksi palkintosumman - ollessa 1 000 markkaa. Samansuuruisen summan sai kotiinsa vietäväksi myös Joutsan big band 48 pisteellä.
Helsingin NMKY:n big band keräsi pisteitä kuusi joutsalaisia vähemmän. NMKY katsottiin kunniakirjan arvoiseksi ja orkesteri sai erityisen tunnustuksen suomalaisten sävellysten sekä sovitusten esittämisestä.
Maanantaina 12. kesäkuuta 1978 - Big Band -kilpa Kuopiossa: Kajaani jaetulle toiselle sijalle
Maamme big band -musiikki on viime vuosina kehittynyt ja mennyt muutenkin eteenpäin. Tämä tuli selvästi esille Kuopio tanssii ja soi -viikolla, kun alan musiikin harrastajien ja ammattilaisten leiri päättyi konserttiin sekä orkesterien kilpailuun. Yllättävintä big band -leirillä oli se, että toistakymmentä 9-12 -vuotiasta nuorta olivat innolla mukana perehtymässä tämän musiikkimuodon vaikeisiin kysymyksiin.
Valtakunnallisessa big band -orkesterien kilpailussa taso ei hyvästä kehityksestä huolimatta yltänyt siihen, että tuomaristo olisi jakanut ensimmäisen palkinnon. Toinen sija jaettiin ja siten Kajaanin big band ja Heinolan Musiikinystävät ry:n orkesteri saivat kumpikin 2500 mk. Kolmannen palkinnon 1000 markkaa sai Imatran Muusikot ry. Saman summan suuruisen tunnuspalkinnon 1000 mk sai Joutsan Soittajat. Kunniakirja myönnettiin Helsingin NMKY:n big bandille erityisesti suomalaisten sävellysten ja sovitusten sisällyttämisestä ohjelmistoon.
Kajaanin Big bandin hyvä taso johtui suurelta osin ammattimuusikoiden suuresta määrästä. Esityksessä oli myönteistä erittäin vaativa ja kunnianhimoinen ohjelmisto sekä hyvät rumpu- ja bassosoolot. Instrumenttien viritykseen ei sen sijaan kiinnitetty tarpeeksi huomiota, joka ilmenikin ajoittaisena epäpuhtautena. Lisäksi rytmiryhmän ja puhaltimien tasapainossa oli epäsuhdetta.
Heinolan musiikinystäväin orkesterin esityksessä korostui erityisesti terve big band -sointi. Hiukan parempi rytmisektio ja huolellisemmat jäsentelyt olisivat olleet paikallaan. Soitinten viritykseen käytettiin aikaa ja tämä ilmeni kirkkaana soitin-puhtautena. Sen sijaan rytmisektioon tuomaristo toivoi enemmän jäntevyyttä ja sähäkkyyttä.
Kokonaisuutena kilpailun ohjelmiston valinta oli tuomariston mukaan keskimääristä vaativampi ja monipuolisempi. Asenne kilpailuun oli myönteinen ja tehtävään paneutumisessa kuvastui selvä vakavuus. Kapellimestari Lauri Siimeksen mukaan edellisestä eli maamme ensimmäisestä big band -kilpailusta oli siten tapahtunut selvää edistystä.
Päiväämätön -78 - Helsingin Sanomat - Kuopio (Julius Heikkilä):
Big band -musiikki Kuopion vähemmistönä
Kuopio tanssii mutta ei varsin soi, on toteamus jonka jazzia ja täältä sen eräänä teemana pidettyä big band -jazzia nimenomaan hakemaan lähtenyt, joutuu oikopäätä tekemään. Sillä big bandin leiri on nyt kaikesta huolimatta kuin nurkkakunnan hipat -hyvistä opettajistaan ja pursuavasta innostuksestaan huolimatta.
Eniten väriä Kuopion jazzillisiin soiviin tapahtumiin maalasi tietenkin big bandien kilpailu, siitäkin huolimatta, että siihen osallistui ainoastaan viisi orkesteria. Varsinainen big band -leiri sen sijaan piti sisällään pääasiallisesti kuopiolaisia musiikinharrastajia. Kuopiossa puhaltimien soiton harrastus onkin aivan erityisen lukuisissa käsissä. Asioita vierestä seuranneet kertovat mm. vain hivenen yli kymmenvuotiaita soittajia olevan noin 200.
Monilukuista ja viitseliästä on myös paikallinen varttuneempien big band -soittajien joukko, josta löytyy ammattimuusikoitakin melkoinen määrä. Erityisen ilahduttavaa ja aivan poikkeuksellisen mittavasta innostuksesta kertovaa on todeta monen heistä lohkaisseen osan kesäloma-ajastaan kurssiin osallistuakseen.
Itse asiassa big bandien leiri liittyy Kuopio tanssii ja soi -tapahtumaan vain välillisesti, sillä sen todellinen pystyttäjä oli Kuopion kesäyliopisto, joka vastasi kuluista ja kaikista asiaan liittyvistä käytännön järjestelyistä. Big bandit soivat kuitenkin myös tavalliselle kuopiolaiselle musiikinkuluttajalle. Tästä yhtenä voiman-näyttönä oli lauantai-iltapäiväinen lopettajaiskonsertti kauppatorilla.
Kauppatorin konsertti osoitti varsinkin junioreista, keskimääräiseltä iältään vain noin 11-vuotiaista kootun big bandin ilmiömäisen kehityskaaren vain viikon pituisen hien lennättämisen jälkeen. Yhteissoitto parani kurssin johtajana toimineen Martti Lappalaisen mukaan hyvinkin puolella, eikä seitsemäntuntinen päivittäinen askartelu puhaltimien kanssa jäähdyttänyt kiehuvaa intoa astettakaan.
Varttuneempien big band ulottui kauppatorin konsertissa täysin melko vaateliaaseen ammattitasoon. Suurin murhe kurssin loputtua onkin hajottaa yhtye, joka juuri oli saanut ilmaa siipiensä alle korkeampiinkin taiteellisiin tavoitteisiin kohotakseen.
Tarmokasta työtä Työn kulmassa
Päivä big bandien instituutiksi osuneessa Työn kulmassa alkoi jokaisena leiripäivänä yhdeksältä jatkuen ruokahetket sisältäen klo 17:ään iltapäivällä. Brassia harjoitti sekä yhdessä että sektioittain vasta viran saanut läänintaiteilija pasunisti Jussi Aalto. Simo Salmisen niskoilla olivat lähinnä trumpetistit.
Luennot improvisoinnin teoriasta piti Seppo Paakkunainen, joka luonnollisesti harjoitti sen lisäksi saksofonistit ja muut puupuhaltajat ryhminä. Martti Lappalainen kasasi sitten palaset yhteen, jos kohta haluaakin korostaa kaikkien opettajien osallistuneen tasarinnoin orkesterien johtamiseen.
Välillä koko yli 30-päinen joukko rynnisti Kuopion kaupunginkirjastoon kuuntelemaan suurorkesterimusiikkia laitteista, joista kaupungin on aivan syytä olla ylpeä. Aivan erityisen lisän kurssissa muodostivat jokapäiväiset prima-vista -harjoitukset sekä senioreilla että myös nuoremmasta joukosta kootulla orkesterilla. Tätä varten oli paikalle haalittu erilaista big band -nuottimateriaalia peräti 50 kappaleen verran, jotka kaikki käytiin viikon kuluessa läpi.
Parhaimmistoon Kajaani ja Heinola
Työn kulmalla läpiviety big bandien kilpailu asetti tuomariston - Seppo Paakkunainen, Lauri Siimes, Simo Salminen, Martti Lappalainen, Jussi Aalto - varsin vaikean ongelman eteen.
Kajaanin orkesterihan on sen johtajaa Ilpo Saastamoista myöten koottu pääasiassa ammattimuusikoista, kun taas Heinolan big band ponnistaa kohden pintaa enemmänkin amatöörien - tässä tapauksessa kuitenkin huomattavan pitkälle ehtineiden - voimin.
Kajaanilaisten ohjelmisto oli kunnianhimoisuuttaan vaikea, mutta esitysten tasoa pudotti epätarkka viritys ja heikonlainen puhallinsektioiden tasapaino. Heinolalaisten sointi sitä vastoin todettiin edellistä puhtaammaksi ja sointikirkkaaksi. Ns. vaihto-soittimet olivat Heinolankin muusikoiden heikkoutena virityksen kannalta. Samoin piti jury sen rytmisektiota vaisuhkona.
Niinpä tuomaristo katsoikin olevan perusteltua jättää ensi palkinto jakamatta ja antaa sen sijaan kaksi toista palkintoa Kajaanille ja Heinolalle, jotka kummatkin keräsivät pisteitä 78. Molemmille ojennettiin lisäksi tunnustukseksi 2500 markkaa.
Melkoisia solisteja sisällään pitänyt, siististi soittanut Imatran big band sai pisteitä 70,5 ja luokiteltiin kilvassa kolmanneksi palkintosumman ollessa 1000 markkaa. Samansuuruisen summan sai kotiinsa vietäväksi myös Joutsan big band 48 pisteellä.
Helsingin NMKY:n big band keräsi pisteitä kuusi joutsalaisia vähemmän. NMKY katsottiin kunniakirjan arvoiseksi ja orkesteri sai erityisen tunnustuksen suomalaisten sävellysten sekä sovitusten esittämisestä.
Päiväämätön -1978 - Helsingin Sanomat - Julius Heikkilä: Big bandeille yhdistys
Kuten jo useaan kertaan on tullut todetuksi, Kuopio tanssi jazzmusiikin tapahtumat miltei jalkoihinsa. Julkiset konsertit supistuivat suurten jazzorkestereiden kohdalla melkoisen vähiin, vapaamuotoisilla jameilla ja pienemmillä tilaisuuksilla pyrittiin ottamaan takaisin siellä missä vain kyettiin. Hyödyllisintä big bandien tulevaisuutta ajatellen oli tietysti viikon pituinen leiri, josta saatiin kelpo työnäytteitä. Samoin järjestetty suurten orkesterien kilpailu saattoi kuuluville koko joukon positiivisia jazzelämyksiä.
Big bandien osalta tärkein ja eräänä etappina ehdottomasti historiaan kirjattava tapaus oli Työnkulmalla järjestetty Big band -tapaaminen, jonka yhteydessä perustettiin Suomen Big Bandit -niminen yhdistys. Sen puheenjohtajaksi valittiin musiikinopettaja Martti Lappalainen, yksi maamme tärkeimmistä alan kouluttajista. Kokouksessa oli läsnä yhteensä kuudentoista big bandin edustajat, jotka kaikki myös allekirjoittivat perustamispöytäkirjan.
Tilaisuudessa valittiin myös hallitus, joka seuraavan kerran kokoontuu jo Porin jazzfestivaalin yhteydessä ensi kuun puolessa välissä. Hallitukseen valittiin Teuvo Salminen Joutsa, Antero Pirskanen Joensuu, Hannu Sopanen Imatra, Jukka Hartikainen Kuopio, Ilpo Saastamoinen Kajaani sekä Poria edustava Jussi Aalto. Muut hallitukseen valitut Klaus Järvinen, Kaj Backlund, Ossi Runne ja Esko Linnavalli ovat helsinkiläisiä.
Työnkulmassa perustamistilaisuudessa liittyneet 16 orkesteria saanevat ennen pitkää seurakseen saman mokoman lisää big bandeja, uskoo vielä rekisteröimistään odottavan yhdistyksen uusi puheenjohtaja Martti Lappalainen.
Yhteensä hän arvioi jazzia soittavien, täysin sektioin miehitettyjen suurorkestereiden määrän kohoavan noin neljäänkymmeneen, joista runsas kolmekymmentä on huomattavan aktiivisia musiikillisissa pyrkimyksissään.
Vastaperustetun Suomen Big Bandien yhdistyksen päätavoitteet ovat ennen kaikkea saada musiikkiopistot mukaan suunnittelemaan alan musiikkikoulutusta. Lappalaisen mukaan musiikkiopistot "yleensä vierastavat kaikkea jazzia ja vapaata musiikkia edistävää toimintaa". Tosin ilahduttavia poikkeuksiakin säännöstä on ja sellaisiksi hän mainitsee mm. Oulunkylän, Vantaan, Kouvolan ja Espoon. "Oulustakin on viime aikoina kantautunut edistyksellisiä huhuja", toteaa Lappalainen. Hänen mukaansa myös kouluhallituksen puoleen tullaan kääntymään big band -muusikoiden koulutus-tarpeen uusimiseksi ja toiminnan vauhdittamiseksi.
Työnkulman big band -tapaamisessa keskusteltiin myös mahdollisuuksista vireyttää musiikkitoimintaa ensi kesän Kuopio tanssii ja soi -tapahtumaa silmälläpitäen. Kuopion musiikkilautakunnan puheenjohtaja Heikki Tegelman kertoi suunnitteilla olevasta kaupungille kohdistettavasta budjettiesityksestä, joka toteutuessaan nostaisi musiikin osuuden tämänhetkisestä neljästä prosentista kymmeneen. Musiikkijohtaja Lauri Siimes puolestaan puhui oletettavasti perustettavasta työryhmästä, jonka tarkoituksena olisi luoda luja kehittämissuunnitelma musiikkitapahtumien varalle. Ensi kesänä Kuopion juhliessa tanssivissa ja soivissa merkeissä kymmenettä kertaa, toteutuvat suunnitelmat tuottaisivat Kuopioon myös yhden pohjoismaisen huippu-luokan big bandin.
JULIUS HEIKKILÄ
14.-15.7.79 Pori - Big Band -yhdistyksen perustaminen klo 12.30 Työväenopistolla
- Big Band-yhdistyksen hallituksen kokous su 15.7. > klo 17.30.
K: 13.9.08 la klo 18, Malmitalo, Helsinki - Suomen Big Band -yhdistyksen (30 v.juhla) > Count Basie -mitali
Suomen Big Band -yhdistys
Suomen Big Band -yhdistys ry. on perustettu vuonna 1978 ja se viettää nyt 30-v juhlavuottaan. Tämän verran on aikaa kulunut siitä, kun big band -aktiivit Raimo Vikström, Martti Lappalainen, Ilpo Saastamoinen, Esko Linnavalli, Rainer Koski ja Hannu Sopanen päättivät perustaa yhdistyksen tukemaan ja edistämään suomalaista big band musiikkia ja -kulttuuria. Yhdistyksen hallituksessa on vuosien varrella vaikuttanut monia aktiivisia ihmisiä, joiden työn hedelmistä saamme tänä iltana nauttia. Suomalainen jazz- ja big band -musiikki on persoonallista ja elinvoimaista. Tänä iltana kuulemme niin uutta kotimaista kuin myös perinteistä big band
-musiikkia kahden jäsenorkesterimme esittämänä. Kaikki uusi kumpuaa historiasta ja vahvasta perinteestä - myös suomalainen big band -musiikki.
SBBY ry. toimii tällä hetkellä yli neljänkymmenen suomalaisen big bandin katto-järjestönä. Jäseninä on niin ammatti-, opiskelija-, nuoriso- kuin harrastaja- big bandejä. Yhdistys tarjoaa jäsenpalveluja sekä tukee jäsenorkestereiden koulutus-ja konserttitoimintaa sekä ylläpitää valtakunnallista Junior All Stars Big Bandia. Yhdistys järjestää myös vuorovuosina Suomen big band -mestaruuskilpailun sekä "Esko Linnavalli" big band - sävellyskilpailun.