1978 Kajaanin Big Band X
8-9.3.78 ke KBB "Kevättalven uutuuksia"
(Kajaani, Kauppaoppilaitos & Vaala, Karhun talo 9.3. to):
Henry Mancini: Peter Gunn, Richard Rodgers; My Funny Valentine, Duke Ellington (In a sentimental mood), Jimmu Giuffre (Four brothers), Gerry Mulligan, Charlie Parker (My Little Sweet Shoes), H.C. Blues, Gil Evas/Leo Delibes: Maids of Cadiz, Gil Evas/Richard Strauss: Also sprach Zarathustra (Perfumed garden)
Päiväämätön - Kainuun Sanomat - Unto Torniainen: Big Band konsertoi
Kajaanin Big Band konsertoi keskiviikkona Kauppaoppilaitoksella. Konsertin ohjelmistossa oli perinteistä big band -jazzia ja noin puoli salillista sai kuulla varsin miellyttävän konsertin.
Keskiviikon konsertissa Big Band soitti vaihtelevan ohjelmiston, jossa liikuttiin tukevasti jazzin alueella ja mukana oli sävellyksiä mm. Duke Ellingtonilta, Charlie Parkerilta, Gil Evansilta ja olipa mukana yksi sävelmä Richard Straussiltakin.
Konsertin alkupuolisko käsitti sävelmiä, joista osa edusti perinteistä big band -jazzia ja osa taas modernia beat-henkistä pop-jazzia. Konsertin alussa kuulluissa Henry Mancini -numeroissa oli vielä hapuilun makua, mutta alkuhämmennysten jälkeen Big Bandin sointi parani ja "My Fanny Valentine" soi jo mallikkaasti.
Illan virkistävin kappale oli eittämättä Richard Straussin "Also Sprach Zarahustra". Kajaanin Big Bandin sovitus oli ennakkoluuloton ja menevän rytminsä ansiosta Straussin massiivinen teema sai vallan hauskoja piirteitä.
Charlie Parkerin sävellyksissä "My Little Sweet Shoes" ja "H. C. Blues" oli taas havaittavissa pieniä sointiongelmia, mutta kappaleet ovatkin varsin vaikeita nimenomaan sektioitten välisten kiemuroittensa takia.
"Perfumed Garden" oli taas sävelmä, jossa saavutettiin pehmeä ja todella soiva kokonaissointi ja kappale kuuluikin illan miellyttävimpiin esityksiin.
Konsertin toinen jakso alkoi komealla "Four Brothersilla" ja tämä Big Bandien saksofonisektion koetinkivi selvitettiin melko lailla kunniakkaasti. Duke Ellingtonin "In A Sentimental Mood' oli balladi, joka taas soi upeasti ja Markku Peimolan pianosoolossa oli ellingtonimaista melodista tunnelmaa. Konsertin lopussa soitetuista Gil Evans -sovituksista onnistui parhaiten "Maids Of Cadiz", jossa kokonaissointi oli värikäs ja pehmeä.
Keskiviikon konsertissa kuultiin monia Big Bandin muusikoitten oivallisia soolo-suorituksia, joista ensimmäisenä tulee mieleen basisti Ari Katajan jämerät soolot nimenomaan sähköbassolla; Myös Tapani Leskinen ja Hannu Sovelius soittivat muutaman näyttävän soolon.
Akustisista oloista johtuen pianisti Markku Peimolan soolot tahtoivat jäädä muun orkesterin jalkoihin. Kapellimestari Ilpo Saastamoinen oli saanut puhtia kokoon-panoon ja hän itse väläytteli taas kitarallaan muutaman näppärän soolon. Big Bandin toinen kitaristi Ari Väänänen "pihtaili' tarpeettomasti, muutama soolo osoitti nimittäin, että ainesta solistiksi pojassa kyllä on.
Kokonaisuutena Big Bandin keskiviikon konsertti oli mukava ja juuri tällaisen jazzin parissa big bandia kuuntelee kaikkein mieluiten.
UNTO TORNIAINEN
9.3. to Vaala, Karhun talo - KBB-konsertti
9.3.78 Kaleva - EV: Big Band soitti Vaalassa
Oulujoen lähtökohdan vuolteen pohjoispuolella "kallioisella ja katajia kasvavalla niemekkeellä kyyhöttänyttä asumusrypästä" nimitti Teuvo Pakkala aikanaan "Pyörteen kaupungiksi". Nykyisin Oulujärven eli Kainuun meren suurten selkien äärelle muodostuneen kunnan nimi tunnetaan virallisesti Vaalana, joka viime vuosi-kymmeninä on elänyt vilkkaan elämänsykkeensä nousun. Musiikkielämä ei aina kuitenkaan ole seurannut samaa rataa esimerkiksi entisaikojen emäpitäjänsä Limingan kanssa, mutta kaikesta huolimatta Vaalassakin joskus jotain tapahtuu. Karhun talossa pidetty Kajaanin Big Bandin vierailukonsertti osoitti etupäässä nuoren yleisön prosentuaalisesti ilahduttavalla tavalla huomioivan musiikkitarjonnan paikkakunnalla.
Ilpo Saastamoisen johtama Kajaanin Big Band soittaa vajaa kahdenkymmenen muusikon voimin. Päätoimisia ammattilaisia on vain rytmiryhmän neljä miestä, mutta Kajaanin varuskuntasoittokunnasta on mukana ammattitaitoisia puhaltajia, joiden valttina on armeijan musiikkikoulutuksen vankka nuotinlukutaito ja perusteellinen teorian opiskelu. Ehkä juuri tästä syystä sovitusten tarkka seuraaminen ja nuottien aika-arvojen yhdenmukaisuus onkin Big Bandin laatumerkkinä. Voimakkaasti soittava sähköinen rytmiryhmä jättää valitettavasti monin paikoin etenkin solistit liiaksi oman rytminsä varjoon. Tässä suhteessa musiikki eroaa takavuosien tutusta Miller-soundista.
Rumpusoolo mukana
Takavuosiin tässä yhteydessä palataksemme, muistuu mieleen Lionel Hamptonin konsertti Helsingissä Konservatorion salissa vajaa kaksikymmentäviisi vuotta sitten. Suuren orkesterin mukana kuultiin silloin Suomessa ensimmäistä kertaa sähkö-bassoa. Kukaan ei silloin osannut aavistakaakaan, kuinka suuri muutos musiikkiin sähköisten soittimien mukana Suomessakin oli tästä alkava. Kuitenkin tuntui Vaalassakin mukavalta kuulla muutamassa kappaleessa kontrabassoa, jolla väliin soitettiin säestävää bassokulkua. Pianoa olisi myös kaivannut sooloilemaan joihinkin paikkoihin tämänkertaisen sähkösoittimen sijaan.
Vielä kannattaa mainita rytmiryhmässä pysyen yksi pitkään aikaan parhaista kuulemistani rumpusooloista. Patteristin työskentely olikin kauttaaltaan varmaa ja suuren orkesterin sointiin erinomaista tukea antavaa.
Loistavia sovituksia
50-luvun huippusovittaja ja pianisti Gil E v a n s 'i n versio Richard Straussin Also sprach Zarathustran teemasta sekä Leo Delibesin Cadizin tytöistä, on musiikkia, jossa aikansa suurten orkestereiden uuden aallon jazz luo ikään kuin käden-ojennuksen klassisen musiikin soitinnukseen. Varsinkin Zarahustrassa rytmiikan ja puhaltajien tasapaino oli oikeassa keskinäisessä suhteessa. Henry "Moon River" Mancinin sävellykset Peter Gunn-filmistä, Richard Rodgersin My funny Valentine, Duke Ellington-, Jimmy Giuffre-, Gerry Mulligan-, Charlie "Bird" Parker
-numerot jne. osoittivat Kajaanin Big Bandin löytämästä linjasta. Parker-saxofoni-soolot jäivät eniten rytmiryhmän svengin jalkoihin, samoin kuin taustan trumpetti-soolot joissakin paikoissa. Olisiko orkesterin asettelussa vielä tutkimista hennompi-äänisten soittimien saamisessa etualalle.
Kajaanin Big Band on saanut ohjelmistoonsa alan merkittävää materiaalia, jonka vaikeudet tämän tasoinen soittajisto tuntuu yllättävästi voittavan. Kylmässä salissa sai päällysvaatteissaan istuva yleisö Big Bandista lämpöä, mitä hyvin esitettynä tämän lajin musiikki pystyy antamaan.
Vaalassa vastakin
Kiitos Kajaanin Big Bandin vierailusta lankeaa myös Vaalan kulttuurilautakunnalle, joka oli hoitanut paikalliset järjestelyt. Ehkä kannattaisi kokeilla konserttia klassisessakin mielessä, kun kulkuyhteydet pitkin jokivartta Oulustakin päin ovat nykyisin erinomaiset. Enää ei esiintyjälläkään olisi matkalla edes "pikiytymisen pelkoa", kuten on ollut alkukappaleen kuvauksen aikaan tervaveneiden matkassa. Yhteistoimintaa lähikaupungin Oulun konserttijärjestäjiin ja -esiintyjiin kannattaa ainakin suositella. EV.
13.-15.3.78 Helsingin TEOSTO:n kurssi
(Virolaisen Peter Saulin johtama kapellimestariseminaari Kulttiksella
22.3. Oulu, Kaarlenholvi - yhtyekonsertti (vai onko Rattori-Lupi?)
29.3. KBB-konsertti.
4.4. Nuorisotoimisto - yhtyekonsertti Muurmanskin vieraille
18.4.78 Kuuba-radionauha klo 9-11 ja 12-14
(nuotintamani laulut KBB:n yhtyeelle)
21.4.78 pe Savon Sanomat?: Big bandien neuvonpito Kuopiossa > Ks. 9.6.78
25.4.78 Savon Sanomat: Kajaanin Big Band Iisalmessa
26.4. ke Iisalmi, Nuorisotalo - KBB konsertti
Dixielandista Charlie Parkeriin ("...Yleisöä oli valitettavan vähän...")
> Päiväämätön - Iisalmen Sanomat - Pertti Malinen: Kajaanin Big Band - Tyyliä ja tulkintaa
Kajaanin Big Bandin vierailua Iisalmessa viime keskiviikkona voidaan pitää kevyen musiikin huipputapahtumana. Iisalmelaiselle konserttiyleisölle on tarjottu kevään aikana lukuisia korkeatasoisia konsertteja musiikin kaikilta alueilta. Kevään taidetapahtumien pop-musiikkivyöryn jälkeen olisi luullut korkeatasoisen jazz-musiikin kiinnostaneen ainakin nuorempaa musiikinkuluttajakuntaa. Näin ei valitettavasti vielä Iisalmessa asiat ole.
Kapellimestari Ilpo Saastamoisen johtama Kajaanin Big Band on valtakunnallisesti johtavia kokoonpanoja. Keskiviikkoillan konserttia verrattaessa edelliseen käyntiin vuosi takaperin, on todettava Big Bandin kehittyneeseen tulkinta-asteikon laajuuteen. Konsertin ohjelma oli laadittu nimenomaan tuomaan esille soittajiston teknistä ammattitaitoa ja tyylillistã selväpiirteisyyttä esitettävien teosten mahdollisimman alkuperäismäisen ilmeen luomisessa.
Solisteina urakoivat erikoisesti trumpetisti Tapani Leskinen ja alttosaxofonisti Hannu Sovelius. Näiden molempien muusikoiden selkeän tyylipuhtaat improvisaatiot olivat nautittavia. Rytmisektiosta erottuivat trio Markku Peimola piano, Ari Kataja basso ja Kari Kumpulainen rummut edukseen Duke Ellingtonin teoksessa In A Sentimental Mood soolo-osuudessa. Kapellimestari Ilpo Saastamoisen omat kitaraimprovisaatiot olivat teknisesti lähes virtuoosimaisia.
Konsertin järjestäjillä, Iisalmen nuorisoneuvostolla ja nuorisoklubilla, on todellinen urakka opastaessaan nuoria jäseniään ja meitä kaikkia kaupallisen "purkkamusan" kuurouttamia kehittävämmän ja kehittyneemmän musiikin pariin.
Pertti Malinen.
21.4.78 pe Savon Sanomat?: Big bandien neuvonpito Kuopiossa
> Ks. Kuopion Big Band kesät 1977-78
25.4.78 ti Savon Sanomat: Kajaanin Big Band Iisalmessa
Iisalmessa kuullaan pitkästä aikaa jazzia konserttilavalla nuorisotalolla keskiviikkona Kajaanin Big Band konsertoi kahden tunnin ajan kapellimestarinsa Ilpo Saastamoisen johdolla. Ohjelmistossa kuullaan ikivihreitä jazzsävellyksiä tunnettujen sovittajien muokkaamina dixielandista Charlie Parkeriin.
26.4. ke Iisalmi, Nuorisotalo - KBB konsertti
28.4.78 Savon Sanomat - JK: Kajaanin Big Band Iisalmessa
Kajaanin Big Band vieraili Iisalmessa keskiviikkoiltana uuden ohjelmistonsa merkeissä. Konsertin järjestivät Iisalmen nuorisolautakunta, nuorisoneuvosto ja nuorisoklubitoimikunta.
Kajaanin Big Bandiin kuuluu neljä päätoimista soittajaa, jotka muodostavat yhtyeen rungon. Kokonaisvahvuus on kuusitoista soittajaa, joista loput ovat avustajia. Yhtye esiintyy paljon myös Kajaanin ulkopuolella. Kajaanin Big Band esiintyy kesäkuussa muun muassa Kuopio tanssii ja soi tapahtumassa.
Iisalmen konsertissa kuultiin sekä perinteellistä jazzia että uudempaa musiikkia. Yleisöä oli valitettavan vähän. J. K.
> 29.4.78 Iisalmen Sanomat - Pertti Malinen: Kajaanin Big Band - Tyyliä ja tulkintaa
(Kuvateksti: Ilpo Saastamoisen johtama Kajaanin Big Band saa soittoonsa aidon amerikkalaisen ison jazzorkesterin soinnin ja sovittajan tyyli tuodaan alkuperäisen tuntuisena esille.)
Kajaanin Big Bandin vierailua Iisalmessa viime keskiviikkona voidaan pitää kevyen musiikin huipputapahtumana. Iisalmelaiselle konserttiyleisölle on tarjottu kevään aikana lukuisia korkeatasoisia konsertteja musiikin kaikilta alueilta. Kevään taidetapahtumien popmusiikkivyöryn jälkeen olisi luullut korkeatasoisen jazzmusiikin kiinnostaneen ainakin nuorempaa musiikinkuluttajakuntaa. Näin ei valitettavasti vielä Iisalmessa asiat ole.
Kapellimestari Ilpo Saastamoisen johtama Kajaanin Big Band on valtakunnallisesti johtavia kokoonpanoja. Keskiviikkoillan konserttia verrattaessa edelliseen käyntiin vuosi takaperin, on todettava Big Bandin kehittyneeseen tulkinta-asteikon laajuuteen. Konsertin ohjelma oli laadittu nimenomaan tuomaan esille soittajiston teknistä ammattitaitoa ja tyylillistä selväpiirteisyyttä esitettävien teosten mahdollisimman alkuperäisen ilmeen luomisessa.
Solisteina urakoivat erikoisesti trumpetisti Tapani Leskinen ja alttosaxofonisti Hannu Sovelius. Näiden molempien muusikoiden selkeän tyylipuhtaat improvisaatiot olivat nautittavia. Rytmisektiosta erottuivat trio Markku Peimola piano, Ari Kataja basso ja Kari Kumpulainen rummut edukseen Duke Ellingtonin teoksessa In A Sentimental Mood soolo-osuudessa Kapellimestari Ilpo Saastamoisen omat kitaraimprovisaatiot olivat teknisesti lähes virtuoosimaisia.
Konsertin järjestäjillä, Iisalmen nuorisoneuvostolla ja nuorisoklubilla, on todellinen urakka opastaessaan nuoria jäseniään ja meitä kaikkia kaupallisen "purkkamusan" kuurouttamia kehittävämmän ja kehittyneemmän musiikin pariin.
Pertti Malinen.
2.5.78 KBB:n yhtye - radiojazznauhan teko (Donna Lee jne.)
3.5.78 ke Helsinki, Groovy - KBB:n yhtye
4.5.78 to Helsinki, Tavastia - KBB:n yhtye (+ Tim Ferchen)
mm. "Eestiläinen laulusarja soittimille"
> 9.5.78 Helsingin Sanomat - Julius Heikkilä: Kajaanin Big Bandin työnäyte
(Kajaanin Big Bandin yhtye Tavastia-klubilla.)
Ilpo Saastamoinen on jo monessa yhteydessä osoittautunut todelliseksi popmusiikin ja jazzin voimamieheksi, primus motoriksi, joka tällä hetkellä vääntää ja kaskeaa populaarimusiikin asioita kuntoon Kainuun suunnalla.
Tuloksia onkin saatu jo melkoisesti aikaan vain muutaman vuoden tiiviin työskentelyperiodin perästä - ainutlaatuisiakin. Ainutlaatuisuus on tietysti kunnallistettu musiikkiyhtye, joka toimii minkä tahansa kaupunginorkesterin tapaan, paitsi että suunta osoittaa beatmusiikin ja jazziin. Tämän noin puolikymmenpäisen perusjoukkion ympärille kerääntyvät sitten potrat puhaltajat täydentämään kokonaisuuden suureksi jazzorkesteriksi, joka kuitenkin ydinjoukon poislukien koostuu enemmänkin amatööripohjalla työskentelevistä muusikoista.
Silti varsinaiset musiikkiammattilaisetkaan puhaltajistossa eivät ole harvinaisuus
Tavastialla tapahtunut Kajaanin Big Bandin viisimiehisen yhtyeen konsertti, on vietävä kirjoihin lähinnä erinomaisena osoituksena ensemblen taidokkuudesta. Tosin aivan tässä kokoonpanossa kajaanilaiset eivät enää vakituisesti musisoi, koska vibrafonisti ja eräs yhtyeen kiistämättömistä tukijaloista Timothy Ferchen on tätä nykyä menetetty Radion sinfoniaorkesterin lyöjäryhmään, ollen nyt mukana vain kuin kuriositeettina.
Perisuomalainen kansanmusiikki on jättänyt Saastamoiseen lähtemättömän jäljen ja tämä toimii edelleenkin hänen musiikillisten aivoitustensa voimakkaimpana virikkeenä. Menneisyyden laulu, kolmiosainen Kalevalaisen vieraan hyvästijättö, Veljen laulu, Tanssilaulu ja Rauhan laulu tapaavat kaikki jollakin kielekkeellään perinteeseen.
Ilpo Saastamoisen sovitukset ovat runsaskätiset ja täynnään kekseliäitä yksityiskohtia. Kuitenkin yleisvaikutelmaksi jää monessa kappaleessa liian täyden tuntu; tarpeettomassa määrin nerokkuutta turhan tiiviissä tilassa. Tämä haukkaa myös palasen pois improvisoivien solistien melskausalueesta ja monasti improvisaatioiden jälkeisiksi kaiuiksi jäikin mietteet siitä, joutuiko solisti sanomaan asiansa liian pienessä rakosessa liian nopeasti ja ymmärrettävästi hivenen kuin hengästyneen tunnelman vallitessa.
Mahdollisesti tästä syystä todelliset suursoolot jäivät tässä yhteydessä kokematta. Yleisön vähälukuisuudesta koituva henkisen tuen puuttuminen on yksi huomioon otettava seikka sekin, joka ainakin osaltaan tyrehdytti suurten emotionaalisten nousujen synnyn. Silti kiinnittyi huomio nuoreen kontra- ja sähköbasistiin Ari Katajaan, jolla on suuruutta, taitoa ja tyyliä soitossaan vähän epäedukkaammassakin tilanteessa kuultuna. Erityisen hienosti Katajan taidot tulivat esille Rauhan laulussa, jossa kontrabassolla jo teemoissa on aivan keskeinen tehtävä.
JULIUS HEIKKILÄ
6.5.78 Oulu, Kaarlenholvi (= Rattori-Lupi) - KBB:n yhtye
+ Rantakadun urh.talo klo 18. 'Maakunnalliset festivaalit' (kevään 16. Ja 17. keikat)
> 6.5.78 Kaleva - (JK= ) Jouni Kesti: Jazz-ilta Oulussa
Kvartetin edelliset Oulun vierailut ovat osoittaneet sen kuuluvan suomalaisen jazzin kärkiyhtyeisiin, siitä huolimatta, että sen soittajat ovat Ilpo Saastamoista lukuun-ottamatta jokseenkin tuntemattomia, nuoria muusikoita. Kvartetille tunnusomaista on hyvä yhteistyöskentely ja mielenkiintoinen, laaja-alainen ohjelmisto, jossa uskalletaan käyttää hyvinkin vaativaa materiaalia. Ohjelmistossa on uudelleen sovitettua kansanmusiikkia, perinteisiä jazzin ikivihreitä (esimerkiksi Charlie Parkeria) ja modernimpaa jazzia. Kvartetin edellisestä jazz-illasta Oulussa jäi mieleen hieno tulkinta Chick Corean kappaleesta "La Fiesta", jossa lupaava basisti Ari Kataja pääsi erityisesti loistamaan vivahteikkaan harkitulla nauhattoman sähköbasson soitollaan.
Tämän illan konsertti Rattori-Lupilla on kvartetille jo neljäs Oulun vierailu vuoden aikana. Ilmeisesti oululaisyleisö ei ole ollut tietoinen kvartetin hyvästä tasosta, koska aikaisempia jazz-iltoja on vaivannut yleisökato. Toivottavasti asia tänään korjaantuu, sisäänpääsystäkään ei veloteta kuin viiden markan kahvikortti. (JK)
8.5.78 Kainuun Sanomat: Big Bandilla keväisiä kiireitä
Loppukeväästä on muodostunut työntäyteinen sekä Big Bandille että sen yhtyeelle. Big Band konsertoi jokin aika sitten Iisalmessa, valmistautuu 18.5. tapahtuvaan radionauhoitukseen sekä muun konserttitoiminnan - mm. Kuhmossa 17.5. - ohella valmistaa ohjelmistoa Kuopiossa kesäkuun 9.-10. päivinä pidettäviin valta-kunnallisiin Big Band -kilpailuihin ja sen yhteydessä oleviin muihin esiintymisiin.
Yhtye puolestaan on esiintynyt vastikään Kostamuksessa, Helsingissä ja useita kertoja Oulussa tehden siinä ohessa sekä jazz- että kuubalaisen musiikin nauhat Yleisradiolle. Suunnitteilla on sitä paitsi vielä esiintymiset Haukiputaalla (?), Lieksassa ja Kuopiossa.
Keskiviikon yhtyekonsertti on viimeinen tältä keväältä, mutta Big Band sen sijaan esiintyy vielä 31.5. Kajaanissa järjestettävässä konsertissa esittäen mm. Kuopion kilpailuohjelmistonsa. Yhtyekonsertin ohjelmisto koostuu kuluneen kevään aikana radiolle nauhoitetuista sekä kuubalaisesta musiikista että eniten suosiota saavuttaneista jazz-sävelmistä. Näihin kuuluvat mm. Chick Corean "La Fiesta", Charlie Parkerin "Donna Lee" sekä Miles Davisin "Seven steps to heaven".
Konsertti on Kauppaoppilaitoksella keskiviikkona 10.5. -78 klo 19.00.
10.5.78 ke Yhtyekonsertti Kajaanissa (mm. Chick Corea: La Fiesta,
Charlie Parker: Donna Lee, Miles Davis: Seven steps to heaven.
17.5. Kuhmo - KBB konsertti
18.5. Radionauhan teko KBB (?)
31.5.78 KBB - konsertti Kajaanissa - Kuopion (9.6.) kilpailuohjelmisto
+ kevyt kevätohjelmisto
(Kainuun Sanomat?:) Tämänkertaisessa konsertissa Big Band soittaa Kuopion
big band - kilpailujen ohjelmistonsa sekä kevään kunniaksi
erityisen kevyen musiikin ohjelmiston, josta löytyy takavuosien
tunnettuja iskelmiä:
- Proud Mary,
- Son of a preacher man,
- Goin' out of my head,
- By the time I get to Phoenix ja
- Gentle on my mind.
1.6.78 KBB konsertti - Sotilaskoti
9.6.78 Kuopio - BB-kilpailut klo 18 (Slide Hampton) (3.-11.6. BB-leiri)
- Torikonsertti klo 11-11.30,
10.6. 78 BB-tapaaminen, yhdistyksen ideointi
9.6.78 pe Savon Sanomat: Yhteistyön puute on haitannut - Vain viisi yhtyettä big band -kilpailussa
> Ks. "Kuopion BB-kesät 1977-78
10.6.78 TÄMÄ KUNNIAKIRJA annetaan tunnustukseksi Kajaanin Big Bandille osallistumisesta Kuopio tanssii ja soi juhlaviikon big band -kilpailuun saavuttaen jaetun toisen sijan. > Ks. "Kuopion BB-kesät 1977-78
Kuopiossa, kesäkuun 10. pnä 1978, Kuopio tanssii ja soi ry.
11.6.1978 Savon Sanomat - Osmo Palonen: Epätasainen big band -kilpa
> Ks. Kuopion Big Band kesät 1977-78
Maanantaina 12. kesäkuuta 1978 - Big Band -kilpa Kuopiossa: Kajaani jaetulle toiselle sijalle
> Ks. Kuopion Big Band kesät 1977-78
11.6.78 su Helsingin Sanomat - Kuopio (Julius Heikkilä): Big band -musiikki Kuopion vähemmistönä
> Ks. Kuopion Big Band kesät 1977-78
Päiväämätön -78 - Helsingin Sanomat - Julius Heikkilä: Big bandeille yhdistys
> Ks. Kuopion Big Band kesät 1977-78
Päiväämätön -78: Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Aarno von Bell:
TERVETULOA - Kajaanin kaupunginteatteri tarjoaa uusituissa tiloissaan mittavia teatteriesityksiä. Se pyrkii laajentamaan toimintaansa alueteatteriksi. Viimeisimpiä tulokkaita kulttuuritarjonnan alalla ovat Big Band alueorkesteri sekä harrastaja-voimin käynnistetty tanssiteatteri. Kainuu on eräs valtion toimesta aloitetun elokuvaneuvonnan kokeilualueista.
Päiväämätön -78: Kansan Uutiset - Hilkka Vuori (H. V-ri): Kajaanin Big Band - neljä vuotta aluesoittoa
Maamme orkesteritoiminnassa eletään kokeilujen kautta, kuten on eletty myös teatterin piirissä: on kokeiltu ja etsitty muotoja kulttuuritarjonnan levittämiseksi keskuksista etäämmälle, syrjäkyliin ja hiljaisiin asumalähiöihin. Ovat syntyneet kokeelliset alueteatterit ja alueorkesterit. Teatterien puolella on kolme kokeellista alueteatteria siirtynyt lakisääteisen, vakinaisen alueteatterin asemaan. Orkesterien puolella sen sijaan eletään edelleen kokeiluvaihetta.
Eräs alueorkesterikokeiluun jo neljän vuoden ajan osallistunut orkesteri, Kajaanin Big Band on tänä aikana osoittanut, millaisia mahdollisuuksia tämäntyyppisellä orkesterilla on levittää musiikkia, musiikkitietoutta ja musiikkiharrastusta ympäristöönsä.
KAJAANIN Big Band kunnallistettiin syksyllä 1974, jolloin sen kapellimestariksi kiinnitettiin kitaristi Ilpo Saastamoinen. Päätoimisen kapellimestarin ohella orkesterin runkona on toiminut kolme sivutoimista äänenjohtajaa, joiden virat muutettiin päätoimisiksi viime syksynä. Tämän jälkeen Big Band on voinut työskennellä säännöllisenä kvartettina.
KVARTETIN ympärille on rakentunut 19-jäseninen Big Band, joka koostuu yli 90-prosenttisesti ammattilaisista, pääasiassa Kainuun prikaatin varuskuntasoitto kunnan jäsenistä. Pelkästään big bandin ohjelmistossa on tähän mennessä ollut lähes 160 sävellystä, joukossa mm. kaksi tilaustyönä Nomus-apurahan turvin syntynyttä pohjoismaista sävellystä.
Kvartetti puolestaan on jazzohjelmiston ohella erikoistunut Ilpo Saastamoisen sovituksiin erityisesti, suomalaisesta kansanmusiikista.
168 konserttia
NÄIDEN VOIMIEN TURVIN on Kajaanin Big Band ja sen kvartetti neljän vuoden aikana esiintynyt Kajaanissa 80 kertaa noin 20 000 kuulijalle ja alueellisen toiminnan puitteissa 88 kertaa noin 27 000 kuulijalle. Aluetoiminnan rajat ovat ulottuneet Kainuun ulkopuolelle, Helsinkiin, Rovaniemelle, Joensuuhun ja Raaheen. Lisäksi yhtye on esiintynyt Moskovassa, Rostovissa, Kostamuksessa ja Tukholmassa.
Radio-, televisio- ja filmiesiintymisiä on ollut lähes parikymmentä.
Kypsä vakinaistettavaksi
JOS OTTAA HUOMIOON Kajaanin Big Bandin soittajamäärän, sen konserteista ja esiintymisistä saadut tulot verrattuina menoihin - tulojen määrä kattaa puolet menoista - voidaan todeta, että kajaanilainen alueorkesterikokeilu on onnistunut erinomaisesti.
Kajaanilaiset ovat sitä mieltä, että kaupungin ja alueen Big Band on valmis vakiinnuttamaan toimintansa, ei enää kokeilumuotona, vaan aluetoimintaan erikoistuneena kaupunginorkesterina. SELVÄÄ ON, että viimeistään lähivuosien aikana on myös orkesteritoiminnan alalla otettava se askel kokeilusta kohti laki-sääteisyyttä, joka on jo teatterin piirissä otettu. Tällöin kajaanilaisella alueorkesteri- muodolla on kiistattomia valtteja esitettävänään.
- H.V-ri
16.6.78 Kajaanin BB:n koesoitto (Jouni Kesti rumpuihin - tuli 20.9.?)
12.8.78 la Radionauha Hyrynsalmen Ressan Lassi -konsertista - Jouko Blomberg
> 4.9.78 ma Puolangan Rokuli - KBB:n yhtye + Ressan Lassi
10.8.? - Kainuun Sanomat: Perjantaiaamua Karpinvaaralta Hyrynsalmelta
Hyrynsalmen kuntaan kuuluva Karpinvaara on vajaan sadan asukkaan kylä, jossa elanto lähtee maanviljelystä. Nyt on muuallakin asuvilla tilaisuus oppia tietämään, mitä kylässä ajatellaan ja miten eletään.
Vuoden tauon jälkeen alkavat jälleen Jouko Blombergin toimittamat 'Terveisiä' -ohjelmakokonaisuudet hiukan uudistetussa muodossa. Karpinvaaralla ollaan paitsi perjantaiaamuna myös lauantaina 12. 8. radion rinnakkaisohjelmassa klo 19.00 suorassa lähetyksessä. Tällöin kylän entisellä koululla soitto soi ja välillä kerrotaan ihmisten elämästä, työstä ja toimeentulosta. Tarkoituksena on, että kyläläiset itse päättävät, kuka puhuu ja mistä. Soittajana on muun muassa Lassi Keränen alias Ressan Lassi. Lisäksi hänen muistamiaan ja säveltämiään kappaleita soittelee Kajaanin vahvistettu Big Band [= big bandin vahvistettu kvartetti!], jolle sovituksia on tehnyt Ilpo Saastamoinen.
'Terveisiä' -ohjelman tekoon liittyy myös mielenkiintoinen kokeilu. Nyt nimittäin yritetään tehdä suoraa stereo-ohjelmaa kauempana radioasemasta kuin koskaan ennen. Onnistumisen takeita ei tietysti ole, sanoo Jouko Blomberg. Mutta yrittäähän voi.
4.9.78 ma Puolangan Rokuli - KBB:n yhtye + Ressan Lassi
6.9.? - Kainuun Sanomat - Unto Torniainen:
Big Bandin kvartetti ja Ressan Lassi yhteistyössä - Muusikkopula koetaan ongelmaksi
Kajaanin Big Band aloittelee syyskauttaan pienoisten ongelmien kera. Neljä vuotta toiminut alueorkesteri potee muusikkopulaa, mutta Big Bandin pikkuyhtyeen syys-kausi näyttää varsin mielenkiintoista.
Kapellimestari Ilpo Saastamoisen mukaan Big Band -toimintaa on hieman vaikeuttanut kokeilun hidas eteneminen. Päätoiminen kvartetti oli hyvä asia, kunhan saisimme vielä päätoimisen puhallinten äänenjohtajan, laajenisivat pikkuyhtyeen mahdollisuudet ratkaisevasti.
Kajaanin Big Band on toiminut nyt kokeiluorkesterina neljä vuotta ja kapellimestari Saastamoinen luonnehtii aikaa vaiherikkaaksi.
- Se, että tällainen kokeilu aloitettiin, oli hieno asia. Päätöksentekijät ovat kuitenkin olleet toimissaan sen verran hidasliikkeisiä, ettei kokeilu ole edennyt toivotulla tavalla.
- Tänä vuonna perustettu Big Bandit Ry. ryhtyy ajamaan asioita, ja toivottavasti yhdistys saa pantua puhtia maan Big Band -asioihin.
- Big Bandista erotettu kvartetti ja sen saaminen päätoimiseksi on ollut parasta kehityksessä ja olemme pystyneet operoimaan laajalla säteellä. Myös radio ja TV ovat huomioineet työmme kiitettävästi.
Kuluvana vuonna olemme tehneet useita radio-ohjelmia, joista kannattaa mainita Karpinvaaralla tehty ohjelma, jossa soitimme kainuulaista kansanmusiikkia yhdessä Ressan Lassin kanssa.
- Keväällä teimme jazz-nauhan, joka tuli ulos kaksikin kertaa, kesällä soitimme radiossa kuubalaista musiikkia ja lähitulevaisuuteen kuuluu TV-esiintyminen Ressan Lassin kanssa. Teemme pikkuyhtyeellä myös musiikin TV-näytelmään "Puolukkasota".
- Näytelmähän on Unto Heikuran kirjoittama, sen esittää Kajaanin Kaupunginteatteri ja ohjauksesta vastaavat Kaija Viinikainen ja TV-kakkosen puolelta Olli Löytönen.
Kajaanin Big Bandin pikkuyhtyeen syksyyn kuuluu normaalin maakunnallisen kiertuetoiminnan lisäksi Taideviikon sävellyskonsertti, johon Ilpo Saastamoinen on käyttänyt kainuulaisten runoilijoitten tekstejä.
Laulut tullee esittämään kajaanilainen NeLikat -yhtye ja Timotei -ryhmä, mutta neuvottelut laulajista ovat vielä osittain kesken, totesi Ilpo Saastamoinen.
SYKSYN PÄÄPROJEKTI
Kapellimestari Saastamoisen mukaan syksyn pääprojektina pikkuyhtyeen kohdalla on konsertointi Ressan Lassin kanssa.
- Ressan Lassi eli Lauri K e r ä n e n Hyrynsalmelta on kansanpelimanni, jonka muistissa on luultavasti eniten aitoa kainuulaista kansanmusiikkia. Ressan Lassin isä Ressan Heikkihän oli aikoinaan Kainuun tunnetuin kansanmuusikko ja hänen perinnettään jatkaa sitten Lassi.
- Lassi on myös säveltänyt joitain omia kappaleita, ja ne edustavat kelvollista uutta kainuulaista kansanmusiikkia. Tulemme esiintymään kvartetilla yhdessä Ressan Lassin ja hänen poikansa kanssa.
Maanantaina Puolangan Rokulissa Big Bandin kvartetti ja Ressan Lassi poikineen esiintyivät yhdessä, ja tulos oli varsin mallikasta kuultavaa.
Saastamoinen oli tehnyt sovitukset Ressan Lassin keräämiin sävelmiin hieno-varaisesti ja jazz-sooloilut sopivat varsin luontevasti mukaan musiikin kokonais-kuvaan.
Saastamoisen monista kansanmusiikkikokeiluista tuntui yhdistelmä Ressan Lassi ja pikkuyhtye varsin toimivalta. Konsertin lopussa tuntui Ressan Lassikin pääsevän vauhtiin. Ja yhdessä sähköinen kvartetti ja pelimanni svengasivat makoisasti.
- Toiminta Ressan Lassin kanssa tulee olemaan syksyn pääprojekti, ja samalla saamme kerätyksi talteen ja nuotinnetuksi aitoa kainuulaista kansanperinnettä.
Ressan Lassin juohevat jutustelut ja tarinat kappaleiden historiasta ovat lisäksi konserttien ohjelmallisena numerona kiinnostavaa kuultavaa.
UUSIA MUUSIKOITA
Lokakuun alussa aloittaa Big Bandin rumputuolilla uusi mies. Kevään koesoitto-tilaisuudessa valittiin vuodeksi rumpaliksi oululainen Jouni K e s t i. Kesti on tunnettu pop- ja jazzmuusikko, jonka meriittilistaan kuuluvat mm. yhtyeet Express ja Kirka Babizinin Islanders. Lisäksi Kesti on toiminut aktiivisena jazzmuusikkona Oulussa.
Samaisessa koesoittotilaisuudessa valittiin työtään jatkamaan basisti Ari K a t a j a ja pianisti Markku
P e i m o l a.
- Suuren orkesterin puolella meillä on ongelmia, joista suurimmat löytyvät pasuunasektiosta. Seppo Huovinen on muuttanut Vaasaan ja Tuomo Lindqvist on mennyt kantakouluun, joten pasuunasektio on lähes toimintakyvytön. Tämä vaikeuttaa luonnollisesti Big Band -sovitusten esittämistä.
Saastamoisen mukaan muutenkin Kainuussa on puutetta puhallinsoittajien osalta hän toivottelikin kaikki puhaltimia soittavat muusikot tervetulleiksi Big Bandin harjoituksiin.
- Jos saisimme päätoimisen puhallinten äänenjohtajan, se parantaisi ratkaisevasti sekä pikkuyhtyeen toimintaa että edesauttaisi koulutustoimintaa Kainuussa.
- Puhallinsoittajien valkea tilanne hankaloittaa myös pitkän tähtäyksen ohjelmiston suunnittelua, koska suunnitelmat on tehtävä aina senhetkisten resurssien mukaan.
Vaikeuksista huolimatta odottelee Ilpo Saastamoinen työntäyteistä syksyä ja katselee toiveikkaasti kaupungin päättäviin viranomaisiin päin, jotta kauan vireillä olleet puhallinten äänenjohtajan virka ja vieraspaikkakuntalaisten soittajien matkakorvaus-asia selviäisi.
- Jos tuo matkakorvausasia ratkeaisi, saisimme mahdollisesti pasuunasektioon soittajia muualta, ja tällöin voisi myös koko Big Band -toimintaa suunnitella pitemmällä aikavälillä.
- Pidämme Big Bandin konsertteja syksylläkin, mutta pakosta joudumme, tinkimään materiaalista, totesi viidettä toimintavuottaan Kajaanissa aloittava kapellimestari Ilpo Saastamoinen.
UNTO TORNIAINEN
13.9.78 ke Kajaani - KBB:n yhtye + Ressan Lassi
> Päiväämätön: Ressan Lassi ja Big Bandin pikkuyhtye Kajaanissa
Kainuulaista kansanmusiikkia esittävät tänään Kajaanissa Big Bandin pikkuyhtye, kainuulainen kansanmusiikintuntija Ressan Lassi (viulu) ja poikansa, joka soittaa harmoonia. Ressan Lassi eli Lauri Keränen soittaa konsertissa poikansa kanssa kahdestaan alkuperäisiä kansansävelmiä, mutta lisäksi omia sävellyksiään.
Yhteisesityksinä kvartetin kanssa soivat alunperin radio-ohjelmaan tehdyt Ilpo Saastamoisen sovitukset Morsiuspolkasta sekä kainuulaisesta polkkasikermästä.
Konserttia elävöittävät Lassin selostukset sävellystensä syntyperästä ja taustoista. Kansansoittajien ja pop/jazz-muusikoiden yhteisesitystä on Suomessa kokeiltu melko harvoin. Ilpo Saastamoinen arvelee tällaisen konserttimuodon tarjoavan annettavaa sekä nuorille että iäkkäämmille kuulijoille.
Konsertti alkaa Kajaanin kauppaoppilaitoksessa tänään keskiviikkona kello 19.
Syyskuu 1978: "...Samalla kulttuurilautakunta päätti esittää, että kapellimestari Ilpo Saastamoiselta tilattaisiin 1500 markan korvausta vastaan Kalevalaan pohjautuva sävellystyö, jonka kantaesitys olisi ensi kesänä [1979] "Sana ja sävel" -tapahtumassa."
Päiväämätön - Kainuun Sanomat - Ilpo Saastamoinen: Big Band onnistunut parhaiten kokeiluista
Kajaanin Big Band kunnallistettiin syksyllä 1974, jolloin kapellimestariksi kiinnitettiin kitaristi Ilpo
S a a s t a m o i n e n.
- Saatujen kokemusten pohjalta Big Band on valmis vakiinnuttamaan toimintansa - ei enää kokeilumuotona, vaan aluetoimintaan erikoistuneena kaupunginorkesterina, jolla toivottavasti on pian myös päätoimiset puhallinsoitinten äänenjohtajat, kirjoittaa kapellimestari Ilpo Saastamoinen artikkelissaan jossa hän kartoittaa Big Bandin nykytilannetta.
Kajaanin Big Band kunnallistettiin syksyllä 1974, jolloin päätoimisen kapelli-mestarin ohella orkesterin runkona toimi kolme sivutoimista äänenjohtajaa. Nämä saatiin päätoimisiksi vasta lokakuussa 1977, josta lähtien orkesterin työskentely päätoimisella kvartetilla on tullut mahdolliseksi (Markku Peimola piano, Ari Kataja basso, ja Jouni Kesti rummut).
Kajaanin Big Bandin alueorkesterikokeilun voidaan sanoa onnistuneen tähän mennessä kenties jopa parhaiten kokomaassa päätoimien pienen määrän huomioon ottaen. Neljän vuoden aikana on Big Band ja sen yhtye esiintynyt Kajaanissa 80 kertaa noin 20 000 kuulijalle ja alueellisen toiminnan puitteissa 88 kertaa n. 27 000 kuulijalle rajoina Helsinki, Rovaniemi, Joensuu ja Raahe.
Tämän lisäksi on huomioitava yhtye-esiintymiset Donin Rostovissa, Moskovassa, Kostamuksessa ja Tukholmassa, sekä lähes parikymmentä radio, Tv-, ja filmi-esiintymistä.
Kajaanin kaupungin ja opetusministeriön määrärahojen lisäksi myynti- ja pääsylipputuloja on saatu n. 150 000 mk, joka kattaa huomattavan osan tuon kauden kokonaismenoista. (v. 1978 n. 300.000 mk.) Yksin kevään -78 aikana oli yhteensä 15 alue-esiintymistä ja 12 paikallisesiintymistä. Opetusministeriön valtionapu on kuluvana vuonna 5.000 mk. [?]
Esiintymistyöstä on avustajavoimin toimiva 19-miehinen Big Band tehnyt lähes puolet. Orkesteri koostuu yli 90 %:sti ammattilaisista, joista noin puolet työskentelee päätoimisesti Kainuun Prikaatin varuskuntasoittokunnassa.
Pelkästään big bandin ohjelmistossa on tähän mennessä ollut lähes 160 sävellystä, joukossa tilaustyöt norjalaiselta Jan Garbarekilta sekä ruotsalaiselta Bertil Lövgreniltä pohjoismaisen Nomus-apurahan turvin. Yhtye puolestaan on jazz-ohjelmiston ohella erikoistunut kapellimestarin sovituksiin erityisesti suomalaisesta kansanmusiikista, tällä alueella mainittakoon mm. Timo Linnasalon "Kylä"-filmin kuhmolaisten kansansävelmien pohjalta tehty musiikki. Kajaanin Big Band on toimintansa aikana saanut runsaasti julkisuutta osakseen maan päivälehdistöltä.
Saatujen kokemusten pohjalta Big Band on valmis vakiinnuttamaan toimintansa - ei enää kokeilumuotona, vaan aluetoimintaan erikoistuneena kaupunginorkesterina, jolla toivottavasti on pian myös päätoimiset puhallinsoitinten äänenjohtajat, kirjoittaa Ilpo Saastamoinen.
Tiistaina 26 syyskuuta 1978 - Kainuun Sanomat: Kaupunginvaltuustolta päänavaus:
Kajaanin haja-asutuskylille vesihuoltoa
Päänavaus Kajaanin haja-asutuskylien vesi- ja viemäriverkon teolle, näpäys Big Bandin ja museon toiminnalle oli maanantainen Kajaanin kaupunginvaltuusto. Valtuusto osoitti tämän vuoden lisätalousarviossa määrärahoja Kuluntalahden vesi- ja viemäriverkon rakentamiseen kaikkiaan 620.000 markkaa. Mutta samanlaiseen toimintaan osoitettiin rahaa 238.700 markkaa, myös muille haja-asutuskylille. Tarkempi osoite jätettiin kaupunginhallituksen valmistelun jälkeen päätettäväksi.
... Big Bandille palkkoihin esitettyä lisäystä puolestaan nipistettiin 20 000 markkaa äänin 29-20... Big Bandia koskeneen keskustelun aikana Esko Piippo (kd) kehotteli kokoomusta vähän suurempaan kaukonäköisyyteen kulttuuriasioiden yhteydessä. Ville Tikkanen (sd) puolestaan totesi, että tässä orkesteriasiassa kuten raviradankin kohdalla kustannukset ovat karanneet kaupunginvaltuuston käsistä. Keskustalaisten ja kokoomukselaisten puheenvuoroissa erilaisin vivahtein epäiltiin, josko Big Band on "hintansa väärtti".
Päiväämätön: 16 milj. markan lisätalousarvio Kajaanille
... Kitkatta ei lisätalousarvio syntynyt. Määrärahapoistoista saivat kärsiä mm. Big Band, Kainuun Museo ja Onnelan leirintäalue. Poistot syntyivät äänestyksen jälkeen.
... Teatterin uudet virat ja palkkausperusteet saivat myös hyväksymisensä. Teatteriin perustettiin 12 uutta virkaa. Henkilökunnan määrä on nyt 33 joten alueteatteri-toiminta pääsee nyt käyntiin.
Päiväämätön: Paljon pyydettiin, vähän annettiin
Big Bandin tunti- ja urakkapalkkioihin käytettävää määrärahaa Piippo toivoi korotettavan 55.000 markalla. Valtuusto ei tätä hyväksynyt, vaan myönsi tarkoitukseen 90.000 markkaa.
Päiväämätön -78: Kelan mielestä kaupunginteatteri, museo ja kulttuuritoiminta ovat saaneet budjetissa osakseen liian huonon kohtelun. "Kaupunki ei näytä täyttävän esimerkiksi teatterin kohdalla sitoumuksiaan siitä, mitä on sovittu teatterin kunnallistamisen yhteydessä ja mitä valtionosuusjärjestelmä edellyttää."
Päiväämätön: (Jonkin puolueen kulttuuripoliittiset tavoitteet Kajaanissa???): Musiikkitarjontaa monipuolistetaan perustamalla pieni kamariorkesteri.
27. ke -29.9. Puolukkasota -filmimusan nauhoitus Kainuun radiossa (9-15 + 17.30.)
+ Klo 15.30 yhtyekeikka (> 28-29.9.)
28. to -29.9. Puolukkasota -nauhoituksia?
+ Suomi-Salama + Radio 10.30 (?)
29.9. pe klo 13-17.30 Pohjola - Suomi-Salaman konttorin avajaiset (3 esiintymistä)
> Päiväys? Su klo 16.55 TV-1 - yht.kunnallinen toimitus Lieksasta
- Vesa Saarinen: "Tavataan taas" (KBB:n yhtye)
Päiväämätön - Heljä Tuoriniemi, Reijo Kangas: Kajaanin Puolukkasota
Puolukkasota jysähti käyntiin Kajaanin tuntumassa elo-syyskuun vaihteessa. Ei kylläkään tämä jokasyksyinen harhautuksineen sissisotaa muistuttava kahina, jota käydään parhaista marikoista, mutta läheltä pyyhkii. Tämä Puolukkasota on televisioelokuva, jota Kajaanin kaupunginteatterin näyttelijät tekevät TV 2:lle. Pienen teatterin henkilökunta on talouspäällikköä myöten mukana elokuvassa, joka kertoo mitä kaikkea puolukka voi teettää silloin, kun se on ihmisille tuntuva toimeentulon parantaja, lähes elämisen ehto.
Teksti elokuvaan on tilattu tuotteliaalta kuhmolaiskirjailijalta, opettaja Unto Heikuralta. Heikura on ahkera ahertaja, vereksenä on mielessä näytelmä »Kylän viimeinen nainen», elokuvateattereiden ensi-iltaan on tulossa filmi "Vartioitu kylä" ja tässä marras-joulukuulla saa televisiokin esityskuntoon "Puolukkasodan".
Heikura on syntyjään kuhmolainen. Näytelmissään hän kuvaa mielellään kylä-yhteisöä, siinä on näytelmäkirjailijan tarvitsemat tehokkaat osaset käsillä, joskus tietysti tekstissä kärjistettyinäkin. Näytelmien aiheet ovat löytyneet Kuhmosta ja todella hedelmällistä maaperää tämä tienoo tuntuu olevankin, onhan Heikuralta valmistunut kymmenen vuoden aikana esityskuntoon seitsemän näytelmätekstiä siinä opettajan leipätyön ohessa. - Aiheitahan on vaikka millä mitalla, saaneeko niitä sitten näytelmiksi, kirjailija pohtii.
Puolukkasodan tekstiin Heikura sai sysäyksen lehtiuutisesta, siinä kerrottiin, kuinka eräs kuhmolainen naisihminen tarttui haulikkoon hätistääkseen metsästään marjastajia. Haulikkoa käsitellään televisioelokuvassakin, joskin tekijät piilottelevat visusti loppuratkaisua. Ei tämä televisiotarina pitäydy muutenkaan tuossa tosi-tapauksessa, vaan se on aivan oma tarinarakennelmansa.
Puolukkasodalla Heikura valottaa paljonpuhuttua jokamiehenoikeutta, joka synnyttää helposti ristiriitoja silloin, kun ihmiset marjastavat lähes elinkeinokseen. - Luulisin aiheen olevan mielenkiintoinen, eri asia sitten on miten olemme onnistuneet sen toteutuksessa.
Puolukkasodan teko on ollut todellista yhteistyötä. Kirjailija, näyttelijät ja musiikki - tekijänä Ilja Saastamoinen - ovat Kainuusta, filmin kuvaaja ja äänittäjä Ylen Oulun toimintakeskuksesta, elokuvan televisio-ohjauksesta vastaava Olli Löytönen on TV-kakkosesta Tampereelta, samoin järjestäjä Veijo Mikkola.
Televisio on siis lopultakin keksinyt Tampereen pohjoispuolisetkin näyttelijä- ja kirjoittajakyvyt käyttöönsä. Katsoja on ennättänyt jo monesti kysyä kuivakkaaseen samojen näyttelijöiden samoja juonirakennelmia toistaviin esityksiin kyllästyneenä, eikö Suomessa todellakaan osata muuta. Kyllä osataan, tähän uskoo ohjaaja Löytönenkin. On vain niin, ettei taitoja ja taitajia ole aina haettu esille. Tämän takia kakkos-teeveellä onkin nyt meneillään useamman vuoden "savotta", kuvaruutuihin tuodaan alueellista teatteria. Tänä vuonna ovat vuorossa Kajaanin ja Vaasan teatterit.
Toki paikallisia esityksiä on nähty ennenkin. Yleensä on kysymys ollut kyllä vain teatterinäytelmän taltioinnista, eikä siirto näyttämöltä ruutuun ole aina onnistunut. Uutta onkin se, että paikalliset näyttelijät tekevät nyt vain televisiolle tarkoitettua tuotetta.
Vajaan tunnin mittaisena esitettävää Puolukkasotaa filmattiin puolukkakauden kynnyksellä. Mättäät rohottivat punamarjaa ja ilma oli loistava. Kolmeen viikkoon tiivistetystä aikataulusta oltiin tuntuvasti edellä, olosuhteet suosivat. Ohjaaja Olli Löytönen sanoi, että monesti televisiossa vierastetaan sitä vaivaa ja vastusta, jota kertyy kun mennään tekemään työtä ennalta oudossa paikassa. Tässä Kajaanin "savotassa" ei kuitenkaan ollut kohdattu vaivanaiheita. - Kaikki on mennyt nappiin. Minä olen niitä, joita sää on hemmotellut tänä kesänä. Hyvin on mennyt. Näin väitti Olli. Sanoi toki samaan hengenvetoon, että koputanpa puuta ja naputti otsaansa.
Heljä Tuoriniemi / Reijo Kangas
Päiväämätön - Onnistuneet jazzpäivät Tampereella
Trumpetistina uransa aloittanut, mutta nyt soitinvalikoimaa laajentanut Don Cherry oli tänä vuonna Tampereella järjestettyjen valtakunnallisten jazzpäivien kiintoisin esiintyjä. Kokonaisuutena jazzpäivät olivat tällä kertaa poikkeuksellisen onnistuneet.
... BBB:llä [Break Big Band] on esimerkiksi viime kesän big band -kilpailu Kuopiossa osallistuneita orkestereita parempi solistikunta. Vain Kajaani olisi pystynyt esittelemään samalle tasolle nousevia solisteja kuin tampereen-puolalaiset tenoristi-huilisti yms. Lucjan Czaplicki ja trumpetisti Andrzej Novak tai pianisti Raimo
R a n t a n e n.
Lokakuu 1978: Jouni Kesti aloittaa lyömäsoittajana KBB:n yhtyeessä.
3.-4.10. Lieksa-kurssi (Moisionkadun koulu) & (Koposen) TV-ohjelma?
Klo 13/15 Yhtye + Ressan Lassi (?)
4.10.78 Nurmes - Bomba-talo - konsertti (TV-1) klo 17-20 (?)
> Päiväys? Su klo 16.55 TV-1 - yht.kunnallinen toimitus Lieksasta
- Vesa Saarinen: "Tavataan taas" (KBB:n yhtye + Ressan Lassi)
> TV-1 16.55 TAVATAAN TAAS,
tällä kertaa Lieksassa ja Nurmeksessa. Ohjelman aiheita ovat maamme syrjäseutujen nuorten vapaa-aika; kulttuuriharrastukset ja niihin liittyvät koulutusongelmat. Ohjelmassa esiintyvät mm. Kajaanin Big Bandin kvartetti Ilja Saastamoisen johdolla, lieksalaislöytö Timo Turpeinen, Lieksan nuorisopuhallinorkesteri sekä läänin-taiteilija Ahti Isomäki. Toimittaja Vesa Saarinen, tuotanto TV 1 Yhteiskunta-ohjelmien toimitus.
> Päiväämätön: Katso? Åke Granholm: "Muuallakin osataan"
Kevyen musiikin pääkaupunkikeskeisyys on harhaluulo, jota vuosi vuodelta on yhä enemmän tarkistettava. Tietysti toimintamahdollisuudet Helsingissä ovat laajemmat ja monipuolisemmat kuin muualla, mutta itse tekijöitä löytyy kyllä nykyisin jo koko maasta. Televisiossa on viime aikoina ollut tästä useitakin näytteitä, viimeksi Lieksassa tehdyssä Tavataan taas -ohjelmassa, jossa paikkakunnan nuorten työllisyysongelmien puntaroinnin lomassa tarkastettiin myös näille tarjolla olevia musiikinharrastusmahdollisuuksia. Valmiina ja kilpailukelpoisena pop-yhtyeenä voidaan jo pitää Timo Turpeisen kvartettia kun taas jälkipolven kasvattamisesta pitää huolen mittava Lieksan nuorisopuhallinorkesteri. Toinen asia on sitten se, kauanko Lieksa saa pitää taiteilijansa; työmahdollisuuksien vähyys panee harkitsemaan muuttoa Helsingin studio-ympyröihin, kuten Timo itsekin haastattelulausunnossaan totesi.
Pirteästi musisoi ohjelmassa myös Kajaanin Big Bandin kvartetti, joka yhdessä aidon viulupelimannin kanssa esitti pari Ilja Saastamoisen nykysykkeiseksi sovittamaa kansantanssisävelmää.
Åke L. Granholm
6.10.78 Sotkamo, Hiukanhovi- 'BB-kokeilu' (Sotkamon Rotaryt?)
13.10. pe KBB:n yhtye Väinämöisen koulussa klo 19 - Kuuba-konsertti
Päiväämätön: Palkkatyöläinen - Yleisönosasto
... Tähän voisi väliin laittaa, silloin kun olin sotaväessä, niin sitä silloin sanottiin, kun ajettiin tukka pois "Että mahdoton olet sinä alokas, vaikka siviilissä lienetkin talokas, täällä ei tunneta arvoja, kun päässä ei ole hiuksen karvoja."
Mutta oli niitä karvoja päässä, että leuvassa, jos satuit katsomaan TV:tä eräänä sunnunt. kello 16.55, lähetystä Lieksasta, jossa mm. esiintyi läänintaiteilija, nimi?.. Oliko hän ihminen vai "mehtähinen" niin se ainakin näytti, että ei hän ole ihmisten ilmoilla ollut, kuin vasta jostain metästä siihen tuotu, oli hän niin kauhean näköinen, nämäkö ne on niitä sinun Jumalan armosta luotuja TAITEILIJOITA??? Näitä karva-kuontaloita on vähän joka alalla, kyllä hoitettu parta ja tukka, vaikka pitkäkin on siisti. Pitäisi ihmisen pysyä ihmisenä. Ajatelkaa, jos naisille parta kasvaisi.!!
TEHDASTYÖLÄINEN
21.10.78 su Kajaanin OKL - KBBY-lastenkonsertti (Normaalikoulun juhlasali?)
Päiväämätön: Big Band
Kansainväliseen lastenvuoteen valmistautumista silmälläpitäen on Kajaanin Big Band tänä vuonna koonnut ja harjoittanut erikoisen lastenkonserttiohjelmiston koulujen ala-asteita, päiväkoteja ja muita tilausesiintymisiä varten. Ohjelmisto koostuu tunnetuista ja suosituista kansansävelpohjaisista lastenlauluista ja kotimaisista sävellyksistä.
Mukana on mm. ranskal. "Elefantit matkalla", amerikkalainen "Aamulla", tanskalainen "Apina ja gorilla", "Vihreä valo", nigerial. "Numerot mannekiineina", saksal. "Hippa-Heikin laiva" venäl. "Katinka" sekä kotimaisia kansansävelpohjaisia lastenlauluja. Lisäksi on suosittujen kotimaisten sanoittajien ja säveltäjien tuotteita, kuten Nummisen "Duhadedä", "Tikkeri Takkeri", "Isän ja äidin työlaulu", Jukka Siikavireen "Nukkumatti", Esa Helasvuon "Autonrämärokki", Ilpo Saastamoisen "Koulupoika", "Ei lapsen korville" ym. Oppitunnin mittainen musiikkituokio on koottu opettajamuusikon asiantuntemuksella.
Yläasteille - varttuneita nuoria varten - kvartetilla on oma ohjelmisto, jolla konsertoidaan mm. Hauholan koululla ensi tiistaina kaksi kertaa.
Jouluviikolla kvartetti voisi antaa vielä muutamia päiväkonsertteja. Sikäli kuin koulut haluavat keventää lukukauden päätösvaihetta musiikkiohjelmalla, toivotaan yhteydenottoa kulttuuritoimistoon.
Kajaanin XI taideviikko 22-29.10.78:
Päiväämätön: Tervetuloa taideviikko
Kajaanin yhdestoista taideviikko alkaa jälleen sunnuntaina. Pimeimmän syksyn keskelle koottu kulttuuri-tapahtuma on jo perinne, jota osataan hiukan uteliaina odottaa, mitä tänä vuonna.
Tämän vuoden taideviikon ohjelmassa on mukavan paljon kotimaista ja paikallista. Kotimaista on nimenomaan elokuvaviikko, joka tuo uusia suomalaisia elokuvia kajaanilaistenkin ulottuville. Elokuvapoliittinen seminaari varmaan pohtii sekin kotimaisen elokuvan asemaa, se on aina ajankohtainen aihe.
Paikallista on kulttuuripoliittinen keskustelu. Kajaanin kulttuurielämässä on viime vuosina tapahtunut, on saatu alueteatteri ja teatteritalo, on vahvistettu ja voimistettu Big Bandia, on saatu museo ja kirjastotalonkin suunnittelu on hyvässä, alussa. Kulttuuripoliittinen keskustelu ei vain ole ollut kovin vilkasta, toivottavasti taide-viikon ilta on alku laajemmalle pohtimiselle ja keskustelulle.
Myönteisiä ennakko-odotuksia herättää myös Kajaanin Big Bandin konsertti.
Ensi viikko on siis Kajaanissa taideviikko, jolloin kulttuuria riittää joka päivälle. Puheenvuoro on silloin myös tavallisella kajaanilaisella kulttuurin kuluttajalla, osallistuminen taideviikon tapahtumiin on jo painava puheenvuoro kulttuurin puolesta.
Päiväämätön:
Illalla on kainuulainen sävellyskonsertti, jossa Big Bandin kvartetti sekä lauluyhtyeet "Ne likat" ja "Timotei" esittävät Ilpo Saastamoisen sävellyksiä. Sävellykset on tehty kainuulaisten kirjoittajien teksteihin. Paristakymmenestä sävellyksestä 12 kuullaan nyt kantaesityksenä - joukossa pari Eino Leinon pilkkarunoa. Kirjoittajia on kaikkiaan 12, Leinon lisäksi mm. Maria Vaara, Elsa Niilekselä, Paula Porkola. Konsertti alkaa klo 19 Kauppaoppilaitoksessa.
26.10.78 to Kainuulainen sävellysilta, Kauppaoppilaitos (Timotei, NeLikat)
"Lauluilta kainuulaisten kirjoittajien teksteihin" (Kajaanin XI taideviikko)
(Ilpo Saastamoinen - Ari Kataja - Markku Peimola - Jouni Kesti
- lauluyhtyeet Ne likat & Timotei)
27.10.78 pe klo 18.00 Kaupungin virastotalon valtuustosali
Kulttuuripoliitt. keskustelu: IS: 'Mitä on olla säv.-kapellimestari Kajaanissa?'
Päiväämätön - Kainuun Sanomat - Unto Torniainen: Kirjava lauluilta
Taideviikon ohjelmassa oli torstaina kainuulainen runolauluilta, jossa kuultiin Ilpo Saastamoisen säveltämiä lauluja kainuulaisten kirjoittajien teksteihin. Laulujen esittämisestä vastasivat lauluyhtye Ne likat, ohjelmaryhmä Timotei ja säveltäjä Saastamoinen.
Tilaisuus oli kerännyt ilahduttavan paljon kuulijoita, jotka kuulivat hyvin vaihtelevantasoisia esityksiä.
Konsertin noin kahdestakymmenestä laulusta oli kantaesityksiä kaksitoista ja Ilpo Saastamoinen oli tehnyt suururakan muuttaessaan eri tasoista runoutta musiikin muotoon. Osa teksteistä oli runoutta, jota ei ollut kirjoitettu sävellettäväksi, mutta varsin kekseliäästi ja mielikuvitusta käyttäen oli kapellimestari Saastamoinen työnsä tehnyt.
Ideat ja toteutus eivät taas valitettavasti toimineet parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi osa lauluista kuulosti teennäiselle ja kaikesta näki, että ideoitten kehittely oli jäänyt hieman keskeneräiseksi.
Laulujen esityksellisessä puolessa onnistui lauluyhtye Ne likat parhaiten. Tämä mainio tulokas kajaanilaisiin musiikkikuvioihin laulaa erinomaisesti, tosin mihinkään suuriin tulkinnallisiin tuloksiin ei ryhmä Saastamoisen laulujen kohdalla yltänyt.
Ne likat eli Lea Jankko, Terttu Karppinen, Tuulikki Enkerberg ja Tellervo Huotari onnistuivat parhaiten lauluissa "Tarhapöllö", "Vaalea Kaupunki" ja "Viuluniekka".
Timotei-ryhmä on nuori työväenmusiikkia esittävä ohjelmaryhmä, jonka esityksissä oli tuoreutta, mutta samalla säestävän ryhmän soitannassa tuli selviä haksahduksia. Lisäksi taustamuusikot olisivat voineet kiinnittää hieman huomiota kitaroitten viritykseen.
Timotein lauluista jäi mieleen "Nälkämaan toinen laulu" ja "Suomalaista luonnonsuojelua". Osan illan lauluista tulkitsi Ilpo Saastamoinen itse. Hänen kohdallaan pari laulua toimi hyvin ja lopuista jäi mieleen kuva, eikö Kainuusta löydy laulajaa, koska Saastamoisen täytyi esittää nämä. Saastamoisen ääni on väritön ja lisäksi kappaleet olivat sen verran koukeroisia, että hänelle tuli selviä haksahduksia muutama.
Eino Leinon "Laulajan laulu" oli sympaattinen esitys, jossa Saastamoisen laululliset puutteet eivät häirinneet. Illan riemastuttavin oli "Kalastan nainen", jossa säveltäjä Saastamoinen oli pukenut sävelasuun runon sunnuntaikalastajan vaimon mietteistä. Esitys oli monivivahteinen ja "kalamiehenä" Ilpo Saastamoinen sai esitykseen sen tarvitseman hengen.
Sen sijaan muiden kapellimestarin esittämien laulujen kohdalla ei kokonaisuus toiminut. Kun koko konserttia häirinneet puutteet äänentoistossa vielä jättivät suuren osan laulujen teksteistä kuulumattomiin, jäi sinänsä mielenkiintoisesta konsertista hieman sekava mielikuva.
Säestyksestä vastannut Big Bandin kvartetti teki luotettavaa työtä ja kapellimestari Saastamoisen vaikeatkin aivoitukset selvitettiin lähes moitteitta.
Ilpo Saastamoisen suururakalle olisi toivonut hieman onnistuneempaa lopputulosta. Hieman lisäaikaa harjoituksiin, äänentoisto sellaiseksi että paljon kainuulaista asiaa sisältävistä teksteistä olisi saanut selvää
ja osalle lauluista osaavampi laulaja, niin olisi voitu puhua tapauksesta kainuulaisessa kulttuurielämässä.
UNTO TORNIAINEN
[Jatkuu osassa XI - 27.10,78]